cetaceos

1. orden cetaceae

2. CCAARRAACCTTEERRIISSTTIICCAASS::
n RReepprreesseennttaaddoo ppoorr 66 ffaammiilliiaass
n 2299sspp eenn eell ppaaíí ss ((bbaalllleennaass,, bbuuffeeooss ddee rrí íoo ,, ddeellffiinneess,, oorrccaass))
n TTooddooss llooss CCeettáá cc eeooss ssee eennccuueennttrraann cceerrccaa ddee llaa ccoossttaa yy
GGaallá ápp aaggooss
n AAddaappttaaddoo ccoommpplleettaammeennttee aall mmeeddiioo aaccuuáá tt iiccoo..
n RReessppiirraacciió ón n ppuullmmoonnaarr..
n SSoonn vviivvíí p paarrooss..
n LLaass hheemmbbrraass ttiieenneenn ggaanndduullaass mmaammaarriiaass..
n CCoorraazzóó nn ddiivviiddiiddoo eenn ccuuaattrroo ccaavviiddaaddeess..
n SSoonn aanniimmaalleess ddee ssaannggrree ccaalliieennttee..
n PPaarraa ssooppoorrttaarr eell aagguuaa ffrrí íaa ppoosseeeenn uunnaa ccaappaa ggrruueessaa ddee ggrraassaa
bbaajjoo llaa ppiieell qquuee ccoommppeennssaa llaa ffaallttaa ddee ppeellaajjee..
n AAllgguunnaass eessppeecciieess ppoosseeeenn vveelllloossiiddaaddeess eenn llaa nnaarriizz yy hhoocciiccoo..
n PPoorr ssuu ppiieell ssoonn bbaassttaannttee ccaazzaaddaass..
n HHaann ppeerrddiiddoo llaass eexxttrreemmiiddaaddeess ppoosstteerriioorreess yy llaass aanntteerriioorreess ssee hhaann
ttrraannssffoorrmmaaddoo eenn aalleettaass..

5. FFaammiilliiaa:: IInniiiiddaaee
n HHaabbiittaa eenn llooss rrí ío oss ddeell OOrriieennttee..
n HHoocciiccoo ddeellggaaddoo yy aallaarrggaaddoo ccuubbiieerrttoo ddee ppeeqquueeñ ñaa ss cceerrddaass qquuee
ssoonn rreemmaanneenntteess ddeell ppeellaajjee..
n AAlleettaass eenn eell ddoorrssoo yy eell ppeecchhoo..
n SSuu ccoolloorraacciióó n vvaarríí a eennttrree ggrriiss ppáá ll iiddoo,, rroossaaddoo bbllaannqquueecciinnoo oo
ccaassii nneeggrroo..
n LLaa ssuuppeerrffiicciiee vveennttrraall pprreesseennttaa uunnaa
ccoolloorraacciióó n mmá áss ccllaarraa..
n SSee aalliimmeennttaa ddee aanniimmaalleess aaccuuáá t tiiccooss..
n SSuu vviissttaa eess ddéé bb iill..
n SSiisstteemmaa ddee eeccoollooccaalliizzaacciióó nn ssiimmiillaarr
aa llaa ddeell mmuurrcciiéé ll aaggoo..
n PPaarraa eevviittaarr sseerr ccaappttuurraaddoo ppoorr rreeddeess
uuttiilliizzaa ssuu ssiisstteemmaa ssoonnaarr..
Inia geoffrensis
n PPrroodduuccee ssoonniiddooss ccoonn llaa llaarriinnggee,, ppaarraa
Delfín de río,
rreeccoonnoocceerr oobbjjeettooss eenn ssuu ccaammiinnoo
delfin amazónico, bufeo

6. FFaammiilliiaa:: IInniiiiddaaee
n SSuu ggeessttaacciióó n dduurraa 1100
mmeesseess..
n SSuuss ccrríí aa ss mmiiddeenn
aapprrooxxiimmaaddaammeennttee 11mm aall
nnaacceerr..
n AAllgguunnooss iinnddí ígg eennaass lloo ccaazzaann
ppoorr ssuu ccaarrnnee yy ggrraassaa,, ppeerroo
oottrrooss lloo rreessppeettaann yy ccuuaannddoo
mmuueerreenn rreeccooggeenn ssuuss
ddiieenntteess..
n AAllgguunnooss lleess aaddjjuuddiiccaann
ppooddeerreess ccuurraattiivvooss yy
aaffrrooddiissiiaaccooss
Inia geoffrensis
Delfín de río, delfin
amazónico, bufeo

