Kirjastojärjestelmät eilen,tänään ja huomennaPetteri Kivimäki16.11.2012Lapin yleisten kirjastojen seminaari
Sisältö  Historiaa  Nykytilanne  TulevaisuusKIRJASTOVERKKOPALVELUT
Historiaa – 1960-luku  MARC –formaatti    – Määrittelee kuinka luettelokortin sisältämä bibliografinen data esitetään     ...
Historiaa – 1960-luku  Kirjastojärjestelmien kehitys sai alkunsa USA:ssa 1960-luvulla    – Vuosikymmenen lopulla käytössä ...
Historiaa – 1960-luku  Ensimmäiset online-tiedonhakujärjestelmä 1960-luvun lopulla    – 1970-luvun alussa tarjolla jo usei...
Historiaa – 1970-luku  1970-luvulla järjestelmät yleistyivät pienemmissä kirjastoissa  Reaaliaikaiset järjestelmät    – Re...
Historiaa – 1970-luku  1970-luvun lopulla ensimmäiset kirjastojärjestelmiin sidoksissa olleet  online-luettelot    – Haku ...
Historiaa – 1980-luku  1980-luvulla järjestelmien koko kasvoi ja toiminnallisuus laajeni  kattamaan kirjastotyön keskeisim...
Historiaa – 1980-luku  Reaaliaikaisten näyttöluetteloiden yleistyminen    – Asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja    – Ongelm...
Historiaa – 1990-luku  Pienimmätkin kirjastot alkoivat siirtyä atk-pohjaisten järjestelmien  käyttöön  Graafiset käyttölii...
2000-luku  Itsepalvelutoimintojen lisääntyminen ja monipuolistuminen    – Verkkokirjasto           Asiakkaiden tuottama si...
2000-luku  Web-pohjaiset virkailijakäyttöliittymät  SaaS - Software as a Service    – Järjestelmän hankkiminen palveluna  ...
Nykytilanne  Suurin osa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä lukeutuu  integroituihin kirjastojärjestelmiin    – Toimi...
Tulevaisuus – mitä?  Ei yhtä massiivista järjestelmää, joka sisältää kaiken tarvittavan  toiminnallisuuden  Kokonaisuus ko...
Tulevaisuus – miten?  Standardinmukaisuus  Avoimet rajapinnat  Palvelukeskeisyys    – Palvelukeskeinen arkkitehtuuri  Modu...
Palvelukeskeinen arkkitehtuuri  SOA (Service Oriented Architecture )  Arkkitehtuuritason suunnittelutapa    – Järjestelmän...
Palvelukeskeinen arkkitehtuuri  Mahdollistaa järjestelmien vuorovaikutuksen käytetyistä  sovelluskehitystekniikoista riipp...
Modulaarisuus  Järjestelmän jakaminen osiin – moduuleihin  Moduuli    – Toteuttaa sille määritellyn toiminnallisuuden    –...
Modulaarisuus  Moduulit voivat olla monen tasoisia    – Järjestelmän kokonainen osa-alue             Esim. lainausmoduuli ...
Modulaarisuus  Modulaarisuus ei ole joko-tai-kysymys  Kirjastojärjestelmistä    – Integroitu, modulaarinen, integroitu mod...
Yhteenveto  Tulevaisuuden kirjastojärjestelmien oltava nykyistä joustavampia ja  oltava helposti muunneltavissa muuttuvien...
Yhteenveto                                          Asiakasliittymä, virkailijoiden                  Käyttöliittymät      ...
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
Kysymyksiä?KIRJASTOVERKKOPALVELUT
Kiitos!KIRJASTOVERKKOPALVELUT
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Kirjastojärjestelmät eilen, tänään ja huomenna

1,077 views

Published on

Katsaus kirjastojärjestelmien historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Kirjastojärjestelmät eilen, tänään ja huomenna

