Mozambique project plan 2013-15_final_updatetd_9.2013SYL
The document is a project plan for 2013-2015 that aims to improve reading and writing skills for students in grades 1-2 at six schools in Maputo, Mozambique by providing training and materials for teachers, increasing parental involvement, and establishing advocacy. Over 2,200 students and 60 teachers will directly benefit from activities like procuring books, improving teacher quality, and raising family awareness of education's importance. Implementation will be carried out in partnership with local organizations and monitored according to indicators and timelines outlined in the plan.
The project monitoring trip to Maputo, Mozambique took place from August 31st to September 14th, 2013. Representatives from SYL monitored a reading and writing project implemented by the NGO Afortalecer. The objectives were to learn how the project launched, identify any needed changes, and improve the partnership. While the project started with fewer activities than planned, the atmosphere was optimistic. Some indicator changes and replacement of activities with "learning cafés" were made. It was decided that Afortalecer will systematize their activities and have a more participatory outreach, with new monitoring formulas created.
Mozambique project plan 2013-15_final_updatetd_9.2013SYL
The document is a project plan for 2013-2015 that aims to improve reading and writing skills for students in grades 1-2 at six schools in Maputo, Mozambique by providing training and materials for teachers, increasing parental involvement, and establishing advocacy. Over 2,200 students and 60 teachers will directly benefit from activities like procuring books, improving teacher quality, and raising family awareness of education's importance. Implementation will be carried out in partnership with local organizations and monitored according to indicators and timelines outlined in the plan.
The project monitoring trip to Maputo, Mozambique took place from August 31st to September 14th, 2013. Representatives from SYL monitored a reading and writing project implemented by the NGO Afortalecer. The objectives were to learn how the project launched, identify any needed changes, and improve the partnership. While the project started with fewer activities than planned, the atmosphere was optimistic. Some indicator changes and replacement of activities with "learning cafés" were made. It was decided that Afortalecer will systematize their activities and have a more participatory outreach, with new monitoring formulas created.
The document summarizes updates on KENKKU's development projects in Mongolia, Guatemala, and Mozambique.
In Mongolia, representatives from the IEC partner organization visited Finland to prepare for the upcoming project application due in May 2014, which aims to establish a social company to increase the IEC's self-sufficiency. The visitors learned about various cooperatives and entrepreneurship models.
In Guatemala, the second year of the natural disaster prevention project is underway through training local leaders, offering scholarships, establishing plant nurseries, and tree planting. Both successes and challenges have occurred.
In Mozambique, the project focusing on improving pedagogical skills and reading enthusiasm has moved from
Campus Conexus II Kyky -projektin (2011-2013) kokoava tuotos Innolla opiskelukykyä -materiaalipaketti sisältää tietoa ja virikkeitä opiskelukyvyn ja opiskeluinnon edistämiseen yliopistoyhteisössä. Tässä tiedostossa materiaalin vihko, virikekortit, juliste ja tarrat koottuna.
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...SYL
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen.
(toim.) Juhana Harju & Juuso Leivonen
SYL-julkaisu 2/2013
ISBN: 978-951-703-276-5
ISSN: 0356-8245
Julkaisija: Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
The document summarizes updates on KENKKU's development projects in Mongolia, Guatemala, and Mozambique.
In Mongolia, representatives from the IEC partner organization visited Finland to prepare for the upcoming project application due in May 2014, which aims to establish a social company to increase the IEC's self-sufficiency. The visitors learned about various cooperatives and entrepreneurship models.
In Guatemala, the second year of the natural disaster prevention project is underway through training local leaders, offering scholarships, establishing plant nurseries, and tree planting. Both successes and challenges have occurred.
In Mozambique, the project focusing on improving pedagogical skills and reading enthusiasm has moved from
Campus Conexus II Kyky -projektin (2011-2013) kokoava tuotos Innolla opiskelukykyä -materiaalipaketti sisältää tietoa ja virikkeitä opiskelukyvyn ja opiskeluinnon edistämiseen yliopistoyhteisössä. Tässä tiedostossa materiaalin vihko, virikekortit, juliste ja tarrat koottuna.
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansain...SYL
Tiedosta kauppatavaraa? - Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen.
