2. Sisältö
Esityksessä käydään läpi näkövammaisten
apuvälineiden kehittämisen ongelmakohtia ja
standardoinnin merkitystä niin loppukäyttäjän
kuin kehittämisenkin näkökulmista
Nykytilassa verrataan päivittäisapuvälineiden
käyttäjätilanteita sekä näkövammaisen haasteita
tietoyhteiskunnassa
Lopuksi esitetään lyhyt ratkaisumalli nykytilan
korjaamiseksi
3. Näkövammaisten apuvälineet yleisesti
Apuvälineille olemassa ISO-luokitus, SFS-EN ISO 9999
Valmistus ja kehitys maailmanlaajuista, mukana myös
pääomasijoittajia
Apuvälineitä jokapäiväisen elämän hallinnasta atk-
apuvälineisiin ja suurennuslaitteisiin
Apuvälineiden saanti: omakustannus, yhteiskunta,
avustukset
Apuvälineiden myöntämisperusteet ja saanti vaihtelee
laajalti: suomessa eri alueilla, eri maissaApuvälineitä ei
myydä kaikkialle: ohjelmistopiratismi, tuoteväärennökset
Apuvälineitä käytetään kompensoimaan aistivajauksen
aiheuttamaa toiminnallista haittaa
4. Näkövammaisten apuvälineiden kehityssuunnat
Perusapuvälineissä hyvin vähän kehitystä:
pistekellot, valkoiset kepit: materiaalikehitystä
Atk-apuvälineet suurin haaste, nopea
uusiutumistahti: käyttöjärjestelmät, ohjelmistot
Sulautettu tietotekniikka tulee apuvälineisiin:
elektroniset pienet suurennuslaitteet, puhuvat
kellot, automaattinen ajan päivitys
Pistekirjoituksen käyttö vähenee puhuvien
apuvälineiden myötä
Haasteena tuoda entistä visuaalisempi maailma
näkövammaisten käytettäväksi.
5. Näkökulmia apuvälineiden kehittämiseen
Suomessa sokeita arviolta 10000, eriasteisesti
heikkonäköisiä 70000
Suurin osa näkövammaisista yli 65 -vuotiaita,
mediaani-ikä 75 vuotta
Näkövammaistaitojen oppiminen myöhemmällä
iällä haastavaa
Näkövammaiselle suurin haaste kodin
ulkopuolinen maailma: liikkumistaito
Use case: Sokea kepin käyttäjä eri
vuodenaikoina
9. Näkövammainen tietoyhteiskunnassa
Parhaassa asemassa opiskelijat ja työssä
käyvät henkilöt
Haasteena turvata apuvälineiden saanti ja
käyttökoulutus myös ikäääntyneilleArkipäivän
apuvälineiden tietoteknistyminen: laserkepit +
gps-navigointi
Esimerkki: Mitä apuvälineitä, taitoja tai
standardointia vaaditaan julkisen liikenteen
käyttämisessä näkövammaisena?
12. Tiedonsaanti tietoyhteiskunnassa (1)
Käyttäjän voitava valita kanava ja käyttöympäristö:
Mobiili, tietokone, digitv,
Paikka kotona vs julkiset palvelupisteet
Kehitys keskittynyt viime vuosina tiedonsaannin
esteettömyyteen:
Käyttöjärjestelmät, laitteet, sisältö (web vs Daisy)
Ongelmana ohjelmistoalustojen ja ohjelmistojen tiheä
uusiutuminen:
PC: Windows 95 -> Windows 7, linux (yli 1200 eri distribuutiota)
Mobiili: Symbian, Windows mobile, linux (Android, Maemo ...)
13. Tiedonsaanti tietoyhteiskunnassa (2)
Web-palveluiden testaaminen vaikeutuu dynaamisten
elementtien lisääntyessä
Apuvälineiden toiminnan lähtökohtana on toimiva
standardi, jos siitä poiketaan, positiivinen
käyttäjäkokemus vaarantuu (apuväline ei ehkä toimi
halutusti)
Apuvälinekehityksen tärkein tehtävä pysyä kehityksen
tahdissa uusien ominaisuuksien kustannuksella.
Yleissääntö: apuvälineteknologia tulee 5 vuotta
kehityksen perässä.
Esimerkki: atk-apuvälineiden kehittäminen
16. Positiivista kehitystä tapahtunut
W3C/WAI luonut hyvää pohjaa verkkosisällön
(Web content accessibility guidelines) tekniseen
kehitykseen:
haasteita: selainlaajennukset, dynaamisuus,
sosiaaliset mediat
PC-koneet ja Windows-apuvälineet tuoneet
tietoyhteiskunnan palvelut myös
näkövammaisille
Digitaalinen julkaisutuotanto Daisy-muotoon
17. Kaupallinen apuvälinekehitys keskittynyt:
Windows: Microsoft Active Accessibility ja UI
Automation
Symbian Series 60
Apple: ilmainen Voice over -ruudunlukuohjelma
kaikissa Mac OS-versioissa, myös IPhone
Open source: NVDA, Orca: laatu kaukana
tyydyttävästä
18. Puuttuvia elementtejä
Ohjelmistorajapinta apuvälineohjelmille sekä
puhesyntetisaattoreille:
Windows/Linux/Mac/Symbian/Windows
mobile/Android....
Windows: MSAA/UI Automation ja SAPI4/5.x
Muut: ei yleisesti hyväksyttyä yhteistä rajapintaa.
Monikäyttöisyys: MSAA/UI Automation
rajapintoja voidaan käyttää myös
käyttöliittymätestaukseen
19. Esimerkki: Symbian-puhelin ja ruudunlukuohjelma, e-
lehtien lukeminen vs puhelimen standardiominaisuudet.
Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys: apuvälineitä
kehittävät tahot ottavat huomioon vain
yleisimmät käyttäjäryhmät, työssäkäyvät
ensisijaisena
Vastaako tuotekehitys vain uudistuvien
käyttöjärjestelmien ja laitteiden tuettavuuteen,
vai käyttäjien tarpeiden huomioimiseen
uudistuneissa tuotteissa?
20. Suositus (1)
Suositaan kansainvälisten standardien
kehittämistä ja hyödyntämistä:
apuvälineteknologia globaalia
Luodaan standardit käyttöjärjestelmien
apuvälineohjelmistoille sekä syntetisaattoreille
Luodaan standardi sulautettujen avusteisten
teknologioiden käyttöön:
esim. standardi-piirilevy jossa mukana
puhesyntetisaattori ja ruudunlukuohjelma sekä väri-
ja taustamalleja heikkonäköisille
21. Suositus (2)
Design for all EU:ssa myytävien tuotteiden pakolliseksi
vaatimukseksi
(Out of the box esteettömyys)
Pois erillisistä apuvälineistä, kohti käytettäviä, käyttäjät huomioon
ottavia vakiotuotteita
Riittävä siirtymäaika tuotteiden standardoinnin ja kehityksen
mahdollistamiseksi
USA:ssa lainsäädännön ja siirtymäajan avulla mahdollistettiin bussien
muuttuminen esteettömiksi
Porkkana: muutosvaihe, tutkimus ja kehittäminen luo liiketoimintaa
Julkishallinto ensimmäinen DFA-standardin vaatija, niin
viestintälaitteissa kuin digitaalisessa sisällöntuotannossa ja -
palveluissa
Sanktiointi?
22. Yhteystiedot
Reijo Juntunen
Näkövammaisten Keskusliitto ry
p. (09) 3960 4300
m: 050 3701102
reijo.juntunen@nkl.fi
www.aviris.fi
www.nkl.fi