  1. 1. Kirjastojärjestelmät eilen,tänään ja huomennaPetteri Kivimäki16.11.2012Lapin yleisten kirjastojen seminaari
  2. 2. Sisältö Historiaa Nykytilanne TulevaisuusKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  3. 3. Historiaa – 1960-luku MARC –formaatti – Määrittelee kuinka luettelokortin sisältämä bibliografinen data esitetään tietokoneluettavassa muodossa – Mahdollistaa datan siirron eri järjestelmien välillä MARC2 1960-luvun lopulla – Kansainvälinen standardi – Uudet kirjastoille kehitetyt atk-sovellukset tukivatKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  4. 4. Historiaa – 1960-luku Kirjastojärjestelmien kehitys sai alkunsa USA:ssa 1960-luvulla – Vuosikymmenen lopulla käytössä useita toimivia kirjastojärjestelmiä – Käytössä vain suurimmissa kirjastoissa, sillä käyttöön vaadittava laitteisto kallista Ensimmäiset kirjastojärjestelmät – Paikallisesti käytettäviä – Tiettyä kirjastoa varten kehitettyjä – Muutamia perustoimintoja, esim. luetteloiden tulostus, lainauksenvalvonta – EräajopohjaisiaKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  5. 5. Historiaa – 1960-luku Ensimmäiset online-tiedonhakujärjestelmä 1960-luvun lopulla – 1970-luvun alussa tarjolla jo useita hakupalveluita – Kirjastojärjestelmästä erillisiä – Eivät reaaliaikaisia – Määräajoin toimitetut magneettinauhatKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  6. 6. Historiaa – 1970-luku 1970-luvulla järjestelmät yleistyivät pienemmissä kirjastoissa Reaaliaikaiset järjestelmät – Reaaliaikainen lainaustapahtumien hallinta – Eräajojärjestelmiä suuremmat kustannukset Kirjastoverkot – Kustannusten jako usean kirjaston kesken – Kirjastojärjestelmä suurella keskustietokoneella, jota kaikki verkon kirjastot käyttivätKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  7. 7. Historiaa – 1970-luku 1970-luvun lopulla ensimmäiset kirjastojärjestelmiin sidoksissa olleet online-luettelot – Haku telnet-yhteydellä – Ennalta määritellyt hakuvaihtoehdot – Toiminnallisuus hyvin lähellä paperikortistoja – Ei suuria tiedonhakuun liittyviä edistysaskeleitaKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  8. 8. Historiaa – 1980-luku 1980-luvulla järjestelmien koko kasvoi ja toiminnallisuus laajeni kattamaan kirjastotyön keskeisimmät osa-alueet Koostuivat useista eri ohjelmamoduuleista – Lainaus-, luettelointi-, hankinta-, tilastointi-, näyttöluettelomoduuli – Moduulien kautta käsiteltiin järjestelmän eri rekisterien tietoja Kommunikointi ja tiedonvaihto toisten kirjastojärjestelmien kanssa – Luettelointitietojen kopiointi, viitteiden ja tiedonlähteiden haku Alettiin puhua integroiduista kirjastojärjestelmistäKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  9. 9. Historiaa – 1980-luku Reaaliaikaisten näyttöluetteloiden yleistyminen – Asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja – Ongelmina heikko käytettävyys sekä yhteisten tekijöiden puuttuminen eri järjestelmien välilläKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  10. 10. Historiaa – 1990-luku Pienimmätkin kirjastot alkoivat siirtyä atk-pohjaisten järjestelmien käyttöön Graafiset käyttöliittymät – Virkailijapäätteistä Windows-klientteihin Näyttöluettelot käytettäväksi internetin kautta – Käyttöliittymien yhdenmukaistuminen – Toiminnallisuuden monipuolistuminen lainojen uusiminen, aineiston varaaminen jne. – Ei enää pelkkä näyttöluettelo Asiakastoimisuuden lisääntyminenKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  11. 11. 2000-luku Itsepalvelutoimintojen lisääntyminen ja monipuolistuminen – Verkkokirjasto Asiakkaiden tuottama sisältö: arviot, tagit, kommentit jne. – Ulkoiset sivustot ja verkkopalvelut, sosiaalinen media – Mobiilipalvelut ja –sovellukset RFID-tekniikan yleistyminenKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  12. 12. 2000-luku Web-pohjaiset virkailijakäyttöliittymät SaaS - Software as a Service – Järjestelmän hankkiminen palveluna Library Services Framework / Platform Kirjastojärjestelmän sisältämä tietoa oltava myös muiden järjestelmien (helposti/vapaasti) käytettävissä – Entistä kattavampi tuki erilaisille standardeille ja protokollilleKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  13. 