7. FFaammiilliiaa:: DDeellpphhiinniiddaaee
Tursiops truncatus
Delfín nariz de botella o bufeo
n HHoocciiccoo aallaarrggaaddoo..
n HHaabbiittaa eenn llaa ccoossttaa
eeccuuaattoorriiaannaa,, eenn eell GGoollffoo ddee
GGuuaayyaaqquuiill..
n MMiiddee 44mm ddee llaarrggoo..
n AAlleettaa ddoorrssaall ccoonn bboorrddee
ddoorrssaall ccó ón nccaavvoo..
n 22 aalleettaass ppeeccttoorraalleess
tteerrmmiinnaaddaass eenn ppuunnttoo..
n RReeaalliizzaann aaccttiivviiddaaddeess ddee
ssaallvvaattaajjee..

8. CCAARRAACCTTEERRIISSTTIICCAASS::
n EEss eell mmá áss ffeerroozz ddee llooss cceettá ácc eeooss..
n UUnn mmaacchhoo aadduullttoo mmiiddee 99mm ddee lloonnggiittuudd,, mmiieennttrraass
qquuee llaass hheemmbbrraass ssoonn uunn ppooccoo mmá áss ppeeqquueeñ ñaa ss..
n PPuueeddeenn aattaaccaarr iinncclluussoo bbaalllleennaass mmá áss ggrraannddeess qquuee eellllaa..
n CCuueerrppoo ffuussiiffoorrmmee yy ddiinnáá mm iiccoo..
n CCaabbeezzaa ppeeqquueeñ ñaa ddee ffoorrmmaa ccó ónn iiccaa..
n DDiieenntteess ggrraannddeess eenn llaass ddooss
mmaannddíí bb uullaass ((4400 aa 4466 ddiieenntteess))
n AAlleettaa ddoorrssaall ttrriiaanngguullaarr ddee 22mm ddee aallttuurraa..
n AAlleettaa ppeeccttoorraall bbiieenn ddeessaarrrroollllaaddaa..
n VViivveenn eenn mmaannaaddaass yy eenn aagguuaass ffrrí íaa ss
Orcinus orca
Orca

9. ccaarraacctteerríí s sttiiccaass
n CCoolloorr ggrriiss ddoorrssaallmmeennttee yy rroossaaddoo vveennttrraallmmeennttee
n LLooccaalliizzaacciió ónn eenn llaa zzoonnaa nnoorr­­o
orriieennttaall
n EEnn ppeelliiggrroo ddee eexxttiinncciió ónn
n JJuugguueettoonneess
Sotolia fluviatilis
Delfín gris de río, cutuxi

10. FFaammiilliiaa:: KKooggiiiiddaaee
n 22 eessppeecciieess eenn eell EEccuuaaddoorr..
n SSoonn cceettá ácc eeooss ddee aagguuaass pprrooffuunnddaass..
n SSuueelleenn sseerr vviissttooss ffuueerraa ddee llaa ppllaattaaffoorrmmaa
ccoonnttiinneennttaall eenn aagguuaass aabbiieerrttaass KKooggiiaa bbrreevviicceeppss
((CCaacchhaalloottee ddee ccaabbeezzaa ppeeqquueeññ aa oo bbaalllleennaa
ppiiggmmeeaa))..
n EEnn eell ccaassoo ddee KKooggiiaa ssiimmuuss ((CCaacchhaalloottee eennaannoo))
pprreeffiieerree llooss bboorrddeess ddee llaa ppllaattaaffoorrmmaa
ccoonnttiinneennttaall ((mmá áss cceerrccaa ddee llaa ccoossttaa..
n CCaabbeezzaa ppeeqquueeññ aa ,, ccuuaaddrraaddaa,, ttrruunnccaaddaa..
n MMaannddíí b buullaa iinnffeerriioorr bbaassttaannttee ddeellggaaddaa..
n LLooss ddiieenntteess ddee llaa mmaannddíí b buullaa ssuuppeerriioorr ssoonn
rreedduucciiddooss oo aauusseenntteess ((eennttrree 00 yy 66 ppiieezzaass))..

