Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2012–2017 sekä ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asumiskustannuksissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Palkansaajakotitalouksien aiempien vuosien hidas nimellistulojen kasvu alkaa kiihtyä vuosina 2018 ja 2019. Sitä vastoin etuustuloja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita perheitä nopeampaa, mutta vuosina 2018 ja 2019 niiden käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vaatimattomasti tai laskevat. Ostovoiman heikentymistä selittävät etuustulojen hitaan kasvun lisäksi elinkustannusten nousu. Erityisesti vuokrien nousu omistusasumisen kustannuksia nopeammin heikentää pienituloisten ostovoimaa suhteessa muihin.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016 sekä ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa edeltävinä vuosina eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018. Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena. Etuustuloja ja/tai tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina. Omistusasujat ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan seitsemää kotitaloutta. Laskelmat kuvaavat ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen kehityksen vaikutusta perheiden ostovoimaan. Perheille lasketaan Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit, jotka mahdollistavat perhekohtaisten inflaatiovauhtien ja reaalitulokehitysten arvioinnin. Ensi vuonna eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa eniten ja työttömien vähiten. Esimerkkiperhelaskelmia on tehty Palkansaajien tutkimuslaitoksella vuodesta 2009 lähtien.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
SAK:n työmarkkinaindeksi tuottaa ajankohtaista tietoa työmarkkinoiden kokonaiskuvasta päättäjille, asiantuntijoille ja medialle. Indeksi on hyödyllinen työkalu työllisyys- ja palkkakehityksen ymmärtämiseen.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Niitä synnyttävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” kasvuindikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta. Ennusteemme mukaan Suomen talous silti elpyy. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Kuitenkin myös kotimaassa talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen talouskasvuksi tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kasvua hidastaa eniten yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen. Toisaalta vienti kasvaa tänä vuonna hieman ennakoitua nopeammin, neljä prosenttia, ja ensi vuonnakin vielä kaksi prosenttia. Tuotannollisten investointien kasvu jatkuu maltillisena, mutta rakentamisen vähentyminen kääntää yksityiset investoinnit kokonaisuutena pieneen laskuun ensi vuonna. Hallituksen vuoteen 2023 mennessä tavoittelemien 75 prosentin työllisyysasteen ja julkisen talouden tasapainon toteutumista on vaikea arvioida, koska nämä tavoitteet on määritelty rakenteellisina ja niiden eri arviointimenetelmät saattavat tuottaa hyvin erilaisia tuloksia.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016 sekä ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa edeltävinä vuosina eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018. Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena. Etuustuloja ja/tai tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina. Omistusasujat ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan seitsemää kotitaloutta. Laskelmat kuvaavat ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen kehityksen vaikutusta perheiden ostovoimaan. Perheille lasketaan Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit, jotka mahdollistavat perhekohtaisten inflaatiovauhtien ja reaalitulokehitysten arvioinnin. Ensi vuonna eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa eniten ja työttömien vähiten. Esimerkkiperhelaskelmia on tehty Palkansaajien tutkimuslaitoksella vuodesta 2009 lähtien.
Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on nopeutunut ja muuttunut vientivetoiseksi. Myönteistä käännettä selittävät yhtäältä talouskasvun kiihtyminen useissa tärkeissä vientimaissa ja toisaalta toimialakohtaiset erityistekijät. PT on nostanut viimekeväisiä kasvuennusteitaan tälle vuodelle 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuodelle 0,8 prosenttiyksikköä. Arvioimme, että kuluvana vuonna Suomen bkt kasvaa 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Ensi vuoden loivempi kasvu saattaa olla pitkäaikaista. Vakavimmat siihen kohdistuvat uhkakuvat ovat peräisin Suomen ulkopuolelta.
SAK:n työmarkkinaindeksi tuottaa ajankohtaista tietoa työmarkkinoiden kokonaiskuvasta päättäjille, asiantuntijoille ja medialle. Indeksi on hyödyllinen työkalu työllisyys- ja palkkakehityksen ymmärtämiseen.
Talouden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta useat epävarmuustekijät varjostavat kehitystä. Niitä synnyttävät ensinnäkin kansainväliset poliittiset riskit. Yhdysvalloissa riskien lähteenä on laaja epäluottamus uuden presidentin talouspolitiikan onnistumista kohtaan. Euroopassa huolenaiheena on populististen liikkeiden suosio ja samalla eurojärjestelmään kohdistuva epäluottamus. Talouden indikaattorit viittaavat kasvun kiihtymiseen Suomessa ja muualla, mutta ”pehmeiden” ja ”kovien” kasvuindikaattorien välillä on vielä ainakin toistaiseksi selvä epäsuhta. Ennusteemme mukaan Suomen talous silti elpyy. Vuosina 2017–2018 vienti kasvaa vientikysynnän vahvistuessa sekä parantuneen hintakilpailukyvyn ja talouden luovan uudistumisen seurauksena. Myös investointien kasvu jatkuu kohtalaisen vauhdikkaana, ja alhainen korkotaso tukee yksityistä kulutusta. Kuitenkin myös kotimaassa talouspolitiikkaan liittyy riskejä. Ennustejakson aikana testataan ensinnäkin hallituksen kykyä yhtenäisyyteen keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissaan. Työmarkkinoilla haasteena on saada aikaiseksi hallittu liittokierros tilanteessa, jossa vientivetoinen palkkamalli ja tarvittava palkkakoordinaation muoto ovat vielä avoinna.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen talouskasvuksi tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kasvua hidastaa eniten yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen. Toisaalta vienti kasvaa tänä vuonna hieman ennakoitua nopeammin, neljä prosenttia, ja ensi vuonnakin vielä kaksi prosenttia. Tuotannollisten investointien kasvu jatkuu maltillisena, mutta rakentamisen vähentyminen kääntää yksityiset investoinnit kokonaisuutena pieneen laskuun ensi vuonna. Hallituksen vuoteen 2023 mennessä tavoittelemien 75 prosentin työllisyysasteen ja julkisen talouden tasapainon toteutumista on vaikea arvioida, koska nämä tavoitteet on määritelty rakenteellisina ja niiden eri arviointimenetelmät saattavat tuottaa hyvin erilaisia tuloksia.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Yhteensä aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia. Kilpailukykysopimus jättää ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34 -vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Little is known about retirement and income dynamics. In part this is due to lack of data. The study is based on extensive longitudinal data of 500,000 persons from Finnish Total Statistics of Income Distribution, covering 1995–2004. The data include all register-based annual income data. We choose 2003 for our transition year for retirement and include among the retired all persons with pension income starting from 2003 and no previous pension income. For most retired persons the pension is the main source of income but some persons retire partially due to the availability of part-time pensions in Finland. Change in income is examined using several complementary income replacement ratios which are calculated using either gross or net income before and after the retirement year. In addition, the study emphasises pension replacement rates which are calculated using the ratio of all pensions granted in the person’s own right to previous real income where we have subtracted capital income from gross income. The calculations compare 2004 with either, income from 2001 or, alternatively the average real income for the five years 1997–2001. Income replacement rates which are based on actual data vary extensively and their distribution is heavily skewed to the right. The median is the best summary statistics for the location of the distribution. We report results on pension replacement ratios by sex, retirement age, and source of income (wage earner, entrepreneur, unemployed, or person who relies on some other form of transfers) and income decile group prior to retirement.
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Ennustepäällikkö Juha Kilponen: Suomen talouden ennuste 19.6.2018Suomen Pankki
Mihin yltää Suomen talouden kasvu tänä vuonna? Entä vuosikymmenien päästä? Haluatko tietää miksi inflaatio on edelleen niin matala?
Ennustepäällikkö Juha Kilponen esitteli Suomen Pankin tuoreen ennusteen Suomen taloudesta rahamuseossa 19.6.2018.
Suomen palkkataso oli 2015 ylempää eurooppalaista keskitasoa. Suomen suhteellinen asema ei ole juurikaan muuttunut 2010-luvun alun tilanteesta. Hintatason huomioiminen kuitenkin heikentää asemaamme palkkavertailussa. Palkkaerot meillä olivat vertailumaiden pienimpiä ja pysyivät melko samalla tasolla koko tarkastelujakson 2007–2015 ajan. EU-maissa havaittiin erisuuntaista kehitystä palkkaeroissa. Suurin osa palkkojen kokonaisvaihteluista selittyi taustaryhmien sisäisillä palkkaeroilla.
