Esitelmärunkoni vuoden 2014 Betonilattiaohjeesta ja erityisesti muutoksista ohjeen edelliseen versioon.

1. Betonilattiaohjeet 2014
by45 / BLY7
DI Martti Matsinen
Puheenjohtaja Suomen Betonilattiayhdistys ry
Toimitusjohtaja PiiMat Oy

2. 1.2 Betonilattioiden perustyypit
 Maanvarainen laatta
 Paalulaatta
 Pintabetoni
 Kantava laatta

3. 1.2.6 Betonilattioiden luokitusjärjestelmä
 Luokitusmerkintä sisältää 3 tai 4 osaa
 Suoruus ilmaistaan kirjaimella A0, A, B, C – joista A0 on vaativin
 Kulutuskestävyys ilmaistaan numerolla 1, 2, 3, 4 – joista 1 on vaativin
 Halkeamaleveys ilmaistaan roomalaisella numerolla I, II, III – joista I on vaativin
 Erittäin vaativassa kohteessa merkintään lisätään kirjain T, jolloin lattiaurakoitsijalla
tulee olla betonilattiatyönjohtajakurssin ja tentin hyväksyttävästi läpikäynyt
työnjohtaja
 Esimerkkimerkintä: A-2-II-T
 Lisäksi voidaan antaa kohteen mukaan määriteltyjä, luokittelemattomia
laatuvaatimuksia (sähkönjohtavuus, kemiallinen kestävyys yms.)

4. 1.2.7 Luokitusjärjestelmän soveltaminen
Taulukko 1.1 Laatutekijöiden valintaohje tavanomaisella vaatimustasolla.
Kohde Laatuluokka
Suoruus Kulutus-kestävyys
Halkeilu
Asunnot ja toimistot
Päällystettävät lattiat, sisätilat A 3 III
Parvekkeet ym kylmät tilat 1) C 4 2)
Käytävä C 4 II
Sauna ja pesuhuonetilojen
A 4 II
päällystettävät kaatolattiat
Teollisuuslattiat
-tasaisuus tärkeä laatutekijä, kuten
korkeat varastot (esim. trukkiliikenne)
A0 (A)
2 II (I)
-kulutuskestävyys tärkeä laatutekijä
(esim. suuret liikennekuormat, vilkas
liikenne, pienet ja kovat trukin pyörät)
B 1 (2) II (I)
-teollisuuslattiat yleensä (esim.
pienteollisuustalot, kevyt teollisuus)
C 2 II
Pysäköintilaitokset
-kulutuskestävyys ja pinnan karheus
tärkeitä laatutekijöitä. Kaltevuudet
suunnitellaan niin, että lattialle ei
muodostu lammikoita.
B 2 II 2)
Toisarvoiset päällystämättömät tilat
-esim. kellaritilat asuinrakennuksissa C 3 III
1) Pakkasenkestävyys varmistettava ulkorakenteissa.
2) Kantavissa rakenteissa noudatetaan voimassa olevien suunnitteluohjeiden vaatimuksia.

5. 1.3 Laatuvaatimusten asettaminen
 Toiminnalliset vaatimukset
 Kuormat, mekaaniset ja kemialliset vaatimukset
 Pinnoitus, päällystys
 Rakenteellinen toiminta
 Muut vaatimukset
 Analysointi → Tärkeysjärjestys

6. 1.3.2 Lattian suoruus
 Suoruutta mitataan pitkällä
mittausvälillä (vähintään 2x2 m
ruuduissa). Lattian tulee olla
riittävän suora, jotta siinä olevat
laitteet toimivat ja vedenpoisto
toimii kaltevissa lattioissa
 Tasaisuutta mitattaan lyhyellä
mittausvälillä (esim. 200 tai 700
mm). Tasaisuusvaatimukset
riippuvat lattialla liikkuvasta
kalustosta ja/tai pinnoitteen
asettamista vaatimuksista.
 Yläkuvassa lattia on suora muttei
tasainen, alakuvassa lattia on
tasainen muttei vaakasuora

7. 1.3.2 Lattian suoruus
Suoruuspoikkeama Mittausluokka L [mm] Suurin sallittu poikkeama [mm]
A0 A B C
Hammastus 0 0 1 1
Poikkeama vaakasuorasta tai
nimelliskaltevuudesta (katso
enintään 200 1 2 3 4
kuva 1.1)
enintään 700 2 4 6 8
enintään 2000 4 7 10 14
enintään 7000 7 10 14 20
yli 7000 10 14 20 28