13. Nykytilanne Suurin osa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä lukeutuu integroituihin kirjastojärjestelmiin – Toiminnallisuus ei riitä enää kattamaan muuttuneita tarpeita – Uuden toiminnallisuuden lisääminen työlästä tai mahdotonta (=kallista) – Monet elinkaarensa loppupäässä Järjestelmien toimintaa täydennetty/paikkailtu – Kirjastojen toimesta – Kolmannen osapuolen ohjelmistoillaKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  14. 14. Tulevaisuus – mitä? Ei yhtä massiivista järjestelmää, joka sisältää kaiken tarvittavan toiminnallisuuden Kokonaisuus koostuu monista eri järjestelmistä, jotka kommunikoivat keskenään – Yksittäinen osa voidaan vaihtaa tai uusia osia voidaan lisätä ilman, että sillä on vaikutusta kokonaisuuden toimintaan – Kirjasto voi ottaa käyttöön vain tarvitsemansa osat Järjestelmien käsittelemät tiedot yhteisissä rekistereissä – Esim. ei organisaatiokohtaisia aineisto- ja asiakasrekistereitä, vaan mahdollisimman suuri osa tiedoista yhteisiä – Järjestelmän eri osilla ja niiden eri toteutuksilla pääsy tietoihinKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  15. 15. Tulevaisuus – miten? Standardinmukaisuus Avoimet rajapinnat Palvelukeskeisyys – Palvelukeskeinen arkkitehtuuri Modulaarisuus – Ei pelkästään sisäisen arkkitehtuurin tasollaKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  16. 16. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri SOA (Service Oriented Architecture ) Arkkitehtuuritason suunnittelutapa – Järjestelmän toiminnot ja prosessit itsenäisiä, avoimia ja joustavia palveluita – Palveluiden käyttö avoimien standardien rajapintojen kautta Palvelurajapinta – Kaikki järjestelmän tarjoamat palvelut Järjestelmä – Tarjoaa palveluita oman palvelurajapintansa kautta – Käyttää muiden järjestelmien palveluita niiden palvelurajapintojen kauttaKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  17. 17. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri Mahdollistaa järjestelmien vuorovaikutuksen käytetyistä sovelluskehitystekniikoista riippumatta – SOA ei ota kantaa tekniikoihin tai ohjelmointikieliin Läpinäkyvyys – Palvelujen sisäistä toimintaa voidaan muuttaa ilman, että muutoksella on vaikutusta palveluja käyttäviin järjestelmiin Dynaaminen integrointi – Järjestelmä osaa itse paikantaa tarvitsemansa palvelut ja kytkeytyä niihin automaattisestiKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  18. 18. Modulaarisuus Järjestelmän jakaminen osiin – moduuleihin Moduuli – Toteuttaa sille määritellyn toiminnallisuuden – Parametrit ja paluuarvon muoto määritelty – Määrittely ei ota kantaa sisäiseen toteutukseen tai ulkoasuun Modulaarinen järjestelmä – Järjestelmän eri osat jaettu moduuleihin – Moduuleja voidaan vaihtaa ja uusia lisätäKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  19. 19. Modulaarisuus Moduulit voivat olla monen tasoisia – Järjestelmän kokonainen osa-alue Esim. lainausmoduuli – Tietyn osa-alueen yksittäinen toiminto Esim. lainaus - lainan uusiminen – Yksittäisen toiminnon osa Esim. lainaus – lainan uusiminen – voidaanko valittu nide uusia – Jne.KIRJASTOVERKKOPALVELUT
  20. 20. Modulaarisuus Modulaarisuus ei ole joko-tai-kysymys Kirjastojärjestelmistä – Integroitu, modulaarinen, integroitu modulaarinen…?!? Modulaarisuuden hyödyntäminen käytännössä – Kaupalliset järjestelmät – Avoimen lähdekoodin järjestelmätKIRJASTOVERKKOPALVELUT
  21. 21. Yhteenveto Tulevaisuuden kirjastojärjestelmien oltava nykyistä joustavampia ja oltava helposti muunneltavissa muuttuvien tarpeiden mukaisesti – Toimintojen muokkaaminen ja uusien lisääminen – Prosessien sovittaminen kirjastojen tarpeisiin – Käytettävien järjestelmän osien valinta kirjastotasolla Saavutettavissa, mutta monia asioita otettava huomioon… – Palvelukeskeisyys, avoimet standardit rajapinnat, modulaarisuus, avoimuus, datan jakaminen, ketterä kehitys jne.KIRJASTOVERKKOPALVELUT
  22. 22. Yhteenveto Asiakasliittymä, virkailijoiden Käyttöliittymät käyttöliittymät, automaatit, mobiilisovellukset, Facebook, Twitter … Julkiset palvelut. Yksi julkinen palvelu voi Palvelurajapinta hyödyntää monia tietokantapalveluita, esim. uusi lainat. Yksittäisten tietojen haku, lisäys, Tietokantapalvelut muokkaus ja poisto. Esim. bib-, varasto-, nide-, auktoriteetti-, asiakastietue. Kuvailutiedot, auktoriteetit, tunnisteet, Tietovarannot varasto- ja nidetiedot, asiakastiedot, tapahtumarekisteri.KIRJASTOVERKKOPALVELUT
  23. 23. KIRJASTOVERKKOPALVELUT
  24. 24. Kysymyksiä?KIRJASTOVERKKOPALVELUT
  25. 25. Kiitos!KIRJASTOVERKKOPALVELUT

×