Downloaded 515 times
i teori lempeng tektonik
- 1.
- 2. MM CCHHOOIIRRUULL AANNWWAARR (( 0033 )) PPRRIIMMAADDAANNII LLUUTTFFII FF (( 0044 )) AARRYYAA DDIIKKAA NNUUGGRRAAHHAA (( 0077 ))
- 3.
- 4. TEORI LEMPENG TEKTONIK • Menurut teori Lempeng Tektonik, lapisan terluar bumi kita terbuat dari suatu lempengan tipis dan keras yang masing-masing saling bergerak relatif terhadap yang lain. Gerakan ini terjadi secara terus-menerus sejak bumi ini tercipta hingga sekarang. Teori Lempeng Tektonik muncul sejak tahun 1960-an, dan hingga kini teori ini telah berhasil menjelaskan berbagai peristiwa geologis, seperti gempa bumi, tsunami, dan meletusnya gunung berapi, juga tentang bagaimana terbentuknya gunung, benua, dan samudra.
- 5. • Lempeng tteekkttoonniikktteerrbbeennttuukk oolleehh kkeerraakk bbeennuuaa ((ccoonnttiinneennttaall ccrruusstt)) aattaauuppuunn kkeerraakk ssaammuuddrraa ((oocceeaanniicc ccrruusstt)),, ddaann llaappiissaann bbaattuuaann tteerraattaass ddaarrii mmaanntteell bbuummii ((eeaarrtthh''ss mmaannttllee)).. KKeerraakk bbeennuuaa ddaann kkeerraakk ssaammuuddrraa,, bbeesseerrttaa llaappiissaann tteerraattaass mmaanntteell iinnii ddiinnaammaakkaann lliittoossffeerr.. KKeeppaaddaattaann mmaatteerriiaall ppaaddaa kkeerraakk ssaammuuddrraa lleebbiihh ttiinnggggii ddiibbaannddiinngg kkeeppaaddaattaann ppaaddaa kkeerraakk bbeennuuaa.. DDeemmiikkiiaann ppuullaa,, eelleemmeenn--eelleemmeenn zzaatt ppaaddaa kkeerraakk ssaammuuddrraa ((mmaaffiikk)) lleebbiihh bbeerraatt ddiibbaannddiinngg eelleemmeenn--eelleemmeenn ppaaddaa kkeerraakk bbeennuuaa ((ffeellssiikk))..
- 6. • Di bawahlitosfer tteerrddaappaatt llaappiissaann bbaattuuaann ccaaiirr yyaanngg ddiinnaammaakkaann aasstteennoossffeerr.. KKaarreennaa ssuuhhuu ddaann tteekkaannaann ddii llaappiissaann aasstteennoossffeerr iinnii ssaannggaatt ttiinnggggii,, bbaattuu--bbaattuuaann ddii llaappiissaann iinnii bbeerrggeerraakk mmeennggaalliirr sseeppeerrttii ccaaiirraann ((fflluuiidd)).. • LLiittoossffeerr tteerrppeeccaahh kkee ddaallaamm bbeebbeerraappaa lleemmppeenngg tteekkttoonniikk yyaanngg ssaalliinngg bbeerrssiinngggguunnggaann ssaattuu ddeennggaann llaaiinnnnyyaa.. BBeerriikkuutt aaddaallaahh nnaammaa--nnaammaa lleemmppeenngg tteekkttoonniikk yyaanngg aaddaa ddii bbuummii,, ddaann llookkaassiinnyyaa bbiissaa ddiilliihhaatt ppaaddaa PPeettaa TTeekkttoonniikk
- 7.
- 9.
- 10. • Berdasarkan arahpergerakannya, perbatasan antara lempeng tektonik yang satu dengan lainnya (plate boundaries) terbagi dalam 3 jenis, yaitu divergen, konvergen, dan transform. Selain itu ada jenis lain yang cukup kompleks namun jarang, yaitu pertemuan simpang tiga (triple junction) dimana tiga lempeng kerak bertemu.
- 11.
- 12.