On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25–34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle viimesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Suomen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia. Kasvuluku oli poikkeuksellisen korkea huolimatta siitä, että toissa vuoden paperialan työseisaus selittää siitä lähes prosenttiyksikön. Hyvästä suhdanteesta kertoo myös se, että työllisten määrä kasvoi viime vuonna 42 000 henkilöllä edellisvuodesta ja että työttömyysaste aleni 0,7 prosenttiyksikköä keskimäärin 7,7 prosenttiin. Suotuisaa taloudellista kehitystä selittää finanssipolitiikan keventäminen sekä maailmantalouden ja Suomen lähimarkkinoiden hyvä suhdannetilanne. Suurin yllätys suhteessa konsensusennusteisiin oli Suomen ja Euroopan kasvunäkymien säilyminen kohtuullisen hyvinä huolimatta USA:n talouskasvun selvästä hidastumisesta. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että suhdannetilanne pysyy jatkossakin verraten hyvänä. Tämän mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,2 prosenttia.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Yhteensä aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia. Kilpailukykysopimus jättää ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34 -vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Little is known about retirement and income dynamics. In part this is due to lack of data. The study is based on extensive longitudinal data of 500,000 persons from Finnish Total Statistics of Income Distribution, covering 1995–2004. The data include all register-based annual income data. We choose 2003 for our transition year for retirement and include among the retired all persons with pension income starting from 2003 and no previous pension income. For most retired persons the pension is the main source of income but some persons retire partially due to the availability of part-time pensions in Finland. Change in income is examined using several complementary income replacement ratios which are calculated using either gross or net income before and after the retirement year. In addition, the study emphasises pension replacement rates which are calculated using the ratio of all pensions granted in the person’s own right to previous real income where we have subtracted capital income from gross income. The calculations compare 2004 with either, income from 2001 or, alternatively the average real income for the five years 1997–2001. Income replacement rates which are based on actual data vary extensively and their distribution is heavily skewed to the right. The median is the best summary statistics for the location of the distribution. We report results on pension replacement ratios by sex, retirement age, and source of income (wage earner, entrepreneur, unemployed, or person who relies on some other form of transfers) and income decile group prior to retirement.
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Ennustepäällikkö Juha Kilponen: Suomen talouden ennuste 19.6.2018Suomen Pankki
Mihin yltää Suomen talouden kasvu tänä vuonna? Entä vuosikymmenien päästä? Haluatko tietää miksi inflaatio on edelleen niin matala?
Ennustepäällikkö Juha Kilponen esitteli Suomen Pankin tuoreen ennusteen Suomen taloudesta rahamuseossa 19.6.2018.
Suomen palkkataso oli 2015 ylempää eurooppalaista keskitasoa. Suomen suhteellinen asema ei ole juurikaan muuttunut 2010-luvun alun tilanteesta. Hintatason huomioiminen kuitenkin heikentää asemaamme palkkavertailussa. Palkkaerot meillä olivat vertailumaiden pienimpiä ja pysyivät melko samalla tasolla koko tarkastelujakson 2007–2015 ajan. EU-maissa havaittiin erisuuntaista kehitystä palkkaeroissa. Suurin osa palkkojen kokonaisvaihteluista selittyi taustaryhmien sisäisillä palkkaeroilla.
On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25–34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle viimesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Suomen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia. Kasvuluku oli poikkeuksellisen korkea huolimatta siitä, että toissa vuoden paperialan työseisaus selittää siitä lähes prosenttiyksikön. Hyvästä suhdanteesta kertoo myös se, että työllisten määrä kasvoi viime vuonna 42 000 henkilöllä edellisvuodesta ja että työttömyysaste aleni 0,7 prosenttiyksikköä keskimäärin 7,7 prosenttiin. Suotuisaa taloudellista kehitystä selittää finanssipolitiikan keventäminen sekä maailmantalouden ja Suomen lähimarkkinoiden hyvä suhdannetilanne. Suurin yllätys suhteessa konsensusennusteisiin oli Suomen ja Euroopan kasvunäkymien säilyminen kohtuullisen hyvinä huolimatta USA:n talouskasvun selvästä hidastumisesta. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että suhdannetilanne pysyy jatkossakin verraten hyvänä. Tämän mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,2 prosenttia.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Naisten työeläkevakuutetun kuukausiansion mediaani oli viime vuonna 610 euroa alhaisempi kuin miesten. Yksityisellä sektorilla ero oli 850 ja julkisella sektorilla 330 euroa kuukaudessa. Naisten eläkevakuutettu kuukausiansio oli 80 prosenttia miesten kuukausiansiosta.
Voimassaolevista ja alkaneista YEL-vakuutuksistaEläketurvakeskus
YEL-vakuutettuja yrittäjiä oli vuonna 2018 207 000 henkilöä. Heistä joka neljäs asetti eläkkeensä perustana olevan YEL-työtulon minimiin tai sen tuntumaan. Uusista yrittäjistä alarajan tuntumaan vakuutti kaksi viidestä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.
Tämä PT Policy Brief tuo esiin havaintoja Suomen tuloerojen kehityksestä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tällä ajanjaksolla tuloerot ovat kasvaneet. Aluksi kasvu oli hyvin nopeaa, kunnes kehitys tasaantui finanssikriisin myötä. Tämä näkyy tarkasteltaessa kehitystä viiden vuoden ajalta lasketuissa keskituloissa. Taloudessa on tuloliikkuvuutta, ts. tulot vaihtelevat vuodesta toiseen. Havaitsemme, että liikkuvuus tuloportaikossa on vähentynyt. Samalla kun tuloerot ovat kääntyneet kasvuun, on tuloverotuksen progressiivisuus alentunut. Valtion tuloveron alennusten ohella tähän on erityisesti tulojakauman huipulla vaikuttanut pääomatulojen voimakas kasvu.
Danske Bankin kuluttajaekonomisti Henna Mikkosen Kuluttaja 2017 -katsaus on paketti talouden ilmiöitä, jotka vaikuttavat erityisesti yksittäisten ihmisten ja kotitalouksien tilanteeseen 2017. Liitteenä olevassa katsauksessa tarkastellaan mm. työllisyysnäkymiä, hintojen ja palkkojen kehitystä, velallisten tilannetta ja suomalaisten varallisuuden kehitysnäkymiä.
Talous & Yhteiskunta -lehden numero 4/2019 sisältää artikkeleita ja haastattelun, jotka kertovat alueellista keskittymistä käsitelleistä tutkimuksista. Suomen seitsemän suurimman kaupunkiseudun väestö kasvaa nopeimmin, kun taas pienempien kaupunkien ja maaseudun väestöosuus supistuu. Muutos on kuitenkin verrattain hidasta, ja sille on myös vastavoimia.
Talous & Yhteiskunta -lehden numeron 3/2019 teemana on työ ja terveys. Artikkeleissa tarkastellaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja pohditaan mitä voitaisiin oppia Ruotsissa jo tehdyistä terveydenhuollon uudistuksista. Muissa artikkeleissa käsitellään terveyskäyttäytymisen ja työmarkkinamenestyksen yhteyttä, työttömien aktivointia, työikäisten eritasoisia terveyspalveluja, työaikajoustojen vaikutusta terveyteen sekä informaatioteknologian ja tekoälyn käyttöä mielenterveyspalvelujen tukena. Haastateltavana on THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen. Hänen mielestään sote-uudistus on tehtävä, vaikka se vaatiikin vielä monen yksityiskohdan ratkaisemista.
Opiskelijavalinta ylioppilaskirjoitusten nykyarvosanojen perusteella ei ole täysin perusteltua, todetaan Aalto-ylipiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen uudessa tutkimuksessa. Ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla on pitkän ajan vaikutuksia. Hienojakoisempi arvosteluasteikko tekisi opiskelijavalinnasta nykyistä reilumman.
Suomessa toteutettiin vuonna 2005 laaja eläkeuudistus, jossa vanhuuseläkkeen alaikärajaa laskettiin. Tutkimuksessa havaitaan, että ikärajan lasku aikaisti eläkkeelle jäämistä. Kun alaraja laskettiin 65:stä 63:een, myös yleinen eläköitymisikä laski. Taloudellisten kannustimien muutosten vaikutukset eläköitymiseen jäivät paljon heikommiksi alaikärajan muuttamiseen verrattuna. Eläköitymisikään voidaan siis vaikuttaa tehokkaasti ja vähäisin kustannuksin lakisääteistä eläkeikää muuttamalla.
Talous & Yhteiskunta -lehden numeron 2/2019 artikkelit ja haastattelu kertovat tutkimuksista, joita on tehty Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeessa "Osaavat työntekijät - menestyvät työmarkkinat". Keskeinen kysymys on, miten sopeudutaan teknologisen kehityksen mukanaan tuomaan työn murrokseen.
