Dodo-keittiö: Vihreä talous @Kruununhaka, Helsinki. Keskustelu ja pohdiskelua planetaarisista rajoista, CO2-ongelmasta ja vihreän talouden käsitteestä.

1. VIHREÄ TALOUS
Dodo-keittiö
Vironkatu 5, Kruununhaka
16.5.2013
(Joni Karjalainen ja Tea Tönnov)
- TAI AINAKIN KESKUSTELUNAVAUS
VIHREÄLLE TALOUDELLE

2. LÄHTÖ-
ASETELMA
NYT
Ilmastokysymyksen tilanne: ---.
Ympäristön: - ja +?
"Happosateet voitettin? Biojäte roskiin? That's it?"
Mitä seuraavaksi? Energiakysymys?

3. 2007
Kuva: Yle Uutiset

4. YHDEKSÄN (9) PLANETAARISTA RAJA-ARVOA
CC-BY-SA Christian Leichsenring

5. PLANETARY BOUNDARIES
"PLANETAARISET RAJAT TMS."
● CO2-pitoisuus: 350ppm -> 399 ppm
● Biodiversiteetti: 10 lajia/vuosi -> 100
lajia/vuosi
● Typpi: 35 tonnia vuodessa typpeä pois
ilmakehästä -> 121 tonnia
Ei varmasti ole mahdollista löytää tieteessä ikinä lopullisia
määritelmiä, mutta precautionary principle määrittää
politiikantekoa (EU, kv. lainsäädäntö).
- Käytännössä politiikanteko ei aina ennaltaehkäise
ympäristö- tai ilmastohaittoja

6. CO2
Lisää aiheesta:
1. The Guardian Data VIsualization: http://www.guardian.co.uk/environment/interactive/2013/may/10/climate-warming-
gas-carbon-dioxide-levels-interactive
2. NOAA - Mauna Loa Observatory http://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/trends/history.html
CC-BY-SA Narayanese

7. “If we don’t change direction soon,
we’ll end up where we’re heading”
Lähde:Executivesummary,
WorldEnergyOutlookIEA2011,www.
iea.org
HUOMIOITA:
VUONNA 2017
OLLAAN
JO OHI.
OIKEASTAAN
OLEMME JO
NYT OHI. JUNA
MENI JO.

8. CO2 (1/2): Tilanne nyt
- IEA World Energy Outlook (2011, 2012): “Kohti +4-6
astetta”
- 2013 - 398-399ppm.
- 450ppm POLIITTINEN RISKIRAJA: ihan vain jos maallikko
katselee graafeja, näyttäisi että joskus noin vuonna 2036
- 350ppm TIETEELLINEN RISKIRAJA: ohitettiin vuonna 1988
- Johtopäätös 1: “Ts. Noin 50 vuodessa 100ppm lisää”
- Johtopäätös 2: CO2-määrä kiihtyy. Reagointi ei.
Lähteet: NOAA / Scripps / Mauna Loa Observatory, (http://www.esrl.
noaa.gov/gmd/ccgg/trends/)
Esim. CO2 Now (NOAA:n lukemat) (http://co2now.org)

9. CO2 (2/2): Vuosikymmenet
○ 2040: 460ppm +26
■ 2036 450ppm
○ 2030: 434ppm +24
○ 2020: 410ppm +22
■ 2015 400ppm
○ 2013 - 398ppm
○ 2010: 388ppm +19
○ 2000: 369ppm +15
○ 1990: 354ppm +16
■ 1988 350ppm
○ 1980: 338ppm +13
○ 1970: 325ppm +10
○ 1960: 315ppm
“Kohti +4-6 astetta” (IEA: World Energy Outlook 2012)
"If we don't change the direction soon, we'll end up where we are heading
(IEA: World Energy Outlook 2011)
(Huom. Vuodesta 2013
eteenpäin olevat CO2-
pitoisuudet arvioitu
perustuen
tähänastiseen. Kasvu
näyttäisi olevan nyt jo
lähes 20ppm per
vuosikymmen.)

