Ajankohtaisia EU-asioita

1·2008

Ajankohtaisia
EU-asioita

Työelämän direktiivit ja sopimukset
Jorma Rusanen ja Jari Hellsten
26.8.2008

Elokuu 2008 Lisätiedot: Tilaukset:
Jari Hellsten SAK
jari.hellsten@sak.fi puh. 020 774 000
puh.020 774 0179
SAK, PL 157
00531, Helsinki

SAK · Ajankohtaisia EU-asioita 1

SISÄLLYS

1. Lissabonin sopimus .............................................................................. 5

2. Sosiaalisen Euroopan kehittäminen .................................................... 7

3. Työtaisteluoikeus EU:ssa ...................................................................... 8

4. Lähetettyjen työntekijöiden tuomiot ja direktiivi ................................. 9

5. Työsuojeluasiat .................................................................................... 11

6. Kaksikantaiset EU-tason sopimukset ................................................ 12

7. Yritysneuvostodirektiivin uudistaminen ............................................ 13

8. Ratkaisu vuokratyödirektiivistä .......................................................... 17

9. Työaikadirektiivin muutoksista poliittinen yhteisymmärrys ............ 19

10. Maahanmuuttodirektiivit .................................................................... 23

11. Eurooppalainen yksityinen yhtiö ...................................................... 24

2 SAK · Ajankohtaisia EU-asioita

TIIVISTELMÄ
1. Lissabonin sopimus
Lissabonin sopimuksen voimaantulo on hämärän peitossa Irlannin hylkää-
vän kansanäänestystuloksen jälkeen. Sopimuksen voimaantulo saattaisi
EU:n perusoikeudet sitoviksi Iso-Britanniaa ja Puolaa lukuun ottamatta ja
vahvistaisi parlamentin asemaa EU:ssa.

2. Sosiaalisen Euroopan kehittäminen
Irlannin kansaäänestyksen tulokseen vaikuttivat sosiaalisen Euroopan ke-
hittämisen nihkeys Barroson komission kaudella ja oikeuskäytännön taka-
askeleet (Vikingin, Lavalin ja Rüffertin tapauksissa). Euroopan Ammatillinen
Yhteisjärjestö EAY ajaa Lissabonin sopimuksen täydentämistä ns. sosiaali-
sen edistyksen pöytäkirjalla, joka pakottaisi antamaan perusoikeuksille etu-
sijan sisämarkkinavapauksiin nähden konfliktitilanteessa.

3. Työtaisteluoikeus EU:ssa
Vikingin ja Lavalin työtaistelutuomioissa EY-tuomioistuin katsoi työtaistelu-
oikeuden perusoikeudeksi EU:ssa mutta määritteli sen ja vapaiden sisä-
markkinoiden suhteen markkina-ajattelua suosivasti. Työtaisteluoikeuden
käytössä järjestöjen edellytetään tyytyvän mahdollisiin lievempiin keinoihin,
mikä sekin on työtaisteluoikeuden kiistaton rajoitus. EY-tuomioistuin ei
myöskään piitannut jäsenvaltioita sitovista ILO:n, Euroopan neuvoston ja
YK:n sopimuksista. Tuomioiden myötä syntynyt EU:n työtaisteluoikeus ra-
joittuu valtioiden rajat ylittäviin tilanteisiin.

4. Lähetettyjen työntekijöiden tuomiot ja direktiivi
Puolasta Saksaan lähetettyjä rakennustyöläisiä koskevassa Rüffertin tapa-
uksessa EY-tuomioistuin jatkoi Lavalin tapauksessa omaksuttua tulkintaa,
jonka mukaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivi on vastoin sanamuoto-
aan myös enimmäisdirektiivi. Samaa tulkintaa jatkettiin edelleen tapauk-
sessa komissio vastaan Luxemburg.

Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin kääntäminen enimmäisdirektiiviksi
nostaa keskusteluun direktiivin muuttamisen. Sen ajaminen kuitenkin edel-
lyttää riittävän varmaa näköalaa hyväksyttävästä lopputuloksesta. Parla-
mentissa on vireillä omaehtoinen raportti muuttamisesta, komission ja neu-
voston tilanteet ovat epäselviä.

5. Työsuojeluasiat
EAY vaatii karsinogeenidirektiivin laajentamista koskemaan myös lisäänty-
misterveyttä. Komissio ei sitä tue, ja ainakin teollisuus sekä Saksan hallitus
vastustavat. EAY kampanjoi parlamentin ja hallitusten kautta.


EU:n neuvoa antava työsuojelukomitea kannattaa viiteraja-arvoa myös
formaldehydille. Asialla on merkitystä Suomessakin. Viiteraja-arvoista päät-
tää komissio.

Sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin voimaantuloa on lykätty eril-
lisdirektiivillä vuoteen 2012. Perusteena lykkäykselle ovat uudet tutkimukset
ja tulossa olevat GENELECin standardit. Taustalla on myös laitevalmistaji-
en intressejä.

Työsuojeludirektiivien toimeenpanokertomusten muuttaminen on käynnis-
sä, samalla kun hallintoa yksinkertaistetaan ja sisällöllistä tehoa arvioidaan.

Kemikaaleja koskeva REACH-asetus edellyttää lainsäädäntömuutoksia.
EU:ssa pannaan toimeen YK:n luokitus- ja merkintäjärjestelmä, mikä hei-
jastuu erityisesti viiteen direktiiviin: kemialliset aineet, karsinogeenit ja mu-
tageenit, turvamerkinnät, nuoret sekä raskaana olevat ja imettävät.

Tuki- ja liikuntaelindirektiivin valmistelu jatkuu. Sen odotetaan tuovan lisä-
arvoa myös Suomessa.

6. EU-tason kaksikantaiset sopimukset
Stressisopimus on pantu Suomessa toimeen keskusjärjestösuosituksella.

Tasa-arvon puitesopimuksen täytäntöönpano on käynnissä. Sopimuksesta
arvioidaan olleen hyötyä maissa, joissa on puuttunut työmarkkinaosapuol-
ten vuoropuhelu tasa-arvosta.

Täytäntöönpanoneuvottelut häirintä- ja väkivaltasopimuksesta Suomessa
alkavat syksyllä 2008.

7. Yritysneuvostodirektiivin uudistaminen
Komission tuore esitys (2.7.2008) yritysneuvostodirektiivin uudistamisesta
on pienten askelten politiikkaa. Komissio esittää, että muun muassa työnte-
kijäedustajien koulutusmääräyksiä parannettaisiin (tarvittava koulutusva-
paa), Euroopan tason ay-liikkeen asema tunnustettaisiin yritysneuvostoso-
pimuksia neuvoteltaessa ja neuvostojen toimintaedellytykset pyrittäisiin tur-
vaamaan yritysrakenteiden muuttuessa sekä tiedottamisen ja kuulemisen
oikea-aikaisuutta täsmennettäisiin.

Sen sijaan komissio ei esitä muutoksia esimerkiksi soveltamisalaa rajaavan
yrityskoon pienentämiseen eikä laiminlyöntien seuraamuksiin. EAY ajaa
näitä ja muita tavoitteitaan nyt parlamentissa.

8. Vuokratyödirektiivi
Neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen vuokratyödirektiivistä
10.6.2008. Direktiivi on pääpiirteissään vuokratyöntekijöiden yhdenvertai-
sen kohtelun periaatteen mukainen, lukuun ottamatta Ison-Britannian 12
viikon poikkeusta. Direktiivistä voidaan poiketa – myös työehtosopimuksin –
erityisesti, jos vuokratyöntekijän sopimus vuokrausliikkeen kanssa jatkuu
komennusten välillä.


Direktiivi tähtää toisaalta myös vuokratyön rajoitusten poistamiseen, mikä
on Suomessa ongelmallista johtuen useilla aloilla sovellettavasta SAK:n ja
EK:n yleissopimuksesta. Polttopisteeseen tulevat todennäköisesti työmark-
kinoiden moitteettoman toiminnan ja väärinkäytösten ehkäisemisen periaat-
teet.

9. Työaikadirektiivi
Neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen työaikadirektiivin uudista-
misesta 10.6.2008. Työajan suhteen päädyttiin 48 tunnin maksimityöaikaan
viikossa, mutta samalla neuvosto esittää henkilökohtaista ns. opt out
-järjestelmää, jolla maksimityöaika voidaan ylittää. Työpaikalla tehtävä päi-
vystys luettaisiin työaikaan vain eri sopimuksella. Työajan tasoittumisjakson
pidentäminen neljästä kuukaudesta vuoteen tulisi mahdolliseksi myös lais-
sa. Näistä syistä direktiivi uhkaa huonontaa työoikeuksia.

Neuvosto sivuuttaa mm. parlamentin vaatimuksen opt out -järjestelmän
poistamisesta ja työpaikkapäivystyksen pääsääntöisestä lukemisesta työ-
ajaksi. EAY on tukenut parlamentin esityksiä ja ajaa parlamentin kautta
huononnusten poistamista.

10. Maahanmuuttodirektiivit
Ehdotetulla erityisosaajadirektiivillä määriteltäisiin EU:n ulkopuolisista mais-
ta hankittavien, lähinnä korkeamman koulutuksen suorittaneiden henkilöi-
den helpotetun maahantulon ja siihen liittyvän palkkauksen ehtoja. Työ-
markkinoille pääsy jäisi kuitenkin kansallisesti päätettäväksi. Direktiivi kos-
kisi myös ammattikorkeakoulun suorittaneita sekä vähintään viiden vuoden
kokemuksen omaavia, jos ammatillinen osaaminen vastaisi ammattikor-
keakoulutasoista koulutusta.

Työ- ja oleskeluluvan yhdistämiseen tähtäävällä direktiiviehdotuksella pyri-
tään hakemusten nopeampaan käsittelyyn sekä turvaamaan EU:n ulkopuo-
listen maiden kansalaisten osin rajoitetut oikeudet työssä, verotuksessa,
opiskelussa, tutkintojen tunnustamisessa ja sosiaaliturvassa. Ehdotus ei
puutu maahantulon ehtoihin.

Ehdotetulla ns. työnantajasanktiodirektiivillä pyritään EU:n ulkopuolisten
maiden kansalaisten laittomaan työllistämiseen liittyvien vähimmäissankti-
oiden määräämiseen. Esitykseen sisältyy tilaajanvastuu yhteisösakosta ja
palkkasaatavista. Suomi on jättänyt tilaajanvastuusta ns. tarkasteluva-
rauman.

11. Eurooppalainen yksityinen yhtiö
Tuoreella komission ehdotuksella (25.6.2008) eurooppalaisesta yksityisestä
yhtiöstä säädettäisiin valtioiden rajojen yli toimivia pienyhtiöitä koskeva ase-
tus. Rakennelma muistuttaisi Eurooppa-yhtiötä, mutta osakepääoman vä-
himmäismäärä olisi yksi euro. Ehdotuksella pyritään estämään henkilöstön
osallistumisjärjestelmien kiertäminen rekisteröimällä yhtiö uudelleen toises-
sa jäsenvaltiossa. Uudelleen rekisteröitäessä henkilöstön edustuksesta olisi
neuvoteltava. Ellei sopimusta syntyisi, entiset järjestelmät jäisivät voimaan.


Tässä muistiossa käsitellään ajankohtaisia työelämään liittyviä
EU:n asioita, joista on jäsenvaltioiden sopimus, komission
ehdotus tai EY-tuomioistuimen tuomio taikka työmarkkina-
osapuolten puitesopimus.

1. Lissabonin sopimus
Euroopan unionin 27 jäsenvaltion edustajat allekirjoittivat 13.12.2007
Lissabonin sopimuksen. Sopimus muuttaa Euroopan unionista tehtyä
sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta, jonka nimi
muutettiin EU:n toimintasopimukseksi.
Perussopimusten tarkistamiseksi tarvittiin kaikkien jäsenvaltioiden yksimie-
linen päätös. Lisäksi uusi sopimus voi tulla voimaan vasta, kun kaikki jä-
senvaltiot ovat ratifioineet sen omien kansallisten menettelyjensä mukai-
sesti.

Uudistamiskierroksen aikaisemmassa vaiheessa hyväksyttiin vuonna 2004
uusi perustuslakisopimus, jota kaikki jäsenmaat eivät kuitenkaan ratifioi-
neet. Hengähdystauon jälkeen prosessi käynnistyi viime vuonna uudelleen
ja päätyi Lissabonin sopimuksen allekirjoittamiseen ja nyt käynnissä ole-
vaan ratifiointivaiheeseen.