Tutkimuksessa tarkastellaan ammattirakenteiden polarisaatiota sekä sitä, että mihin supistuvissa ja rutiininomaisissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät hyödyntämällä kokonaisaineistoa vuosille 1970-2014. Ammattirakenteiden polarisaatio on jatkunut Suomessa jo vuosikymmeniä. Ammattirakennemuutoksen kehityskulku on pääosin tapahtunut siten, että keskitason tuotanto- ja toimistotyöntekijät ovat nousseet urapolkuja pitkin asiantuntijatöihin. Viimeaikaista palveluammattien osuutta on puolestaan kasvattanut se, että nuoret siirtyvät työmarkkinoille palvelutöihin. Rutiininomaisia ja kognitiivisia taitoja vaativien ammattien työntekijöillä on kuitenkin suurempi todennäköisyys nousta korkeammille palkkaluokille rutiininomaista ja fyysistä työtä tekeviin työntekijöihin verrattuna. Rutiininomaista ja fyysistä työtä tekevät tippuvat puolestaan suuremmalla todennäköisyydellä matalapalkka-aloille, ja heidän ansiotason kehitys on myös heikompaa.
The Labour Institute for Economic Research has lowered its forecast of Finland’s economic growth for the current year from last autumn’s 2.4 per cent to 1.4 per cent. Uncertainty in the international economic outlook will slow Finland’s economic growth, particularly this year. If the worst threats do not materialise, growth will pick up slightly next year to 1.5 per cent. Export growth, which came to a halt last year, will recover and growth in private consumption growth will also provide support to economic growth. In general, Finland has adjusted well to occupational restructuring, but it may be difficult to find means to employ older workers who only have basic education.
Julkisen budjetin sopeuttamistoimia toteutetaan usein etuuksien indeksileikkauksina tai tuloverojen korotuksina. Näillä toimenpiteillä on tulonjako- ja työllisyysvaikutuksia. Tämä PT Policy Brief esittää SISU-mallilla lasketut vaikutukset käytettävissä oleviin tuloihin tuloluokittain, jos valtion tuloveroasteikkoa korotettaisiin 0,4 prosenttiyksiköllä tai jos kansaneläkeindeksiä leikattaisiin. Molemmissa toimenpiteissä budjetti vahvistuisi 180 miljoonalla eurolla mutta tulonjakovaikutukset ovat huomattavan erilaiset. Oheisen kuvion mukaisesti indeksileikkaukset kohdistuvat voimakkaasti alempiin tulonsaajakymmenyksiin, kun taas tuloveron korotukset kohdistuvat ylempiin kymmenyksiin. Kun huomioidaan muutosten aiheuttamat työllisyysvaikutukset, kokonaiskuva muuttuu vain hieman.
Makeisvero otettiin käyttöön makeisille ja jäätelölle vuoden 2011 alusta. Virallinen perustelu oli kerätä verotuloja, mutta poliittisessa keskustelussa selvä tavoite oli ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan. Makeisvero nosti selvästi makeisten kuluttajahintoja, mutta se ei vaikuttanut makeisten kysyntään. Toisaalta vuonna 2014 virvoitusjuomavero nousi sokerillisille juomille, mutta sokerittomat juomat jäivät alemmalle verotasolle. Tämä muutos alensi sokerillisten juomien kulutusta ja ohjasi kulutusta sokerittomiin juomiin. Onnistunut terveellisiin tuotteisiin ohjailu näyttääkin vaativan riittävän läheisen terveellisempien tuotteiden ryhmän olemassaolon.
Talous & Yhteiskunta-lehden "Suuren vaalinumeron" 1/2019 jutut käsittelevät aiheita, jotka voivat nousta esille kevään vaalikeskusteluissa. Pääpaino on ilmastonmuutoksessa: haastateltavana on Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, ja kahdessa eri artikkelissa pohditaan metsien hiilinielujen ja yhdyskuntarakenteen merkitystä pyrittäessä hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Muut artikkelit käsittelevät tuloerojen kasvua, sotea, eläkkeiden riittävyyttä, maahanmuuttajien työllistymistä, EMUn uudistamista, eurooppalaista palkkavertailua ja kestävyysvajeen sopimattomuutta talouspolitiikan suunnitteluun.
Raportissa tehdään laskelmia korkeakouluopiskelijoille suunnatun opintotuen tulorajojen muutosten vaikutuksista. Opintotuen tulorajojen tavoite on, että suurituloisille opiskelijoille ei makseta opintotukea. Samalla nykyiset tulorajat kuitenkin estävät opiskelijoita tienaamasta niin paljon kuin he haluaisivat. Laskelmissa hyödynnetään simulaatiomallia, jonka avulla voidaan arvioida miten opiskelijoiden tulojakauma muuttuisi eri vaihtoehtoisissa opintotuen tulorajojen muutoksissa. Tulosten mukaan nykyisiä tulorajaoja voisi nostaa esimerkiksi 50 prosentilla, jolloin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja olisi 18 000 euroa nykyisen noin 12 000 euron sijaan. Laskelmien mukaan tällöin päästäisiin opintotuen nykyisten tulorajojen haitallisista tulovaikutuksista laajasti ottaen eroon, koska vain harva opiskelija tienaisi tätä tulorajaa enempää. Ottaen huomioon verotulot ja tulonsiirrot tämä vaihtoehto lisäisi julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta 5,9 miljoonaa euroa vuodessa.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan diskreettien valintajoukkojen vaikutusta palkansaajien työn tarjonnan reagoimiseen tuloveroihin. Artikkelin empiirisessä osiossa hyödynnetään opintotuen tulorajojen aiheuttamaa tuloveroissa tapahtuvaa äkillistä nousua, ja reformia, jossa tulorajoja nostettiin. Tulosten mukaan vuoden 2008 reformi, jossa tulorajaa nostettiin 9 opintotukikuukautta nostaneille 9000 eurosta 12000 euroon, aiheutti merkittäviä muutoksia opiskelijoiden tulojakaumassa. Tulojakauma siirtyi korkeammalle tasolle lähtien noin 2000 euron tuloista. Koska opiskelijoiden verojärjestelmässä ei tapahtunut muutoksia näin alhaisella tasolla vuoden 2008 reformissa, eivät työn taloustieteen normaalit mallit pysty selittämään tätä siirtymää. Artikkelissa esitetään empiirisiä lisätuloksia, teoreettisia argumentteja ja simulaatiomalli, jotka kaikki viittaavat siihen, että tuloksen pystyy selittämään diskreettien valintajoukkojen mallilla. Lisäksi artikkelissa esitetään, että verotuksen hyvinvointitappiot voivat olla suuremmat kuin empiirisesti estimoidut, jos valintajoukot ovat diskreettejä, mutta niiden ajatellaan olevan jatkuvia.
Talous & Yhteiskunta -lehden uuteen numeroon sisältyy artikkeleita veropohjasta ja -vajeesta, liikenteen veroista, naisista tulojakauman huipulla, työllisyyden kasvusta, mikrosimulaatiomalleista ja digitalisaatiosta. Lehdessä on myös Helsingin yliopiston professori Uskali Mäen haastattelu, jossa käsitellään tieteenfilosofista näkökulmaa taloustieteeseen.
Tutkimuksessa rakennettiin uusia makrotaloudellisia malleja PT:n ennustetyötä varten. Malleilla tehtiin ennusteita vuosille 2017 ja 2018. Mallien BKT-ennuste vuodelle 2017 on 3,1 prosenttia (vrt. toteutunut 2,8 prosenttia) ja vuodelle 2018 1,8 prosenttia (vrt. PT:n 11.9 ennuste 2,7 prosenttia).
The boom becomes less pronounced but continues. This year, the growth of exports will not reach the peak figures of last year but the growth will to some extent pick up speed again in next year. The quickly decreased unemployment rate will continue to drop. An analysis of long-term employment growth by age group shows that positive employment growth is concentrated on the one hand on younger employees and, on the other hand, older employees, whereas the employment rate of men aged 25–34 is growing smaller. The government budget policy is too expansive, given the economic situation.
Talous & Yhteiskunta -lehden uuden numeron 3/2018 teemana on "EMU 20 vuotta". Siinä arvioidaan monista eri näkökulmista euron kahta ensimmäistä vuosikymmentä. Kuinka se on vaikuttanut Suomen talouskehitykseen? Millaista finanssi- ja palkkapolitiikkaa tulisi harjoittaa? Onko EKP onnistunut rahapolitiikassaan?
Tutkimuksessa tarkastellaan ylempien AMK-tutkintojen työmarkkinavaikutuksia Suomessa. Tulokset perustuvat rekisteriaineistoon palkoista ja työllisyydestä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tulokset osoittavat, että ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen nostaa merkittävästi ansiotasoa.
We examine the effect of job displacement on regional mobility using linked employer-employee panel data for the 1995-2014 period. We also study whether displaced movers obtain earnings and employment gains compared to displaced stayers. The results show that job displacement increases the migration probability by ~70%. However, social capital in a region and housing characteristics decrease the propensity to move, indicating that people do not make the migration decisions solely based on short-term economic incentives. Migration has an immediate negative relationship with earnings, but the link diminishes as time passes and eventually turns positive for men. The link between migration and employment is nevertheless positive and persistent for both genders.