8. 1.3.3 Lattian kulutuskestävyys / VTT
Luokka Sallittu kuluminen (mm)
Työmenetelmä jolla vaatimus saavutetaan
Kierrosta
2000 800
1 1 -
- 10…20 mm:n erikoisbetoni runkoaineena kvartsi, metalli,
piikarbidi tai elektrokorundi + konehierto tai koneliippaus vähintään 2 kertaa
- 30 mm:n kovabetonilattia C40/50
- betoni C25/30 + sirotepintaus erikoiskiviainepohjaisilla sirotteilla
riittävän runsaana ja koneliippaus tai konehierto vähintään 2 kertaa
2 3 -
- betoni C30/37, maksimiraekoko vähintään #16 ja koneliippaus
siivillä sileäksi tai konehierto vähintään 2 kertaa.
- betoni C25/30 + sirotepintaus luonnonkiviainepohjaisilla
sirotteilla +koneliippaus tai konehierto vähintään 2 kertaa
- imubetonilattia, lähtömassa C25/30
- betoni C25/30, kovettuneen lattian pintahionta siten että sementtiliima
poistuu ja runkoaine on tasaisesti näkyvissä, hiotun pinnan silikaattikäsittely
3 - 6
- hyvällä ammattitaidolla tehdyt koneella hierretyt ja käsin liipatut lujuusluokan
C25/30 lattiat
4 ei vaatimusta

9. 1.3.3 Lattian kulutuskestävyys /
muita menetelmiä
 BCA
 Muistuttaa VTT:n teräspyöräkoetta
 Luokitukset AR0,5…AR4, joista AR0,5 on paras
 Mitataan paikan päällä valmiista lattiasta
 Böhme
 Yleisin testi pintamateriaaleille - sirotteet, kovabetonit
 Böhme-luokat kulutuksen mukaan, esim. A3 tarkoittaa kulumista <3 cm3/50 cm2,
mitä pienempi luku, sitä parempi kulutuskestävyys
 Alusbetoni vaikuttaa (sirotelattioilla) lattiasta otetun näytteen tulokseen

10. 1.3.4 Betonilattian halkeilu
 Uusi laatutekijä, pohjautuu ruotsalaisiin ohjeisiin
 HUOM! Kutistuminen on betonille tyypillinen materiaaliominaisuus. Täysin
halkeilemattoman lattian toteuttaminen on erittäin vaikeaa eikä se yleensä
ole perusteltua. Lopputuloksen kannalta tärkeintä on halkeilun hallinta!
 Halkeilun haittoja:
 Vaurion laajeneminen / lohkeilu
 Painumaerot, pykälät
 Kuormat eivät siirry
 Lyhyempi käyttöikä
 Halkeilu on usein vain esteettinen haitta ja se voidaan hoitaa injektoimalla

11. 1.3.4 Betonilattian halkeilu
 Taulukon arvot mv-laatoille ja ei-rakenteellisille pintalattioille
 Tilaaja voi tapauskohtaisesti esittää tiukemmat vaatimukset
Halkeamaleveysluokka
I II III IV
Kuvaus Vaativa Normaali Merkityksetön Erikoisluokka
Sallittu halkeamaleveys
(mm)
0,3 1,0 Ei vaatimusta Ilmoitetaan erikseen

12. Vaativat kohteet
 Määritykseen merkintä T
 Tyypillisiä kohteita:
 lattia on laaja-alainen ja saumaton
 lattia on kulutusrasitettu
 lattian suoruusvaatimus on tiukka
 lattian halkeilua pyritään rajoittamaan
 valuolosuhteet ovat huonot
 ympäristön rasitukset ovat ankaria
 FISE pitää yllä rekisteriä pätevyyden omaavista betonilattiatyönjohtajista

13. 1.3.5-1.3.9 Muita vaatimuksia
betonilattioille
 Betonin lujuusluokka
 Olisi hyvä valita laadunarvosteluiäksi 91 d
 Pintalattian tartunta alustaan
 Yleensä 1,5 MPa, edullisissa olosuhteissa 1,0 MPa
 Säilyvyys
 Huom! Maanvaraisissa lattioissa ja pintalattioissa voidaan määräyksistä joustaa
 Pinnan laatu
 Ulkonäkö, kuituja pinnassa, karheus, pölyämättömyys, hygieenisyys
 Erikoisvaatimuksia
 Sähkönjohtavuus, kemiallinen kestävyys, iskunkestävyys