11. FFaammiilliiaa:: PPhhyysseetteerriiddaaee
n 11 eessppeecciiee
n RReeaalliizzaann mmiiggrraacciioonneess eenn llaass qquuee rreeccoorrrreenn ggrraannddeess ddiissttaanncciiaass..
n HHaabbiittaann ddeessddee aagguuaass ttrrooppiiccaalleess hhaassttaa rreeggiioonneess ppoollaarreess..
n SSoonn nnaaddaaddoorreess ddee pprrooffuunnddiiddaadd..
n HHaann ssiiddoo rreeggiissttrraaddaass eenn llaass cceerrccaanní ía ass aa llaass IIssllaass GGaalláá p paaggooss
((IIssaabbeellaa))..
n EEss eell mmá ás s ggrraannddee ddee llooss cceettá ác ceeooss ddeennttaaddooss..
n CCaabbeezzaa ggrraannddee ((ppeerrffiill ccuuaaddrraaddoo)),, ddiivviiddiiddaa eenn sseecccciioonneess llllaammaaddaass
““jj uunnkk” ”..
n MMaannddí íb buullaa ddeellggaaddaa yy ppllaannaa..
n EEss llaa úún niiccaa qquuee ppoosseeee ddiieenntteess ffuunncciioonnaalleess..
n EEnn llaa eessppaallddaa ttiieennee uunnaa ppeeqquueeññ a jjoorroobbaa sseegguuiiddaa ppoorr uunnaa sseerriiee
ddee ccrreennuullaacciioonneess ((aarrrruuggaass))
n SSee ssuummeerrggeenn aa ggrraann pprrooffuunnddiiddaadd ((11000000mm))
n PPrreesseennttaann ddiimmoorrffiissmmoo sseexxuuaall.. LLaass hheemmbbrraass pprroommeeddiiaann llooss 1122mm
ddee lloonnggiittuudd,, mmiieennttrraass qquuee llooss mmaacchhooss aallccaannzzaann hhaassttaa llooss 1188mm..

12. Physeter catodon
Cachalote Ballena de esperma

13. FFaammiilliiaa:: ZZiipphhiiiiddaaee
n 77 eessppeecciieess ppootteenncciiaalleess pprreesseenntteess eenn eell EEccuuaaddoorr..
n SSoonn ddee ttaammaañ ño o mmeeddiiaannoo ddee 44 aa 1133mm ddee lloonnggiittuudd..
n MMaarrccaaddoo ddiimmoorrffiissmmoo sseexxuuaall,, llaass hheemmbbrraass ssoonn mmaayyoorreess aa
llooss mmaacchhooss..
n CCuueerrppoo aallaarrggaaddoo,, ccaabbeezzaa ppeeqquueeññ a ccoonn rreellaacciió ón n aall ccuueerrppoo..
n EEll hhoocciiccoo eess mmá áss oo mmeennooss pprroonnuunncciiaaddoo yy ppoosseeee nnoo mmá ás s ddee
11 oo22 ppaarreess ddee ddiieenntteess ffuunncciioonnaalleess qquuee eessttá án n pprreesseenntteess eenn
llooss mmaacchhooss aadduullttooss..
n AAlleettaa ddoorrssaall ppeeqquueeññ a yy ddiirriiggiiddaa hhaacciiaa aattrrá ás s,, aalleettaass
ppeeccttoorraalleess rreedduucciiddaass..
n VViiaajjaann eenn ppeeqquueeññ o oss ggrruuppooss
n ssee aalliimmeennttaann ddee ccaallaammaarreess..
Hyperoodon planifrons
Ballena nariz de botella
del sur

14. CCAARRAACCTTEERRIISSTTIICCAASS::
n SSee hhaann rreeggiissttrraaddoo eenn AAgguuaass OOcceeá ánn iiccaass ee IInnssuullaarreess..
n EEss eell mmá áss vviissttoo eenn eell EEccuuaaddoorr..
Ziphius cavirostris
Zafiro de Cuvier o común,
ballena pico de ganso