Tarkoitus oli, että sopimus tulisi voimaan 1.1.2009 tai viimeistään kesäkuun
2009 Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä. Irlannin 12.6.2008 pide-
tyn kansanäänestyksen kielteinen lopputulos on nyt kuitenkin asettanut jä-
senmaat uuden tilanteen eteen. Poliittiset neuvottelut mahdollisista muu-
toksista ovat käynnistyneet. Sopimuksen voimaantulo kuitenkin siirtyy aio-
tusta.

Viime vuosina on pidetty useita hallitusten välisiä konferensseja. Niiden
johdosta on hyväksytty useita sopimuksia, joilla perussopimuksia on muu-
tettu. Näitä ovat mm. Euroopan yhtenäisasiakirja (1986), sopimus Euroo-
pan unionista (1992), Amsterdamin sopimus (1997) ja Nizzan sopimus
(2001).

Perusoikeuskirja sitovaksi – työmarkkinaosapuolten
asemaa ei vahvistettu
Ay-liikkeelle uudistuksessa on keskeistä vuonna 2000 hallitusten välisessä
konferenssissa eli HVK:ssa poliittisena asiakirjana hyväksytyn EU:n perus-
oikeuskirjan saaminen mukaan sitovana. Sen sijaan työmarkkinaosapuol-
ten asemaa ja sosiaalisen vuoropuhelun merkitystä ei tunnustettu demokra-
tian periaatteita koskevassa luvussa. Se on heikennys verrattuna vuoden
2004 EU:n perustuslakisopimuksen tekstiin.

Koska sosiaalinen dialogi ulottuu laajemmalle kuin vain sosiaalipolitiikan
asioihin, oli perustuslakisopimuksessa työmarkkinaosapuolten asemaa ja
sosiaalista vuoropuhelua koskeva säännös sijoitettu demokratian periaattei-
ta koskevaan keskeiseen alkulukuun. Kesäkuun 2007 Eurooppa-neuvoston
hyväksymässä HVK:n toimeksiannossa eurooppalaisten työmarkkinaosa-


puolten asemaa kuitenkin heikennettiin sijoittamalla tätä koskeva määräys
sosiaalipolitiikkaa koskevaan lukuun. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö
EAY samoin kuin Suomen palkansaajien keskusjärjestöt olivat edellyttäneet
eurooppalaisen työelämän osapuolten profiilin korostamista perustuslaki-
sopimuksessa esitetyllä tavalla.

Perusoikeuskirja luettelee ne oikeudet, joita unionin ja sen jäsenvaltioiden
tulee kunnioittaa soveltaessaan unionin oikeutta. Kesäkuussa 2007 Iso-
Britannialle annettiin mahdollisuus jättäytyä pois perusoikeuskirjan osalta.
Syksyn HVK-vaiheessa myös Puola vaati mahdollisuuden jättäytyä perus-
oikeuskirjan ulkopuolelle. Näin perusoikeuskirjaa ei sovelleta Ison-
Britannian ja Puolan kansallisten viranomaisten toimintaan.

Uudistuksen keskeinen sisältö
Uudistussopimusta voidaan luonnehtia paremmaksi kuin voimassa olevaa
Nizzan sopimusta, mutta huonommaksi kuin vuoden 2004 Euroopan perus-
tuslakisopimusta. Rakenteellista yksinkertaistamista, jonka perustuslakiso-
pimus olisi tuonut, ei saavutettu. Iso kauneusvirhe on se, että poliittisena
kompromissina hyväksyttiin erilaisia mahdollisuuksia jättäytyä sopimuksen
ulkopuolelle (ns. opt out).

Uudistussopimus ei muuta unionin perusluonnetta, mutta se sisältää nykyti-
laa monin tavoin muuttavia määräyksiä. Näistä merkittävimmät koskevat
unionin lainsäädäntömenettelyn kehittämistä ja toimivallan laajenemista oi-
keus- ja sisäasioiden sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla.

Vahvistamalla unionin päätöksentekokykyä pyritään lisäämään unionin toi-
minnan tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Unionin monimutkaista lainsää-
däntöjärjestelmää yksinkertaistetaan, selkeytetään ja nopeutetaan mm. te-
kemällä nykyisestä yhteispäätösmenettelystä pääasiallinen eli "tavanomai-
nen lainsäätämisjärjestys". Kun entistä useammilla alueilla siirrytään tavan-
omaiseen lainsäädäntöjärjestykseen, Euroopan parlamentin asema pää-
töksenteossa vahvistuu. Parlamentti on näissä asioissa päättäjänä tasave-
roisessa asemassa neuvoston kanssa.

Välttämätön uudistus laajentuneessa unionissa on, että uusia politiikka-
aloja siirrettiin ministerineuvoston yksimielisestä päätöksenteosta määrä-
enemmistöpäätöksenteon piiriin. Merkittävimmät muutokset pilarijaon pois-
tumisen myötä koskevat unionin oikeus- ja sisäasioita.

Neuvoston uusien äänestyssääntöjen käyttöönottoa kuitenkin lykätään
vuodesta 2009 vuoteen 2014. Lisäksi jäsenmailla on oikeus pyytää nykyi-
sen kaltaisten enemmistö-kynnystä nostavien sääntöjen käyttöä kevääseen
2017 asti.

Keskeiset 2004 perustuslakisopimuksessa sovitut EU:n toimielimiä koske-
vat uudistukset hyväksyttiin pääpiirteissään. Keskeisiä uudistuksia ovat
mm. komission kokoonpanon muuttaminen, Eurooppa-neuvoston muutta-
minen unionin viralliseksi toimielimeksi, uudet Eurooppa-neuvoston pysy-
vän puheenjohtajan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virat
sekä Euroopan parlamentin paikkajakoa koskevat periaatteet.

Kansalaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää, että EU:n perusoikeuskirja
sisällytettiin osaksi EU-sopimusta ja että unioni liittyi Euroopan ihmisoike-


ussopimukseen. Myös perus- ja ihmisoikeuksien aseman vahvistaminen
unionin oikeusjärjestyksessä on yksi merkittävimmistä uudistuksista.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen määritetään nyt unionin arvoksi ja tavoit-
teeksi. Köyhyyden poistaminen on myös uusi tavoite, ja rauhan edistämi-
nen on kirjattu sopimukseen aktiivisena tavoitteena.

Periaatteellisesti on tärkeää, että tasa-arvo on EU-sopimuksessa todettu
yhdeksi Euroopan unionin perustana olevista arvoista ja unionin yhdeksi
tavoitteeksi on määritelty sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

Perustuslain käsitteestä, johon kuului nykyisten sopimusten kumoaminen ja
niiden korvaaminen yhdellä tekstillä, luovuttiin. Nykyiset säädösten nimityk-
set (asetukset, direktiivit ja päätökset) säilytettiin. Muutetuissa sopimuksis-
sa ei ole myöskään artiklaa, jossa mainitaan EU:n symbolit, kuten lippu,
hymni ja tunnuslause.

2. Sosiaalisen Euroopan kehittäminen
Useissa arvioissa on päädytty siihen johtopäätökseen, että EU:n instituuti-
oiden toiminta ja toimimattomuus vaikutti paljolti Irlannin kielteiseen äänes-
tystulokseen. Komission ja laajentumisen jälkeisen neuvoston passiivisuus
sosiaalisen Euroopan kehittämisessä sekä Euroopan yhteisön tuomioistui-
men viimeaikaiset ratkaisut (Laval, Viking, Rüffert ja Luxemburg) osoittavat,
että markkinoiden toimintaa on painotettu sosiaalisen Euroopan kehittämi-
sen kustannuksella.

Irlannin kansanäänestyksen tulos oli siten oireellinen ja kertoo sosiaalisen
Euroopan tilanteesta. Euroopan ammattiyhdistysliike kannatti EU:n perus-
tamissopimusten muutoksia ja pyrki siinä yhteydessä tuomaan esiin huo-
lensa nykyisestä kehityksestä. EAY:n ja kansallisten järjestöjen olisi ehkä
kuitenkin keväällä tullut toimia pontevammin muutoksen aikaansaamiseksi.
Tähän mennessä järjestöjen huolta ja esityksiä ei ole kuultu.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY päättikin kesäkuussa hallituk-
sensa kokouksessa jatkaa toimintaa sosiaalisen Euroopan puolesta entistä
terävämmin ja pyrkiä vaikuttamaan loppuvuoden puheenjohtajamaahan
Ranskaan sekä Euroopan parlamenttiin, niin että uudistetussa sosiaalipoliit-
tisessa ohjelmassa esitettyjä toimia priorisoidaan.

Barroson komission kausi on ollut viileätä aikaa sosiaalisen Euroopan ke-
hittämisessä. Joitakin myönteisiä merkkejä kuitenkin on. Kesäkuun neuvos-
tossa esimerkiksi hyväksyttiin yhteinen kanta vuokratyödirektiivistä.

Irlannin järjestäytyneet palkansaajat olivat yksi keskeinen ryhmä, joka hyl-
käsi Lissabonin sopimuksen, vaikka maan palkansaajien keskusjärjestö ja
työväenpuolue liputtivatkin hyväksymisen puolesta. Irlannissa tapahtui sa-
ma kuin Ranskassa vuonna 2005. Silloin kiivaan keskustelun kohteena oli
komission esitys palveludirektiiviksi, jossa palvelujen vapaan liikkumisen
edistäminen ja yritysten vapaudet oli nostettu työntekijöiden ja kansalaisten
perusoikeuksien yläpuolelle niitä rajoittamaan.


EU:n sosiaalisen pöytäkirjan tarve kasvaa
EAY pyrki Lissabonin sopimuksen valmistelun yhteydessä vaikuttamaan
siihen, että perusoikeusasiakirja sisällytettäisiin kokonaisuudessaan EU-
sopimukseen. Lopputulos kuitenkin oli se, että sopimukseen otettiin vain
viittaussäännös perusoikeuskirjaan. Vaikka viittaussäännös onkin juridisesti
merkityksellinen, näin menetellen palkansaajien ja kansalaisten kannalta
keskeinen asia hävisi lopullisessa sopimustekstissä lähes näkymättömiin.

EYT:n tuoreiden oikeustapausten johdosta EAY pyrki myös vaikuttamaan
siihen, että Lissabonin sopimuksen hyväksymisen yhteydessä hyväksyttäi-
siin esimerkiksi lisäpöytäkirjana ns. sosiaalisen kehityksen lauseke. Se
asettaisi perusoikeudet (kuten oikeus neuvotella työehdoista ja ryhtyä työ-
taisteluun) etusijalle markkinavapauksiin eli sisämarkkina- ja kilpailukysy-
myksiin nähden. Lisäpöytäkirjalla olisi merkitystä, koska se sitoisi myös
tuomioistuinta. Komissio ei heinäkuista sosiaalipoliittisen ohjelman uudis-
tusta valmisteltaessa halunnut ymmärtää ongelman vakavuutta.

3. Työtaisteluoikeus EU:ssa
EY-tuomioistuimen Vikingin ja Lavalin ratkaisujen jälkeen Euroopan ay-
liikkeellä on tiedossa monivuotinen vääntö työtaisteluoikeuden sisällöstä
EU:ssa. Tuomiot rajoittavat työtaisteluoikeutta tavalla, joka on vakavassa
ristiriidassa jäsenvaltioita sitovien kansainvälisten sopimusten ja yhteisön
omien perusoikeuskirjausten kanssa. Ne myös poikkeavat ratkaisevasti ai-
emmasta sisämarkkina-asioiden oikeuskäytännöstä. Tuomioiden välittömät
vaikutukset kuitenkin kohdistuvat vain valtioiden rajat ylittäviin tilanteisiin.

Jäsenvaltioita sitovien ILO:n, Euroopan neuvoston ja YK:n sopimusten se-
kä EU:n perusoikeuskirjan vaikutuksesta EYT kyllä katsoi työtaisteluoikeu-
den perusoikeudeksi. Sitä kuitenkin käsiteltiin vain taloudellisten sisämark-
kinavapauksien rajoituksena, joka on erikseen perusteltava. Rajoitusajatte-
lu edellyttää myös työtaistelua lievempien keinojen käyttämistä aina kun
mahdollista. Se merkitsee radikaalia puuttumista työtaisteluoikeuteen.