10. RAJAT: Mineraalit, metallit,
luonnonvarat
● Miten määrittää absoluuttinen raja
(threshold). Tarvitseeko?
● Ennusteet liikkuvia uusien
mineraalilöydösten mukana.
● Öljy: Tietyt rajat tulleet vastaan? On siirrytty
helpoista öljylöydöistä vaikeaan öljyyn.
● Metallit
○ Kupari, alumiini, sinkki jne. jne.
● Muut metallit ja raaka-aineet

11. Rajat ja politiikka
"Thresholds are comforting for decisionmakers. There is no
controversy when a high-jumper makes the bar, in contrast
to a figure-skater who wins based on form and execution.
When the skater doesn’t make the grade, there is endless
debate about whether the judges were too harsh and what
revisions are needed in scoring procedures."
SCHLESINGER, William H. Planetary boundaries:
thresholds risk prolonged degradation. Nature Reports
Climate Change, 2009, 112-113.

12. Tarvitaan rajoja, jotta voi ohjata
● Voi ohjata kiintiöillä
● Voi ohjata veroilla
● Otetaan esimerkiksi hiilidioksidi ja
ilmastonmuutoksen torjuminen

13. 1. Fiksataan kulutus -> hinta liikkuu
Lähde: Marko Terviö - Akateeminen talousblogi http://blog.hse-econ.fi/?p=4989
PÄÄSTÖKAUPPA VAI -VERO?

14. b) Fiksataan hinta -> kulutus liikkuu
Lähde: Marko Terviö - Akateeminen talousblogi http://blog.hse-econ.fi/?p=4989
PÄÄSTÖKAUPPA VAI -VERO?

15. Uudet tarvittavat mittarit. Mikä
valitaan?
Esimerkiksi:
● HPI, Happy Planet Index
○ Eliniänodote / Ympäristökuormitus
● SHDI, Sustainable Human Development Index
○ BKT + elinikä + koulutus + ympäristö
● Vihreä BKT ("Green GDP")
○ BKT - ympäristöhaitat
● GPI (Genuine Progress Indicator) tai ISEW
○ 51 eri indikaattoria, positiiviset ja negatiiviset vaikutukset
○ "Aito kestävä taloudellinen edistys"
● Ecological Footprint
○ Ympäristöjalanjälki
● Carbon footprint
○ Hiilijalanjälki
● Vrt. perinteinen talouskasvu BKT (1934) ja inhimillinen kehitys HDI (1990)

16. (Esim. taloudellisessa) päätöksenteossa käytetään
mittareita ja tulkitaan paljon signaaleita
OverheatingeconomicindicatorsfortheG20economies
(IMF.WorldEconomicOutlookOctober2012)

17. Globaali kehityskeskustelu
EI OLE YHTÄ kuin globaali talouskeskustelu:
"Finanssikriisi, Kreikka, eurokriisi, Afrikan talouskasvu,
Kiina, Koillisväylän aukeaminen ja mineraali- tai
öljylöydöt"
Kehityskeskustelu, YK:
- YK:n Vuosituhattavoitteet (MDGs) (2000-2015) →
- Kestävän kehityksen tavoitteet? (SDGs) (2015-)
- Tuoko kansainvälinen tai ylikansallinen uutta
kansalliseen mainstream-ajatteluun?
- Kyllä ja ei.

18. Vihreä talous -jargon
ja erilaiset motivaatiot
UNEP: “Inclusive green economy”:
○ Relevantti kehitysmaille, kunhan ei rajoita kehitystä.
Kehitysmaissa pääasia yhä sosiaalinen kehitys ja
talouskasvun kakun jakaminen. Edistystä perinteisissä
kehitystavoitteissa (esim. terveys)
○ Miten "kehityksestä" vähemmän hiili-intensiivistä?
“Leapfrogging”-ajatus. Käytäntö yhä superhankalaa?
OECD: “Green growth”
○ Mitä ‘vihreä talous’ on Suomessa? Teollisuusmaissa?
Myynti eri tahoille eri tavoin?
○ USA - Global warming - Energy independence.
○ Arabimaat: “Varautuminen post-öljyaikaan.”