14. 1.3.10 Vaatimuksia betonilattian
toteutukselle
 Laatan paksuuspoikkeamat
 -10…+10 mm
 Alustan korkeuspoikkeamat
 -10…+10 mm
 Raudoituksen sijaintipoikkeamat
 -15…+15 %
 Suojabetonipaksuus
 Yläpinnassa rasitusluokat, kuluminen ym. määräävänä
 Alapinnassa (mv-laatta) 40…60 mm alustasta ja raudoitustuesta riippuen

15. 1.4 Päällysteiden ja pinnoitteiden
asettamat vaatimukset
 Alustan lujuus
 Pinnan vetolujuus
 Pyörärasituksen kesto
 Pinnan suoruus ja tasaisuus
 Pinnan sileys
 Pinnan puhtaus
 Alustan kosteus

16. 2.1.1 Lattioiden kuormat
Esimerkkejä kuormien vähimmäisarvoista
Kuormaluokka Pintakuorma
kN/m2
Pistekuorma [kN] (2
Asuintilat A 2,0 2,0
Toimistotilat B 2,5 2,0
Arkistotilat (1 E1 7,5 7,0
Varastotilat (3 E2 Tapauskohtaisesti
Luento- ja
C2 3,0 3,0
kokoussalit
Tanssi- ja
voimistelusalit
C4 5,0 4,0
Katsomot,
terassit
C5 6,0 4,0
Myymälätilat D1 (4
D2
4.0
5,0
4,0
7,0
1. Otettava huomioon tilavuuspaino
ja pinoamiskorkeus
2. Kuormitusala 50 x 50 mm2 tai yli
2,5 kN kuormilla 100 x 100 mm2
3. Teollisuus-, tuotanto ja
varastorakennusten kuormat aina
kohdekohtaisesti
4. D1 on tavalliset vähittäiskaupat,
D2 on tavaratalot

17. 2.1.1 Lattioiden kuormat
Esimerkkejä erityyppisten teollisuuslaitosten kuormista
Toimiala Toiminta Tyypillinen kuorma
Hyvin kevyt teollisuus Yksinkertaiset
varastot
myyntitilat
parkkihallit
Tasainen kuorma
Pistekuorma
Trukki (FL1)
< 5 kN/m2
< 10 kN
Pieni
Kevyt teollisuus Keräysvarasto
Kokoonpanohalli
Tasainen kuorma
Pistekuorma
Trukki (FL1-FL2)
< 15 kN/m2
< 40 kN
Akselikuorma < 50 kN
Keskiraskas teollisuus Paperivarasto
Välivarasto
Tasainen kuorma
Pistekuorma
Trukki (FL3-FL4)
< 50 kN/m2
< 80 kN
Akselikuorma < 100 kN
Raskas teollisuus Korkeavarasto
Valssaamo
Tasainen kuorma
Pistekuorma
Trukki (FL5 – FL6)
> 50 kN/m2
> 80 kN
Akselikuorma > 100 kN
 FL1…FL6 ovat eurokoodin
mukaisia
haarukkatrukkiluokkia

18. 2.1.1 Lattioiden kuormat
Ruotsalaisen lattiaohjeen mukaisia hyllykuormia
Hyllytyyppi Hyllyn korkeus Pistekuorma (kN)
Lavan paino 600 kg 800 kg 1000 kg
Yksinkertainen 0-3 m 6 – 18 8 – 24 10 – 30
3-7 m 18 – 42 24 – 56 30 – 70
7-40 m 42 - 252 56 – 336 70 – 240
Selät vastakkain 0-3 m 12 – 36 16 – 48 20 – 60
3-7 m 36 – 84 48 – 112 60 – 140
7-40 m 84 - 504 112 – 674 140 – 840
 Ruotsalaisen lattiaohjeen
mukaisia esimerkkejä
lavahyllyjen lattiakuormista
riippuen kohteen normaalin
tuotelavan painosta, hyllyn
korkeudesta sekä hyllytyypistä
 Hyllyjalan aluslevyn koko sekä
jalkojen väliset etäisyydet
ovat mitoituksen kannalta
tärkeitä arvoja

19. 2.1.1 Lattioiden kuormat
Englantilaisen lattiaohjeen mukaisia vakioarvoja
Kuormalava-hylly
Trukkipyörien keskilinjan etäisyys
hyllyjalkojen keskilinjaan
200 mm
Pohjalevyn koko 150mmx150mm
Selkä selkää vasten olevien hyllyn
250 mm
jalkojen etäisyys
Etäisyys pistekuorman keskeltä saumaan Sauman kohdalla
Hyllyn jalkojen välinen etäisyys
kohtisuoraan käytävänä nähden
900 mm
Hyllyjalkojen väli käytävän suunnassa 2000 mm
Trukin pyöräkuorman etäisyys saumasta Sauman kohdalla
Käytävän leveys 1800 mm/ 3000 mm*
Varastovälitaso
Pohjalevyn koko 200mmx200mm
Tukijalan keskilinjan etäisyys saumasta 500 mm
Tukijalkojen väli 3000 mm
* Mitoituksessa huomioidaan molemmat vaihtoehdot
 Englantilaisen ohjeen mukaisia
suunnitteluarvoja silloin, kun
tilaajalta ei ole saatavana
tarkkaa tietoa

