Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Kirjastojärjestelmät eilen, tänään ja huomenna
Similar to Kirjastojärjestelmät eilen, tänään ja huomenna (20)
Kirjastojärjestelmät eilen, tänään ja huomenna
- 1. Kirjastojärjestelmät eilen, tänään ja huomenna Petteri Kivimäki 16.11.2012 Lapin yleisten kirjastojen seminaari
- 2. Sisältö Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 3. Historiaa – 1960-luku MARC –formaatti – Määrittelee kuinka luettelokortin sisältämä bibliografinen data esitetään tietokoneluettavassa muodossa – Mahdollistaa datan siirron eri järjestelmien välillä MARC2 1960-luvun lopulla – Kansainvälinen standardi – Uudet kirjastoille kehitetyt atk-sovellukset tukivat KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 4. Historiaa – 1960-luku Kirjastojärjestelmien kehitys sai alkunsa USA:ssa 1960-luvulla – Vuosikymmenen lopulla käytössä useita toimivia kirjastojärjestelmiä – Käytössä vain suurimmissa kirjastoissa, sillä käyttöön vaadittava laitteisto kallista Ensimmäiset kirjastojärjestelmät – Paikallisesti käytettäviä – Tiettyä kirjastoa varten kehitettyjä – Muutamia perustoimintoja, esim. luetteloiden tulostus, lainauksenvalvonta – Eräajopohjaisia KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 5. Historiaa – 1960-luku Ensimmäiset online-tiedonhakujärjestelmä 1960-luvun lopulla – 1970-luvun alussa tarjolla jo useita hakupalveluita – Kirjastojärjestelmästä erillisiä – Eivät reaaliaikaisia – Määräajoin toimitetut magneettinauhat KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 6. Historiaa – 1970-luku 1970-luvulla järjestelmät yleistyivät pienemmissä kirjastoissa Reaaliaikaiset järjestelmät – Reaaliaikainen lainaustapahtumien hallinta – Eräajojärjestelmiä suuremmat kustannukset Kirjastoverkot – Kustannusten jako usean kirjaston kesken – Kirjastojärjestelmä suurella keskustietokoneella, jota kaikki verkon kirjastot käyttivät KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 7. Historiaa – 1970-luku 1970-luvun lopulla ensimmäiset kirjastojärjestelmiin sidoksissa olleet online-luettelot – Haku telnet-yhteydellä – Ennalta määritellyt hakuvaihtoehdot – Toiminnallisuus hyvin lähellä paperikortistoja – Ei suuria tiedonhakuun liittyviä edistysaskeleita KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 8. Historiaa – 1980-luku 1980-luvulla järjestelmien koko kasvoi ja toiminnallisuus laajeni kattamaan kirjastotyön keskeisimmät osa-alueet Koostuivat useista eri ohjelmamoduuleista – Lainaus-, luettelointi-, hankinta-, tilastointi-, näyttöluettelomoduuli – Moduulien kautta käsiteltiin järjestelmän eri rekisterien tietoja Kommunikointi ja tiedonvaihto toisten kirjastojärjestelmien kanssa – Luettelointitietojen kopiointi, viitteiden ja tiedonlähteiden haku Alettiin puhua integroiduista kirjastojärjestelmistä KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 9. Historiaa – 1980-luku Reaaliaikaisten näyttöluetteloiden yleistyminen – Asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja – Ongelmina heikko käytettävyys sekä yhteisten tekijöiden puuttuminen eri järjestelmien välillä KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 10. Historiaa – 1990-luku Pienimmätkin kirjastot alkoivat siirtyä atk-pohjaisten järjestelmien käyttöön Graafiset käyttöliittymät – Virkailijapäätteistä Windows-klientteihin Näyttöluettelot käytettäväksi internetin kautta – Käyttöliittymien yhdenmukaistuminen – Toiminnallisuuden monipuolistuminen lainojen uusiminen, aineiston varaaminen jne. – Ei enää pelkkä näyttöluettelo Asiakastoimisuuden lisääntyminen KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 11. 2000-luku Itsepalvelutoimintojen lisääntyminen ja monipuolistuminen – Verkkokirjasto Asiakkaiden tuottama sisältö: arviot, tagit, kommentit jne. – Ulkoiset sivustot ja verkkopalvelut, sosiaalinen media – Mobiilipalvelut ja –sovellukset RFID-tekniikan yleistyminen KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 12. 