19. "Etelän" lobbareiden kommentteja
“Most people did not understand what green
economy means” (...) “Coming from the civil
society I have really struggled with this
(concept of green economy)” (...) “Millennium is
something for a 1000 years… sustainable is
something that looks to the future.”
(Kenialainen kansalaisjärjestöaktiivi,
mukana Rio+20-kokouksessa 2012 )

20. Vihreä talous -visualisointi:
Freytag and Sedlacko (2010)
Lähde: European Sustainable Development Network

21. Vihreä talous - luonto pääomana?
● Trendikäs ajatus
● Taloustieteen jatke,
lasketaan luonnon
välillisesti tuottama
arvo
● Esim. kuinka
arvokasta että
mangrove-metsät
suojelevat
tulvavahingoilta?
● WWF: Natural Capital
Kuva: WWF

22. Mutta vihreä talous - tulisiko luontoa
käsitellä pääomana - vai ei?
Argumentit puolesta:
● Annetaan taloudellinen arvo luonnon pääomalle
(natural capital).
● Koska poliittiset päätökset ja ihmiselämä pelkistyvät
kuitenkin rahaan, ei luonto enää jää
päätöksenteossa huomiotta
● Esim. "Koska tämä maisema on niin ja niin arvokas
(€), se kannattaa suojella."
Argumentit vastaan:
● Periksi taloustieteelle - paitsi ihmiselämä - myös
luonto koskemattomana linnakkeena kaupallistuu
● Esim. "Tämän maiseman tuottavuus on..."

23. Vihreä talous Suomessa v. 2013
Keskustelun alku:
● Green New Deal... joskus 2009...? Puoluepoliittinen
keskustelu...?
Keskustelu Suomessa: Kestävä talous... Commons...
Cleantech... Degrowth...
● Mutta miten visiointi vaikuttaa todellisuuteen?
● Miten ideoista käytäntöön?
● Minkälaista osaamista Suomella on esim. cleantech-
vientiin?
● Mitä pitää muuttaa jotta visiot toteutuvat?

24. Vihreä talous vs.
kestävä kehitys
● Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristö
● Kronologinen kehitys:
○ Talouskasvu →
○ Tulonjako (hyvinvointivaltio) → (1960-)
○ Ympäristöhaittojen torjunta (ups!) (1970-) →
○ Ilmastokysymys (@#X!! 2000-)
● Kestävä kehitys: Hyvä! Vaikeasti kolmiulotteinen?
● Vihreä talous tai kestävä kehitys sisällöllisesti kenties
samat? Ainakin samat luonnontieteelliset faktat
○ Sama(?) paketti talouskärki edellä, koska talous
on... keskeistä

25. MITÄ JUURI
NYT
TAPAHTUU?

26. 1. FOSSIILISTEN TUKIEN POISTO
Mielenosoitus +
Twitter-myrsky
Rio+20-
huippu-
kokouksen
yhteydessä
Lähde:
The Guardian
18.6.2012.

27. 2. UUSI GLOBAALI MINERAALI-/
ENERGIABUUMI
Globaali:
- Arktis: Koillis- ja Luoteisväylä aukeavat <- Ilmastonmuutos
- Itä-Afrikka: Mineraalilöydöt -> Kehitys oikeutena (CBDR)
- USA (Liquid natural gas) -> Riippumattomuus arabimaista
Kotimaa:
- Arktis. Pohjoinen ulottuvuus. Alkuperäiskansat.
- Suomen hiljattaiset kaivoslöydökset
● Kasvavien talouksien (erityisesti Kiina) resurssikysyntä
● Globaali talouskriisi: Muut talouden osa-alueet eivät
vetonauloina
● Kuka päättää? Kenen ehdoilla?