Kansainvälisten sopimusten ja EU:n perusoikeuskirjan valossa on edellytet-
tävä päinvastaista lähestymistapaa eli sen arviointia, voisiko sisämarkkina-
vapaus enintään jossain ääritilanteessa (käytännössä vain lakko-oikeuden
ilmeisen väärinkäytön tapauksessa) rajoittaa työtaisteluoikeutta (eikä pois-
taa sitä).

EYT myös jätti kokonaan sivuun jäsenvaltioiden kansainvälisten sopimus-
ten sitovuuden EU:ssa sekä aiemman oikeuskäytäntönsä, joka tunnusti
kansainvälisen oikeuden sitovuuden. Oma lukunsa on, että tullisuhteissaan
ja kehitysavussaan EU edellyttää, edistää ja palkitsee kansainvälisten so-
pimusten noudattamista, mutta EU:n sisällä ne eivät näiden tuomioiden va-
lossa sido.

Lavalin ratkaisun osalta on todettava, että EYT periaatteessa tunnusti työ-
voiman polkumyyntiä vastaan kohdistuvan työtaistelun oikeutetuksi. Ruot-
sin paikalliseen sopimiseen perustuvan työmarkkinamallin arvioinnissa se
kuitenkin nojautui viime kädessä palvelutarjontaan ryhtyvän yrityksen ase-


man edistämiseen eikä työntekijöiden suojelun periaatteeseen. Tämän pe-
riaatteen piiriinhän latvialaistyöntekijöiden palkkojen nostamiseen tähdän-
nyt työtaistelutoimi tavanomaisesti mahtuu. Lavalin ratkaisussa EYT myös
sovelsi lähetettyjen direktiiviä vastoin sen sanamuotoa enimmäisdirektiivinä
ja vastoin sen johdannon nimenomaista ilmaisua työtaisteluoikeutta rajoit-
tavana tekijänä.

Vikingin ja Lavalin ratkaisuissa EYT toimi tosiasiallisena lainsäätäjänä, jon-
ka kannanottoja perustamissopimukseen jäsenvaltiot pystyvät kumoamaan
vain yksimielisinä.

Tältä pohjalta EAY on välittömänä toimena esittänyt Lissabonin sopimuk-
seen liitettäväksi erityistä sosiaalisen edistyksen pöytäkirjaa, jolla painostet-
taisiin EYT jatkossa kunnioittamaan työtaisteluoikeutta. Pöytäkirjan läpime-
no on epävarmaa, ja vaikka se menisikin läpi, seuraisi työtaisteluoikeuden
yksityiskohdista silti vuosien vääntö.

Myöskään perusoikeuskirjan sitovaksi tulo Lissabonin sopimuksen myötä ei
varmuudella muuttaisi sen enempää EYT:n keskeistä päättelyn välinettä
(työtaisteluoikeus sisämarkkinavapauksien rajoituksena eikä päinvastoin)
kuin lopputulosta. Edessä saattaakin olla lopulta perustamissopimuksen
muutos, jonka valmistelu tulee vaatimaan vuosien kärsivällisen työn sekä
kyvyn laajaan liittoutumiseen EU:ssa. Vikingin ja Lavalin ratkaisujen myötä
tulee välittömästi pohdittavaksi myös jäsenvaltioita sitovan, rajoitetun (rajat
ylittävän) työtaisteluoikeuden virallinen tutkinta ILO:ssa, Euroopan neuvos-
tossa ja miksei YK:ssakin.

4. Lähetettyjen työntekijöiden tuomiot ja
direktiivi
Laval-tuomiossa EYT omaksui lähetettyjen direktiivistä 96/71 tulkinnan,
jonka mukaan direktiivi on vastoin sen sanamuotoa samalla myös enim-
mäisdirektiivi.

Rüffert-tuomiossa EYT jatkoi samaa tulkintaa. Tuomio liittyi tilanteeseen,
jossa Saksan lähetettyjen direktiivin toimeenpanolaki edellytti rakennusalal-
la erityistä vähimmäispalkkoja koskevaa työehtosopimusta. Tuo yleissito-
vaksi julistettu sopimus oli tasoltaan olennaisesti heikompi kuin Länsi-
Saksan osavaltioita koskeva rakennusalan ns. palkkaustyöehtosopimus,
joka Saksan työehtosopimuslain nojalla sitoo vain järjestäytyneessä työ-
markkinakentässä. Palkkaustyöehtosopimusta ei myöskään ollut julistettu
yleissitovaksi.

EY-tuomioistuimelle osoitettu kysymys koski sitä, saiko Saksan osaval-
tiolailla kuitenkin edellyttää julkisissa rakennushankkeissa maksettavaksi
em. palkkaustyöehtosopimuksen mukaista palkkaa. EYT vastasi kysymyk-
seen kieltävästi.

Rüffert-tuomiossa direktiivin enimmäistulkinta nojasi palvelutarjonnan (siis
sisämarkkinavapauden) ensisijaisuuteen, jota EYT katsoi lähetettyjen direk-
tiivin toteuttavan. Tosiasiassa direktiivillä oli tarkoitus yhdistää työntekijöi-
den oikeudet ja yritysten välinen reilu kilpailu.


Rüffert-tuomion lopputulos merkitsee 20–30% palkkakuilun avaamista ko-
timaisten ja ulkomaisten yritysten välille julkisissa hankinnoissa. Yhdenver-
taisuus työntekijöiden kesken ei silloin toteudu. EYT myös sivuutti julkisten
hankintojen direktiivissä (2004/18) olevat, osavaltiolain hyväksymistä tuke-
vat kirjaukset.

Rüffert-tuomio liittyi Saksan rakennusalan osittaisen yleissitovuusjärjestel-
män erityispiirteisiin. Siksi tuomiolla ei ole välittömiä vaikutuksia Suomeen.
Se antaa kuitenkin aiheen tutkia ja tarvittaessa varmistaa lainmuutoksella,
ettei meillä julkisen sektorin sopimusten puuttuvan yleissitovuusjulistuksen
vuoksi jää aukkoa tilanteissa, joissa julkiselle toimijalle (kunta, kuntayhty-
mä) hankitaan lähetettyä vuokratyövoimaa.

Tuoreessa tuomiossa (19.6.2008) komissio v. Luxemburg EYT jatkoi em.
enimmäistulkintalinjaa ja katsoi lähetettyjen direktiivin vastaiseksi mm. Lu-
xemburgin lain vaatimuksen sen työehtosopimusten yleisestä soveltami-
sesta lähetettyyn työvoimaan sekä liukuneisiin palkkoihin kohdistuvat in-
deksikorotukset. Myöskään direktiivin takaamasta oikeudesta määritellä
sovellettavat vähimmäispalkat ei piitattu. EYT ei hyväksynyt maan menette-
lyä ulottaa keskeinen työlainsäädäntö lähetettyihin työntekijöihin.

Sen ohella, että myös nämä tuomiot ovat olleet sytykkeenä EAY:n vaati-
mukselle Lissabonin sopimukseen liitettävästä sosiaalipöytäkirjasta, lähe-
tettyjen direktiivin kääntäminen tuomioistuimen toimesta enimmäisdirektii-
viksi - sitä paitsi palkkaukseen ulottuvin vaikutuksin - nostaa väistämättä
esiin kysymyksen sen tarkistamisesta. Puutumme tässä vain päälinjoihin.

Yhteisön tuomioistuin on enimmäisdirektiivitulkinnallaan käytännössä mitä-
töinyt EU:n lainsäätäjän tahdon, millä on merkitystä koko unionin kannalta.
Komissio päätyi uudistetussa sosiaalipoliittisessa ohjelmassaan 2.7.2008
kuitenkin direktiivin osalta muutosesitysten sijasta vain lisäkeskusteluun
työmarkkinaosapuolten kanssa.

Toisaalta parlamentin sosiaalivaliokunnan keskustelussa 7.7.2008 komis-
saari Spidla ei yksiselitteisesti sulkenut pois muutosesitysten mahdollisuut-
ta. Parlamentin sosiaalivaliokunnassa on lisäksi vireillä omaehtoinen mie-
tintö tuomioiden edellyttämistä toimista. Esittelijänä on sosialistien PES:n
Jan Andersson.

Parlamentin enemmistön kanta direktiivin uusimiseen on kuitenkin epäsel-
vä, koska oikeiston EPP-ryhmä on erimielinen. Vielä epäselvempää on, on-
ko neuvostossa saatavissa määräenemmistöä tarvittavien muutosten taak-
se. Muutoksen ajamisen edellytyksenä on luonnollisesti riittävän luotettava
näköala hyväksyttävästä lopputuloksesta.


5. Työsuojeluasiat
Karsinogeenidirektiivi ja lisääntymisterveydelle vaaral-
liset aineet (reprotoksisuus)
EAY vaatii karsinogeenidirektiivin laajentamista koskemaan myös lisäänty-
misterveyttä (direktiivi 2004/37/EY työntekijöiden suojelemisesta syöpäsai-
rauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville ai-
neille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta). Komissio ei kannata muutos-
ta, ja sitä vastustavat myös teollisuus ja ainakin Saksan hallitus. EAY kam-
panjoi parlamentin ja hallitusten kautta.

Äitiyssuojeludirektiivi
Komission tasa-arvoyksikössä valmistellaan äitiyssuojeludirektiivin uusimis-
ta. Hanke ei kuitenkaan sisältäisi työsuojelua, vaan vain äitiysloman pituut-
ta tultaisiin muuttamaan. Esimerkiksi melu ei sisälly direktiiviin eikä Suomen
toimeenpanosäädökseen. Tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että melu va-
hingoittaa myös sikiötä. Tilanne on johtanut Suomessakin ongelmiin erityis-
äitiysrahan saannissa. Asia on STM:n ja KELA:n välillä selvittelyssä ja joh-
taa toivottavasti pian muutoksiin. Esimerkiksi Itävallassa melu sisältyy kan-
sallisiin säädöksiin.

Kemikaalien työperäisen altistumisen viitteellisten raja-
arvojen kolmas lista; kemikaalidirektiivin liite
EU:n neuvoa antavassa työsuojelukomiteassa on päädytty vastoin työnan-
tajapuolen ja eräiden hallitusten kantaa tukemaan viiteraja-arvojen asetta-
mista myös formaldehydille, elohopealle ja rikkihiilelle. Suomessa se mer-
kitsisi muutoksia formaldehydin osalta. Ainakin Saksan ja Britannian halli-
tukset vastustavat formaldehydin viiteraja-arvoa. Viiteraja-arvoista päättää
komissio.

Sähkömagneettiset kentät -direktiivin voimaantulon
lykkäys
Huhtikuussa 2008 hyväksytyllä direktiivillä lykättiin sähkömagneettisia kent-
tiä koskevan direktiivin 2004/40/EY täytäntöönpanoaikaa vuodesta 2008
vuoteen 2012. Sitä perusteltiin lähinnä alkuperäisen direktiivin hyväksymi-
sen jälkeen tehdyillä tutkimuksilla ja tulossa olevilla GENELEC:n standar-
deilla. Taustalla on kuitenkin myös laitevalmistajien intressejä. Lykkäys ei
periaatteessa poista puitedirektiiviin perustuvia työnantajan selvitys- ja suo-
jeluvelvoitteita. Suomessa altistuvia on erityisesti TEHY:n kentässä, mutta
kysymys on myös periaatteellinen: suojellaanko työntekijää vai potilaan
”hoito-oikeuksia”?

Työsuojeludirektiivien täytäntöönpanokertomusten yk-
sinkertaistaminen ja järkeistäminen
Komissio muuttaa jäsenmailta pyydettäviä direktiivien toimeenpanokerto-
muksia vuodesta 2009 lähtien. Siihen liittyvässä, työsuojelun neuvoa anta-
van komitean valmistelussa ovat vastakkain pelkkä hallinnollinen yksinker-


taistaminen sekä direktiivien toimeenpanoon ja käytännön vaikutuksiin kes-
kittyvä linja. Neuvoa antava komitea on perustanut myös direktiivien koko-
naisvaltaiseen arviointiin keskittyvän työryhmän.

