Teollisuusliiton jäsenpaneelin 2018 työilmapiirikyselyn tuloksia

1. Työilmapiirikyselyn tuloksia
(jäsenpaneeli 2018)
Anu-Hanna Anttila
Minna Canthin päivä 19.3.2019
A-HA1

2. Työilmapiirikysely
• Kartoittaa jäsenistön kokemuksia, eriarvoisesta kohtelusta,
palkkatasa-arvosta, häirinnästä ja työn ja perheen
yhteensovittamisesta.
• Kysymyspatteristojen lisäksi tilaa omille näkemyksille
avovastauksissa.
• Toteutettiin jäsenpaneelikyselynä ja myös
luottamusmiespaneelille syyskuussa 2018.
• Tässä esitellään jäsenpaneelin tuloksia.
• Kyselyssä vastaajia 2 503, joista naisia 676 ja miehiä 1 792.
Kaikki eivät ole vastanneet jokaiseen kysymykseen.
• Paneelien avulla toteutetaan kyselyjä, jotka liittyvät
työelämään, yhteiskunnallisiin asioihin ja moneen muuhun
liiton toimintaan liittyvään ajankohtaiseen asiaan.
A-HA2
0,0 %
10,0 %
20,0 %
30,0 %
40,0 %
< 25 25 - 34 35 - 44 45 - 54 55+
Ikäluokka*Sukupuoli
Nainen Mies
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
Työpaikan sektori * Sukupuoli
Nainen Mies

3. Kohdellaanko työpaikallasi työntekijöitä tasavertaisesti?
A-HA3
Kyllä
26 %
Ei
59 %
En osaa
sanoa
15 % Kyllä
36 %
Ei
51 %
En osaa
sanoa
13 %
Naiset (n=666) Miehet (n=1765)

4. • Kokemus oman työpaikan työntekijöiden tasavertaisesta kohtelusta
vaihtelee jonkin verran nais- ja miesvastaajien välillä.
• Naisista neljäsosa (26 %) ja miehistä kolmasosa (36%) katsoo, että
työntekijöitä kohdellaan heidän työpaikallaan yhdenveroisesti.
• Noin puolet naisista (59 %) ja miehistä (51 %) pitää kohtelua epätasa-
arvoisena.
• Asiat, joiden kohdalla työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti: tiedon
saanti, vapaapäivien ja lomien pitäminen sekä työnjakoon ja
lomautuksiin liittyvät tilanteet.
A-HA4
Kohdellaanko työpaikallasi työntekijöitä
tasavertaisesti?
4,1
6,4
11,1
15,6 16
18
28,8
0
5
10
15
20
25
30
35
alle 5 5-9 10-19 20-49 50-99 100-250 yli 250
Minkä kokoisessa työpaikassa
työskentelet?

5. Oletko itse kokenut eriarvoista kohtelua
työpaikallasi?
Vastanneista (N=2 492) eriarvoista kohtelua työpaikallaan on kokenut:
• Naisista enemmistö (63,2 %).
• Miehistä vajaa puolet (47,9 %).
Yleisimmät eriarvoista kohtelua koskevat asiat ovat yhtä yleisiä naisilla ja miehillä:
1. Työtehtävien jakaminen
2. Palkkaus ja työtehtäviin liittyvät asiat
3. Ammattitaidon arviointiin liittyvät asiat
4. Työntekoon ja työsuhteisiin liittyvät asiat
5. Työpaineiden jakautumisessa
A-HA5

6. Minkälaisissa tilanteissa olet kokenut eriarvoista kohtelua?
A-HA6
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
Nainen Mies

7. Tähän kysymykseen ovat vastanneet vain ne naiset (n=393), jotka kokeneet
eriarvoista kohtelua.
Naisten mukaan merkittävimmät syyt (voinut valita monta vaihtoehtoa):
1. Sukupuoli (51,2 %)
2. Jokin muu syy (37,6 %)
3. Ikä (22,4 %)
4. Terveydentila tai vammaisuus (15,9 %)
• Naisilla ”jokin muu syy” tarkoittaa etenkin toimeentuloa työporukassa tai pomon
kanssa: ”henkilökemia” on väärä tai ei kuulu jostakin muusta syystä porukkaan
(esim. työpaikan ainoa nainen tai ei lapsia).
A-HA7
Naiset: mitkä ovat eriarvoisen kohtelun syyt?