(toim.) Juhana Harju & Juuso Leivonen
SYL-julkaisu 2/2013
ISBN: 978-951-703-276-5
ISSN: 0356-8245
Julkaisija: Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
1. Börje Mattssonin sukupolvi löysi kehitysmaat
1970-luvulla vahvimmillaan ollut solidaarisuuden henki on vaihtunut yksilöllisyyteen.
−1960-luvun kansalaisoikeustaistelu Yhdysvalloissa ja Vietnamin sota veivät huomioni
maailmalle. Silloin ymmärsin, miten rajusti maailma on jakautunut rikkaisiin ja köyhiin, sanoo
Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajakoordinaattori Börje Mattsson.
Mattsson kuuluu siihen sukupolveen, joka järkytti sodassa olleita vanhempiaan osoittamalla
mieltään ja puuttumalla äänekkäästi yhteiskunnan ongelmiin. Mattsson ja monet 1960- ja
1970-luvun opiskelijanuoret alkoivat ensimmäisinä vastustaa rikkaiden maiden kontrollia
köyhistä maista.
− Ennen minun sukupolveani ei ollut kehitysyhteistyötä. Me oikeastaan löysimme koko
kehitysmaat, huomasimme niiden ongelmat ja vastustimme imperialismia, 1960- ja 70-lukujen
taitteessa yhteiskuntatieteitä opiskellut Mattsson sanoo.
Osallistuminen oli omantunnon kysymys
Ensimmäisen kerran Mattsson itse kävi kehitysmaissa vuonna 1969, kun hän opiskelijoiden YK-
liiton puheenjohtajana osallistui Ugandassa opiskelijoiden YK-konferenssiin. Konferenssin
jälkeen Mattsson jäi liftaamaan ympäri Afrikkaa kolmeksi kuukaudeksi. Palattuaan Suomeen
hänelle jäi halu matkustaa Afrikkaan uudelleen.
− Olimme tavanneet matkallamme useiden maiden presidenttejä ja vapautusliikkeiden
johtajia. Mielestämme hyviä kontakteja kannatti hyödyntää, joten teimme Afrikkaan 1970-
luvun alussa toisenkin matkan.
Mattson ei pelännyt riskinottoa, yhdessä Mikko Lohikosken kanssa hän liittyi Angolan
vapautusarmeijan sissiryhmään.
– Tiesin, että mahdollisuudet selvitä hengissä ovat 50–50. Vaaroista huolimatta tekisin saman
uudelleen. Harkitsimme toimintaamme tarkoin, emmekä mielestäni olleet sinisilmäisiä.
Sisseihin liittyminen oli Mattssonille omantunnon kysymys. Hänen mukaansa lehdistössä oli
käynnissä propagandasota, jossa syytettiin eri puolia vuorotellen.
– Halusin puhua Afrikasta, sillä Afrikkaa ei tunnettu yhteiskuntana vaan alkukantaisena ja
eksoottisena. Halusin myös oikeasti tietää mistä puhun. Koin, että vain itse näkemällä voin
tietää asioiden todellisen laidan.
Politisoitunut liike hiipui
Mattssonin mukaan heidän matkansa tulivat monille tunnetuiksi ja niiden jälkeisinä vuosina
yhä useammat innostuivat kehitysyhteistyöstä. Vaikka kukaan ei tehnyt vastaavia matkoja,
kiinnostuneiden opiskelijoiden määrä kasvoi.
− Solidaarisuuden henki oli voimakkaimmillaan 1970-luvun alussa. Silloin jokaiseen konfliktiin
ja ongelmaan kiinnitettiin huomiota. Kun opiskelijaradikalismi alkoi puoluepolitisoitua, heikkeni
samalla solidaarisuusliike.
1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa solidaarisuusliikkeen tilalle alkoi muodostua
rauhanliike ja vihreä liike.
2. − Imperialismin vastustaminen jäi pois 1980-luvulla eikä kehitysyhteistyö-aktiivisuutta voitu
enää nimittää ”liikkeeksi”. Toiminnan lähtökohtana alkoi olla yksilölliset valinnat.
Voimistunut yksilöllisyys näkyy Mattssonin mukaan opiskelijoiden kehitysyhteistyössä tänäkin
päivänä.
− Nuoret eivät enää uskalla laittaa itseään alttiiksi kuten ennen. Monet pelkäävät oman uransa
ja tulevaisuutensa puolesta vaikka asioiden muuttaminen edellyttäisi pikemminkin riskien
ottamista.
Teksti: Anna Vuorinen