REACH-asetus ja maailmanlaajuinen yhdenmukaistettu
luokitus- ja merkintäjärjestelmä kemikaaleille
EU:n REACH-asetuksen voimaantulo edellyttää kemikaalilainsäädännön
tarkistuksia. Lisäksi YK:n maailmanlaajuisen yhdenmukaistetun luokitus- ja
merkintäjärjestelmän (GHS) EU:ssa vireillä olevan voimaantulon seurauk-
sena on varmistettava lainsäädännön soveltamisalue ja olemassa olevien
direktiivien vaatimusten pysyvyys sekä teknisten muutosten huomioiminen.
Tämä koskee erityisesti viittä direktiiviä: kemialliset aineet, karsinogeenit ja
mutageenit, turvamerkinnät, nuoret sekä raskaana olevat ja imettävät.

Suomessa on perustettu työryhmä valmisteleman kansallista kemikaalivi-
rastoa. Lisäksi vuonna 2007 päätettiin kansallisesta kemikaaliohjelmasta.
Kemikaaliasioita valmistellaan Suomessa kemikaaliasiain neuvottelukun-
nassa, jossa SAK:lla on edustus.

Tuki- ja liikuntaelindirektiivin valmistelu
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennalta ehkäisyä koskien komissio antoi jou-
lukuussa 2007 ulkopuoliselle asiantuntijataholle toimeksiannon selvittää eri-
laisten poliittisten optioiden sosio-ekonomisia vaikutuksia. Tutkimuksen on
määrä valmistua 12 kuukaudessa. Tulosten perusteella komissio tulee ar-
vioimaan, mitä toimenpiteitä EU-tasolla tulisi kehittää. Tavoitteena on direk-
tiivi, jota parlamenttikin kannusti valmistelemaan antaessaan mietintönsä
työturvallisuus- ja työterveysstrategiasta tammikuussa. Direktiivi toisi myös
Suomessa lisäarvoa.

6. Kaksikantaiset EU-tason sopimukset
Työperäistä stressiä koskeva sopimus (2004)
Työperäistä stressiä koskevasta EU-tason puitesopimuksesta neuvoteltiin
Suomessa keskusjärjestösuositus, joka allekirjoitettiin marraskuussa 2007.
EU:n sosiaalidialogikomitea seuraa toimeenpanoa ja laatii raportin syksyn
aikana. Suomen työmarkkinaosapuolet antoivat yhteisen raportin asiasta, ja
SAK:n edustaja osallistui komitean loppuraportin laatimiseen. Suositus ei
ole riittävä keino kaksikantaisen sopimuksen täytäntöönpanoon. Palkan-
saajien tavoitteena oli sopimus, josta EK ehdottomasti kieltäytyi.

EU:n tasa-arvon puiteohjelma (2005)
Käynnissä on vuonna 2005 hyväksytyn EU-tason työmarkkinaosapuolten
tasa-arvon kehyssopimuksen toimeenpano. Se kattaa neljä avainteemaa:
– sukupuolirooleihin vaikuttaminen
– naisten osuuden kasvattaminen johtotehtävissä
– työelämän ja muun elämän tasapainon tukeminen


– miesten ja naisten välisen palkkaeron kaventaminen.
Ohjelma perustuu lähinnä hyvien käytäntöjen levittämiseen. Työmarkkina-
järjestöjen yhteisistä toimista raportoidaan vuosittain. Neljän vuosiraportin
jälkeen eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet arvioivat toimenpiteiden vai-
kutukset sekä yrityksiin että työntekijöihin. Arviointi saattaa johtaa esitetty-
jen painopisteiden tarkistamiseen. Käytännön hyötyä ohjelmasta on ollut
maille, joissa ei ole ollut työmarkkinaosapuolten välistä tasa-arvon vuoro-
puhelua.

Häirintä ja väkivalta työssä (2007)
Euroopan työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat keväällä 2007 toimista, joilla
pyritään ennaltaehkäisemään, tunnistamaan ja käsittelemään työhön liitty-
vää väkivaltaa ja häirintää. Kansallisten järjestöjen on pantava täytäntöön
osapuolten välinen puitesopimus kolmen vuoden kuluttua sopimuksen alle-
kirjoittamisesta. Aika umpeutuu keväällä 2010. Suomessa järjestöt ovat yh-
dessä tehneet sopimuksesta suomenkielisen käännöksen. Neuvottelut täy-
täntöönpanosta alkavat syksyllä 2008.

Sopimus ei tuo häirinnän ja väkivallan osalta uutta jo nyt voimassa olevan
työturvallisuuslain säännöksiin nähden. Siinä on kuitenkin esitelty hyviä
menettelytapoja häirintä- ja väkivaltatilanteiden käsittelemiseksi ja otettu
esille myös henkilöstön edustajan rooli asiassa. Palkansaajien keskusjär-
jestöt linjaavat neuvottelutavoitteensa loppukesästä 2008.

7. Yritysneuvostodirektiivin uudistaminen
Uudistetun sosiaalipoliittisen ohjelmansa yhteydessä EU:n komissio antoi
myös ehdotuksensa yritysneuvostodirektiivin (EWC) uudistamiseksi. Sisäl-
löltään ehdotus on varovainen askel eteenpäin. Mukana on hyviä asioita
kuten työntekijäedustajien koulutus ja yritysneuvoston toimintamahdolli-
suuksien kehittäminen yritysrakenteiden muutostilanteissa. Direktiivin toi-
mivuutta parantaa tiedottamisen ja kuulemisen käsitteiden määrittely yh-
denmukaisiksi tuoreempien yhteistoimintadirektiivien kanssa. Lisäksi ehdo-
tuksessa täsmennetään ja korostetaan tiedottamisen ja kuulemisen oikea-
aikaisuutta.

Ay-liikkeen asema tunnustetaan ehdotuksessa vain osittain. Siihen, minkä
kokoisiin yrityksiin direktiiviä sovelletaan, ei puututtu. Myöskään vanhoihin
direktiivin tasoa alhaisempiin yritysneuvostosopimuksiin ja niissä oleviin
ongelmiin ei komission ehdotuksessa puututtu riittävästi.

Se, että komissio ylipäätänsä antoi ehdotuksensa, on hyvä asia ja yritys-
neuvostodirektiivin muuttamiselle välttämätön edellytys, sillä ilman sitä ei
direktiiviä voida parantaa. Komission ehdotus tuli lähes viime hetkellä sii-
hen nähden, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ehtisivät käsitellä asian
tämän toimikautensa aikana. Direktiiviä koskevan mietinnön ensimmäinen
lukeminen tapahtunee lokakuussa.

Syksyn 2008 puheenjohtajamaan Ranskan prioriteeteissa yritysneuvostodi-
rektiivin uudistaminen on korkealla. Ranska pyrkii saamaan neuvoston yh-


teisen kannan lokakuun tai viimeistään joulukuun neuvoston kokouksessa.
Parlamentin viimeiset istunnot ovat maaliskuussa 2009.

Työnantajien Eurooppa-järjestö vastustaa muutoksia
Ranska konsultoinee EAY:tä ja työnantajien BusinessEuropea koko pro-
sessin ajan. Työnantajajärjestö vastusti aikanaan direktiivin säätämistä ja
vastustaa nyt direktiivin muutoksia. Siksi ei näytä todennäköiseltä, että Bu-
sinessEurope on mukana loppuprosessissa kovin rakentavalla tavalla.

Euroopan ay-liikkeelle uudistusesityksen verrattain vaatimaton sisältö, lop-
pusuoran tiukka aikataulu ja näkemyserot uudistuksen sisällöstä ovat haas-
te, joka edellyttää vaikuttamista sekä parlamentin suuntaan että kansalli-
sesti. Niin voitaisiin varmistaa kohtuullinen ja toimiva lopputulos. Vaikutta-
minen kansallisten hallitusten näkemyksiin on tärkeää, jotta esityksen hy-
väksymiselle ei tulisi esteitä neuvostossa. Direktiivi hyväksytään määrä-
enemmistöllä.

Euroopan ay-liike käynnistää yhteistyön parlamentin kanssa, jotta nykydi-
rektiiviin saataisiin aikaiseksi eräitä tarvittavia lisämuutoksia. Lisäksi pyri-
tään edelleen myös neuvottelemaan BusinessEuropen kanssa.

Komission ehdotuksen pääsisältö
Komission ehdotuksen pääsisältö on seuraava:

• Tiedottamisen ja kuulemisen yleisperiaatteita täsmennettiin. Järjestelyt
on toteutettava siten, että taataan menettelyjen tehokkuus ja toisaalta
yritysten ja yritysryhmien päätöksenteon tehokkuus.

• Tiedottamisen käsite ja sisältö määritellään ensi kertaa, kuulemisen kä-
sitettä täsmennettiin.

• Tiedottamisella tarkoitetaan sitä, että työnantaja toimittaa työntekijöiden
edustajille tiedot, jotta näillä on mahdollisuus perehtyä käsiteltävään
asiaan ja tarkastella sitä. Tiedottamisen on tapahduttava sellaisena
ajankohtana, sellaisella tavalla ja sisällöltään sellaisina, että työntekijöi-
den edustajat voivat perusteellisesti arvioida tietojen mahdollista vaiku-
tusta ja tarvittaessa valmistella kuulemista.

• Kuulemisella tarkoitetaan vuoropuhelua ja näkemysten vaihtoa työnteki-
jöiden edustajien ja keskushallinnon tai muun asianmukaisen yritysjoh-
don tason välillä sellaisena ajankohtana, sellaisella tavalla ja sisällöl-
tään sellaisena, että työntekijöiden edustajat voivat annettujen tietojen
perusteella ilmaista toimivaltaisen yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritys-
ryhmän elimen suunnittelemia toimenpiteitä koskevan kantansa. Määrit-
tely on sisällöltään työntekijöiden kannalta hieman heikompi kuin Eu-
rooppa-yhtiöiden henkilöstöedustusta koskevassa direktiivissä.

• Yritysneuvoston kanssa käsiteltävät asiat rajattiin ylikansallisiin asioihin.
Aiemmin toimivaltuus oli määritelty toissijaisissa määräyksissä.


• Yhteisönlaajuisen ja kansallisen tason yhteistoiminnan välinen yhteys
on määriteltävä ensisijaisesti sopimuksessa. Ellei sopimuksessa ole tä-
tä koskevia järjestelyjä, menettelyt on ennakoiduissa muutostilanteissa
käynnistettävä samanaikaisesti kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla.

• Yritysneuvoston perustamista koskevassa sopimuksessa vahvistettai-
siin yritysneuvoston kokoonpano. Kokoonpanossa otetaan mahdolli-
suuksien mukaan huomioon työntekijöiden tehtävät, työntekijäasema ja
sukupuoli. Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että työntekijöiden edustajien tu-
lisi mahdollisuuksien mukaan edustaa useita henkilöstöryhmiä

• Työntekijöiden edustajien roolia täsmennettiin. Erityisen neuvotteluryh-
män ja yritysneuvoston jäsenet voivat saada koulutusvapaata ilman an-
sionmenetystä siinä määrin, kun se on tarpeen heidän tehtäviensä suo-
rittamiseksi.

• Ay-järjestöjen rooli tunnustettiin osittain. Erityinen neuvotteluryhmä voi
pyytää Eurooppa-tason työntekijöiden järjestön edustajaa toimimaan
asiantuntijana ja osallistumaan neuvonantajana ryhmän kokouksiin.
Komissio ei lausu eikä ehdota mitään ay-edustajien roolista yritysneu-
voston toiminnassa.

• Erityisen neuvotteluryhmän valintaa ja kokoonpanoa sekä neuvottelusta
tiedottamista koskevia määräyksiä täsmennettiin oikeuskäytännön mu-
kaisesti. Lisäksi keskushallinnon ja paikallisjohdon ohella myös alakoh-
taisille työnantajien ja työntekijöiden Eurooppa-tason järjestöille on il-
moitettava neuvotteluryhmän kokoonpanosta ja neuvottelujen aloittami-
sesta.

• Täsmennettiin direktiivin toissijaisia määräyksiä, joita sovelletaan silloin
kun sopimusta ei ole.

• Direktiivi ei aseta yleistä velvollisuutta muuttaa voimassa olevia sopi-
muksia. Yritysrakenteiden muutostilanteissa keskushallinnon on kuiten-
kin käynnistettävä neuvottelut sopimusten sopeuttamiseksi olemassa
olevaan tilanteeseen. Aiempi sopimus yritysneuvostosta on voimassa,
kunnes muutoksista on sovittu.

• Kuuleminen on suoritettava sellaisella tavalla, että työntekijöiden edus-
tajat voivat tavata keskushallintoa ja saada perusteltu vastaus kaikkiin
kantoihinsa.
• Yritysneuvoston työvaliokunta voi olla viisijäseninen.

