Contemporary urban planning approaches creativity and innovation in two main ways. The "innovative milieu" view focuses on defined networks within regional economic systems. The "creative city" view sees cities as facilitating inventions through human encounters and cultural flows. A third emerging approach emphasizes specific places and their experience/appropriation. New cultural production sites in obsolete industrial areas are an issue, valuing the undesigned and coincidences that allow developing something new. Public space is key, defined by its public nature rather than just being space.

1. APOLI 17.3.2011 Sampo Ruoppila Turun yliopisto Kulttuuri, innovaatiotoiminta & julkinen tila kaupunkiuudistuksen keskiössä

4. Urbaanin kulttuuripolitiikan tavoitteet (4V): Valistus, Voimaantuminen, Valuutta ja Viihde Skot-Hansen, D. (2005) Why urban cultural policies? In: J. Robinson, ed. EUROCULT21 Integrated Report. Helsinki: EUROCULT21, 31–39.

7. Kolmijako: Ruoppila, Lehtovuori & von Hertzen, 2007 Innovaatiotoiminta – luovuus – kaupunkisuunnittelu kolme lähestymistapaa Fokus Policy Innovatiivinen miljöö Tekijöiden verkostot Kova ja pehmeä infrastruktuuri Suuri ja pieni elinkeinopolitiikka Fyysiset keskittymät ja verkostot Luova kaupunki Urbaani keskeisyys Diversiteetti Suvaitsevaisuus Kohtaamiset Urbaanin edellytykset Raha-draiverin ylikorostumisen uhkien välttely Erityiset paikat Elämyksellisyys Mahdollisuus tehdä Murroskauden tilat Monipuolisuuden suojeleminen (intressien konfliktit vääjäämättömiä)

13. Kiitos Sampo Ruoppila Turun yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Turun kaupunki, Kaupunkitutkimus ja -tietoyksikkö [email_address] [email_address]