2000-luku Web-pohjaiset virkailijakäyttöliittymät SaaS - Software as a Service – Järjestelmän hankkiminen palveluna Library Services Framework / Platform Kirjastojärjestelmän sisältämä tietoa oltava myös muiden järjestelmien (helposti/vapaasti) käytettävissä – Entistä kattavampi tuki erilaisille standardeille ja protokollille KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 13. Nykytilanne Suurin osa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä lukeutuu integroituihin kirjastojärjestelmiin – Toiminnallisuus ei riitä enää kattamaan muuttuneita tarpeita – Uuden toiminnallisuuden lisääminen työlästä tai mahdotonta (=kallista) – Monet elinkaarensa loppupäässä Järjestelmien toimintaa täydennetty/paikkailtu – Kirjastojen toimesta – Kolmannen osapuolen ohjelmistoilla KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 14. Tulevaisuus – mitä? Ei yhtä massiivista järjestelmää, joka sisältää kaiken tarvittavan toiminnallisuuden Kokonaisuus koostuu monista eri järjestelmistä, jotka kommunikoivat keskenään – Yksittäinen osa voidaan vaihtaa tai uusia osia voidaan lisätä ilman, että sillä on vaikutusta kokonaisuuden toimintaan – Kirjasto voi ottaa käyttöön vain tarvitsemansa osat Järjestelmien käsittelemät tiedot yhteisissä rekistereissä – Esim. ei organisaatiokohtaisia aineisto- ja asiakasrekistereitä, vaan mahdollisimman suuri osa tiedoista yhteisiä – Järjestelmän eri osilla ja niiden eri toteutuksilla pääsy tietoihin KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 15. Tulevaisuus – miten? Standardinmukaisuus Avoimet rajapinnat Palvelukeskeisyys – Palvelukeskeinen arkkitehtuuri Modulaarisuus – Ei pelkästään sisäisen arkkitehtuurin tasolla KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 16. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri SOA (Service Oriented Architecture ) Arkkitehtuuritason suunnittelutapa – Järjestelmän toiminnot ja prosessit itsenäisiä, avoimia ja joustavia palveluita – Palveluiden käyttö avoimien standardien rajapintojen kautta Palvelurajapinta – Kaikki järjestelmän tarjoamat palvelut Järjestelmä – Tarjoaa palveluita oman palvelurajapintansa kautta – Käyttää muiden järjestelmien palveluita niiden palvelurajapintojen kautta KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 17. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri Mahdollistaa järjestelmien vuorovaikutuksen käytetyistä sovelluskehitystekniikoista riippumatta – SOA ei ota kantaa tekniikoihin tai ohjelmointikieliin Läpinäkyvyys – Palvelujen sisäistä toimintaa voidaan muuttaa ilman, että muutoksella on vaikutusta palveluja käyttäviin järjestelmiin Dynaaminen integrointi – Järjestelmä osaa itse paikantaa tarvitsemansa palvelut ja kytkeytyä niihin automaattisesti KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 18. Modulaarisuus Järjestelmän jakaminen osiin – moduuleihin Moduuli – Toteuttaa sille määritellyn toiminnallisuuden – Parametrit ja paluuarvon muoto määritelty – Määrittely ei ota kantaa sisäiseen toteutukseen tai ulkoasuun Modulaarinen järjestelmä – Järjestelmän eri osat jaettu moduuleihin – Moduuleja voidaan vaihtaa ja uusia lisätä KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 19. Modulaarisuus Moduulit voivat olla monen tasoisia – Järjestelmän kokonainen osa-alue Esim. lainausmoduuli – Tietyn osa-alueen yksittäinen toiminto Esim. lainaus - lainan uusiminen – Yksittäisen toiminnon osa Esim. lainaus – lainan uusiminen – voidaanko valittu nide uusia – Jne. KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 20. Modulaarisuus Modulaarisuus ei ole joko-tai-kysymys Kirjastojärjestelmistä – Integroitu, modulaarinen, integroitu modulaarinen…?!? Modulaarisuuden hyödyntäminen käytännössä – Kaupalliset järjestelmät – Avoimen lähdekoodin järjestelmät KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 21. Yhteenveto Tulevaisuuden kirjastojärjestelmien oltava nykyistä joustavampia ja oltava helposti muunneltavissa muuttuvien tarpeiden mukaisesti – Toimintojen muokkaaminen ja uusien lisääminen – Prosessien sovittaminen kirjastojen tarpeisiin – Käytettävien järjestelmän osien valinta kirjastotasolla Saavutettavissa, mutta monia asioita otettava huomioon… – Palvelukeskeisyys, avoimet standardit rajapinnat, modulaarisuus, avoimuus, datan jakaminen, ketterä kehitys jne. KIRJASTOVERKKOPALVELUT
- 22. Yhteenveto Asiakasliittymä, virkailijoiden Käyttöliittymät käyttöliittymät, automaatit, mobiilisovellukset, Facebook, Twitter … Julkiset palvelut. Yksi julkinen palvelu voi Palvelurajapinta hyödyntää monia tietokantapalveluita, esim. uusi lainat. Yksittäisten tietojen haku, lisäys, Tietokantapalvelut muokkaus ja poisto. Esim. bib-, varasto-, nide-, auktoriteetti-, asiakastietue. Kuvailutiedot, auktoriteetit, tunnisteet, Tietovarannot varasto- ja nidetiedot, asiakastiedot, tapahtumarekisteri. KIRJASTOVERKKOPALVELUT