Neuvotteluja BusinessEuropen kanssa yritettiin
EAY pyrki keväällä käynnistämään neuvottelut Euroopan työnantajajärjes-
töjen kanssa. BusinessEurope oli tuolloin pyörtänyt aiemman täysin kieltei-
sen kantansa uudistukseen ja ilmoittanut olevansa halukas neuvotteluihin.

EAY piti tärkeänä, että osapuolten neuvottelut käytäisiin tiukassa aikatau-
lussa (6–8 viikkoa). Lisäksi EAY piti lähtökohtana, että työnantajaosapuolet
BusinessEurope, CEEP ja UEAPME hyväksyisivät komission konsultaatio-
tiedonannossaan kaavailemat uudistuksen päälinjat.


EAY kuitenkin joutui ilmoittamaan komissaari Vladimir Spidlalle, että Bu-
sinessEuropen kanssa ei päästy yhteisiin näkemyksiin uudistamista koske-
vien neuvottelujen aikataulusta eikä uudistamisen tavoitteista. Siksi neuvot-
teluihin ei ollut mahdollisuuksia.

EAY:n tavoitteet
EAY:n tavoitteena on ollut, että yritysneuvostodirektiivin uudistustyö saa-
daan päätöksen nykyisen komission ja parlamentin toimikauden aikana.
Mikäli uudistusta ei saataisi vietyä läpi istuvan komission ja parlamentin
kaudella, olisi vaarana, että se lykkääntyisi hamaan tulevaisuuteen.

EAY:lle tärkeitä uudistuksen kohteita ovat mm. seuraavat:

• Tiedottamisen ja kuulemisen käsitteiden yhdenmukaistaminen muiden
työntekijöiden osallistumisdirektiivien kanssa (toteutumassa)

• Eurooppa-sihteeristöjen aseman tunnustaminen erityisessä neuvottelu-
ryhmässä ja yritysneuvostoissa (osittain etenemässä)

• Mahdollisuus neuvotella muutoksia vanhojen yritysneuvostojen perus-
tamissopimuksiin, jotta direktiivin uudistukset voidaan ottaa huomioon
(osittain toteutumassa)

• Yritysneuvostojen työskentelymahdollisuuksien parantaminen, mm.
vaatimus vähintään kahdesta vuosittaisesta kokouksesta, koulutusoike-
uksista, pääsy yrityksen tiloihin, käännös- ja tulkkauspalvelut, taloudelli-
set ja aineelliset resurssit ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttömah-
dollisuuksien parantaminen (osittain toteutumassa)

• Soveltamisalaa rajaavan yrityskoon pienentäminen: 1000 → 500 ja
150 → 100 (komissio ei esitä)

• Seuraamukset tiedottamisen ja kuulemisen laiminlyönnistä (komissio ei
esitä)

• Käsiteltäviin asioihin myös mm. työntekijöiden ammatillisten valmiuksi-
en kehittäminen, ammatillinen liikkuvuus, työsuojelu, ympäristöpolitiik-
ka, tietosuoja, syrjimättömyys, tasa-arvon valtavirtaistaminen (komissio
ei esitä)

Direktiivin uudistus tarpeen
Direktiivi ei ole toiminut toivotulla tavalla, ja soveltamiskäytäntöjen yhtenäis-
täminen on tarpeen. Selkeämpi direktiivi olisi ehkä auttanut myös Nokiaa
toimimaan paremmin Bochumin tehtaan lopettamisasiassa. Yritysneuvostot
ovat tärkeä yhteistyön elementti yritysten toiminnassa ja niiden toimivuus
on tärkeä asia.

Direktiiviuudistuksessa olisi ollut mahdollista edetä kahta tietä, joko lain-
säädäntö-menettelyteitse tai EY-sopimuksen artiklan 139 mukaisella työ-
markkinaosapuolten välisellä sopimuksella. Nyt siis edetään lainsäädäntö-
menettelyn kautta, jossa komissio on tehnyt ehdotuksensa uudistuksen si-
sällöksi. Lopullisen päätöksen tekevät neuvosto ja parlamentti yhteispää-
tösmenettelyssä.


Yritysneuvostodirektiivi hyväksyttiin vuonna 1994. Toiminnassa on 820 yri-
tysneuvostoa, jotka edustavat 14,5 miljoonaa työntekijää. Neuvostot kui-
tenkin puuttuvat suuresta osasta direktiivin soveltamisalan piirissä olevista
yrityksistä: vain kolmasosaan on perustettu neuvosto. Direktiivin soveltami-
sen ongelmat ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että neuvostoja ei ole pe-
rustettu kaikkiin yrityksiin.

8. Ratkaisu vuokratyödirektiivistä
Slovenia sai aikaan neuvoston yhteisen kannan vuokratyödirektiivistä työ-
ministereiden neuvostossa 10.6.2008. Direktiivin etenemistä edisti Ison-
Britannian kolmikantainen sopu siitä, miten maassa voitaisiin poiketa direk-
tiivin yhdenvertaisuusperiaatteesta

Vaikea säätämisprosessi
Direktiivin säätämisprosessi oli erittäin vaikea sekä laajenemisen myötä
vahvistuneiden liberaalisten voimien että eräiden Ison-Britannian johtamien
vanhojen jäsenmaiden vastustuksen takia.

Vuokratyövoiman käyttö ja sosiaalinen polkumyynti erityisesti lähetettyjen
työntekijöiden ja maahanmuuttajien kohdalla on lisääntynyt koko Euroo-
passa – myös Suomessa. Slovenia sai siis aikaan ratkaisun erittäin ajan-
kohtaisessa ja tärkeässä asiassa.

Komissio antoi maaliskuussa 2002 direktiiviehdotuksensa vuokratyönteki-
jöiden työehdoista sen jälkeen, kun Euroopan työmarkkinaosapuolet vuon-
na 2001 epäonnistuivat neuvotteluissaan vuokratyötä koskevasta puiteso-
pimuksesta. Osapuolet olivat erimielisiä mm. vuokratyön käytön ehdoista
sekä siitä, miten tasaveroisen kohtelun periaate sopimuksessa toteutettai-
siin. EAY tavoitteli, että vuokratyöntekijän työehdot määräytyisivät palkka-
uksen ja muiden työehtojen suhteen käyttäjäyrityksen omiin työntekijöihinsä
noudattaman tason pohjalta.

Komission ehdotus, jota saman vuoden lopussa Euroopan parlamentin lau-
sunnon johdosta hieman muutettiin, oli jäissä Hollannin syksyn 2004 pu-
heenjohtajakauden jälkeen, kunnes Portugali viime syksynä teki oman
kompromissiehdotuksensa. Slovenian lopulta aikaansaama yhteinen kanta
ottaa huomioon Ison-Britannian kehittymättömän työmarkkinajärjestelmän.

Direktiivin tavoitteena on parantaa vuokratyön laatua ja luoda vuokratyö-
voiman käytölle asianmukaiset puitteet. Komission ehdotus otti pitkälti
huomioon Euroopan työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa saa-
vutetut osapuolten yhteiset kannat. Muutettua ehdotusta tehdessään ko-
missio otti huomioon osan parlamentin esittämistä muutoksista, mutta jätti
hyväksymättä esimerkiksi ehdotuksen kynnysaikojen poistamisesta. Direk-
tiivi kuuluu yhteispäätösmenettelyyn, jossa parlamentilla on veto-oikeus.

Portugalin puheenjohtajuuskaudella direktiivin aikaansaaminen kilpistyi
Ison-Britannian vastustukseen. Työväenpuolueen hallitus tuki maan työn-
antajajärjestön CBI:n kantoja, joissa vastustettiin direktiiviehdotuksen kes-
keistä säännöstä. Sen mukaan vuokratyöntekijän työehtojen tulee olla yh-


denvertaiset käyttäjäyrityksen työntekijöiden kanssa.

Käsittelyssä on eri vaiheissaan ollut useita keskeisiä kiistakysymyksiä: yh-
denvertaisen kohtelun sisältö, mahdolliset poikkeukset ja niiden kesto (kyn-
nysajat) ja erityisesti poikkeamismahdollisuus työehtosopimuksella. Lisäksi
erimielisyyttä ovat aiheuttaneet mm. vuokratyön käytön kiellot ja rajoitukset
sekä niiden poistovelvoite.

Britannian sopu edisti yhteisymmärrystä
Britannia vaati ainakin 6 kuukauden kynnysaikaa, ennen kuin yhdenvertai-
sen kohtelun periaate tulisi sovellettavaksi sekä kaikkien vuokratyövoiman
käytölle eri maissa asetettujen esteiden poistamista. Vaatimusta perusteltiin
mm. sillä, että vuokrauselinkeinolle olisi epäedullista, jos vuokratyöntekijöi-
hin pitäisi soveltaa samoja työehtoja kuin käyttäjäyrityksen työntekijöihin.

Työmarkkinajärjestöjen TUC:n ja CBI:n 20.5.2008 tekemässä sopimukses-
sa onnistuttiin hahmottelemaan periaatteet sille, miten kehitetään vuokra-
työntekijöiden asemaa Isossa-Britanniassa. Näin suurin este direktiivin ete-
nemiselle poistui. Sopimuksen mukaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta
keskeisten työolojen ja työehtojen osalta sovellettaisiin kynnysajan eli 12
viikon työsuhteen jälkeen. Isossa-Britanniassa (ja Irlannissa) päästään nyt
selkiyttämään myös kysymys siitä, kuka on vuokratyöntekijän työnantaja.

Direktiivin keskeinen sisältö
Yhdenvertaisen kohtelun periaate

Direktiivi lähtee yhdenvertaisuuden takaamiseksi käyttäjäyritysperiaattees-
ta, mutta siitä voidaan eräin edellytyksin säätää poikettavaksi. Vuokratyön-
tekijän olennaisten työolojen ja työehtojen on oltava käyttäjäyrityksessä
suoritettavan toimeksiannon ajan vähintään samanlaiset kuin siinä tapauk-
sessa, että yritys olisi palkannut hänet suoraan hoitamaan samaa tehtävää.

Olennaisilla työoloilla ja työehdoilla tarkoitetaan työoloja ja työehtoja, jotka
liittyvät palkkaan, työaikaan, ylityöhön, taukoihin, lepojaksoihin, yötyöhön,
palkallisiin lomiin ja vapaapäiviin.

Lisäksi on noudatettava käyttäjäyrityksessä voimassa olevia lakien ja työ-
ehtosopimusten mukaisia sääntöjä, jotka koskevat raskaana olevien tai
imettävien naisten suojelua sekä lasten ja nuorten suojelua samoin kuin
naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua ja sukupuoleen, rotuun tai etni-
seen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään
taikka sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuntaa.

Poikkeukset yhdenvertaisuusperiaatteesta

Yhdenvertaisesta kohtelusta poikkeaminen on mahdollista palkan osalta
tilanteessa, jossa vuokratyöntekijä on vakituisessa työsuhteessa vuokraus-
liikkeeseen ja työntekijälle maksetaan ns. takuupalkkaa työkomennusten
väliajalta.

Yhdenvertaisesta kohtelusta voidaan poiketa myös ”asianmukaisella tasol-


la” solmitulla työehtosopimuksella, mikäli vuokratyöntekijöiden yleistä suo-
jelua noudatetaan. Tämä poikkeusmahdollisuus ei Suomen kannalta vaiku-
ta työsopimuslaissa säädettyyn työntekijöiden vähimmäissuojaan.

Slovenian saavuttamassa yhteisessä kannassa hyväksyttiin kolmas poik-
keamismahdollisuus. Niissä jäsenmaissa, joissa ei ole yleissitovien työeh-
tosopimusten järjestelmää, voidaan kansallisten työmarkkinaosapuolten
kuulemisen ja niiden tekemän sopimuksen mukaisesti poiketa yhdenvertai-
sen kohtelun periaatteesta olennaisten työolojen ja työehtojen osalta, edel-
lyttäen että taataan riittävä vuokratyöntekijöiden suoja.

Vuokratyön käytön rajoitukset

Komission tavoitteena on vuokratyön käytön vapauttaminen, markkinoiden
liberalisointi, johon liittyy direktiivin velvoite tarkastella olemassa olevia
vuokratyön rajoituksia ja kieltoja ja poistaa ne.