8. Miehet: mitkä ovat eriarvoisen kohtelun syyt?
Tähän kysymykseen vastanneet vain ne miehet (n=885), jotka ovat kokeneet
eriarvoista kohtelua.
Miesten mukaan merkittävimmät syyt (voinut valita monta vaihtoehtoa):
1. Jokin muu syy (46,6 %)
2. Ikä (26,6 %)
3. Koulutustausta ja asema (20,6 %)
4. Poliittinen tai ammattiyhdistystoiminta (17,8 %)
5. Terveydentila tai vammaisuus (15,1 %)
• Miehillä jokin muu syy tarkoittaa etenkin suosikki- tai nokkimisjärjestystä: ”väärät”
mielipiteet ja suorasanaisuus tai ”pärstäkerroin” ei miellytä. Moni kertoo, ettei
oikeastaan tiedä syytä.
A-HA8

9. Eriarvoinen kohtelu sukupuolittunutta
• Naisten vastauksissa korostuu sukupuoli eriarvoisen kohtelun syynä (+46,0
prosenttiyksikköä enemmän kuin miehillä).
• Naisvastaajia selvästi vähemmän. Oma kokemus yleensä lisää kyselyyn vastaamisen
todennäköisyyttä, ja tämän kysymyksen kohdalla kokemus tiivistyy.
• Miesten vastauksissa eriarvoisen kohtelun syynä naisia yleisemmin:
- koulutustausta ja asema (ero naisiin +9,4 prosenttiyksikköä)
- poliittinen tai ay-toiminta (ero naisiin +6,3 prosenttiyksikköä)
• Osa miehistä ei ole suorittanut peruskoulun/kansakoulun jälkeistä tutkintoa, tällöin
kokemus ”heikosta arvostuksesta” tiivistyy. Poliittinen toiminta miehillä voi olla
”äänekkäämpää”.
A-HA9

10. Kokemuksia (avovastaukset)
”Lomien ja vapaapäivien saamisessa, taukojen pitämisessä, puhelimen käytössä
työaikana.” (N 35–44)
”Lomat. Ei omaa lomaa, ei mitään. Useita sopimuksia ja lomat ’poltetaan’. nyt
toistaiseksi voimassaoleva sopimus.” (M 55+)
”Ei kuunnella mielipidettä esim. työtapojen muutoksessa. Uusi monesti huomaa.”
(N 55+)
”Aika usein kaikki tieto ei tule meille molemmille vaan jää toiselle työntekijälle.
meitä on tässä siis kaksi. viestit sähköisesti ym kerrotaan vaan toiselle. Välillä
tuntuu että minä en tässä olekaan.” (N 45–54)
”Esimies moittii/vähättelee/juoruilee muille työntekijöille/esimiehille.”(N 45–54)
”Koko aijan minä olle se joka on pakku lomala” (M 45–54)
A-HA10

11. Kokemuksia (avovastaukset)
”Perhevapailta palatessani yritys on vakinaistanut sijaiseni ja yhtäkkiä kuulemma
osaamiseni ei riitä omaan työhöni äitiyden jälkeen.” (N 25–34)
”Vastaavassa asemassa oleva mies kutsutaan palavereihin.” (N 35–44)
Työsuhteen alkupuolella yksi esimies ei kyennyt täysin toimimaan naisalaisen
kanssa. Puhumattomuus ja asioiden kiertely tuli tutuksi. (N 45–44)
”Käytännössä työnantajat ei työkokemusta noteeraa mitenkään. Kun ikää on yli
50v” (M 45–54)
”Koska olen ollut vuokratyöntekijä ja nyt määräaikainen, minuun ei tietenkään
panosteta. En saa samaa koulutusta tai etuja.” (N 45–54)
”Raskaimmat ja likaisimmat työt määräaikaisille ja vuokratyöntekijöille” (N 55+)
A-HA11

12. Palkkatasa-arvon toteutuminen
A-HA12
• Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työpaikoilla: olennaista on kysymys
palkkatasa-arvosta.
• Samasta työstä sama palkka, mutta myös samanarvoisesta työstä sama
palkka.
Palkkauksen sukupuolittuneisuus liittyy:
- Koulutuksen ja ammattien voimakkaaseen eriytymiseen (sukupuolittainen
segregaatio)
- Ammattialojen koulutustasoon
- Yleisempään naisten ja miesten ammattien arvostukseen
- Yleiseen palkkatasoon, vaikuttaa työn sijoittuminen julkiselle/yksityiselle
sektorille.