15. FFaammiilliiaa:: BBaallaaeennoopptteerriiddaaee
n 66 eessppeecciieess eenn eell ppaaí íss ..
n CCuueerrppoo pprreeddoommiinnaanntteemmeennttee aazzuull..
n AAbbddoommeenn ddee ccoolloorr mmá áss ccllaarroo..
n EEss eell mmaammí íff eerroo mmá ás s ggrraannddee qquuee hhaa eexxiissttiiddoo yy
eexxiissttee..
n MMiiddee mmá ás s ddee 3300mm ddee llaarrggoo yy llaa ccrríí aa mmiiddee 77mm..
n LLaass hheemmbbrraass ssoonn ddee ttaammaañ ño o mmá ás s ppeeqquueeñ ño o..
n PPrrooccrreeaann uunnaa vveezz aall aaññ o yy rraarraa vveezz ssoonn
ppaarrttooss mmú úll ttiipplleess..
n UUnn aadduullttoo ppuueeddee mmeeddiirr hhaassttaa 3300mm..
n AAllccaannzzaa ssuu mmaadduurreezz aa llooss ddooss aaññ o oss..
n LLaass aalleettaass ppeeccttoorraalleess ssoonn mmuuyy ggrraannddeess yy llaass
ddoorrssaalleess mmuuyy ppeeqquueeñ ña ass..

16. FFaammiilliiaa:: BBaallaaeennoopptteerriiddaaee
n EEll vviieennttrree yy llaa ggaarrggaannttaa eessttá á pprroovviissttoo ddee mmuucchhaass aarrrruuggaass
lloonnggiittuuddiinnaalleess aa mmaanneerraa ddee ssuurrccooss..
n SSuu aalliimmeennttaacciióó n eess aa bbaassee ddee kkrriillll..
n SSuuss ddiieenntteess eessttá ánn rreeeemmppllaazzaaddooss ppoorr 337700 ppllaaccaass ccó ór rnneeaass
oo bbaarrbbaass..
n CCaaddaa ppllaaccaa mmiiddee 11mm ddee
aanncchhoo yy 5500ccmm ddee aallttoo..
n PPuueeddee ppeerrmmaanneecceerr 4400
mmiinnuuttooss bbaajjoo eell aagguuaa ssiinn ttoommaarr aaiirree..
n AArrrroojjaa hhaassttaa eell 9900%% ddeell
aagguuaa qquuee aalloojjaa eenn ssuuss
ppuullmmoonneess aa ttrraavvéé s ddeell eessppiirrá ácc uulloo..
n TTiieenneenn uunn ccaannttoo pprrooppiioo,,
ddiissttiinnttoo aall ddee oottrraass eessppeecciieess..

17. CCaarraacctteerríí s sttiiccaass
n SSoonn mmá ás s ccoommuunneess eenn aagguuaass ffrríí aa ss yy tteemmppllaaddaass..
n SSee oobbsseerrvvaann cceerrccaa ddee llaass ccoossttaass,, eessttuuaarriiooss,, bbaahhí íaa ss yy
eennsseennaaddaass..
n EEnn eell ppaaí íss eess ccoonnssiiddeerraaddaa ccoommoo uunnaa eessppeecciieess rraarraa..
Balaenoptera edeni
Ballena de Bryad

18. ccaarraacctteerríí s sttiiccaass
n SSoonn llaass úúnn iiccaass eennccoonnttrraaddaass eenn aagguuaass ttrrooppiiccaalleess yy
ssuubbttrrooppiiccaalleess..
n PPrreesseenntteess eenn llaass cceerrccaanní íaa ss ddee llaass IIssllaass IIssaabbeellaa yy
FFeerrnnaannddiinnaa..
n RReeaalliizzaann mmiiggrraacciioonneess ccoorrttaass..
n SSooppoorrttaann tteemmppeerraattuurraass ssuuppeerriioorreess aa llooss 2200° °C C..
Balaenoptera acutorostrara
Ballena minke o rorcual menor