Rajoitukset ovat mahdollisia vain, jos niille on perusteita liittyen yleiseen
etuun, vuokratyöntekijöiden suojeluun, työterveys- ja työturvallisuusvaati-
muksiin sekä työmarkkinoiden moitteettoman toiminnan turvaamiseen ja
väärinkäytösten ehkäisemiseen.

Työmarkkinaosapuolia kuultuaan jäsenvaltioiden on tarkasteltava rajoituk-
sia tai kieltoja sen varmistamiseksi, ovatko ne edelleen perusteltuja. Elleivät
ne ole, jäsenvaltioiden on poistettava rajoitukset. Jos rajoitukset tai kiellot
perustuvat työehtosopimuksiin, sopimusosapuolet suorittavat tarkastelun.
Artikla ei rajoita vuokrayritysten rekisteröitymistä, toimilupaa, sertifiointia,
taloudellisia vakuuksia tai valvontaa koskevien kansallisten vaatimusten
soveltamista.

Artiklan sisältö on Suomen ay-liikkeen kannalta ongelmallinen. Työehtoso-
pimuksiin sisältyy rajoituksia vuokratyön käytölle. EK:n ja SAK:n välinen
yleissopimus, joka on useiden työehtosopimusten osana, sallii vuokratyön
käytön vain erityisissä tilanteissa, esimerkiksi työhuippujen tasaamiseen tai
ajallisesti rajatuissa tehtävissä, joita syystä tai toisesta ei voida teettää omil-
la työntekijöillä.

Direktiivi on osa epätyypillisten työsuhteiden suojaa
Vuokratyödirektiivi täydentää epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien
asemaa turvaavaa yhteistä eurooppalaista pohjaa. Osa-aikatyöstä ja mää-
räaikaisesta työstä on jo säädetty Euroopan työmarkkinajärjestöjen puite-
sopimuksiin pohjautuvat direktiivit. Rajan ylittävää työvoiman vuokrausta
sääntelee myös lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi. Lisäksi Euroopan
keskusjärjestöt neuvottelivat kesällä 2002 teletyötä (tietokoneavusteinen
etätyö) koskevan puitesopimuksen.

9. Työaikadirektiivin muutoksista poliitti-
nen yhteisymmärrys
Työaikadirektiivin uudistaminen on osoittautunut todella vaikeaksi. Slovenia
oli seitsemäs ratkaisua yrittävä puheenjohtajamaa. Erityisesti ns. opt out


-kysymyksestä on ollut tähän mennessä lähes mahdoton löytää Britannialle
ja sen liittolaisille hyväksyttävää mallia.

Slovenia sai puheenjohtajakaudellaan kuitenkin aikaan poliittisen yhteis-
ymmärryksen myös työaikadirektiivin muutoksista. Seuraavaksi direktiivin
muutosehdotus menee Euroopan parlamenttiin asian toiseen käsittelyyn.
Euroopan palkansaajien kannalta se on tärkeä vaihe, jossa direktiiviin pa-
himmat muutokset voitaisiin korjata.

Euroopan ammattiyhdistysliikkeen kannalta poliittinen yhteisymmärrys
muutosten sisällöstä on huolestuttava erityisesti päivystysaikaa ja työajan
tasoittumisjaksoja koskevien muutosesitysten vuoksi. EAY on ajanut ns. opt
out -järjestelmän poistamista tai ainakin tehokasta rajoittamista, koska se
vaarantaa direktiivin tarkoituksen eli työntekijöiden suojelun toteutumisen.

Muutosesitys vie työaikasuojelua taaksepäin. Uhkana on koko EY:n histori-
an ensimmäinen työelämän huononnusdirektiivi. Parlamentilla on kuitenkin
vielä mahdollisuus toisessa käsittelyssään vaikuttaa asiaan, mikäli PES- ja
EPP -ryhmät pääsevät asiasta yhteisymmärrykseen.

Muutoksia ei myöskään esitetä direktiivin soveltamisalarajaukseen ylempi-
en toimihenkilöiden kohdalla.

EAY valmistautuu virittelemään parlamentin kanssa samanlaista yhteistyö-
tä, joka palveludirektiivin kohdalla johti ay-liikkeen kannalta myönteiseen
lopputulokseen. Palveludirektiivin kohdalla neuvosto otti pitkälle huomioon
parlamentin tekemät muutosesitykset. Työaikadirektiiviä koskevien muu-
tosesitysten osalta tilanne on tähän mennessä ollut päinvastainen.

Slovenian poliittisen yhteisymmärryksen pääpiirteet
Voimassa oleva työaikadirektiivi antaa jäsenmaille mahdollisuuden opt out
-järjestelmän käyttöön (työnantajan ja yksittäisen työntekijän mahdollisuus
sopia, ettei työsuhteessa noudateta 48 tunnin enimmäisviikkotyöaikaa kos-
kevaa sääntelyä). Järjestelmää ei ole otettu Suomessa käyttöön.

Yhteisymmärrys rajoittaa jonkin verran opt outin käyttöä nykyisestä, mutta
sen käyttö on edelleen tietyin ehdoin mahdollista. Opt outin käyttöä tarkas-
tellaan myöhemmin sekä kansallisella että EU-tasolla liiallisten työtuntien
vähentämiseksi.

Päivystysaikojen osalta direktiivimuutoksella tähdätään EY-tuomioistuimen
tulkintojen muuttamiseen lääkärien päivystysaikoja koskevissa Simap, Jae-
ger ja Dellas -tapauksissa. Komission arvion mukaan 23 jäsenvaltiota ei
noudata EYT:n linjaamaa tulkintaa lääkärien päivystyskysymyksessä.

Tasoittumisjaksojen osalta muutos poistaa nykyisen työehtosopimusten
ensisijaisuuden. Tasoittumisjakso voidaan myös lailla pidentää 4 kuukau-
desta 12 kuukauteen. Päällekkäisen jouston rajoittamiseksi tasoittumisjak-
son pidentäminen voidaan sallia lakiteitse vain sellaisissa jäsenvaltioissa,
joissa ei käytetä opt outia. Opt out -maille annetaan kuitenkin tietyin edelly-
tyksin mahdollisuus pidentää tasoittumisjakso 6 kuukauteen.

Tietyistä ylitöistä annettavien korvaavien lepoaikojen osalta ehdotus muut-
taisi EYT:n oikeuskäytännön. Korvaavat lepoajat on annettava kohtuullisen


ajan kuluessa, joka määritellään laissa tai työehtosopimuksessa tai työ-
markkinaosapuolten välisessä sopimuksessa. EYT oli tulkinnut direktiiviä
niin, että korvaavat lepoajat tulisi antaa välittömästi.

Päivystysajan uusi määritelmä
Ay-liikkeen kannalta direktiiviuudistuksen suurimmat ongelmat liittyvät työ-
ajan määrittelyyn ja ehdotettuun uuteen päivystysaikaa koskevaan säänte-
lyyn. Myös ehdotus ylitöiden seurantaan liittyvistä vertailujaksoista on on-
gelmallinen.

Päivystysajan määritelmää koskevan muutoksen taustalla ovat Euroopan
yhteisön tuomioistuimen ratkaisut, joiden mukaan lääkäreiden fyysistä pai-
kallaoloa edellyttävää päivystystä on kokonaisuudessaan pidettävä työ-
aikana. Useissa jäsenmaissa syntyi huoli, että lääkäripäivystyksen lukemi-
nen kokonaan työajaksi merkitsisi huomattavaa lääkärimäärän lisäystä.

Direktiivin muutosehdotuksen mukaan päivystysaikaa, jona ei työskennellä,
ei katsota työajaksi, ellei lailla tai työehtosopimuksella toisin määrätä.

Euroopan ay-liike on katsonut, että koko päivystysajan, mukaan luettuna
ajan, jona ei työskennellä, tulee olla työaikaa, koska silloin ollaan työnanta-
jan käytettävissä.

Myös Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssään tekemän muu-
tosesityksen mukaan koko päivystysaika tulisi katsoa työajaksi. Lainsää-
dännössä tai työehtosopimuksilla voitaisiin kuitenkin sallia, että päivystysai-
ka, jona ei työskennellä, voitaisiin tietyin ehdoin laskea erityisellä tavalla
suhteessa enimmäistyöaikaan.

Lyhyellä tähtäimellä direktiivimuutos ei aiheuttane ongelmia Suomessa.
Koska kyseessä on vähimmäistason harmonisointia koskeva direktiivi, eh-
dotus ei välttämättä edellytä työaikalain muuttamista kuin ehkä lepoajan
käsitteen osalta.

Työaikalaissa ei ole säännöksiä päivystysajasta. Sen sijaan työmarkkina-
osapuolet ovat voineet lain nojalla sopia työajan käsitteestä. Erityisesti
kunnallisten lääkäreiden virkaehtosopimuksessa on ollut päivystysaikaa ja
sen työajaksi lukemista koskevia määräyksiä.

Työajan tasoittumisjakso
Ay-liikkeen kannalta huolestuttava on myös työaikojen tasoittumisjaksojen
eli ylitöiden seurantaan liittyvien vertailujaksojen pidentämistä koskeva
muutosehdotus. Ehdotuksen mukaan vertailujakso voitaisiin ”objektiivisista
tai teknisistä syistä tai työn järjestämistä koskevista syistä” pidentää neljäs-
tä kuukaudesta 12 kuukauteen työehtosopimuksella tai lailla. Ehdotus pois-
taa työehtosopimusten ensisijaisuuden, joka nykydirektiivissä on.

Euroopan ay-liikkeen kannan mukaan työehtosopimusten ensisijaisuus tuli-
si edelleen säilyttää vertailujaksoja pidennettäessä. Niissä maissa, joissa
työ- ja virkaehtosopimustie ei ole käytettävissä työmarkkinajärjestelmien
luonteen tai käytännön ongelmien vuoksi, seurantajakso voitaisiin lailla pi-
dentää 12 kuukauteen, jos se katsotaan tarpeelliseksi yhdessä työmarkki-
naosapuolten kanssa.


Suomen eduskunnan kannanotot direktiivin uudistamisesta ovat olleet ay-
liikkeen kannalta myönteisiä.

Euroopan parlamentin kannat
Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa ensimmäisessä käsittelyssä
11.5.2005. Parlamentti edellytti mm. seuraavaa:

• Opt outin käytölle tiukat edellytykset. Opt out tulee poistaa kolmen vuo-
den siirtymäajalla uudistuksen voimaantulosta.

• Koko päivystysaika (mukaan luettuna aika, jona ei työskennellä) tulee
useimmissa tapauksissa lukea työajaksi. Jäsenvaltiot voisivat kuitenkin
laskea erityisellä tavalla ei-aktiivisen päivystysajan viikoittaisen enim-
mäistyöajan noudattamiseen liittyen. Asiasta voitaisiin säätää lailla tai
sopia työehtosopimuksin.

• Työjaksojen jälkeen vastaavat korvaavat lepoajat tulee antaa lainsää-
dännön tai työehtosopimusten mukaisesti.

• Työajan laskennan vertailujakson eli tasoittumisjakson pidentämiselle
parlamentti halusi tiukat ehdot. Pääsääntöisesti vertailujaksojen piden-
tämisestä voitaisiin sopia työehtosopimuksin. Toissijaisesti pidentämi-
sestä voitaisiin säätää lailla, silloin kun työntekijöitä eivät koske työeh-
tosopimukset tai muut työmarkkinaosapuolten väliset sopimukset. Täl-
löin edellytettäisiin lisäksi, että jäsenvaltio ryhtyy tarvittaviin toimiin var-
mistaakseen, että työnantaja tiedottaa työntekijöille ja/tai edustajille ja
kuulee näitä ehdotetun työaikamallin käyttöönotosta ja siihen tehtävistä
muutoksista. Työnantajan on lisäksi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin es-
tääkseen ja/tai korjatakseen kaikki terveys- ja turvallisuusriskit, jotka
voivat liittyä ehdotettuun työaikamalliin.

• Ylempien toimihenkilöiden aseman selkiyttäminen sekä työ- ja perhe-
elämän vaatimusten huomioon ottaminen.

Parlamentin raportoijana toimi PES-ryhmän Alejandro Cercas, joka saanee
saman tehtävän myös toisessa käsittelyssä, sikäli kuin neuvosto pääsee
joulukuussa yhteiseen kantaan.

