hiperaldosteronismo

1. HHIIPPEERRFFUUNNCCIIÓÓNN
CCOORRTTIICCOOSSUUPPRRAARRRREENNAALL
AANNDDRROOGGÉÉNNIICCAA
DDEEFFIINNIICCIIÓÓNN
EEss aaqquueellllaa ssiittuuaacciióónn ccllíínniiccaa,, qquuee eessttaa ddaaddaa
ppoorr eell eexxcceessoo ddee pprroodduucccciióónn ddee aannddrróóggeennooss
eenn llaa ccoorrtteezzaa ssuupprraarrrreennaall

2. CCLLAASSIIFFIICCAACCIIÓÓNN DDEE LLAA HHIIPPEERRFFUUNNCCIIÓÓNN
CCOORRTTIICCOOSSUUPPRRAARRRREENNAALL
AANNDDRROOGGÉÉNNIICCAA
FFOORRMMAASS CCOONNGGÉÉNNIITTAASS::
-- DDééffiicciitt ddee 2211--hhiiddrrooxxiillaassaa
-- DDééffiicciitt ddee 1111--bbeettaa--hhiiddrrooxxiillaassaa
-- DDééffiicciitt ddee 33--bbeettaa--hhiiddrrooxxiieesstteerrooiiddee--
ddeesshhiiddrrooggeennaassaa

3. FFOORRMMAASS AADDQQUUIIRRIIDDAASS
-- HHiippeerrppllaassiiaa
-- TTuummoorr vviirriilliizzaannttee ((bbeenniiggnnooss oo mmaalliiggnnooss))
SSeeccrreettoorreess DDHHEEAA yy DDHHEEAA--SSuullffaattoo yy
tteessttoosstteerroonnaa

4. CCUUAADDRROO CCLLÍÍNNIICCOO
OOlliiggoommeennoorrrreeaa,, AAmmeennoorrrreeaa
HHiirrssuuttiissmmoo
AAttrrooffiiaa mmaammaarriiaa
CCaammbbiioo eenn eell ttoonnoo ddee vvoozz ((ggrraavvee))
MMuussccuullaattuurraa ddee ttiippoo mmaassccuulliinnoo
HHiippeerrttrrooffiiaa ddeell ccllííttoorriiss
AAccnnéé,, sseebboorrrreeaa yy ccaallvviicciiee

5. SSiiggnnooss yy ssíínnttoommaass mmááss
ccoommuunneess
HIRSUTISMO VIRILISMO
· Crecimiento de la
barba
· Pelo esternal y
areolar
· Escudo masculino
· Irregularidades
menstruales
· Obesidad
· Acné
· Calvicie temporal
· Prominencia de
laringe
· Clitoromegalia
· Atrofia de mamas

7. DDIIAAGGNNÓÓSSTTIICCOO
1177--KKSS uurriinnaarriiooss
DDHHEEAA--SSuullffaattoo ppllaassmmááttiiccoo
UUllttrraassoonnooggrraaffííaa
TToommooggrraaffííaa aaxxiiaall ccoommppuuttaarriizzaaddaa yy
rreessoonnaanncciiaa mmaaggnnééttiiccaa

8. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO
EEsscciissiióónn qquuiirrúúrrggiiccaa
MMeeddiiccaammeennttoossoo:: mmiittoottaannee.. 1122 gg//ddííaa

9. HHIIPPEERRAALLDDOOSSTTEERROONNIISSMMOO
DDeeffiinniicciióónn::
PPrroodduucccciióónn eexxcceessiivvaa ddee AAllddoosstteerroonnaa ppoorr llaa
zzoonnaa gglloommeerruullaarr ddee llaa ccoorrtteezzaa ssuupprraarrrreennaall..
EEss ddee ddooss ttiippooss::
-- HH.. PPrriimmaarriioo oo eennff.. ddee CCoonnnn
-- HH.. SSeeccuunnddaarriioo