19. CCaarraacctteerríí s sttiiccaass::
n SSee llaass eennccuueennttrraa aalliimmeennttá án nddoossee yy ppoossiibblleemmeennttee
aappaarreeá án nddoossee cceerrccaa ddee llaass ccoossttaass ccoonnttiinneennttaalleess..
n MMiiggrraann eenn eell iinnvviieerrnnoo bbuussccaannddoo bbaajjaass llaattiittuuddeess ((aagguuaass
ttrrooppiiccaalleess)),, mmiieennttrraass qquuee eenn eell vveerraannoo llaass aallttaass ((zzoonnaass
ppoollaarreess))..
n PPrreesseenntteess eenn GGaalláá pp aaggooss..
n EEssppeecciiee eenn ppeelliiggrroo ddee eexxttiinncciióó n n..
Balaenoptera edeni
Ballena de Bryad

20. CCAARRAACCTTEERRIISSTTIICCAASS::
n PPrreeffiieerreenn aagguuaass pprrooffuunnddaass,, ppeerroo ssee llaass eennccuueennttrraa
ttaammbbiiéé n eenn ccoossttaass ccoonnttiinneennttaalleess..
n SSee aalliimmeennttaann eenn aagguuaass ffrrí íaa ss eenn pprriimmaavveerraa yy vveerraannoo..
n MMiiggrraann eenn eell iinnvviieerrnnoo aa aagguuaass mmá ás s ccá áll iiddaass ppaarraa
rreepprroodduucciirrssee yy ppaarriirr..
n EEss uunnaa eessppeecciiee eenn ppeelliiggrroo ddee eexxttiinncciióó n
Balaenoptera musculus
Ballena azul o rorcual gigante

21. LLaass BBaalllleennaass JJoorroobbaaddaass

22. ““E Essttee MMaaggnniiffiiccoo MMaammíí f feerroo” ”
n BBAALLLLEENNAA JJOORROOBBAADDAA
n MMeeggaapptteerraa NNoovvaaeeaanngglliiaaee
n OOrrddeenn:: CCeettáá c ceeaa
n FFaammiilliiaa:: BBaallaaeennoopptteerriiddaaee

23. CCaarraacctteerríí s sttiiccaass::
n DDee ccoossttuummbbrreess aallttaammeennttee ssoocciiaalleess..
n SSee eennccuueennttrraann eenn ggrruuppooss ddee 77 aa 1100 iinnddiivviidduuooss..
n AAccttiivvoo ccoommppoorrttaammiieennttoo eenn eell mmaarr,, eenn eell ccuuaall ssaallttaann
rreeppeettiiddaammeennttee ffuueerraa ddeell aagguuaa yy ggoollppeeaann llaass aalleettaass
ppeeccttoorraalleess rreeppeettiiddaammeennttee yy llaa ccaauuddaall ccoonnttrraa llaa ssuuppeerrffiicciiee
mmaarriinnaa..
n EEss ccoommú ún n oobbsseerrvvaarrllaass eenn llaa IIssllaa ddee llaa PPllaattaa eenn MMaannaabbí í yy
ffrreennttee llaass ccoossttaa ddee QQuuiinngguuee eenn EEssmmeerraallddaass eennttrree llooss
mmeesseess ddee mmaayyoo aa ooccttuubbrree
Megaptera novaengliae
Ballena jorobada o yubarta

24. ¿Seres Monstruosos?

25. LLeeyyeennddaass

26. EEvvoolluucciió ón n

27. DD
EE
PP
RR
EE
DD
AA
CC
II
OO
NN
NNoo aa llaa DDeepprreeddaacciió ónn

28. VVaarraammiieennttooss

29. Mas Grande qquuee llooss DDiinnoossaauurriiooss

30. Se Reproducen eenn EEccuuaaddoorr

31. JJoorroobbaa
CCoollaa
CCaarraacctteerríí s sttiiccaass
AAlleettaass
ppeeccttoorraalleess

32. RReessppiirraacciióó n
LLaa PPiieell
CCaabbeezzaa TTrroommppaa

33. SSeeccuueenncciiaa ddee ssuummeerrssiió ón n ddee llaa
BBaalllleennaa JJoorroobbaaddaa

34. IIddeennttiiffiiccaacciió ón n

37. La Respiración

38. PPlliieegguueess
BBaarrbbaass

39. LLaa AAlliimmeennttaacciióó n

40. KKrriillll

42. Danza

44. CCoorrtteejjoo

46. RReepprroodduucccciió ón n

47. MMiiggrraacciióó n

48. PPrreeccaauucciioonneess