Ay-liike on tukenut Euroopan parlamentin 11.5.2005 hyväksymiä muutos-
esityksiä, jotka muodostaisivat tasapainoisen pohjan direktiivin uudistami-
selle. Parlamentin kantoja ei jatkovalmistelussa ole juurikaan otettu huomi-
oon, vaikka kysymyksessä on yhteispäätösmenettelyssä säädettävä direk-
tiivi (jolloin parlamentilla viime kädessä on mahdollisuus hylätä direktiivi).

Myöskään itsenäisessä asemassa olevia ylempiä toimihenkilöitä koskevan
poikkeusmahdollisuuden täsmentäminen ei ole saanut neuvostossa kanna-
tusta parlamentin esittämällä tavalla.


10. Maahanmuuttodirektiivit

Erityisosaajadirektiivi
Neuvoston käsittelyssä on parhaillaan ns. erityisosaajadirektiivi, jossa mää-
riteltäisiin kolmansista maista EU-alueelle hankittavien, lähinnä korkeasti
koulutettujen helpotetun maahantulon (ns. sinisen kortin järjestelmä), siihen
liittyvän palkkauksen ja sosiaaliturvan sekä verotuksen ehtoja. Direktiivi
koskisi myös ammattikorkeakoulun suorittaneita sekä vähintään viiden
vuoden käytännön kokemuksen omaavia, jos ammatillinen osaaminen vas-
taisi em. koulutusta.

Palkkauksen osalta direktiivi asettaisi vähimmäistasoksi puolitoistakertaisen
palkan kansalliseen keskimääräiseen bruttopalkkaan verrattuna (Suomessa
1,5 x 31.500 = 47.250 euroa), kuitenkin niin, että viisi vuotta koulutuksen
päättymisen jälkeen vähimmäistasona olisi kansallinen bruttopalkka. Direk-
tiivistä on poistettu aiempi esitys alle 30-vuotiaisiin yleisesti sovellettavasta
vähennyksestä.

Työ- ja oleskelulupamenettelyjen yksinkertaistaminen
ja nopeuttaminen
Komissio antoi marraskuussa 2007 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi työ-
ja oleskelulupamenettelyn yhdistämisestä sekä työssä olevien kolmansien
maiden kansalaisten oikeuksista. Käsittely neuvoston työryhmässä jatkuu.

Ehdotuksen mukaan oleskelu- ja työluvat yhdistettäisiin ja käsittelyä no-
peutettaisiin kolmen kuukauden maksimikäsittelyajalla. EU-alueella työs-
kentelevät saisivat lähtökohtaisesti oikeuden yhdenvertaiseen kohteluun
työssä, verotuksessa, opiskelussa, muussa jäsenvaltiossa suoritetun tut-
kinnon tunnustamisessa ja myös sosiaaliturvassa. Kuitenkin pääsyä kor-
keakoulutukseen ja oikeutta opintotukeen voitaisiin rajoittaa, sekä oikeus
yleishyödylliseen asumiseen voitaisiin rajata vähintään kolme vuotta maas-
sa asuneisiin tai tulevaisuudessa asuviin. Direktiivi ei kattaisi kolmansista
maista lähetettyä työvoimaa eikä kausityöntekijöitä.

Työnantajasanktiodirektiivi
Komissio on antanut ehdotuksen direktiiviksi laittomasti työskentelevien
kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavista seuraamuk-
sista toukokuussa 2007 (ns. työnantajasanktiodirektiivi). Direktiivi koskisi
myös yksityishenkilöitä, silloin kun he antavat työtä esimerkiksi kotisiivoojal-
le. Direktiivi edellyttäisi sekä rikosoikeudellisia että hallinnollisia sanktioita.
Direktiivi määräisi myös laittomasti työskennelleen palkkasaatavista ja aset-
taisi kolmen kuukauden työsuhdeolettaman, jollei muuta näytetä. Direktiivi
asettaisi tilaajanvastuun taloudellisesta rangaistuksesta ja palkkasaatavista
läpi alihankintaketjun. Erityisesti tällä perusteella direktiiviä tuettiin palkan-
saajakeskusjärjestöjen lausunnossa. Suomen hallituksella on neuvoston
työryhmässä yleisvarauma koko direktiiviin ja erikseen ns. tarkasteluva-
rauma tilaajanvastuuseen.


11. Eurooppalainen yksityinen yhtiö
Komissio antoi 25.6.2008 ehdotuksen yksityistä eurooppalaista yhtiötä
(SPE) koskevasta asetuksesta. Uusi yhtiömalli olisi mahdollisimman yksin-
kertainen, mutta koskisi periaatteessa osakeyhtiöitä, jotka toimivat vähin-
tään kahdessa maassa. Perusajatuksena on vapauttaa pienet yhtiöt tytär-
yhtiön tai haaraliikkeen perustamisesta, eikä keskeisen liiketoiminnan
myöskään tarvitse olla rekisteröintimaassa, mikä on oikeuskäytännössä va-
kiintuneesti hyväksytty. Järjestelmä ei koskisi julkisesti noteerattuja yhtiöitä.
Osakepääoman vähimmäismäärä olisi yksi euro (Eurooppa-yhtiössä
120.000 euroa).

Pääsäännön mukaan henkilöstön osallistumista yrityksen hallintoon sääte-
lisi rekisteröintimaan laki. Kun esitys sisältää vapaan mahdollisuuden rekis-
teröintimaan vaihtamiseen, pyritään estämään henkilöstön osallistumisjär-
jestelmien kiertäminen tätä kautta. Osallistumisjärjestelmästä olisi neuvotel-
tava, jos siinä valtiossa, johon rekisteröinti siirretään, osallistumisjärjestel-
mä ei ole samaa tasoa kuin aiemmassa kotivaltiossa. Sopiminen kuitenkin
liittyisi vain tilanteisiin, joissa vähintään kolmasosa henkilöstöstä olisi koti-
valtiossa ja uudessa rekisteröintimaassa ei olisi samantasoista osallistumis-
järjestelmää. Ellei sopimusta syntyisi, entiset järjestelmät jäisivät voimaan.
Osallistumisjärjestelmää koskevat säännöt on soveltuvin osin lainattu rajat
ylittäviä fuusioita koskevasta direktiivistä.

Ehdotettuun yhtiömuotoon voi liittyä myös verotusnäkökohtia. Niistä komis-
sio antaa eri esityksen. Palkansaajien keskusjärjestöjen lausunnossa on
kiinnitetty huomiota verotuksen vähimmäistason ja veropohjan yhtenäistä-
miseen.

EAY on ollut SPE:n valmisteluista jokseenkin syrjässä. Muutosehdotukset
ovat harkinnassa, erityisesti siltä kannalta, turvaako esitys osallistumisjär-
jestelmät riittävästi rekisteröinnin siirtotilanteessa. Kun kyseessä on EY 308
artiklaan perustettava asetus, parlamentti on lainsäädäntöprosessissa vain
kuultavan asemassa.


AJANKOHTAISIA EU-ASIOITA:
TYÖELÄMÄN DIREKTIIVIT (ppt-esitys)

Euroopan yhteisö/unioni
• EY:n sosiaalinen ulottuvuus; "kolmikanta"
- EY:n/EU:n toimielimet
- Hallitukset
- Ammattiyhdistysliike ja työnantaja
- Työmarkkinaosapuolten erityisasema
- Osapuolet osa EY-sopimuksen mukaista sosiaalista rakennetta
– eivät "lobbareita"
- Kuuleminen (138 artikla), osapuolten väliset neuvottelut (139 ar-
tikla) => EY-sääntelyn luominen puitesopimuksin, jotka voidaan
panna täytäntöön direktiivillä tai "osapuolten ja jäsenvaltioiden
omien menettelyjen ja käytäntöjen mukaisesti"

• Euroopan parlamentin rooli
- Asema korostunut
- Vaalit pidettäneen 7.6.2009

Perussopimusten uudistus
• Euroopan yhteisön perustamissopimus
- Muutokset: Maastricht, Amsterdam, Nizza; konsolidointi 2002

• Sopimus Euroopan unionista 2002

• Perussopimusten uudistaminen
- Sopimus Euroopan perustuslaista 2004 => umpikuja

• Lissabonin uudistussopimus joulukuu 2007
- Tulisi hyväksyä kaikissa jäsenmaissa ennen vuoden 2009 par-
lamenttivaaleja
- 24 maata ratifioinut; Irlanti, Italia, Ruotsi ja Tsekki eivät vielä
- Irlannin kansanäänestys 12.6.2008: EI
- Ratifiointiprosessi jatkuu, poliittiset neuvottelut käynnissä, voi-
maantulo siirtyy; Irlannin uusi äänestys keväällä 2009?
- Markkina-Euroopan ja sosiaalisen Euroopan välinen suhde? –
EYT:n tuoreet tuomiot (Viking, Laval, Rüffert, Luxemburg)
- EAY ajaa ns. sosiaalisen kehityksen lauseketta sopimukseen
o Perusoikeuksien etusija markkinavapauksiin (sisämarkkina-
ja kilpailukysymyksiin) nähden
o Pöytäkirjatason lauseke vaikea tavoite; aikataulu?

• Lissabonin sopimus: nykysopimusten muuttaminen ja täydentävät pöy-
täkirjat sekä julistukset


- 2004 perustuslakisopimuksen olennainen sisältö
- "Perustuslaillinen" kuorrutus ja painolasti pois
- Tavanomainen lainsäädäntöjärjestys; EP tasaveroiseksi lainsää-
täjäksi (95 % asioista); lisää päätöksiä määrä-enemmistöllä (55
% jäsenmaista, 65 % väestöstä, 2014 alkaen, lykkäysmahdolli-
suus 2017)
- Toimielinuudistuksia; Eurooppa-neuvoston asema ja pysyvä pu-
heenjohtaja, ulkosuhdehallinto (korkea edustaja), komission ko-
koonpano supistuu
- EU:n ulkopolitiikka; oikeus- ja sisäasiat

• Perusoikeuskirja viittauksella sopimuksen osaksi

• Työmarkkinaosapuolten asemaa ei korostettu perustuslakisopimuk-
sessa ehdotetulla tavalla
- Sosiaalisen huippukokouksen asema tunnustettiin

Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategia

• Strategian uusi vaihe (2008–2010) hyväksyttiin maaliskuussa 2008
- Kasvua ja työllisyyttä koskevat yhdennetyt suuntaviivat
- Painopisteet (tutkimus ja innovaatio, kilpailukykyinen liiketoimin-
taympäristö, työmarkkinoiden sopeuttaminen, demografiset
muutokset)
- Tiedon liikkumisen vapaus
- Valmistautuminen 2010 jälkeiseen aikaan

• Työoikeuden vihreä kirja ja joustoturva

• Ympäristö

• Sosiaalisen vuoropuhelun merkitys

• Globalisaatiorahasto

Komission tiedonanto uudistetusta
sosiaalipoliittisesta ohjelmasta
"sosiaalipaketti" 2.7.2008
Vuosina 2006–2010 ohjelman tarkistaminen

Mukana esityksiä, mm.:

• Yritysneuvostodirektiivin (EWC) muutosehdotus

• Tiedonanto ylikansallisesta yritystason sopimustoiminnasta


• Tiedonanto työmarkkinoiden rakennemuutoksista tulossa työmarkkina-
järjestöjen käsiteltäväksi

• Uusi syrjimättömyysdirektiivi

• Tulossa direktiiviehdotus laajennetuista vanhempainvapaa-järjestelyistä
osapuolten neuvottelut

• Direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa ja
suositus rajat ylittävästä sähköisten potilastietojen siirrosta

• Tiedonanto ja suositus potilasturvallisuudesta ja terveyspalveluiden
laadusta

• Raportti yleishyödyllisistä sosiaalipalveluista

• Tulossa toimenpide-ehdotuksia sukupuolisten välisten palkkaerojen
pienentämiseksi

• Kauppapolitiikan sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen

• 2010 syrjäytymisen ja köyhyyden torjunnan teemavuosi

• Yhteistyö ILO:n kanssa: säädyllinen työ, ydinsopimusten ratifioiminen

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

• Osapuolten työohjelma 2006–2008; uusi valmisteilla

• Arvio Euroopan työmarkkinoiden keskeisistä haasteista lokakuussa
2007; yhteiset kannat mm. joustoturvasta

