7. Sanontoja:
• Kauneus on katsojan silmässä
• Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa
• Valokuva valehtelee enemmän kuin
tuhat sanaa
• Näemme sen, mitä olemme tottuneet
näkemään
• Valokuva on muistin väline
• Katsoa vai nähdä?
8. Kuvan analyysin
kolmetasoinen kielioppi
Semioottinen tarkastelu (merkit, merkitykset)
1. Denotaatio- eli pintataso; näkyvä taso,
yksikäsitteinen, kaikki näkevät samat asiat
2. Konnotaatio- eli piilotaso; sivumerkitykset,
mielleyhtymät, arvosisällöt, symbolit, myytit
kulttuuritaustan, tietämyksen, ja
tuntemuksien peilaama taso
9. 3. Abstraktiotaso; visuaalinen rakenne,
miten asiat on pantu esille
Tarkastellaan seuraavia asioita:
1. sävyt (valöörit, värit)
2. tunnelma (millainen on kuvan yleistunnelma?)
3. painotukset (kiintopiste, muut tärkeät alueet)
4. rakenne (mitä elementtejä kuvassa on, miten sijoitettu,
suunnat, perspektiivi...?)
5. sommittelu (yleiset sommittelun säännöt, onko
kuvalla/kuvaajalla oma sommittelutapa?)
17. 1. VALO
• Valokuvauksessa valo on enemmän
kuin väline. Se on kuvan syntymiseen
välittömästi vaikuttava voima ja se
muuttuu työkaluksi, kuten sivellin ja
paletti maalaustaiteessa.
18. Valoa voidaan tarkastella esimerkiksi
seuraavista näkökulmista:
• valon suunta: sivuvalo, myötävalo, vastavalo,
ylä-/alavalo
• valon kovuus tai pehmeys: suora valo,
hajavalo, suodattuva valo
• valon väri (värilämpötilat)
• valon jakaantuminen kuvassa (valo, varjo,
pimeä)
24. 2. RAJAUS
• Rajauksella ja sommittelulla on kaksi
päätehtävää: informatiivinen ja
tulkinnallinen tehtävä
• Informatiivisessa kohde tuodaan esiin
selkeästi ja havainnollisesti.
• Tulkinnallisessa kohdetta selitetään,
tulkitaan esteettisesti ja myös
ideologisesti
32. 3. HETKI
• Kolmantena valokuvauksellisen
ilmaisun tärkeimmistä tekijöistä on
hetki, joka ajan katkeamattomassa
virrassa pysäytetään valokuvaan.
• Se on valokuvan tunnusmerkki ja sitä
voidaan sanoa rajaamiseksi
neljännessä ulottuvuudessa
39. MITEN KATSON
LEHTIKUVAA
1. esteettinen (visuaalinen vaikuttavuus)
2. eettinen (kestääkö kuva eettisen
tarkastelun, miksi kuva on otettu...?)
3. viestinnällinen: sisältö, rakenne, vaikutus
(mitä kuvaan on rajattu, mitä ehkä pois
jätetty, millä rakenteellisilla keinoilla viestiä
on vahvistettu, onko vaikutus
positiivinen/negatiivinen...?)
44. 1. FIRSTNESS: tunne
• välitön tunnevaltainen havainto, joka vaatii
kaiken huomion
”TÄSSÄ JA NYT”
• punktum = ensisijainen kohde kuvassa
• esim. kuva, jossa itkevä mies; katsoja
järkyttyy huomatessaan itkevän miehen,
katsoja saattaa itsekin alkaa kyynelehtiä, mitä
ihmettä on tapahtunut...
45. 2. SECONDNESS: reaktio
• etääntyneempi kokemus kuin ensimmäinen
• tulkinta, joka pohjautuu menneeseen, josta
yritämme oppia jotakin
• kuvailevuus; katsoja pystyy kertomaan, mitä
kuvassa näkyy: esim. kuvassa on useita
henkilöitä, sotilaita, yksi itkee, yhdellä on side
päässä, taustalla sekalaista tavaraa, on päivä
jne.
46. 3. THIRDNESS: ajattelu
• selittävä: analyyttisyys, pyrkii luomaan
järjestystä, olemaan objektiivinen
• tutkimuksellinen lähestymistapa, taustoja ja
syitä selittävä
47. THIRDNESS jatk.
kuvasta voidaan selvittää esim.:
•milloin kuva on otettu, kuka otti, missä
paikassa, missä tilanteessa, keitä
kuvassa on, onko tilanteesta muita kuvia,
miksi juuri tämä kuva julkaistiin, missä
julkaisussa, millä kameralla (ja filmillä)
kuvattu, aukko/aika...?
49. DIGITAALINEN VALOKUVA
• voiko ”puhtaaseen” valokuvaan enää luottaa,
kun kuvaa voi ”parannella” ja muuttaa
jälkikäteen siten, että katsoja ei välttämättä
huomaa sitä?
”Puhtauden” vaatimus riippuu kuvan
käyttötarkoituksesta:
• uutiskuvan ja dokumenttikuvan oltava
mahdollisimman aito
• taidekuvassa, kuvituskuvassa ja
mainoskuvassa mahdollisuus rankempaan
käsittelyyn
51. Kuvan laatu?
• Vrt. Vuoden luontokuvaa 2007 karhua
jahtaavista susista Robert Capan kuviin
Normandian maihinnoususta 1944
• tekniikka ”petti”, mutta se ei vähentänyt
kuvien ainutlaatuisuutta
54. Pohjoismaiden suurimman luontokuva-kilpailun voitti
suurpetokuvaaja Lassi Rautiainen Kajaanista kuvalla
”Takaa-ajo”.
Päätuomari Frans Lanting perusteli valintaansa:
”Kuvaaja on onnistunut tallentamaan hyvin
harvinaisen kohtaamisen, joka syttyy katsojan
silmissä elämään yhä uudelleen. Toteutus on hyvin
maalauksellinen, kuvassa on lähes myyttinen
tunnelma, joka synnyttää ajatuksia ja tarinoita. Olen
iloinen voidessani palkita teoksen, jossa perinteiseen
taidokkaaseen luontokuvaan ja hyvin epätavalliseen
tilanteeseen yhdistyy myös vahva kerronnallinen
sisältö.”