28. 3. SYNTEETTINEN ÖLJY
● Teknologia on olemassa
-> Vaikka sähkön/lämmöntuotannossa
onnistuttaisiin kehittämään hiilelle kilpailevia
teknologioita, niin liikennepolttonesteissä kisa
on vielä kovempi.
-> lisää riskiä siihen että kaikki hiili tullaan
polttamaan.

29. 4. Uusiutuvan energian osuus
kasvaa, MUTTA:
● Uusiutuva energia, esim. aurinkovoima on
kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana
enemmän kuin koskaan. Samalla hinta on
laskenut teknologisen kehityksen myötä.
● MUTTA: Energiantarve kasvaa talouskasvun
myötä ja väestö kasvaa vielä noin 2-3 miljardilla
● Esim. joissain tulevaisuusskenaarioissa
uusiutuvat energianlähteet vastaavat
keskiarvoltaan vain 27% globaalista
energiantuotannosta.
● Onko ydinvoima pahasta vai ei? Tabu se on.

30. ILMASTOKYSYMYS PALAUTUU
ENERGIAAN
● Mitä aidosti ovat merkittävät energiaprojektit
Suomessa? Entä mihin Suomi osallistuu
ylikansallisesti?
● Saksa: Energiewende: absoluuttisesti
uusiutuvien lisääntyminen nopeaa
● Tanska: Uusiutuviin satsaus
● Globaalin kokoluokan ratkaisut?
○ DESERTEC (= Aurinkovoimaa Saharasta) -
keskustelu

31. TEKNOLOGIAUSKO VS.
KÄYTTÄYTYTYMINEN
TEKNOLOGIAUSKO = Decoupling? Talouskasvua
ilman päästöjä/energiankulutusta/materiaaleja tms..
Ei ole saavutettu historiassa koskaan. Vain
suhteellista "decouplingia" esim. energiatehokkuutta.
Siksi tehokkuudesta puhutaan niin paljon.
KÄYTTÄYTYMISUSKO = Degrowth? Pikemminkin
joukko poliittisia epäkohtia ja vaatimuksia?
Mainstream-porukka ei ole valmis luopumaan
inhimillisen kehityksen materiaalisista osista. Vaikea
toteuttaa ilman realistisia vaihtoehtoja?

32. Ehdotuksia
johtopäätöksiksi
(betaversio 2.0)

33. 1. MAAILMA MUUTTUU, MUTTA
KLASSINEN KASVUKUVA EI MUUTU
Vuonna 2013:
● Business-as-usual on päästöjen väistämätön kasvu (2100:
550-600ppm).
● Mutta: Ympäristöhuoli ja yritysvastuu ovat sinänsä
trendikkäitä muoti-ilmiöitä
● Talouskeskustelu perinteisessä uomassaan. Ihmeellinen
voimattomuus vallalla? Vai ei sittenkään?
vs.
Vain viisi vuotta sitten:
● Keskustelu oli "Yes, we can!" ja tavoite 350-450ppm
(IPCC 2007: 350-450ppm). Otetaanko moninapainen
maailma (Kiina, BRICS) jota ei voi hallita annettuna?
● Epätavallisten vaihtoehtojen maailma

34. 2. TARVITAAN BEYOND ECONOMY-
AJATTELUA
● Tarvitaan uudenlaista kokonaiskuvan
hahmottamista. Argumentteina globaaleja syy-
seuraussuhteita, investointien uudelleenohjaamista,
uudenlaista koulutuspolitiikkaa, uusia yrityksiä,
taloudellisia ja poliittisia kannustimia. Talous on osa
tätä kuvaa.
● Tarvitaan uudenlaisia yhteistyökuvioita ratkomaan
juurtuneita ongelmia
Huom. Perinteisesti keskustelu on talouskasvu vs. ei-
talouskasvua, vasemmisto vs. oikeisto. Pelkkä vihreä
agenda ei riitä.