Tämä selvitys arvioi Suomen rautatieliikenteen kilpailuttamisen edellytyksiä ja mahdollisia vaikutuksia. Rautatietoimialalle ominaiset mittakaavaedut, yhteistuotannon edut sekä liikenteen tiheyden aikaansaamat edut rajoittavat selvästi kilpailun myönteisiä vaikutuksia. Kilpailun toteuttaminen on kannattavaa vain, jos itse kilpailun vaikutus on edellä mainittujen haittojen vastapainoksi positiivinen ja voimakas.
Esimerkkiperheet 2018–2019 | Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntyneet kasvuun
1. Julkaisuvapaa 11.9.2018 klo 10.00
Esimerkkiperheet
2018–2019
Palkansaajatalouksien reaalitulot ovat kääntyneet kasvuun
ESIMERKKIPERHEET
Miia Korhonen
ENNUSTERYHMÄ
Hannu Karhunen
Ilkka Kiema
Sakari Lähdemäki
Terhi Maczulskij
Aila Mustonen
Elina Pylkkänen
Heikki Taimio
LISÄTIETOJA
Tutkija
Miia Korhonen
miia.korhonen@labour.fi
Ennustepäällikkö
Ilkka Kiema
(09) 2535 7304
ilkka.kiema@labour.fi
www.labour.fi
2. ESIMERKKIPERHEET 2 (11)
TALOUSENNUSTE
työmarkkinatukea saavan työttömän kotitaloudesta. An-
siosidonnaista päivärahaa saavan työttömän päivärahan
perusteena oleva vakuutuspalkka perustuu vuosina 2013–
2017 tilastoituun ammattikohtaiseen mediaanituloon se-
kä vuosina 2018–2019 palkansaajakotitalouksien tavoin
PT:n ennustamaan ansiotasoindeksin muutokseen.
Tehtäessä laskelmia ansiosidonnaista päivärahaa saa-
valle työttömälle on huomioitava, että ansiosidonnaista
päivärahaa voidaan maksaa korkeintaan 400 työttömyys-
päivältä, mikä vastaa noin puolentoista vuoden mittaista
työttömyysjaksoa. Ansiopäivärahan enimmäismäärän
täytyttyä työttömälle voidaan maksaa työmarkkinatukea,
jolle ei ole määritelty enimmäiskestoa. Lisäksi on huomi-
oitava, että ansiosidonnaisen päivärahan perusteena ole-
va vakuutuspalkka eli viimeinen palkka pysyy yksittäisen
työttömän kohdalla vakiona vuosien välillä silloin, kun
työttömyysjakso ulottuu eri vuosille. Vuosittain vaihtu-
vaan mediaanituloon perustuvan vakuutuspalkan kehitys
ja siitä lasketut tunnusluvut kuvaavat tällöin tarkastelu-
vuotena keskimääräistä ansiosidonnaiselle päivärahalle
jäänyttä työtöntä. Esimerkkiperhekuvausta vastaavan
keskimääräisen ansiosidonnaisen työttömän tarkaste-
luun on tehty laskelmia vuosille 2013–2019. Ne eivät so-
vellu yksittäisen kotitalouden tulovirran pitkän aikavälin
seuraamiseen, koska edustava jäsen vaihtuu vuosittaisen
mediaanin mukaisesti.
Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan yk-
sittäisen työttömän kehityksen tarkastelu vaatii vakuu-
tuspalkan kiinnittämistä koko ansiosidonnaisen työt-
tömyyden ajaksi sen vuoden tasolle, jona hän on jäänyt
työttömäksi. Yksilötason tarkasteluun on tehty laskelmia
siten, että ansiosidonnaisen työttömän vakuutuspalkka
on kiinnitetty vuoden 2017 tasolle, ja ansiosidonnainen
Palkansaajatalouksien reaalitulot
ovat kääntyneet kasvuun
LISÄTIETOJA
Tutkija
Miia Korhonen
miia.korhonen@labour.fi
www.labour.fi
Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) esimerkkiperhe-
laskelmissa tarkastellaan, kuinka ansiotulojen, tulon-
siirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen ke-
hitys vaikuttaa erilaisten esimerkkiperheiden ostovoimaan.
Laskelmissa on huomioitu kaavaillut ja toteutuneet muu-
tokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin sekä sosiaa-
liturvaan. Lisäksi esimerkkiperhelaskelmissa huomioidaan
asuntolainan hoitokulujen, vuokrien ja ay-jäsenmaksujen
vaikutukset saatuihin tulonsiirtoihin sekä verovähennyksiin.
Kullekin esimerkkiperheelle on laskettu myös kotitalo-
uskohtaiset kulutuskorit, mikä mahdollistaa esimerkkiper-
heiden kohtaamien erisuuruisten inflaatiovauhtien vaiku-
tuksen huomioimisen laskettaessa perheiden ostovoiman
kehitystä. Tässä ennusteessa olevat esimerkkiperhelaskel-
mat kattavat vuodet 2012–2019. Kaikki laskelmien kannal-
ta oleelliset luvut on esitetty tämän tekstin liitetaulukoissa.
Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan
monipuolisesti suomalaisia kotitalouksia. Kotitalouksista
neljä edustaa erilaisia palkansaajaperheitä, ja loput kol-
me kotitaloutta edustavat erilaisia etuudensaajia. Palkan-
saajakotitaloudet eroavat toisistaan tulo- ja koulutusta-
son, perherakenteen ja asumismuodon osalta. Laskelmis-
sa palkansaajat edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja
koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia.
ETUUDENSAAJIEN TALOUKSISSA YKSITTÄI-
SEN PERHEEN TULOKEHITYS POIKKEAA
KESKIMÄÄRÄISESTÄ TULOKEHITYKSESTÄ
Etuudensaajien kotitaloudet koostuvat eläkeläis-
pariskunnan kotitaloudesta, ansiosidonnaista
päivärahaa saavan työttömän kotitaloudesta sekä
»» Työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kasvu kiihtyy tänä ja ensi
vuonna
»» Etuustuloja saavan yksinhuoltajaperheen ostovoiman kasvu kuitenkin hi-
dastuu
»» Muiden etuustuloja ja/tai tulonsiirtoja saavien perheiden ostovoiman ke-
hitys heikkenee
»» Omistusasujien ostovoimaa on suojannut omistusasumisen kustannus-
ten nousu merkittävästi vuokria hitaammin
Talouskehityksen ja politiikkamuutosten
vaikutus esimerkkiperheiden ostovoimaan
3. ESIMERKKIPERHEET 3 (11)
TALOUSENNUSTE
työttömyyspäiväraha on vuoden 2017 palkan perusteella
laskettu vuosille 2018 ja 2019.
Vastaavasti eläkeläispariskunnan työeläkettä saavan
henkilön tulokehityksen seuranta vaatii poikkeamista
väestötason keskimääräisen työeläkkeen seuraamisesta.
Eläkeläispariskunnan työeläkettä saavan puolison työ-
eläkkeen määrä perustuu Kelan tilastojen viimeisimmän
vuoden eli vuoden 2017 keskimääräiseen työeläkkeeseen.
Muiden vuosien osalta työeläkettä on korjattu työelä-
keindeksin toteutuneen (2013–2016) sekä ennustetun
(2018–2019) muutoksen mukaisesti. Mikäli laskelmissa
käytettäisiin kunkin vuoden toteutunutta keskimääräistä
työeläkettä, se antaisi liian myönteisen kuvan työeläkkei-
den kehityksestä. Keskimääräiset työeläkkeet kasvavat
tyypillisesti nopeammin kuin jo maksussa olevat työeläk-
keet, sillä uudet eläkkeensaajat saavat keskimäärin van-
hoja eläkkeensaajia korkeampaa työeläkettä.
Laskelmat eläkeläispariskunnan tulokehityksestä on
tehty vain työeläkeindeksillä korjattua työeläkettä käyt-
täen. Toisin kuin ansiosidonnaisen työttömän laskelmis-
sa, eläkeläispariskunnan laskelmat sallivat pitkän aikavä-
lin tarkastelun yhdelle yksittäiselle esimerkkipariskun-
nalle. Vastaavasti muiden perhetyyppien kohdalla ei ole
merkitystä sillä, mielletäänkö esimerkkiperheiden edus-
tavan yhtä yksittäistä perhettä, jonka kehitystä seurataan
vuosittain, vai jotakin keskimääräistä kyseisen esimerkki-
perheen kuvauksen tarkasteluvuonna täyttävää perhettä.
