Diagrama de fuerza cortante y momento flector

1. RReeppúúbblliiccaa BBoolliivvaarriiaannaa ddee VVeenneezzuueellaa
IInnssttiittuuttoo UUnniivveerrssiittaarriioo PPoolliittééccnniiccoo
““SSaannttiiaaggoo MMaarriiññoo””.. SSeeddee BBaarriinnaass
CCáátteeddrraa EEssttrruuccttuurraa IIII..
AAlluummnnoo:: TT..SS..UU.. AAnnttoonniioo JJ.. MMooggoollllóónn
CCII:: 1177..994455..888877
BBaarrqquuiissiimmeettoo,, 0088 ddee JJuunniioo ddeell 22001144

2. AANNÁÁLLIISSIISS
DDeebbeemmooss rreeccoorrddaarr qquuee llaa vviiggaa eess uunn mmiieemmbbrroo qquuee ssee ssoommeettee aa ccaarrggaass
ttrraannssvveerrssaalleess,, eess ddeecciirr,, ppeerrppeennddiiccuullaarreess aa lloo llaarrggoo ddee ssuu eejjee..
TTaalleess ccaarrggaass iimmppuueessttaass pprroovvooccaann eessffuueerrzzooss ccoorrttaanntteess yy pprroodduucceenn eessaa
eessppeecciiee ddee ppaannddeeoo,, lloo qquuee ddaa ccoommoo ccoonnsseeccuueenncciiaa ddee llooss eessffuueerrzzooss
fflleexxiioonnaanntteess.. TTaammbbiiéénn ssee ddeebbee ddeetteerrmmiinnaarr llaa mmaaggnniittuudd ddee llaass ffuueerrzzaass
ccoorrttaanntteess iinntteerrnnaass yy llooss mmoommeennttooss fflleexxiioonnaanntteess qquuee ssee ddeessaarrrroollllaann eenn llaa vviiggaa..
LLaass ffuueerrzzaass ccoorrttaanntteess ssoonn ffuueerrzzaass iinntteerrnnaass qquuee ssee ggeenneerraann eenn eell mmaatteerriiaall ddee
uunnaa vviiggaa ppaarraa eeqquuiilliibbrraarr llaass ffuueerrzzaass aapplliiccaaddaass eexxtteerrnnaammeennttee yy ppaarraa ggaarraannttiizzaarr
eell eeqquuiilliibbrriioo eenn ttooddaass ssuuss ppaarrtteess.. EEll ddiiaaggrraammaa ddee ffuueerrzzaa ccoorrttaannttee eess uunnaa
ggrrááffiiccaa ddoonnddee llaa vveerrttiiccaall rreepprreesseennttaa eell vvaalloorr ddee llaa ffuueerrzzaa ccoorrttaannttee eenn ccuuaallqquuiieerr
sseecccciióónn ddee llaa vviiggaa..
UUnnaa ccaarrggaa ccoonncceennttrraaddaa eenn uunnaa vviiggaa pprroovvooccaa uunn ccaammbbiioo rreeppeennttiinnoo ddee llaa
ffuueerrzzaa ccoorrttaannttee qquuee aaccttúúaa eenn llaa mmiissmmaa eenn uunnaa ccaannttiiddaadd iigguuaall aa llaa mmaaggnniittuudd
ddee llaa ccaarrggaa yy eenn llaa ddiirreecccciióónn ddee ééssttaa..
UUnnaa ccoolluummnnaa eess uunn mmiieemmbbrroo rreellaattiivvaammeennttee llaarrggoo,, ccaarrggaaddoo aa
ccoommpprreessiióónn..
DDeebbiiddoo aa llaass ccaarrggaass iimmppuueessttaass,, uunnaa ccoolluummnnaa aallttaa eessbbeellttaa ffaallllaa ppoorr
ppaannddeeoo ((iinneessttaabbiilliiddaadd eelláássttiiccaa)).. LLaa ccoolluummnnaa ssee ddeefflleexxiioonnaa ddee mmaanneerraa ddrráássttiiccaa
aa uunnaa cciieerrttaa ccaarrggaa ccrrííttiiccaa yy lluueeggoo ssee ddeesspplloommaa rreeppeennttiinnaammeennttee.. .. ddee eessttaa
mmaanneerraa uunnaa ccoolluummnnaa ffaallllaa ppoorr ppaannddeeoo aa uunn eessffuueerrzzoo mmeennoorr qquuee llaa
rreessiisstteenncciiaa aa llaa cceeddeenncciiaa ddeell mmaatteerriiaall eenn llaa ccoolluummnnaa..