35. 3. MINERAALIT JA PLANETAARISET RAJAT EIVÄT
OLE (VIELÄ) OSA VIHREÄ TALOUS -KESKUSTELUA
Planetaariset rajat (typpi, makea vesi jne.):
● Kalastus, fosfori tai Tsad-järven kuivuminen -
pitkäaikaiset luonnontieteelliset ilmiöt - yhä
epäseksikkäitä (Miksi? Epätaloustieteellisiä?
Väärissä keskustelupöydissä?)
Luonnonvarat: Öljy, mineraalit:
● Päivänpoliittisen keskustelun ulkopuolella
● Alan omat arviot aina "öljyä yhä 63 vuodeksi" jne.
● Älypuhelimet, muovituotteet jne. osa elämää?
● Miten "Sustainable Mining" -tyyppiset aloitteet
yhtäkkiä "lähimpänä" vihreää taloutta?

36. 4. TARVITAAN CIRCULAR
ECONOMY-AJATTELUA
Circular economy = Mikä suomeksi? Kiertotalous?
Kierrätystalous? (Boulding, Baumgart, Heinberg)
Koska tarvitaan uudenlaista kokonaiskuvan hahmottamista... Syy-
seuraussuhteiden pohtiminen (flows) on vähemmän staattinen
lähestymistapa kuin lukujen (stocks) tuijottaminen?
● Sovellukset: Materiaalit, öljy nykyistä paljon
kunnianhimoisemmalla tasolla
Vrt. Etiikan kultainen sääntö
Väite: "businesses are in the process of experimenting with it and are
not yet ready to communicate publically"?
Huom.
- Luonnontieteessä kierrot (esim. veden, typen kierto) on keskeinen
lähestymistapa - taloustieteessä puolestaan matemaattinen tilastointi
Lisää:
http://www.guardian.co.uk/sustainable-business/driving-circular-economy-infographic
http://www.guardian.co.uk/sustainable-business/blog/circular-economy-private-sector-zero-waste

37. 5. TARVITAAN PAREMPAA ARGUMENTOINTIA
YMPÄRISTÖTALOUDELLISTEN FAKTOJEN
YMMÄRTÄMISEKSI
"Circular economy is also a business opportunity. A recent study
commissioned by the Ellen MacArthur Foundation concluded that there
is an annual net material cost saving opportunity of up to $380bn
(£237bn) in a transition scenario and of up to $630bn (£393bn) in an
advanced scenario."
Cycling worth £3bn a year to UK
economy, says LSE study
Report says industry employs 23,000 and generates £500m for the state
annually, as manufacturers see sales rise by 28%
tai
"Sitting in Nairobi traffic jams... let's calculate... takes one eight of
your lifetime - is a massive loss of productivity."

38. MITÄ
TEHDÄ
TÄLLE
YHTÄLÖLLE?
ESIMERKIKSI?

39. IDEAT JA SUOSITUKSET?
Suuret, keskisuuret ja pienet ympäristöteot?
1) Uudet mittarit käyttöön vakavasti? (suuri teko)
2) "Suljetuista kierroista" yleinen normi? (suuri teko)
3) Omille energiainvestoinneille valtion tukemia
kannustimia? Tyyliin: "Matalakorkoinen opintolaina" - Pitkä
ja edullinen takaisinmaksuaika? (keskisuuri teko)
4) Energian syöttötariffi kesämökeille? (keskisuuri teko)
__________________________? (suuri teko)
__________________________? (pieni teko)
__________________________? (keskisuuri teko)
__________________________? (suuri teko)
__________________________? (keskisuuri teko)

40. Mitä muuta? Mitä seuraavaksi?