ASUMINEN JA KULUTUSKORIT
Seitsemästä esimerkkiperheestä kolme asuu omistus-
asunnossa ja neljä vuokralla. Yhdellä omistusasuja-
perheellä on asuntolainaa ja kahdella muulla omis-
tusasujaperheellä velaton asunto. Asuntolainan korko
perustuu tätä vuotta edeltävien vuosien osalta Suomen
Pankin koko asuntolainakannan keskikorkojen tilastoi-
hin. Vuosien 2018–2019 asuntolainan korko perustuu
PT:n omiin ennusteisiin. Omistusasuntojen yhtiövastik-
keiden oletetaan kasvavan 1,2 prosenttia kumpanakin en-
nustevuonna. Neljästä vuokralla asuvasta kotitaloudesta
kaksi saa asumistukea, johon vaikuttaa osittain myös ko-
titalouden vuokran suuruus. Vuokrien kasvuksi oletetaan
1,9 prosenttia kumpanakin ennustevuonna.
Perheiden on vertailtavuuden vuoksi oletettu asuvan
samalla paikkakunnalla, joksi on valittu Helsinki. Asuin-
kunta on pyritty ottamaan aiempaa paremmin huomioon
määritettäessä perheiden asumiskustannuksia. Omistus-
asujilla yhtiövastikkeiden suuruuksia on arvioitu pääkau-
punkiseudun yhtiövastiketilastojen perusteella, kun taas
vuokra-asujien vuokrat vastaavat Helsingin neliövuokria.
Yhtiövastike- ja vuokratiedot on koottu Tilastokeskuksen
taulukoista. Vastaavasti osa edunsaajien etuuksista mää-
räytyy kuntaryhmän (Helsinki) perusteella.
Kullekin kotitaloudelle on laskettu kotitalouskohtai-
nen hyödykekorin hintakehitys. Nämä inflaatiolaskelmat
perustuvat kotitalouksien erilaisiin kulutuskorien raken-
teisiin sekä korit muodostavien hyödykeryhmien toisis-
taan poikkeaviin inflaatioihin. Kotitalouskohtaiset kulu-
tuskorit on muodostettu Tilastokeskuksen vuosien 2012
ja 2016 kulutustutkimusten perusteella. Tutkimuksista
jälkimmäinen on tuorein. Esimerkkiperhekohtaiset kulu-
tuskorit vuosille 2012–2019 on laskettu kahdesta kulutus-
tutkimuksesta saatujen kulutuskorien painotettuna kes-
kiarvona. Kulutuskorien hyödykeryhmäkohtaiset inflaa-
tiot on aiempien vuosien osalta saatu Tilastokeskuksen
kuluttajahintaindeksi -tilastoista, kun taas vuosien 2018
ja 2019 tiedot perustuvat PT:n hyödykeryhmäkohtaisiin
inflaatioennusteisiin.
Kaikkien esimerkkiperheiden kohdalla on lisäksi ole-
tettu, että he ovat maksaneet TV-maksua ennen Yle-ve-
ron voimaanastumista vuonna 2013. TV-maksu on sisäl-
lytetty perheiden veroihin ja veronluonteisiin maksui-
hin vuonna 2012. Näin Yle-veroa edeltävä vuosi 2012 on
vertailukelpoinen myöhempiin vuosiin nähden, jolloin
TV-maksu korvattiin Yle-verolla.
ANSIOTULOJEN, VEROJEN JA
TULONSIIRTOJEN MUUTOKSET
Vuosien 2013–2017 palkat on saatu Tilastokeskuk-
sen kuukausipalkkatilastoista, ja niitä on korjattu
ylöspäin lomarahojen ja tulospalkkioiden huo-
mioon ottamiseksi. Bruttopalkkojen oletetaan nousevan
PT:n ennustaman ansiotasoindeksin mukaisesti vuosina
2018 ja 2019. Ennuste vuoden 2018 ansiotasoindeksin
nousuksi on 1,9 prosenttia. Vuoden 2019 ansiotasoindek-
sille ennustetaan 2,5 prosentin kasvua.
Vuodelle 2018 tehtiin veroihin ja tulonsiirtoihin lu-
kuisia esimerkkiperheitä koskevia muutoksia. Muun
muassa eläkevakuutusmaksu nousi 6,15 prosentista 6,35
prosenttiin. Yli 53-vuotiaiden korotettua työntekijän elä-
kevakuutusmaksua nostettiin 7,65 prosentista 7,85 pro-
senttiin. Myös työntekijän työttömyysvakuutusmaksuun
tuli vuonna 2018 korotus. Tuista muun muassa täyden
kansaneläkkeen, vammaistuen, lapsen hoitotuen ja les-
keneläkkeen indeksit jäädytettiin vuoden 2017 tasolle,
eikä niiden odoteta nousevan ensi vuonnakaan. Väliaikai-
seksi säädetty tuloverotuksen lapsivähennys poistettiin
vuoden 2018 alusta, mikä kiristi lapsiperheiden verotusta
muihin verrattuna.
Maksujen korotuksia kompensoitiin muun muassa
keventämällä sairaspäivärahamaksua vuoden 2017 1,58
prosentista vuoden 2018 1,53 prosenttiin. Keskimääräi-
nen kunnallisvero laski puolestaan 19,86 prosenttiin, jolla
tasolla sen oletetaan säilyvän myös ensi vuonna. Yksin-
huoltajan lapsilisää puolestaan korotettiin noin viidellä
eurolla. Valtion tuloveroasteikossa kaikkia marginaalive-
roasteita laskettiin 0,25 prosenttiyksikköä, mikä kevensi
jokseenkin tasaisesti eri tuloluokkien verotusta. Yle-ve-
ron 14 000 euron vuositulorajan astuminen voimaan
puolestaan vapautti pienituloisimpien verotaakkaa, mitä
rahoitettiin nostamalla Yle-veron suuruutta 0,68 prosen-
tista 2,5 prosenttiin ja nostamalla veron ylärajaa 143 eu-
rosta 163 euroon.
Merkittävä muutos oli vuoden 2018 alusta voimaan
tullut aktiivimalli, joka koskee työttömiä, jotka saavat
joko työmarkkinatukea tai ansiosidonnaista työttömyys-
päivärahaa. Aktiivimallin mukaisesti työttömyysetuuden
täysimääräinen taso edellyttää aktiivisuusehdon täytty-
mistä kullakin 65 maksupäivän (noin kolmen kuukau-
den) tarkastelujaksolla. Aktiivisuusehdon täyttymiseksi
työttömän on tehtävä vähintään 18 tuntia TES:n mukais-
ta palkkatyötä, ansaittava yritystoiminnasta vähintään
241 euroa tai osallistuttava vähintään viideksi päiväksi
4. ESIMERKKIPERHEET 4 (11)
TALOUSENNUSTE
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5
Eläkeläispariskunta
Työtön, ansiosidonnainen
(yksittäinen)
Työtön, ansiosidonnainen
(keskimäärin)
Työtön, työmarkkinatuki
Yksinhuoltajaperhe
Työntekijäperhe
Toimihenkilöperhe
Hyvätuloinen pariskunta
%
2013–2017*
2018
2019
*Keskiarvo
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
KUVIO 1. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN
NIMELLINEN MUUTOS (%)
2013–2017, 2018 JA 2019
0 50 100 150 200 250
Eläkeläispariskunta
Työtön, ansiosidonnainen
(yksittäinen)
Työtön, ansiosidonnainen
(keskimäärin)
Työtön, työmarkkinatuki
Yksinhuoltajaperhe
Työntekijäperhe
Toimihenkilöperhe
Hyvätuloinen pariskunta
Euroa/kk
2013–2017*
2018
2019
*Keskiarvo
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
KUVIO 2. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN
TULOJEN NIMELLINEN MUUTOS (€/KK)
2013–2017, 2018 JA 2019
(pääsääntöisesti) TE-toimiston työllistämistä edistäviin
palveluihin. Jos työtön ei onnistu täyttämään aktiivisuu-
sehtoa, työttömyysetuutta lasketaan 4,65 prosenttia ja
pidetään madalletulla tasolla siihen asti, kunnes aktiivi-
suusehto täyttyy.
Esimerkkiperhelaskelmia tehdessä on oletettu, et-
tä työttömät täyttävät aktiivisuusehdon osallistumalla
työllistymistä edistäviin palveluihin. Tällä tavoin heidän
tulokehityksensä vuosien välillä heijastaa vain heille
maksettujen etuuksien kehittymistä. Toisin sanoen ansio-
tasoindeksin muutokset eivät vaikuta esimerkkiperhelas-
kelmissa työttömien kotitalouksien tuloihin tai veroihin.
Vuoden2019verojenjatulonsiirtojenkehitystävoidaan
arvioida elokuun budjettiriihen päätösten mukaisesti. Hal-
lituksen ensi vuoden budjetissa työntekijän työttömyys-
vakuutusmaksu lasketaan 1,51 prosenttiin. Työntekijän
eläkevakuutusmaksua kiristetään 6,75 prosenttiin ja koro-
tettua työntekijän eläkevakuutusmaksua 8,25 prosenttiin.