10. HH.. pprriimmaarriioo eess uunn ssíínnddrroommee aassoocciiaaddoo ccoonn eell
aauummeennttoo eenn llaa sseeccrreecciióónn ddee llaa hhoorrmmoonnaa
aallddoosstteerroonnaa ppoorr ppaarrttee ddee llaa gglláánndduullaa
ssuupprraarrrreennaall,, ccaauussaaddoo ppoorr uunnaa aannoommaallííaa qquuee
ssee pprreesseennttaa eenn ddiicchhaa gglláánndduullaa..
CCuurrssaa ccoonn cciiffrraass bbaajjaass ddee rreenniinnaa ppllaassmmááttiiccaa

11. EEnn eell HH.. sseeccuunnddaarriioo,, eell aauummeennttoo eenn llaa
pprroodduucccciióónn ddee aallddoosstteerroonnaa eess ccaauussaaddoo
ppoorr aallggoo eexxtteerrnnoo aa llaa gglláánndduullaa ssuupprraarrrreennaall
qquuee iimmiittaa llaa ccoonnddiicciióónn pprriimmaarriiaa
CCuurrssaa ccoonn uunn iinnccrreemmeennttoo ddee sseeccrreecciióónn ddee
rreenniinnaa

12. EETTIIOOLLOOGGÍÍAA
HH.. PPrriimmaarriioo::
-- AAddeennoommaa ((mmááss ffrreeccuueennttee))
--HHiippeerrppllaassiiaa ddee llaa zzoonnaa gglloommeerruulloossaa
((llllaammaaddaa ttaammbbiiéénn hhiippeerrppllaassiiaa nnoodduullaarr))
-- CCaarrcciinnoommaa ((mmuuyy rraarroo))

13. HH.. SSeeccuunnddaarriioo::
-- IInnssuuffiicciieenncciiaa ccaarrddiiaaccaa ccoonnggeettiivvaa
-- CCiirrrroossiiss HHeeppááttiiccaa
-- SSiinnddrroommee nneeffrróóttiiccoo

14. SISTEMA RENINA-ANGIOTENSINA-ALDOSTERONA

15. CCLLÍÍNNIICCAA
PPrreessiióónn ssaanngguuíínneeaa aallttaa
DDoolloorr ddee ccaabbeezzaa
DDeebbiilliiddaadd mmuussccuullaarr
FFaattiiggaa
PPaarráálliissiiss iinntteerrmmiitteennttee
EEnnttuummeecciimmiieennttoo

16. LLAABBOORRAATTOORRIIOO
-- SSooddiioo sséérriiccoo eelleevvaaddoo oo eenn eell llíímmiittee
ssuuppeerriioorr ddee lloo nnoorrmmaall
-- PPoottaassiioo sséérriiccoo bbaajjoo
-- BBiiccaarrbboonnaattoo sséérriiccoo aauummeennttaaddoo

17. Para ccoonnffiirrmmaarr eell ddiiaaggnnóóssttiiccoo ddee HH.. 11rriioo ssee
ddeebbee ddeemmoossttrraarr::
-- CCoonncceennttrraacciióónn bbaajjaa ddee rreenniinnaa
-- VVaalloorreess uurriinnaarriiooss eelleevvaaddooss ddee
aallddoosstteerroonnaa
-- CCoonncceennttrraacciióónn sséérriiccaa iinnccrreemmeennttaaddaa ddee
aallddoosstteerroonnaa

18. - En el secundario eexxiissttee rreedduucccciióónn ddee
vvoolluummeenn iinnttrraavvaassccuullaarr ppoorr lloo ttaannttoo llaa
aaccttiivviiddaadd rreenniinnaa ppllaassmmááttiiccaa ssee
eennccuueennttrraa eelleevvaaddaa