20. 2.1.1 Lattioiden kuormat
Liikennekuormia lattioille
Kuormaluokka Pintakuorma kN/m2 (1 Pistekuorma kN(2
Liikennöinti ja
paikoitus (1
F
G
2,5
5,0
20
90
 Liikennekuormat
 Autohallit, pysäköintilaitokset,
liikennöintialueet
 F on kevyt liikenne, ajoneuvon
kokonaispaino alle 3 t
 G on keskiraskas liikenne,
ajoneuvon kokonaispaino 3…16 t
 Pistekuormien keskinäinen väli 1,8
m.
 Pistekuormien vaikutusala
luokassa F 100 x 100 mm2,
luokassa G 200 x 200 mm2

21. 2.1.1 Lattioiden kuormat
Trukkikuormien arvoja
Luokka Nettopaino
(kN)
Taakan
paino (kN)
Raideleveys
a (m)
Kokonais-leveys
b (m)
Kokonais-pituus
l (m)
Akselikuorma
Qk (kN)
FL1
FL2
FL3
FL4
FL5
FL6
21
31
44
60
90
110
10
15
25
40
60
80
0,85
0,95
1,00
1,20
1,50
1,80
1,00
1,10
1,20
1,40
1,90
2,30
2,60
3,00
3,30
4,00
4,60
5,10
26
40
63
90
140
170

22. 2.1.1 Lattioiden kuormat
Muita kuormituksia
 Pysyvät kuormat
 Väliseinät, koneet, laitteet
 Työnaikaiset kuormat
 Betonin lujuudenkehitys!
 Betonin kutistuma
 Lämpötilamuutokset
 Kutistuma- ja lämpötilaerot
 Kitkavoimat
 Ympäristörasitukset

23. 2 Suunnittelu
Muita lattian suunnitteluun vaikuttavia asioita
 Alusta
 Perusmaa, täytöt, eristeet
 Alustaluku
 Raudoitustapa
 Tanko-/verkkoraudoitus
 Teräs-/polymeerikuituraudoitus
 Saumat
 Kutistumis-, työ-, irrotus- ja liikuntasaumat
 saumajako

24. 2.11 Pintalattiat
 Kovettuneen betonin päälle (elementti tai pv)
 Tässä ohjeessa käsitellään vain ei-rakenteellinen pintabetoni, rakenteellinen
pintabetoni käsitellään liittorakenneohjeessa
 Tartunta alustaan on tärkein asia!
 Täydellinen tartunta
 ”Kelluva” pintabetoni
 Osittainen tartunta
 Mitoitus halkeilua vastaan
 Saumat vain alustan saumakohtiin
 Huom! Tartunnan tärkeys vielä korostuu saumakohdissa

25. 3.1 Betonilattiayön aloituspalaveri
 Hyvissä ajoin ennen ensimmäistä valua
 Mukaan kaikki osapuolet
 Loppukäyttäjä / rakennuttaja
 Pääurakoitsija
 Suunnittelijat (RAK, ARK)
 Lattiaurakoitsija
 Materiaalitoimittajat (betoni, kuidut, saumat, muut)
 Muut urakoitsijat
 Pöytäkirja
 jakelu kaikille osallistujille plus niille, joiden työhön lattiavalu vaikuttaa

26. 3.1 Betonilattiatyön aloituspalaveri
Urakoitsijoiden asiat

27. 3.1 Betonilattiatyön aloituspalaveri
Suunnittelijoiden asiat
 Vastuullinen suunnittelija (yritys & henkilö)
 Piirustukset ja muut urakka-asiakirjat
 Pinta-alat
 Lattian vaatimukset
 Valualueet ja urakkarajat
 Detaljiasiat
 Lattian paksuudet (ja raudoitukset)
 Kuitutyyppi, kuitumäärä, kuituraudoituksen mitoittaja, kuitulaskelmat
 Pinta (sirote, silikaattikäsittely, muu pinta)
 Alusrakenne (eristeet, muovit, tasaushiekat)
 Saumaratkaisut (sahasaumattu, kutistumissaumaton, työsaumat)

