1. Esteettömyys avoimessa ympäristössä -seminaari
13.10.2011
Esteettömyyden merkitys
yhdenvertaisuuden
edistämisessä
johtaja Reijo Juntunen,
Näkövammaisten Keskusliitto ry

2. Mitä se tarkoittaa?
Kyse tasa-arvosta, halusta ja asenteesta suunnitella ja toteuttaa
palvelut sekä tuotteet asiakaslähtöisesti eri käyttäjäryhmät
huomioiden
Mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisen tietoyhteiskuntaan ja
sen tarjoamiin palveluihin
Ohjeet, suositukset, standardit ja niiden noudattaminen, hyödyttää
tilaajaa, toimittajaa sekä asiakasta
Esteettömyys nähtävä laajempana käsitteenä kuin vain eri
vammaisryhmien asiana: mm. ikääntyminen ja ikänäköisyys
(ongelmat usein samoja kuin heikkonäköisillä)
Myös Apuvälineiden valmistus maailmanlaajuista bisnestä,
kansainväliset standardit välttämättömiä, ongelmana Suomessa
vähäiset hankintamäärät
-> korkeammat hinnat + tuotteiden kotoistuskustannukset
Ottamalla huomioon useammat eri käyttäjäryhmät ja -
käyttötapaukset myös potentiaalinen asiakasmäärä kasvaa
Idealistinen tulevaisuus: kaikki palvelut ja tuotteet suunniteltu
valmiiksi eri käyttäjäryhmät ja käyttötilanteet huomioiden

3. Tietoyhteiskunnan tila
Tiedonsaannin tila parempi kuin koskaan, mutta uhkakuvat
tilanteen heikkenemiselle erittäin suuret
Realismi: Näkövammaiset eriarvoisessa asemassa
asuinpaikasta ja iästä riippuen -> apuvälineiden saanti &
käyttökoulutus
Siirtyminen pc-keskeisestä tietojenkäsittelystä sosiaaliseen
mediaan ja mobiilikäyttöön tapahtunut nopeasti: miten
huolehditaan tietoyhteiskunnan palveluiden sekä TiVi-
laitteiden jatkuvan opiskelun haasteesta
-> Tietoyhteiskuntavalmiudet
Hankinnoissa korostetaan hintaa esteettömyyden sijasta,
jolloin esteettömyys jää yleensä huomioimatta
JHS129 korostaa käytettävyystestausta, mutta jättää
esteettömyysongelmien korjaamisen vähälle huomiolle
-> käytettävyystestaus tuo esiin vain osan
esteettömyysongelmista

4. Toiveita ja mahdollisuuksia
Kansainvälisten suositusten sekä standardien
laajamittainen hyödyntäminen: W3c/WCAG, HTML5,
EPub, ...
E-lukulaitteiden myötä mahdollisuus päästä
yhtenäiseen sisältöformaatttiin, joka mullistaa
käytettävissä olevan esteettömän materiaalin määrän
TiVi-laitteissa mahdollisuus käyttäjäkohtaiseen
asetusten mukauttamiseen: värit, fontit,
puhesynteesi, puheentunnistus ...
Sovelluskohteina laaja valikoima laitteita ja palveluja:
teknologia ei ole este

5. Tehtävälista
Luotettava sähköinen tunnistautuminen verkossa sekä
maksupäätteissä oltava esteetöntä
Julkishallinnon jakaman sähköisen informaation tulee
olla vain esteettömiä tiedostomuotoja ja vasta
toissijaisesti tulostusversiota (PDF)
Kaikkien sähköisten peruspalveluiden tulee olla
esteettömiä (mm. verkkopankit, Kansalaisen
asiointitili) niin käyttöliittymältään, kuin sisällöltäänkin
Tietoturvan ja kopiosuojauksen (DRM) tiukentaminen
ei saa vaarantaa käyttäjän esteetöntä
käyttäjäkokemusta
Kiinnitettävä huomiota hankintojen kilpailutuksiin ja
esteettömyyden rooliin hankinnan suunnittelussa

6. Linkkejä
www.nkl.fi sekä www.aviris.fi
W3C:n ohjeistus eri esteettömyyden
näkökulmiin:
http://www.w3.org/WAI/
Koostetusti kaikki virheet
esteettömyyteen liittyen:
www.facebook.com

7. Kiitos
Reijo Juntunen
Näkövammaisten Keskusliitto ry
p. (09) 3960 4300
m: 050 3701102
reijo.juntunen@nkl.fi
http://fi.linkedin.com/in/reijojuntunen
www.aviris.fi
www.nkl.fi