19. EESSTTUUDDIIOOSS RRAADDIIOOLLÓÓGGIICCOOSS YY
OOTTRRAASS PPRRUUEEBBAASS
-- TTAACC aabbddoommiinnaall qquuee mmuueessttrraa mmaassaa
ssuupprraarrrreennaall
- EECCGG ((eelleeccttrrooccaarrddiiooggrraammaa)) qquuee mmuueessttrraa
aannoommaallííaass eenn eell rriittmmoo ccaarrddííaaccoo aassoocciiaaddaass
ccoonn nniivveelleess bbaajjooss ddee ppoottaassiioo
- IImmáággeenneess ssuupprraarrrreennaalleess ccoonn ccoolleesstteerrooll
mmaarrccaaddoo ccoonn rraaddiioo iissóóttooppooss

20. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO
EEll HH.. pprriimmaarriioo rreessuullttaannttee ddee uunn aaddeennoommaa
((ttuummoorr)) ggeenneerraallmmeennttee rreecciibbee uunn
ttrraattaammiieennttoo qquuiirrúúrrggiiccoo.. ddeessppuuééss ddee llaa
cciirruuggííaa,, aallgguunnaass ppeerrssoonnaass pprreesseennttaann
hhiippeerrtteennssiióónn yy rreeqquuiieerreenn mmeeddiiccaammeennttooss..

21. EEnn eell HH.. sseeccuunnddaarriioo,, nnoo hhaayy
iinntteerrvveenncciióónn qquuiirrúúrrggiiccaa,, ppeerroo llooss
mmeeddiiccaammeennttooss yy llaa ddiieettaa,, ssíí ssee
iinncclluuyyeenn eenn eell ttrraattaammiieennttoo ddeell
ppaacciieennttee..
-- DDiieettaa hhiippoossóóddiiccaa
-- EEssppiirroonnoollaaccttoonnaa

22. FFEEOOCCRROOMMOOCCIITTOOMMAA
DDEEFFIINNIICCIIÓÓNN::
TTuummoorr qquuee ssee oorriiggiinnaa eenn llaass ccéélluullaass
ccrroommaaffiinneess ((mméédduullaa ssuupprraarrrreennaall)) qquuee ccaauussaa
sseeccrreecciióónn eexxcceessiivvaa ddee ccaatteeccoollaammiinnaa ccuuyyoo
pprriinncciippaall ssíínnttoommaa eess llaa hhiippeerrtteennssiióónn aarrtteerriiaall

23. UUBBIICCAACCIIÓÓNN::
PPrreeffeerreenntteemmeennttee gglláánndduullaa ssuupprraarrrreennaall
ddeerreecchhaa..
- DDee llooss qquuee ccrreecceenn ddeennttrroo ddee llaa gglláánndduullaa
55%% hhaacceenn ccáánncceerr
- 2200%% ccrreecceenn ffuueerraa ddee ssuu uubbiiccaacciióónn nnoorrmmaall,,
ddee llooss ccuuaalleess 3300%% hhaacceenn ccáánncceerr

24. LOCALIZACIÓN
DE FEOCROMOCITOMAS EXTRA ADRENALES

25. OOTTRRAASS CCAARRAACCTTEERRÍÍSSTTIICCAASS
LLaa eettiioollooggííaa eess ddeessccoonnoocciiddaa yy ssee ppiieennssaa
qquuee eexxiissttee aallgguunnaa vviinnccuullaacciióónn hheerreeddiittaarriiaa,,
EEjj.. LLaa MMEENN ((ttiirrooiiddeess ––ppaarraattiirrooiiddeess yy
ssuupprraarrrreennaalleess))
SSee pprreesseennttaa eenn 11 ddee ccaaddaa 11000000 ppeerrssoonnaass,,
aa ccuuaallqquuiieerr eeddaadd yy sseexxoo,, ppeerroo ssoonn mmaass
ffrreeccuueenntteess eennttrree llooss 2200 5500 aaññooss

26. También aappaarreecceenn eenn ppaacciieenntteess ccoonn
eennffeerrmmeeddaadd ddee VVoonn HHiippppeell –– LLiinnddaauu,,
ccrreecciimmiieennttoo aannoorrmmaall ddee vvaassooss
ssaanngguuíínneeooss,, ffoorrmmaannddoo ttuummoorreess bbeenniiggnnooss
((hheemmaannggiioommaass))
EEnnffeerrmmeeddaadd ddee vvoonn RReecckklliinngghhaauusseenn,, oo
nneeuurrooffrriibbrroommaattoossiiss ((ccrreecciimmiieennttoo ddee
ttuummoorreess ffiibbrroossooss ssoobbrree llooss nneerrvviiooss))