13. Palkkatasa-arvon toteutuminen
A-HA13
Naisvastaajat (n=662)
• Puolet naisvastaajista kokee, ettei heidän palkkansa ole tasa-arvoisesti muodostettu.
• Kokemus korostuu etenkin nuorempien naisten ikäluokassa 25–34-vuotiaat.
• Heistä enemmistö (63,3 %) kokee, ettei palkkatasa-arvo toteudu heidän kohdallaan.
Miesvastaajat (n=1778)
• Miesvastaajista lähes puolet katsoo, ettei itselle makseta tasa-arvoisesti.
• Eniten näin on koettu ikäluokassa 35–44-vuotiaat, joista yli puolet (50,6 %) katsoo
palkkatasa-arvon jäävän toteutumatta.

14. Oletko kokenut, ettei sinulle makseta tasa-arvoisesti?
A-HA14
41,7 %
63,3 %
52,4 %
47,7 % 50,0 %
30,3 %
46,8 %
50,6 %
44,0 %
40,7 %
0,0 %
10,0 %
20,0 %
30,0 %
40,0 %
50,0 %
60,0 %
70,0 %
< 25 25 - 34 35 - 44 45 - 54 55+
Ikäluokittain: Olen kokenut (ettei minulle makseta tasa-arvoisesti)
Nainen Mies

15. 7.11.2017 Laatija15
Naisten mainitsemat merkittävimmät syyt ovat:
1. Sukupuoli (55,1 %)
2. Jokin muu syy (40,2 %)
3. Ikä (21,2 %)
4. Koulutustausta ja asema (19,0 %)
• Naisten vastauksissa korostuu merkittävästi sukupuoli (miehiin verrattuna ero +53,1
prosenttiyksikköä).
• ”Jokin muu syy” naisilla tarkoittaa: yleistä heikkoa arvostusta, osaamisen arviointia
alakanttiin, henkilökohtaisia seikkoja ja suosikkijärjestelmään kuulumattomuutta.
• Nämä kertovat työntekijän osaamisen heikosta arvostuksesta työpaikalla.
Naiset: miksei palkkatasa-arvo toteudu työpaikoilla?

16. Miehet: miksei palkkatasa-arvo toteudu työpaikoilla?
A-HA16
Miesten mainitsemat merkittävimmät syyt:
1. Jokin muu syy (55,2 %)
2. Ikä (24,3 %)
3. Koulutustausta ja asema (23,6 %)
4. Poliittinen tai ammattiyhdistystoiminta (11,6 %)
5. Uskonto, vakaumus tai mielipiteet (11,2 %)
• Miesten vastauksissa yleisin ”jokin muu syy” (naisiin verrattuna +15,0 prosenttiyksikköä).
• Jokin muu syy: esimiehen tai johtajan suosio (”ei nuoleskele”), ”naamakerroin”, työnantajan
laittomasti maksamatta jättämät palkanosat ja vuokratyösuhde (vaikea valvoa).
• Lisäksi mainitaan syinä: poliittinen tai ay-toiminta, uskonto, vakaumus tai mielipiteet sekä
koulutustausta ja asema.
• Nämä kertovat työntekijän yleisemmästä arvostuksesta työpaikalla, vaikka osaamista olisi.

17. Työn ja perheen yhteensovittaminen
Kysymys kohdennettu niille vastaajille, joilla lapsia (n=1 490).
Tuloksissa korostuvat:
• Perhetilanne: molempien sukupuolten kohdalla alle kouluikäisten lasten vanhemmuus
ja hankalat työajat.
• Tämä tarkoittaa, että vaikka työaika voi joustaa, esimerkiksi lastenhoidon järjestäminen
on hankalaa (vuorotyö, päiväkotien aukiolo ym.).
• Naisten perhevastuu (lasten hoito) näkyy tuloksissa: naisille helpompaa kieltäytyä
ylitöistä ja jäädä kotiin perhesyistä.
• Työpaikan käytäntöihin liittyen miesten kohdalla hankalat työmatkat ja matkatyöt.
• Miesten mielestä perhevapaalle kannustaminen ja pääseminen hankalaa.
A-HA17

18. 18
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Miestyöntekijöitä ei kannusteta tai päästetä perhevapaille (isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa)
Naistyöntekijät voivat jäädä kotiin perhesyistä (esim. sairas lapsi), miestyöntekijät eivät voi
Pienten lasten vanhemmat eivät voi kieltäytyä ylitöistä
Hankalat työmatkat ja matkatyöt
Työpaikalla ei ole käytössä selkeitä työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjä
Esimiehen asenteet eivät tue työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjä
Työaika ei jousta riittävästi
Hankalat työajat
Mitkä asiat vaikeuttavat sinun kohdallasi työn ja perheen yhteensovittamista
(% vastaajista n=1458)
Ei lainkaan Vain vähän Jonkin verran Melko paljon Paljon Erittäin paljon