Sairaspäivärahamaksu laskee 1,5 prosenttiin. Etuuksien
oletetaan pysyvän jäädytettyinä, mutta takuueläkettä on
nostettu kehysriihen päätöksen mukaisesti noin 9 eurolla.
Budjettiriihipäätöksen mukaan eläketulo-, työtulo- ja
perusvähennykseen sekä valtion tuloveroasteikkoon teh-
dään kevennyksiä, joiden tarkoituksena on estää verotuk-
sen kiristyminen vuonna 2019. Verovähennyksiin tehtävät
korotukset keventävät ansiotuloverotusta 30–40 miljoonaa
euroa vuodessa. Esimerkkiperhelaskelmissa on tehty vas-
taavat kevennykset ansiotulojen verotukseen. Lisäksi ansio-
tuloveroasteikon tulorajoihin on tehty indeksitarkistukset.
PERHEIDEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN
TULOJEN NIMELLINEN KEHITYS
Käytettävissä olevilla tuloilla tarkoitetaan tuotan-
nontekijätulojen ja saatujen tulonsiirtojen sum-
maa, joista vähennetään maksettavat välittömät
verot ja veronluonteiset maksut. Seuraavassa tarkastel-
laan käytettävissä olevia nimellistuloja kahden vuosi-
muutoksia selventävän kuvion avulla.
Kuviossa 1 on esitetty käytettävissä olevien nimellis-
tulojen prosentuaalinen kehitys eri perhetyypeillä keski-
määrin. Keskeisenä viime vuosien trendinä voidaan ha-
vaita, että ainoastaan palkkatyöstä (ja lapsilisistä) tulonsa
saavien ansioiden kehitys on ollut niukkaa. Lisäksi toi-
mihenkilöperheellä julkisella sektorilla työskentelevälle
äidille kohdentui julkisen sektorin lomarahojen leikkaus,
mikä hidasti toimihenkilöperheen tulojen kehitystä tar-
kastelujaksolla.
Vuodesta 2017 alkaen voimakkaasti kohentunut ta-
loustilanne on vauhdittanut viime vuosien jähmeää an-
siotasokehitystä. Lapsilisiä lukuun ottamatta pelkästään
palkkatuloja saavien kotitalouksien käytettävissä olevien
tulot kasvavatkin vuosina 2018 ja 2019 voimakkaammin
kuin vuosina 2013–2017. Pelkästään palkkatuloja ja lapsi-
lisää saavien kotitalouksien tulojen kasvu vuosina 2018 ja
2019 on myös voimakkaampaa kuin edunsaajakotitalouk-
sien tulojen kasvu.
Budjettiriihen päätökset selittävät pitkälti erot per-
heiden nimellistulojen kehityksessä vuosina 2018 ja 2019.
Määräaikaisena voimassa olleen lapsivähennyksen pois-
tuminen merkitsi, että lapsiperheiden verotus kiristyi
vuonna 2018 lievästi ja vaikutti siten hillitsevästi nimel-
listulojen kasvuun. Lisäksi vuonna 2019 voimaan astuva
verovähennysten kasvattaminen joko alentaa perheiden
verojen osuutta bruttotuloista tai ainakin hillitsee vero-
jen osuuden kasvua. Tämä selittää esimerkkiperheiden
nimellistulojen suhteellisen kasvun kiihtymisen vuonna
2019 verrattuna vuoteen 2018. Poikkeuksena tähän ovat
työmarkkinatukea saavan työttömän työttömyysetuudet,
jotka kasvavat vuonna 2019 vaatimattomasti. Ansiosidon-
naista päivärahaa saavan esimerkkiperheen keskimää-
räiset nimellistulot kasvavat vuonna 2019 samaa vauhtia
yksinhuoltajaperheen tulokehityksen kanssa.
5. ESIMERKKIPERHEET 5 (11)
TALOUSENNUSTE
-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0
Eläkeläispariskunta
Työtön, ansiosidonnainen
Työtön, työmarkkinatuki
Yksinhuoltajaperhe
Työntekijäperhe
Toimihenkilöperhe
Hyvätuloinen pariskunta
%
2013–2017*
2018
2019
*Keskiarvo
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
KUVIO 3. KOTITALOUSKOHTAISET
INFLAATIOT 2013–2017, 2018 JA 2019
-1,5 -1,0 -0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0
Eläkeläispariskunta
Työtön, ansiosidonnainen
(yksittäinen)
Työtön, ansiosidonnainen
(keskimäärin)
Työtön, työmarkkinatuki
Yksinhuoltajaperhe
Työntekijäperhe
Toimihenkilöperhe
Hyvätuloinen pariskunta
%
2013–2017*
2018
2019
*Keskiarvo
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
KUVIO 4. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN
REAALINEN MUUTOS 2013–2017, 2018 JA 2019
Edellä esiteltiin, että yksittäisen ansiosidonnaista päi-
värahaa saavan työttömän etuuksien kehityksen seuranta
vaatii vakuutuspalkan kiinnittämistä tasolle, joka vastaa
työttömäksi jäämisen hetkeä. Kun oletetaan, että henki-
lö on jäänyt työttömäksi saatuaan palkkaa alansa vuoden
2017 mediaanipalkan (3005 €/kk) verran, niin ansiosidon-
naisen päivärahan kehitys on hyvin pientä vuosina 2018
ja 2019. Vuonna 2018 käytettävissä olevat kuukausitulot
kasvavat vain 0,1 prosenttia (2 euroa). Vuonna 2019 nimel-
listulojen kasvua selittää kunnallisverotuksen perusvä-
hennyksen seitsemänkertaistuminen neljästäkymmenestä
eurosta noin 280 euroon. Perusvähennyksen määrään to-
sin vaikuttaa vuositulon (tässä tapauksessa työttömyyskor-
vauksen) taso, minkä vuoksi vähennyksen määrä riippuu
ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tasosta.
Kuvioon 2 on koottu perheiden nimellistulojen euro-
määräinen kehitys. Siinä erot perheiden välillä näyttäyty-
vät entistä selvemmin. Vuonna 2018 etuudensaajakotita-
louksien käytettävissä olevat tulot kasvavat kullakin alle
25 euroa edellisvuoteen nähden, ja vuonna 2019 kasvu
jatkuu vaatimattomana. Samalla esimerkiksi hyvätuloi-
sen pariskunnan nimellistulot nousevat vuonna 2018 yli
100 euroa ja vuonna 2019 yli 200 euroa kuussa. Euromää-
räistä kehitystä tarkastellessa on kuitenkin huomioitava
perheiden erilainen kokoonpano. Esimerkiksi toimihen-
kilö- ja työntekijäperheissä kasvaneen tulon jakaa neljä
perheenjäsentä, kun taas työttömien perheissä tulot jää-
vät yhden henkilön käytettäväksi.
KOTITALOUSKOHTAISET INFLAATIOT
Kotitalouskohtaiset inflaatiot on laskettu hyödyn-
tämällä vuosien 2012 ja 2016 kulutustutkimuksia,
joista on laskettu eri hyödykeryhmien kulutus-
painot kullekin esimerkkiperheelle. Kulutustottumukset
poikkeavat eri esimerkkiperheiden välillä. Tästä syystä
on luonnollista, että kun eri hyödykeryhmien hintakehi-
tys on erilaista, niiden hintojen muutokset vaikuttavat eri
perheisiin eri tavoin. Kotitalouskohtaisia inflaatioita las-
kettaessa on oletettu, että perheiden kulutustottumukset
eivät ole muuttuneet vuoden 2016 jälkeen.
Kaikilla esimerkkiperheillä asumisen kustannukset
ovat ylivoimaisesti suurin kulutusmenoerä. Tästä syystä
hinnan muutokset asumiskustannusten eri erissä ovat
keskeisin tekijä esimerkkiperheiden toisistaan poikkea-
van inflaation selittäjänä. Tarkastelujaksolla asuntojen
vuokrien nousu on ollut omistusasumisen kallistumis-
ta merkittävästi suurempaa. Vuosien 2012–2017 välillä
asuntojen vuokrat nousivat keskimäärin 2,7 prosenttia
vuosittain, kun taas omistusasumisen kustannukset –
korkokustannukset pois lukien – alenivat vuosittain kes-
kimäärin 0,63 prosenttia. Tämä käy ilmi kuviosta 3, jossa
kolmen omistusasunnossa asuvan esimerkkiperheen ko-
titalouskohtaiset inflaatiot ovat pysyneet maltillisempina
kuin vuokra-asujien inflaatiot.