• Maaliskuun 2008 sosiaalinen huippukokous: järjestöt aloittavat neuvot-
telut itsenäisestä puitesopimuksesta
- Tavoitteena helpottaa heikommassa asemassa olevien ryhmien
pääsyä, pysymistä ja etenemistä työmarkkinoilla
- Ennaltaehkäisevät, korjaavat ja elinikäisen oppimisen tukemiseen
liittyvät toimet
- => EAY:n kesäkuun 2008 hallitus päätti hakea jäsenjärjestöiltä val-
tuuksia aloittaa neuvottelut aiheesta työntekijöiden osallistumis-
mahdollisuudet työelämään
o Kahdenvälinen sopimus; toimeenpano työmarkkina-järjestöjen
omin "välinein", ei siis direktiivillä
o Mm. koulutuksen kehittäminen, työn laatu, syrjintä ja kannusteet
työnantajille osallistumismahdollisuuksien parantamiseen

• Vanhempainlomaa koskevan puitesopimuksen muuttaminen


- EAY hakee myös valtuuksia neuvotteluille vuoden 1996 vanhem-
painlomaa koskevan sopimuksen (toimeenpantu direktiivillä) tarkis-
tamisesta
- Esillä mm. vanhempainlomakorvaus, pituus, muoto (esim. osa-
aikaisuus), miesten mahdollisuudet vanhempainlomaan
- Muutettu sopimus toimeenpantaisiin direktiivillä

• Jäsenjärjestöjen vastaukset 31.7. mennessä: antavatko EAY:lle neuvot-
teluvaltuudet

Työ-, perhe- ja yksityiselämän
yhteensovittaminen

• Työmarkkinaosapuolet käynnistävät neuvottelut vanhempainlomadirek-
tiivin (puitesopimuksen) uudistamisesta
- Yhteensovittamista tukevat yhteiset toimet

• Komissio on valmistellut isyysvapaadirektiiviä
- Järjestöt lähtevät neuvottelemaan; ks. edellä

Yhteismarkkinat vs. sosiaalinen Eurooppa

• Taloudelliset vapaudet vs. perusoikeudet
- Yhteismarkkinasäännöt vs. työoikeus
- Yritysten reilu kilpailu
- Palvelujen liikkuvuus – työvoiman liikkuvuus
- Yhdenvertaisen kohtelun periaate
- Jäsenvaltioiden oikeus ja velvollisuus turvata työntekijöiden yh-
denvertainen kohtelu
- Palkkakilpailu

• Ay-liikkeen tavoitteet ja oikeudet
- Järjestäytymis-, neuvotteluja työtaisteluoikeus
- Järjestäytyneen kentän työehtojen sääntely
- Koko sektorin työ- ja palkkaehtojen sääntely
- Työehtojen valvonta
- Toimintaoikeudet rajat ylittävissä tilanteissa

Euroopan yhteisön tuomioistuimen
kritisoidut tuomiot

• Viking Line ja Ruotsin Laval/Vaxholm joulukuu 2007


• Saksan Rüffert huhtikuu 2008 ja Luxemburg kesäkuu 2008

• Tapaukset heijastavat kuilua, joka syntynyt laajentuneessa Euroopassa
työn ja palvelujen liikkuvuuden ja yritysten sijoittautumisvapauden sekä
työntekijöiden perusoikeuksien välillä

• Vikingin ja Lavalin tuomiot: Viime kädessä etusija yhteismarkkinoille ja
yritysten vapauksille suhteessa palkansaajien oikeuksiin neuvotella
työehdoista ja tarvittaessa ryhtyä työtaistelutoimiin rajat ylittävissä tilan-
teissa
- Työtaisteluoikeus perusoikeus, mutta käytölle rajoituksia
- Oikeutta käsiteltiin sisämarkkinavapauksien rajoituksena, joka
erikseen perusteltava
- Työnantajat voivat vedota liittoja vastaan liikkeen perustamis- ja
palvelujen liikkumisvapauteen

• Rüffert-tuomio (Laval): direktiivi enimmäisdirektiivi
- Onko lähetettyjen direktiivi enimmäis- vai vähimmäisdirektiivi?
- Direktiivin sanamuodon vastainen tulkinta
- Voiko työntekomaa edellyttää yhdenvertaista kohtelua kotimai-
sille ja lähetetyille työntekijöille
- Hankintalainsäädännön sosiaaliset säännökset
- ILO:n julkisia hankintoja koskeva sopimus 94
- Julkisen sektorin sopimukset eivät yleissitovia => aukko lähete-
tyn vuokratyövoiman käyttötilanteissa?

• Luxemburgin tuomio: rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia turvata
lähetetylle työntekijälle yhdenvertainen kohtelu

• Sosiaalisen Euroopan turvaamiseksi EAY vaatii ns. sosiaalisen kehityk-
sen lauseketta
- Esimerkiksi Lissabonin uudistussopimukseen liitettävä pöytäkirja
- Sisämarkkinavapauksia tulee tulkita työntekijöiden oikeuksia,
erityisesti työtaisteluoikeutta, kunnioittaen

• Lähetettyjen direktiivin uudistamisvaatimus
- EAY on käynnistänyt selvitykset direktiivin korjaamisesta
- Uusimishanke vaatii huolellisen pohjatyön ja ison väännön
- EP:n mietintö on tulossa (Andersson)
- Oikeistopuolueiden kanta on epäselvä; EPP jakautunut
- Komissio, neuvosto?

• Direktiivin muutostarpeita
- Direktiivi vähimmäis-, ei enimmäisdirektiivi
- Lähetettyjä työntekijöitä olisi kohdeltava työehtojen osalta yhdenver-
taisesti kotimaisten kanssa
- Direktiivi ei saisi rajoittaa sitä, missä asioissa suojaa saa antaa
- Direktiivi ei saisi estää toteuttamasta lähetetylle edullisempia työeh-
toja
- Jäsenmailla olisi oltava oikeus valita menettelyt, joilla toteuttavat
vähimmäissuojan


Työturvallisuus ja työterveys

• EU:n työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2007–2012
- Työn laadun ja tuottavuuden parantaminen:
- Työtapaturmien vähentäminen 25 %
- Työelämän laadun parantamisen kautta pitempi työssä pysymi-
nen
- Ay-liike ja EP kriittisiä erityisesti työterveyden osalta

• Tuki- ja liikuntaelindirektiivin valmistelu
- Toisen vaiheen konsultaatio käyty; EAY esittää MSD-direktiiviä
(TULES); jää seuraavalle komissiolle

• Karsinogeenidirektiivin 2004/37/EY muutoshanke
- Syöpää aiheuttavat aineet
- EAY vaatii laajentamista koskemaan myös lisääntymis-terveyttä
- Komissio ei ehdi antaa ehdotusta; esille vasta 2010?

• Raskaana olevien, synnyttäneiden ja imettävien direktiivi 92/85/EY
- Uudistushankkeessa ei työsuojelunäkökohtia esim. melu, vain
äitiysloman pituus

• Sähkömagneettisten kenttien direktiivi 2008/40/EY
- Voimaantulon poikkeuksellinen siirto vuoteen 2012

• Komissio käynnisti nanoteknologiasta kuulemisen 18.6.2008
- Nanoteknologian eli pienen pienien osasten valmistaminen ja
käyttö lisääntyy voimakkaasti
- Vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa; teknologian valmistuksessa,
tutkimuksessa, myynnissä ja käyttäjinä suuri määrä työntekijöitä
- EAY:n kesäkuun hallitus vaati varovaisuusperiaatteen käyttöön-
ottoa; 15 % nanovaroista tulisi käyttää teknologian turvallisuus-
ja terveysnäkökohtien selvittelyyn
- Ilman riittäviä tietoja nanotuotteita ei saa päästää markkinoille

• Työperäistä stressiä koskeva puitesopimus 2004
- Täytäntöönpanosta keskusjärjestösuositus 2007

• Häirintää ja väkivaltaa työssä koskeva puitesopimus 2007
- Neuvottelut täytäntöönpanosta alkavat syksyllä 2008

Kemikaaliasetus ja kemikaalivirasto

• REACH- asetus voimaan 1.6.2007

• Kemikaalivirasto ECHA Helsingissä, 1.6.2008
- Uuteen kemikaalirekisteriin tiedot kaikkien EU:ssa tuotettujen tai
sinne tuotujen kemikaalien ominaisuuksista


- Virasto huolehtii asetuksen menettelyistä niin että turvataan ke-
mikaalien vastuuntuntoinen käyttö eikä aiheuteta vaaraa tervey-
delle ja ympäristölle

• Kansallinen kemikaaliohjelma 2007

• Kemikaalilainsäädännön tarkistuksia tulossa

• Työryhmä valmistelee kansallista kemikaalivirastoa

Työaikadirektiivi
Uudistuksen kiistakysymyksiä:
• Opt out, varallaolo, ylitöiden seuranta, korvaavien lepoaikojen antami-
nen, ylempien toimihenkilöiden asema

• Neuvoston yhteinen kanta Slovenian ehdotuksen pohjalta 9.6.2008
- Ei-aktiivinen varallaolo ei ole työaikaa
- Työajan tasoittumisjakson pidentäminen myös lailla eikä vain
työehtosopimuksella (4 kk => 12 kk)
- Korvaavien lepoaikojen antamista löystytetään
- Opt outia eli enimmäistyöajasta poikkeamista ei poisteta, löysät
rajoitukset
- Ylemmät toimihenkilöt eivät selkeästi soveltamisalassa
-
• Uhkana EY:n historian ensimmäinen työelämän huononnusdirektiivi,
ellei parlamentti korjaa asiaa
- EAY:n ja kansallisten järjestöjen vaikuttaminen
- EP:n kanta syksyllä, sen jälkeen mahdollisesti neuvoston ja
EP:n sovittelu

Vuokratyödirektiivi

• Direktiivin säätämisen keskeiset kiistakysymykset:
- Vuokratyön käytön rajoitusten poistaminen
- Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen eli käyttäjäyritysperiaat-
teen sisältö; kynnysaika vai ei

• Sopu Britanniassa laukaisi etenemisen (maa voi noudattaa 12 viikon
kynnysaikaa)

• Neuvoston yhteinen kanta 9.6.2008 Slovenian ehdotuksen pohjalta

• Ay-liikkeen kannalta ehdotus hyväksyttävä
- Ei suurempia vaikutuksia Suomeen paitsi vuokratyön rajoituksiin

• Vuokratyön kansallisten rajoitusten poistaminen


- Kansalliset rajoitukset sallittuja, jos yleinen etu ja työntekijöiden
suojelu väärinkäytösten estäminen yms. syyt edellyttävät; on-
gelma Suomen kannalta

• Yhdenvertainen kohtelu ensimmäisestä päivästä
- Työsopimuslain pääsääntö: käyttäjäyritysperiaate

• Kolme poikkeamismahdollisuutta:
- Vuokratyöntekijä vakituisessa työsuhteessa ja saa takuupalkkaa
- Työehtosopimus "asianmukaisella tasolla"
- Kansallisten työmarkkinaosapuolten sopimus, jollei yleissitovaa
järjestelmää

Yritysneuvostodirektiivi (EWC)

• Komission 2. vaiheen konsultaatiotiedonanto helmikuussa; konsultaatio
päättyi 2.4.2008

• EAY ei katsonut mahdolliseksi lähteä neuvottelemaan uudistuksen si-
sältöä BusinessEuropen kanssa

• Komission direktiiviehdotus 2.7.2008
- Tiedottamisen ja kuulemisen sisältö ja ajankohta yhdenmukai-
seksi muiden yt-direktiivien kanssa
- Muutostilanteet
- Työntekijäedustajien oikeus koulutukseen
- Ay-järjestöjen rooli tunnustettiin erityisen neuvotteluryhmän asi-
antuntijana

• EAY tavoittelee vielä mm.:
- Soveltamisala: 1000 => 500; 150 => 100
- Vanhojen sopimusten uudistamislauseke
- Ay-liikkeen aseman tunnustaminen myös yritysneuvoston toi-
minnassa
- Ammattiosaston oikeus nimetä edustajat, Eurooppa-
sihteeristöjen oikeus käynnistää perustamisneuvottelut ja nimetä
edustaja neuvoston kokouksiin
- Käsiteltävän asiapiirin laajentaminen, valmistelevat kokoukset,
asiantuntijoiden käytön parantaminen

• Ranska pyrkii ratkaisuun pj-kaudellaan syksyllä 2008

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Hakaniemenranta 1, PL 157
FI-00531 Helsinki
puh. 020 774 000
fax 020 774 0225
www.sak.fi

Ajankohtaisia EU-asioita

More Related Content

Viewers also liked

Similar to Ajankohtaisia EU-asioita

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Ajankohtaisia EU-asioita