1. Tulenkantajien kirjailijasukupolvi
Vuoden 1918 sodan jälkeen uusi kirjailijasukupolvi etsi nykyaikaa ja käänsi
katseensa kohti teollistunutta Eurooppaa. Kirjailijoille oli tyypillistä usko
ihmisyyteen ja nuoren suomalaisen kulttuurin tulevaisuuteen. He olivat kiinnostuneita
uusista ilmiöistä niin kirjallisuuden kuin tekniikankin alalla. Iskulauseeksi tuli
”Ikkunat auki Eurooppaan!”.
Runoissa ja romaaneissa oli nopeatempoista kaupunkikuvausta ja eksotiikkaa.
”Suomalainen runous ei koskaan ole ollut niin tulvillaan värikkäitä kukkia, tuoksuvia
puutarhoja, mielikuvituksellisia kaukonäköjä tai vauhdin hurmaa kuin 1920-luvun
loppupuolella.” (Kai Laitinen 1981, 394)
Tulenkantajiin kuuluivat esimerkiksi Mika Waltari, Olavi Paavolainen, Uuno Kailas
ja Katri Vala.
Eurooppa 1929 Sininen kukka (katkelma)
Kuka kulkee laulaen palmujen alla?
Hiuu, hiuuh! Hänen hengityksensä täyttää viileällä
Jarrut irti, suloudella
vauhtivipu äärimmilleen auki, kaikki linnunpesät ja kukkien kuvut.
uliskoon höyry; hiuuu, hiuuu!
Katri Vala
Taivaankannella kieppuen
aurinkojen kuvajaiset
tulipesä hehkuen
vasten historian veristä hiekkaa,
hiuuu, hiuuu!
Heiluttavat punaista!
Heiluttavat punaista!
Ohi pauhaavana pilvenä,
halkeavin höyrypannuin,
teräskimalteinen jättiläispeto,
raivohullu veturi,
ulvovia kiskoja pitkin kiitäen
tulen ja teräksen taivaanvaltakuntaan.
Mika Waltari