27. SSÍÍNNTTOOMMAASS
SSíínnttoommaa pprriinncciippaall HHiippeerrtteennssiióónn AArrtteerriiaall,, eenn
5500 %% ddee llooss ccaassooss eess ssoosstteenniiddaa yy eenn eell
oottrroo 5500%% ccoonn eevvoolluucciióónn ppaarrooxxííssttiiccaa..
FFrreeccuueenncciiaa ccaarrddiiaaccaa aacceelleerraaddaa,,
ppaallppiittaacciioonneess
SSuuddoorraacciióónn eexxcceessiivvaa
RReessppiirraacciióónn rrááppiiddaa
PPiieell ffrrííaa yy hhuummeeddaa

28. DDoolloorr ddee ccaabbeezzaa iinntteennssoo
PPrreeccoorrddaallggiiaass
DDoolloorr aabbddoommiinnaall
NNaauusseeaass yy vvóómmiittooss
EEssttrreeññiimmiieennttoo oo ddiiaarrrreeaa
NNeeuurroossiiss ddee aanngguussttiiaa ((aattaaqquuee ddee ppáánniiccoo))

29. FFAACCTTOORREESS
DDEESSEENNCCAADDEENNAANNTTEESS DDEE CCRRIISSIISS
EENN EELL FFOOEECCRROOMMOOCCIITTOOMMAA
PPaallppaacciióónn aabbddoommiinnaall
AAnnttee fflleexxiioonneess oo ttoorrcciioonneess ddee ttrroonnccoo
DDeeffeeccaacciióónn ccooiittoo oo mmiicccciióónn
MMaanniippuullaacciióónn qquuiirrúúrrggiiccaa
IInnggeessttaa ddee aallccoohhooll yy ddee aalliimmeennttooss ggrraassooss
EEmmoocciióónn ssúúbbiittaa,, eexxcciittaacciióónn ppssííqquuiiccaa
AAnneessttééssiiccooss,, ccoorrttiiccooiiddeess,, mmeettoocclloopprraammiiddaa,,
eettcc

30. DDIIAAGGNNÓÓSSTTIICCOO
PPoorr llaa ccllíínniiccaa,, mmuucchhoo mmááss ffáácciill ssii ssee ttrraattaa
ddee hhiippeerrtteennssiióónn aarrtteerriiaall ppaarrooxxííssttiiccaa,,
aaccoommppaaññaaddaa ddee llooss oottrrooss ssíínnttoommaass
 LLaabboorraattoorriioo:: DDoossiiffiiccaacciióónn NNoorraaddrreennaalliinnaa yy
aaddrreennaalliinnaa ppllaassmmááttiiccaa oo ssuuss mmeettaabboolliittooss
uurriinnaarriiooss ((aacciiddoo vvaanniill mmaannddéélliiccoo)) yy
((mmeettaanneeffrriinnaass ttoottaalleess uurriinnaarriiaass))
UUllttrraassoonnooggrraaffííaa,,TTAACC yy RRMM

31. TTRRAATTAAMMIIEENNTTOO
EEll mmeejjoorr ttrraattaammiieennttoo eess eell qquuiirrúúrrggiiccoo
((eexxttiirrppaacciióónn ddeell ttuummoorr)),, ppeerroo aanntteess ::
-- CCoonnttrroollaarr llaa sseeccrreecciióónn ttuummoorraall ddee
ccaatteeccoollaammiinnaass
TTrraattaammiieennttoo mmeeddiiccaammeennttoossoo::
-- AAllffaa bbllooqquueeaanntteess FFeennooxxiibbeennzzaammiiddaass ddee
1100--4400 mmgg// 88hh
--BBeettaa bbllooqquueeaanntteess PPrroopprraannoollooll 2200--4400 mmgg//
66hh