Vuokra- ja omistusasumisen inflaatioita verrates-
sa on kuitenkin nostettava esiin se, että vuokra-asunnot
ovat omistusasuntoihin verrattuna keskittyneet enem-
män kaupunkeihin, joissa myös asuntojen hinnat ovat
nousseet nopeammin kuin koko maassa keskimäärin.
Esimerkkiperhelaskelmissa tätä ei ole huomioitu, vaan
vuokra-asumisen ja omistusasumisen hintaindeksit on
otettu annettuina.
Omistusasumisen kustannuksissa on huomioitu asun-
tovelan korkokustannukset omana eränään. Omistus-
asunnossa asuvan toimihenkilöperheen asumiskustan-
nukset poikkeavat hyvätuloisen pariskunnan ja eläkeläis-
pariskunnan asumiskustannuksista, koska toimihenkilö-
perhe on ainoa asuntovelallinen esimerkkiperhe. Koska
tarkastelujaksolla korkomenoilla on ollut suuri vaikutus
omistusasumisen hintaindeksiin, olisi harhaista antaa sen
vaikuttaa sellaisten kotitalouksien inflaatioon, joilla ei ole
ollenkaan asuntovelkaa. Tarkastelujaksolla asuntolaino-
6. ESIMERKKIPERHEET 6 (11)
TALOUSENNUSTE
jen koko kannan keskikorot ovat laskeneet vuoden 2012
reilusta kahdesta prosentista vuoden 2017 1,04 prosent-
tiin. Näin suuri muutos heilauttaa koko omistusasumisen
hintaindeksiä, mutta olisi väärin olettaa, että esimerk-
kimme mukainen hyvätuloinen pariskunta tai eläkeläis-
pariskunta hyötyisi tästä alemman inflaation muodossa,
sillä heillä ei oleteta olevan ollenkaan asuntovelkaa.
Vuosina 2018 ja 2019 asuntolainojen koron oletetaan
olevan yhden prosentin tasolla. Tämän vuoksi toimihen-
kilöperheen inflaatio pysyy varsin matalana.
Vuonna 2018 omistusasujien inflaatiot ovat vuokra-asu-
jien inflaatioita merkittävästi matalammat, mutta erot ta-
soittuvathiemanvuonna2019.Suurimmatkotitalouskohtai-
set inflaatiot ovat työttömien kotitalouksilla, joissa vuokran
osuus kokonaiskulutuksesta on lähes 40 prosenttia.
PERHEIDEN REAALITULOJEN MUUTOKSET
Perheiden reaalitulojen muutokset saadaan vähen-
tämällä käytettävissä olevien nimellistulojen pro-
sentuaalisesta muutoksesta edellä esitelty kotitalo-
uskohtainen inflaatio. Nimellistuloja tarkastellessa kes-
keinen vuosien 2013–2017 havainto on, että etuustulojen
tai tulonsiirtojen (muidenkin kuin lapsilisien) varassa
elävien käytettävissä olevat tulot kasvoivat suhteellises-
ti muita perheitä nopeammin. Sen sijaan palkansaajata-
louksien tulokehitys oli vaatimatonta.
Eroja perheiden välillä saadaan tasattua hieman, kun
nimellistulojen muutokseen yhdistetään perhekohtaiset
inflaatiot. Tästä huolimatta etuuksia saavien yksinhuolta-
japerheen, työmarkkinatukea saavan työttömän ja eläke-
läispariskunnan reaalitulojen kasvu oli vuosina 2013–2017
voimakkaampaa kuin muilla perheillä. Heikoin reaalitulo-
jen kehitys oli työntekijäperheellä, joka verrattuna hyvätu-
loiseen pariskuntaan ja toimihenkilöperheeseen kärsi nous-
seista vuokrista. Toimihenkilöperheen niukkaa reaalisten
tulojen kehitystä sen sijaan kompensoi matala inflaatio.
Kuviosta 4 selviää, että tulokehitys muuttuu selkeästi
vuosina 2018 ja 2019. Edunsaajaperheiden reaalitulot ale-
nevat, ja yksinhuoltajaperhe on edunsaajakotitalouksista
ainoa, jolla reaalitulojen muutos on positiivinen vuonna
2019. Erityisesti yksittäisen ansiosidonnaista päivärahaa
saavan työttömän – jolla vakuutuspalkka säilyy vakiona –
käytettävissä olevat reaalitulot laskevat tänä ja ensi vuon-
na. Tämän selittävät niin asumistukien ja muiden etuus-
menojen vaatimaton kehitys kuin edellä esitelty vuokrien
hintaindeksin merkittävä kasvu.
Sen sijaan hyvätuloisella pariskunnalla sekä toimihenki-
lö- työntekijäperheillä käteen jäävä reaalitulo kasvaa kiihty-
vää vauhtia vuosina 2018 ja 2019. Hyvätuloisen pariskunnan
reaalitulot kasvavat molempina vuosina yli prosentin.
PERHEIDEN OSTOVOIMAN
KEHITYS 2012–2019
Kuviot 5–7 auttavat hahmottamaan perheiden os-
tovoiman pitkän aikavälin muutoksia. Näissä ku-
vioissa aiemmin tarkastelun alla olleiden lukujen
kehitys on indeksoitu käyttäen vuotta 2012 perusvuotena.
Vuoden 2016 alkuun on merkitty pystysuora viiva, jolla
havainnollistetaan eri hallituskausien budjettien vaiku-
tusta perheiden ostovoiman kehitykseen. Nykyhallitus
aloitti toimintansa vuonna 2015, ja ensimmäinen sen laa-
tima budjetti astui voimaan 2016.
Hyvätuloisilla ja toimihenkilöperheellä käytettävissä
oleva tulo kasvoi edellisenä hallituskautena yhden pro-
sentin vuodesta 2012 vuoteen 2016 mennessä (kuvio 5).
Samassa ajassa yksinhuoltajaperheellä ja työmarkkinatu-
kea saavan työttömän käytettävissä olevien tulojen kasvu
oli noin 13 prosenttia. Yksinhuoltajaperheen ja työmark-
kinatukea saavan perheen nimellistulojen kasvu selittyy
muun muassa asumistuen nopealla kasvulla.
Nykyisenhallituksenkaudellapelkästäänpalkkatulojaja
lapsilisää ansaitsevien kotitalouksien käytettävissä olevien
tulojen nimellisen kehityksen käyrät ovat lähteneet nou-
suun, kun taas edunsaajista yksinhuoltajan ja ansiosidon-
naista päivärahaa saavan työttömän nimellistulojen kehitys
on hiipunut. Yksinhuoltajalla muutos selittyy ensisijaisesti
asumistuen määrän muutoksilla. Vuodesta 2012 vuoteen
2016 yksinhuoltajaperheen saama asumistuki nousi noin sa-
dastaeurostaläheskolmeensataaneuroon,kuntaasvuoteen
2019 mennessä tuki laskenee noin 280 euroon.
Ansiosidonnaista päivärahaa saavalla työttömälle kes-
keisin selitys nimellistulojen vaatimattomaan kehitykseen
ovat alakohtaiset syyt: konepajateollisuudessa, josta ansi-
osidonnaista työmarkkinatukea saava esimerkkikotitalo-
us on jäänyt työttömäksi, palkkakehitys on ollut vuodesta
2016 eteenpäin varsin vaatimatonta. Käytettävissä olevien
tulojen nimellinen kehitys ei siis ansiosidonnaisen tapauk-
sessa välttämättä kuvaa realistisesti ansiosidonnaista päi-
värahaa ansaitsevien kotitalouksien tulokehitystä.
Kuvion 6 perhekohtaisista keskimääräisistä inflaatiois-
ta nähdään vuokra- ja omistusasujien välinen ero. Kaikilla
vuokra-asujilla inflaatio on ollut tarkastelujaksolla omis-
tusasujia voimakkaampaa. Aiemmin kuvatun omistusasu-
misen inflaation huomioimiseen tehdyn muutoksen jäl-
keen toimihenkilöperheen inflaation kehitysprofiili poik-
keaa hiukan muista omistusasujista. Toimihenkilöperheen
ostovoima on hyötynyt matalista koroista, mikä näkyy mui-
ta matalampana inflaationa. Pidemmällä aikavälillä pienet-
kin toistuvat erot inflaatiovauhdeissa voivat muodostaa
merkittävän eron ostovoimassa. Siinä missä työttömien
kulutuskori on keskimäärin kallistunut vuodesta 2012 vuo-
teen 2019 noin 10 prosenttia, toimihenkilöperheen kulu-
tuskori maksaa vuonna 2019 yhtä paljon kuin vuonna 2012.