28. 3.1 Betonilattiatyön aloituspalaveri
Valuun liittyvät asiat
 Liittyvät urakat ja niiden aikataulut
Maarakennus, putket, vesikatot, seinät, asennukset
 Betonilattiaurakan valmistelevat työt
Täytöt, tasaukset, saumat, detaljit, suojaukset
 Valupäivät ja valumäärät
Mielellään valukalenteri varapäivineen koko projektin ajaksi
 Materiaalitoimitukset
Milloin viimeistään tarvitaan
 Materiaalien varastointi
 Betonimassa ja valuolosuhteet
 Jälkihoito ja kuormittaminen

29. 3.2 Betonimassa
 Massan valinta on kompromissi – lopputuloksen ja tavoitteiden tulisi olla
pääosassa massaa valittaessa
 Ei ylilujaa, useimmiten C25…C30 betoni on riittävä
 Suunnittelulujuudeksi 91 d lujuus
 Runkoaineksen määrä, laatu ja rakeisuukäyrä
 Lisäaineet ja niiden vaikutus

30. 3.5 Betonilattiatyömenetelmät
 Laaja-aluevalu nykyään yleisin tapa
 Kutistumissaumoin varustettu vs. saumaton
 Huomioitava jo suunnitteluvaiheessa!
 Pumppuvalu vs. Rännivalu
 Huomioitava jo suunnittelussa ja betonimassan valinnassa
 1-kerros vs. 2-kerrosratkaisu
 Vaikutus lopullisen lattian ominaisuuksiin
 Tasaisuus
 Kulutuskestävyys

31. 3.6. Laatuvaatimusten saavuttaminen
Suoruus
 A0-luokka käytännössä vain 2-kerrosratkaisuna
 Kovabetonipintaus (10…30 mm) tai pintabetoni (< 60 mm) joko tuoretta-tuoreelle
tai kovettuneelle betonille
 A-luokka max. 150 mm 1-kerrosvalu (laserscreedillä voi olla paksumpi) tai 2-
kerrosvalu
 B-luokka 1-kerrosvalulla ja huolellisella työllä
 Tiivistys
 Oikaisu
 Viimeistely

32. 3.6. Laatuvaatimusten saavuttaminen
Kulutuskestävyys
 Yleisiä tapoja parantaa kulutuskestävyyttä:
 Sirotepinta, Kovabetonipintaus, Silikaattikäsittely + hionta, Lujuusluokan nosto
 1-luokka
 Kovabetonipintaus tai sirotepinta (Huom! Korkeissa kulutuskestovaatimuksissa
kovabetonin ja sirotteen lujempi runkoaines)
 2-luokka
 Huolellisesti liipattu ja hierretty C30 betoni tai sirotepinta tai silikaattikäsittely +
hionta (tai imubetoni)
 3-luokka
 Hyvällä ammattitaidolla tehty C25 betonilattia

33. 3.6.5 Jälkihoito
 Jälkihoito on suunniteltava – huomioiden myös lattian myöhempi käsittely
 Jälkihoidon tarkoituksena on
 … varmistaa oikeat kosteusolosuhteet
 tuuli tai muu veto, aurinko, sade
 … varmistaa oikeat lämpötilat
 talvi, kesä, paksut valut
 … suojata lattiaa ulkoisilta rasituksilta
 iskut, muut työvaiheet, tavaroiden säilyttäminen

34. 3.6.5 Jälkihoidon toteuttaminen
 Varhaisjälkihoito
 Vaativat olosuhteet tai lopputuloksen vaatimukset
 Oikaisujen yhteydessä, hiertojen välissä
 Varsinainen jälkihoito
 Jälkihoitoaine – Huom! Pinnoitettavat lattiat ja/tai silikaattikäsittelyt
 Vesikastelu
 Muovi
 Suodatinkangas
 Kovalevyt (kuormitusrasituksia vastaan)

35. Lattian käyttöönotto
 Saumojen sahaaminen
 Jälkihoito riittävän pitkään
 Kuormituskestävyys!
 Valmistelut pinnoitusta varten
 Hionta, sinkous, jyrsintä…
 Puhdistaminen
 (Korjaukset)
 Hoitosuunnitelma

36. Lattian hoito ja kunnossapito
 Hoito- ja kunnossapitosuunnitelman perusteet
 Rakentamisasiakirjat
 Mitoitus
 Kuormat, perusteet, laskelmat
 Pintakäsittelyt
 Saumat, saumamassat
 Huoltosuunnitelma lattialle ja saumoille
 Korjaussuunnitelma
 Kielletyt asiat!
 Kuormitus, toiminta, pesuaineet