- 13. •Terjadi ppaaddaa dduuaalleemmppeenngg tteekkttoonniikk yyaanngg bbeerrggeerraakk ssaalliinngg mmeemmbbeerraaii ((bbrreeaakk aappaarrtt)).. KKeettiikkaa sseebbuuaahh lleemmppeenngg tteekkttoonniikk ppeeccaahh,, llaappiissaann lliittoossffeerr mmeenniippiiss ddaann tteerrbbeellaahh,, mmeemmbbeennttuukk bbaattaass ddiivveerrggeenn.. •PPaaddaa lleemmppeenngg ssaammuuddrraa,, pprroosseess iinnii mmeennyyeebbaabbkkaann ppeemmeekkaarraann ddaassaarr llaauutt ((sseeaafflloooorr sspprreeaaddiinngg)).. SSeeddaannggkkaann ppaaddaa lleemmppeenngg bbeennuuaa,, pprroosseess iinnii mmeennyyeebbaabbkkaann tteerrbbeennttuukknnyyaa lleemmbbaahh rreettaakkaann ((rriifftt vvaalllleeyy)) aakkiibbaatt aaddaannyyaa cceellaahh aannttaarraa kkeedduuaa lleemmppeenngg yyaanngg ssaalliinngg mmeennjjaauuhh tteerrsseebbuutt.. •PPeemmaattaanngg TTeennggaahh--AAttllaannttiikk ((MMiidd--AAttllaannttiicc RRiiddggee)) aaddaallaahh ssaallaahh ssaattuu ccoonnttoohh ddiivveerrggeennssii yyaanngg ppaalliinngg tteerrkkeennaall,, mmeemmbbuujjuurr ddaarrii uuttaarraa kkee sseellaattaann ddii sseeppaannjjaanngg SSaammuuddrraa AAttllaannttiikk,, mmeemmbbaattaassii BBeennuuaa EErrooppaa ddaann AAffrriikkaa ddeennggaann BBeennuuaa AAmmeerriikkaa..
- 14.
- 15.
- 16. • Terjadi apabiladua lempeng tektonik tertelan (consumed) ke arah kerak bumi, yang mengakibatkan keduanya bergerak saling menumpu satu sama lain (one slip beneath another). • Wilayah dimana suatu lempeng samudra terdorong ke bawah lempeng benua atau lempeng samudra lain disebut dengan zona tunjaman (subduction zones). Di zona tunjaman inilah sering terjadi gempa. Pematang gunung-api (volcanic ridges) dan parit samudra (oceanic trenches) juga terbentuk di wilayah ini.
- 17.
- 18.
- 19. • Terjadi biladua lempeng tektonik bergerak saling menggelangsar (slide each other), yaitu bergerak sejajar namun berlawanan arah. Keduanya tidak saling memberai maupun saling menumpu. Batas transform ini juga dikenal sebagai sesar ubahan-bentuk (transform fault).
- 20. • Batas transformuummuummnnyyaa bbeerraaddaa ddii ddaassaarr llaauutt,, nnaammuunn aaddaa jjuuggaa yyaanngg bbeerraaddaa ddii ddaarraattaann,, ssaallaahh ssaattuunnyyaa aaddaallaahh SSeessaarr SSaann AAnnddrreeaass ((SSaann AAnnddrreeaass FFaauulltt)) ddii CCaalliiffoorrnniiaa,, UUSSAA.. SSeessaarr iinnii mmeerruuppaakkaann ppeerrtteemmuuaann aannttaarraa LLeemmppeenngg AAmmeerriikkaa UUttaarraa yyaanngg bbeerrggeerraakk kkee aarraahh tteennggggaarraa,, ddeennggaann LLeemmppeenngg PPaassiiffiikk yyaanngg bbeerrggeerraakk kkee aarraahh bbaarraatt llaauutt..
- 21. BATAS TRANSFORM PADA SESAR SAN ANDREAS
- 22.
- 23. • Gempa bbuummiiaaddaallaahh ppeerriissttiiwwaa bbeerrggeettaarrnnyyaa llaappiissaann bbuummii sseebbaaggaaii aakkiibbaatt aaddaannyyaa ppeerrggeesseerraann llaappiissaann kkuulliitt bbuummii.. GGeemmppaa aaddaa yyaanngg mmeemmiilliikkii kkeekkuuaattaann bbeessaarr ddaann aaddaa yyaanngg mmeemmiilliikkii kkeekkuuaattaann kkeecciill.. • PPaaddaa uummuummnnyyaa ggeemmppaa bbuummii tteerrjjaaddii ddii ddaaeerraahh sseeppaannjjaanngg ppaattaahhaann,, bbaaiikk ddii ddaarraattaann mmaauuppuunn ddii llaauuttaann.. PPuussaatt ggeemmppaa ddiisseebbuutt HHIIPPOOSSEENNTTRRUUMM yyaanngg tteerrddaappaatt ddii ddaallaamm bbuummii.. DDaaeerraahh ddii ppeerrmmuukkaaaann bbuummii yyaanngg ddeekkaatt ddeennggaann ppuussaatt ggeemmppaa,, tteeggaakk lluurruuss ddii aattaass hhiippoosseennttrruumm sseehhiinnggggaa sseeoollaahh--oollaahh ddaarrii ssiinniillaahh ssuummbbeerr tteerrjjaaddiinnyyaa ggeemmppaa ddiisseebbuutt EEPPIISSEENNTTRRUUMM..
