Selvitys työaikapankkijärjestelmistä SAK:laisilla aloilla. SAK:n julkaisusarja 4-2012
Työaikapankkien käytön määrästä ja ominaispiirteistä on verrattain vähän tutkittua tietoa. Selvityksen tarkoitus on tarjota laadullisen vertailun keinoin kattava näkemys työaikapankeista SAK:laisilla aloilla ja lisätä tietoisuutta työaikapankeista niin keskusjärjestö-, liitto- kuin työpaikkatasollakin.
Selvitys työaikapankkijärjestelmistä SAK:laisilla aloilla. SAK:n julkaisusarja 4-2012
Työaikapankkien käytön määrästä ja ominaispiirteistä on verrattain vähän tutkittua tietoa. Selvityksen tarkoitus on tarjota laadullisen vertailun keinoin kattava näkemys työaikapankeista SAK:laisilla aloilla ja lisätä tietoisuutta työaikapankeista niin keskusjärjestö-, liitto- kuin työpaikkatasollakin.
Talouden tuottavuutta ja yritysten tuotantoa on parannettava elektroniikka- ja metsäteollisuuden murroksessa. Työvoima-, liikenne- ja asuntopolitiikkaa vahvistamalla on varmistettava, että työpaikat ja työntekijät kohtaavat toisensa. Julkisen talouden harkittuun sopeuttamiseen on sitouduttava.
Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia ja näin vain 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä, 29.3.2011 julkaistussa ennusteessa. Kansainvälisen suhdanteen heikentymisestä huolimatta talous kasvaa vielä tämän vuoden lopulla jonkin verran. Kasvu perustuu tällöin vientiyritysten kasvaneeseen tilauskantaan sekä suhteellisen voimakkaaseen kotimaiseen kysyntään. PT ennustaa Suomen BKT:n kasvavan ensi vuonna 2,1 prosenttia, mikä on yhden prosenttiyksikön viime kevään ennustelukua pienempi. Ennuste nojautuu näkemykseen, jonka mukaan kasvanut epävarmuus supistaa yritysten investointeja kehittyneissä ja myös kehittyvissä maissa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti erityisesti sellaisiin maihin kuin Saksa, Suomi, Ruotsi ja Itävalta, joiden viennissä investointitavaratuotannolla ja investointeja valmistelevilla palveluilla on suuri paino.
Syksy 2001. SAK:n julkaisusarja.
Tutkimuksella on 1995 alkaen selvitty kahdesti vuodessa suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin sekä yleisimpiä työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä.
Suomalainen hyvinvointivaltio kuuluu monella mittarilla maailman huippujen joukkoon. Nyt kuitenkin se on tullut käännekohtaansa. Maan talousahdingon ja julkisen talouden velkaantumisen nimissä tulee monilta tahoilta vaatimuksia, että julkista sektoria on ajettava alas. Sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluja on leikattava. Seuraavat eduskuntavaalit ja hallitusohjelma voivat ratkaista kehityksen suunnan.
Mutta mitä kello on lyönyt? Mikä oikeasti on hyvinvointivaltiomme nykytila? Mitä puutteita siinä on, onko sitä pakko ajaa alas, vai onko sitä mahdollista kehittää edelleen? Näitä ja monia muita hyvinvointivaltioon liittyviä kysymyksiä pohtivat tässä kirjassa maamme huippuasiantuntijat. He ovat saaneet vapaat kädet nostaa esiin tärkeimpiä asioita omilta aloiltaan.
Tutkimuksessa tarkastellaan laajan, rekisteripohjaisen paneeliaineiston avulla
köyhyyden dynamiikkaa vuosina 1995–2008. Köyhyyteen saapumista ja siitä irtautumista
mallitettiin Markovin ketjuna, joka perustuu dynaamiseen Probit-malliin.
Köyhyysriskin dynamiikan kehitystä tarkastellaan jakamalla havaintoperiodi
kolmeen viiden vuoden pituiseen paneeliin. Lisäksi tarkastellaan, miten tulokset
muuttuvat, kun aineistoa rajataan henkilön iän perusteella ja eläkeläisiin. Malleissa
päähuomio kohdistuu dynaamisten, ajassa muuttuvien, perhetilannetta, kotitalouden
rakennetta ja sen kokoa kuvaavien tekijöiden vaikutukseen ja köyhyystapahtuman
aiheuttaman tilariippuvuuden arviointiin. Lisäksi tarkasteltiin köyhyysriskin
havaitsemattoman ominaistekijän ja iän, sukupuolen, koulutusasteen
ja sosioekonomisen aseman välisiä korrelaatioita. Köyhyysjaksojen pitkittymisen
taustalla voi olla on joko aito tilariippuvuus tai syynä voi olla yksilöllisen ominaistekijän
aiheuttama näennäiskorrelaatio. Tulosten avulla voidaan erottaa nämä
selitykset toisistaan, mikä on tärkeää politiikkatoimenpiteiden suunnittelun kannalta.
Tutkimusasetelma tarjoaa myös mahdollisuuden eri estimointimenetelmien
vertailuun. Satunnaisvaikutusten malli olisi johtanut voimakkaasti harhaisiin johtopäätöksiin
dynaamisten vaikutusten arvioinnin osalta.
Tutkimuksessa tarkastellaan työehtosopimuksissa määräytyvien alimpien taulukkopalkkojen vaikutuksia palkkajakaumaan ja työllisyyteen vähittäiskaupan alalla. Aineistona käytetään EK:n yksityisten palvelualojen palkka-aineistoa vuosilta 1990–2005. Tähän aineistoon on liitetty työehtosopimuksiin perustuvat kaupan alan vähimmäispalkat. Tutkimuksessa käytetään hyväksi erityisesti niitä poikkeuksia, joita vähimmäispalkkoihin sovittiin työmarkkinaosapuolten kesken 1990-luvun puolivälissä. Vuosina 1993–1995 oli mahdollista maksaa työehtosopimuksessa sovittua taulukkopalkkaa matalampaa palkkaa alle 25-vuotiaille nuorille. Tulosten perusteella nuoria koskevilla poikkeuksilla ei ollut vaikutuksia työllisyyteen, vaikka niillä olikin jonkin verran vaikutuksia todellisuudessa maksettuihin palkkoihin erityisesti palkkajakauman alapäässä.
We examine the effect of the replacement rate of a social insurance system on sickness absence by exploiting a regression kink design. The elasticity of absence with respect to the benefit level, in addition to risk preferences, is a critical parameter in defining the optimal sickness insurance scheme. Using a large administrative dataset, we find a robust behavioral response. The statistically significant point estimate of the elasticity of the duration of sickness absence with respect to the replacement rate in a social insurance system is on the order of 1. Given our estimate, we characterize the optimal benefit level.
Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)