Erot asumismenojen hintakehityksessä eivät luonnolli-
sestikaan selitä perhekohtaisten inflaatioiden eroja tyhjen-
tävästi. Vuosien 2013–2017 aikana voimakkaasti hintojaan
nostaneita kulueriä olivat muun muassa alkoholijuomat ja
tupakka, terveys sekä ravintolat ja hotellit. Vuosina 2018
ja 2019 kotitalouskohtaiset inflaatiot puolestaan nousevat
erityisesti niillä perheillä, joiden kulutuksesta menee suh-
teellisesti suuri osa elintarvikkeisiin ja/tai alkoholijuomiin
ja tupakkaan. PT:n inflaatioennusteet kyseisille kuluerille
ovat 2,0 ja 5,9 prosenttia vuosille 2018 ja 2019.
Reaalisten käytettävissä olevien tulojen tarkastelusta
huomataan (kuvio 7), että korkeat inflaatiovauhdit ta-
soittavat jonkin verran suuria eroja nimellisten tulojen
kehityksessä. Yksinhuoltajaperheen ja työmarkkinatukea
saavan työttömän käteen jäävä reaalitulo on tarkastelu-
jaksolla kasvanut prosentuaalisesti enemmän kuin kotita-
louksilla, joiden tulot muodostuvat (lapsilisiä lukuun ot-
tamatta) palkkatuloista. Omistusasumisen matala inflaa-
tio nostaa reaalituloja asuntovelattomalla hyvätuloisella
7. ESIMERKKIPERHEET 7 (11)
TALOUSENNUSTE
pariskunnalla ja eläkeläispariskunnalla viisi prosenttia
vuodesta 2012 vuoteen 2019 mennessä. Toimihenkilöper-
heellä kasvu on hieman suurempi asuntolainojen korko-
jen merkittävästä alenemisesta johtuen.
PERHEIDEN VEROTUS
Laskelmien avulla voidaan tarkastella myös esi-
merkkiperheiden verotusta. Kuvioon 8 on koottu
perheiden välittömien verojen ja veronluonteisten
maksujen osuus bruttotuloista vuosina 2012–2019. Tar-
kemmat luvut perheiden verotuksesta esitetään liitteinä
olevissa kotitalouskohtaisissa taulukoissa. Eniten ansait-
sevien palkansaajatalouksien eli hyvätuloisen pariskun-
nan ja toimihenkilöperheen verotus kiristyi aina vuoteen
2016 asti eli siihen asti, kun nykyinen hallitus astui val-
taan. Esimerkiksi hyvätuloisen pariskunnan verotus ki-
ristyi tänä aikana 37,70 prosentista 38,72 prosenttiin brut-
totuloista. Sen sijaan yksinhuoltajaperheen ja työmark-
kinatukea saavan työttömän kotitalouden verojen osuus
bruttotuloista keveni edellisellä hallituskaudella. Työ-
markkinatukea saavalla työttömällä verojen osuus aleni
vuodesta 2012 vuoteen 2016 jopa 3 prosenttiyksikköä.
Nykyisen hallituksen kaudella verojen osuus perheiden
bruttotuloista on laskenut lievästi. Käytännössä kaikkien per-
95
100
105
110
115
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2012 = 100
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
Työntekijäperhe
Yksinhuoltajaperhe
Työttömät
Eläkeläispariskunta
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
KUVIO 6. KOTITALOUSKOHTAISTEN
INFLAATIOIDEN KEHITYS 2012–2019
95
100
105
110
115
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2012 = 100
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
Työntekijäperhe
Yksinhuoltajaperhe
Työtön, työmarkkinatuki
Työtön, ansiosidonnainen
Eläkeläispariskunta
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
KUVIO 7. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN
REAALINEN KEHITYS 2012–2019
95
100
105
110
115
120
125
130
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2012 = 100
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
Työntekijäperhe
Yksinhuoltajaperhe
Työtön, työmarkkinatuki
Työtön, ansiosidonnainen
Eläkeläispariskunta
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
KUVIO 5. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN
NIMELLINEN KEHITYS 2012–2019
15
20
25
30
35
40
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
%
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
Työntekijäperhe
Yksinhuoltajaperhe
Työtön, työmarkkinatuki
Työtön, ansiosidonnainen
Eläkeläispariskunta
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
KUVIO 8. VEROJEN JA VERONLUONTEISTEN
MAKSUJEN OSUUS BRUTTOTULOISTA 2012–2019
8. ESIMERKKIPERHEET 8 (11)
TALOUSENNUSTE
LIITE. ESIMERKKIPERHEIDEN KUVAUKSET
HYVÄTULOINEN PARISKUNTA
Hyvätuloisten perhe koostuu lapsettomasta pariskunnasta, jossa miehellä on ekonomin ja naisella oikeustieteilijän
koulutus. Molemmat perheenjäsenet työskentelevät yksityisellä sektorilla. Vuonna 2018 mies saa palkkaa 7130 eu-
roa ja nainen 5887 euroa kuussa. Pariskunnalla on velaton omistusasunto.
TOIMIHENKILÖPERHE, 2 LASTA
Toimihenkilöperheeseen kuuluvat insinööri, sairaanhoitaja ja kaksi alaikäistä lasta. Insinööri-isä työskentelee yksi-
tyisellä sektorilla ja saa palkkaa 3938 euroa kuussa vuonna 2018. Kuntasektorilla työskentelevän sairaanhoitajaäidin
kuukausitulot vuonna 2018 ovat 3150 euroa kuussa. Perheellä on omistusasunto ja 150 000 euroa asuntovelkaa.
TYÖNTEKIJÄPERHE, 2 LASTA
Työntekijäperheeseen kuuluvat kahden alaikäisen lapsen lisäksi yksityisellä sektorilla työskentelevät varastotyön-
tekijäisä ja kaupan myyjänä toimiva äiti. Heidän kuukausipalkkansa vuonna 2018 ovat 2509 euroa ja 2387 euroa
kuussa. Perhe asuu vuokralla 80 neliön asunnossa.
PIENITULOINEN YKSINHUOLTAJAPERHE, 1 LAPSI
Yksinhuoltajaperheeseen kuuluu yksityisellä sektorilla työskentelevä siivoojaäiti ja yksi alaikäinen lapsi. Vuonna
2018 äidin kuukausipalkka on 2105 euroa kuussa. Perhe asuu 60 neliön vuokra-asunnossa. Äidin ansiotulojen lisäksi
perheelle maksetaan asumistukea ja elatustukea.
YKSINASUVA TYÖTÖN, TYÖMARKKINATUKI
Kotitaloudessa on yksi työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukea saava työtön. Hän asuu vuokralla 40 neliön kaksiossa.
YKSINASUVA TYÖTÖN, ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA
Kotitalouteen kuuluu konepajateollisuusalalta työttömäksi jäänyt mies. Hän saa entisen kuukausipalkkansa (3005 €
vuonna 2017) perusteella maksettavaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Hän asuu vuokralla 40 neliön kaksiossa.
ELÄKELÄISPARISKUNTA
Kotitalous koostuu kahdesta eläkeläisestä, joista toinen saa vuonna 2017 keskimääräistä työeläkettä (2060 €/kk) ja
toinen saa kansaneläkettä sekä takuueläkettä. He asuvat velattomassa omistusasunnossa.
heiden verotus on vuonna 2019 keveämpää kuin vuonna
2012. Tästä poikkeuksena on eläkeläispariskunta, jolla ve-
roprosentti on säilynyt vakaana koko tarkasteluajanjakson.
Verojen osuus bruttotuloista nousee esimerkkita-
pauksissa työmarkkinatukea saavaa työtöntä lukuun
ottamatta 0,1–0,45 prosenttiyksikköä vuonna 2018. Ve-
rotaakan lisäys on suurin pienipalkkaiselle yksinhuol-
tajaperheelle, jolla verojen osuus bruttotuloista nousee
19,30 prosentista 19,75 prosenttiin.
Vuonna 2019 veroprosenteissa on budjettiriihen ta-
voitteiden mukaisesti vain hyvin vähän muutoksia. Kes-
kimääräinen muutos veroissa on 0,18 prosenttiyksikköä.
Eniten verojen osuus pienenee työmarkkinatukea saavalla
työttömällä, jolla se putoaa peräti 0,58 prosenttiyksikköä.
Ero selittyy lähes yksinomaan kunnallisverotuksen perus-
vähennyksen kasvattamisesta. Pienimmän osuuden brut-
totuloistaan veroina maksavat työmarkkinatukea saava
työtön ja eläkeläispariskunta. Työntekijäperheellä verojen
osuus on merkittävästä vuosittaisesta vaihtelusta huoli-
matta vuonna 2019 lähes samalla tasolla kuin millä se oli
vuonna 2012. Yksinhuoltajaperheellä veroprosentin piene-
neminen näkyy siten, että tulojen kasvusta huolimatta ve-
rot kasvavat vain vähän: vuonna 2012 yksinhuoltajaperhe
maksaa veroja vain 8 euroa enemmän kuin vuonna 2012.