- 24.
- 25.
- 26. • Gempa tektonik • Gempa vulkanik • Gempa runtuhan
- 27.
- 28. • Gempa denganintensitas tinggi (macroseisme), dapat diketahui tanpa menggunakan alat • Gempa dengan intensitas kecil (microseisme), untuk mengetahuinya harus menggunakan alat
- 29.
- 30. • Gempa dangkal,letak hiposentrum berada kurang dari 10 km di bawah permukaan bumi • Gempa menengah, letak hiposentrum antara 10-30 km di bawah permukaan bumi • Gempa dalam, letak hiposentrum berada lebih dari 30 km di bawah permukaan bumi
- 31.
- 32. • Gempa laut,jika letak episentrum berada di dasar laut. Gempa ini sangat berbahaya karena dapat menimbulkan gelombang pasang yang dinamakan Tsunami. • Gempa daratan, jika letak episentrum berada di daratan. Bila gempa ini sangat kuat akan merusak bangunan yang ada di daerah itu.
- 33.
- 34. • Kekuatan gempadapat dipengaruhi oleh jarak episentrum dan amplitudo getaran. Alat pencatat getaran gempa bumi dinamakan seismograf. Hasil catatan seismograf disebut seismogram. Kita mengenal dua macam seismograf, yaitu seismograf horizontal dan seismograf vertikal. Seismograf horizontal untuk mencatat getaran gempa bumi arah mendatar (utara-selatan dan timur-barat), sedangkan seismograf vertikal untuk mencatat getaran gempa bumi arah tegak.
- 35. • Dengan menggunakankedua macam seismograf yang diletakkan pada jarak tertentu dari sumber gempa dapat diketahui jumlah gerakan tanah dan letak episentrum. Skala ukuran kekuatan guncangan gempa bumi menggunakan skala Mercalli dan Richter. Namun, skala Richter yang paling sering digunakan. Pada skala Richter besaran (magnitudo) guncangan gempa dinyatakan dengan skala logaritma berupa angka 1-9. untuk memahami skala richter serta tingkat kerusakan yang dapat ditimbulkan gempa, dapat dilihat pada tabel berikut ini :
- 36. Ciri-ciri akibat gempabumi Skala Terekam seismograf, namun tidak dapat dirasakan 2,0 – 3,4 Dapat dirasakan oleh beberapa orang 3,5 – 4,2 Dapat dirasakan oleh banyak orang 4,3 - 4,8 Dapat dirasakan oleh semua orang 4,9 – 5,4
- 37. Ciri-ciri akibat gempabumi Skala Terjadi kerusakan kecil (sedikit) pada bangunan 5,5 – 6,1 Terjadi kerusakan bangunan 6,2 – 6,9 Terjadi kerusakan hebat 7,0 – 7,3 Terjadi kerusakan yang luar biasa > 8,0
- 38. AKIBAT YANG DITIMBULKAN GEMPA BUMI
- 39. • b Gempabuummii mmeenniimmbbuullkkaann bbeennccaannaa,, kkaarreennaa ddaattaannggnnyyaa sseekkoonnyyoonngg--kkoonnyyoonngg ((ttiibbaa--ttiibbaa)),, ttiiddaakk ddaappaatt ddiippeerrhhiittuunnggkkaann lleebbiihh dduulluu.. KKiittaa hhaannyyaa ddaappaatt mmeenngguurraannggii aakkiibbaatt bbeennccaannaa yyaanngg ddiittiimmbbuullkkaannnnyyaa.. BBeerriikkuutt iinnii bbeennccaannaa yyaanngg ddaappaatt ddiittiimmbbuullkkaann oolleehh ggeemmppaa bbuummii ::
- 40. – Kerusakan yangsangat besar, seperti runtuhnya rumah penduduk, gedung bertingkat, jembatan, terbentuk lembah, tanah terbelah, serta bukit atau tanah longsor. – Manusia banyak yang terluka dan meninggal dunia karena tertimbun oleh reruntuhan – Banjir yang disebabkan bobolnya tanggul atau bendungan
- 41. – Kebakaran yangberasal dari dapur penduduk, reruntuhnya gardu listrik, dan pipa dalam tanah yang tidak dipakai – Gelombang pasang (tsunami) yang tinggi sehingga dapat merusak dan memporak-porandakan permukiman penduduk di daerah pantai serta berbagai fasilitas umum.
- 42.