Turun Talouspäivät on talouteen ja sijoittamiseen keskittyvä tapahtuma, joka tarjoaa mielenkiintoista sisältöä kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Vuonna 2019 Turun Talouspäivät järjestetään lauantaina 28.9. Turun kauppakorkeakoululla.

3. Tervetuloa oppimaan lisää
taloudesta ja sijoittamisesta!
Pitelet käsissäsi ensimmäistä Turun Talous-
päivien lehteä koskaan. Turun Talouspäivät
on ponnistanut kerralla Suomen johtavien
taloustapahtumien joukkoon. Asiantuntija-
joukkomme on koko Suomen tasokkaimpia
– ja vielä kaikkien kuultavissa, maksutta!
Toivottavasti pystymme tarjoamaan Sinulle
aidon mahdollisuuden lisätä omaa talous- ja
sijoitusosaamista. Alan ammattilaiset ovat
käytettävissä – rohkeasti keskustelemaan! Ta-
pahtumamme on myös oiva tilaisuus kohdata
muita taloudesta kiinnostuneita kävijöitä.
Raha ei tuo onnea - mutta se tuo turvaa, va-
pautta ja mahdollisuuksia. Onneksi vaurastu-
minen on mahdollista kaikille, jotka tarttuvat
toimeen. Vaurauden pohjana on ymmärrys,
josta kumpuavat teot. Taloudesta tai sijoitta-
misesta ei voi tietää liikaa. Lisäksi markkina-
tilanne muuttuu jatkuvasti. Sijoitusharrastus
jos joku pitää kiinni maailman menossa.
Asiantuntijoiden kuuleminen on edelleen
eräs parhaista tavoista jalostaa omia ajatuksia
ja oppia uutta. Puheenvuoroja kuuntelemalla
saa myös varmasti ajankohtaisimmat näke-
mykset.
Maailmantaloudessa odotellaan jo hidastu-
mista pitkän nousukauden jälkeen. Milloin,
miten ja kuinka voimakas lasku on edessä?
Miten kauan se kestää? Markkinat hermoile-
vat myös kiihtyvän kauppasodan seurauksia.
Silti monet yksittäiset yhtiöt pärjäävät satu-
maisen hyvin. Mistä tällaiset yhtiöt tunnis-
taa? Kotimaassa eduskuntavaalit häämöttä-
vät. Millaista talouspolitiikkaa 2020-luvulla
pitäisi harjoittaa? Kaikista näistä mielenkiin-
toisista aiheista keskustellaan myös Turun
Talouspäivillä.
Olemme erittäin kiitollisia kaikille kumppa-
neillemme ja puhujille, jotka ovat mahdol-
listaneet tämän päivän. Kiitos! Näin asian-
tunteva ja vaikutusvaltainen joukko harvoin
kerääntyy yhteen paikkaan, samana päivänä.
Tästä kannattaa ottaa kaikki irti!
Toivottavasti tämä lehti pystyy täydentämään
asiantuntijoiden näkemyksiä – ja innosta-
maan oppimaan lisää. Kannattaa myös käydä
vilkaisemassa Turun Talouspäivien some-ka-
navat, joista löytyy tapahtuman ja kumppa-
niemme parasta antia.
Taloustapahtumien joukossa nostimme ri-
man erittäin korkealle jo ensimmäisellä ker-
ralla. Jotta voimme tarjota entistä paremmat
mahdollisuudet oppia taloudesta ja sijoitta-
misesta, ensi vuonna luvassa on vielä suu-
rempi ja laadukkaampi Turun Talouspäivät.
Pitkän aikavälin tavoitteemme ei ole enem-
pää eikä vähempää kuin olla Suomen johtava
talous- ja sijoitustapahtuma.
Menestystä sijoituksiin ja tervetuloa Turun
Talouspäiville taas ensi vuonna!
VILLE VALKONEN
Turun Talouspäivien toimitusjohtaja
Ekonomi
1

4. P U H U J A G A L L E R I A
2

5. P U H U J A G A L L E R I A
3

6. O H J E L M A
4
EliasOikarinen:Voidaankoylihinnoitteluaasuntomarkkinoillahavaitaluotet-
tavasti?
EssiEerola:Asumisentuetvertailussajavaikutuksetmarkkinoihin
HenrikHusman:NasdaqHelsinkitänään
JamillaHeiskanen:FIRE–taloudellinenhyvinvointionjokaisenoikeus
JouniHannula:Joukkorahoituksenmahdollisuudetyrityksillejasijoittajille
JuhaAsikainen:BigDatasijoitustoiminnassa
JuhanaVartiainen:Suhdannejarakenne–törmääköSuomentaloustarjontara-
joitteisiinjamitäpitäisitehdä?
JuhoRomakkaniemi:Maailmanjaeuroalueentalousnäkymät
JukkaOksaharju:KummottismäälöyränvoittajaosakkeitHesanpörssist?
JussiMäkinen:Kotimaistenpk-yritystenlainoistasyntymässäuusiomaisuus-
luokka
JuusoKallio:Asunto-osakeyhtiövarallisuudenvaalijanajakasvattajana
JyriKinnunen:Sijoitusympäristö:Kumpimääräätahdin–talousvaipolitiikka?
KariHäkämies:Varsinais-Suomenkehitysnäkymät
KarriSalmi:PiensijoittajannäkymätjaVarsinais-SuomenOsakesäästäjät
KimmoLönnmark:Askeleenedellämuita–sijoittaminentuleviinpörssiyhtiöi-
hin
MikaelPentikäinen:YrittäjyydenmuutosjamerkitysSuomessa
MikaelRautanen:Sijoittaminendigitaalisendarwinisminaikakaudella
MinnaArve:Kaupungitjatalouskasvu
PetteriMenna:Realinvest–konkreettistakorkotuottoa
Piia-NooraKauppi:Tulimitätuli–Finanssialakantaavastuutajaviesuomalai-
siavaurauteen
SamiPakarinen:Asuntomarkkinoidennäkymät
SariLounasmeri:Mitäuusiosakesäästötilitarkoittaayksityissijoittajalle?
TeemuLehtinen:Verotuksennäkymät:mikäkiristyyjamikäkeveneeseuraa-
vaksi
TerhiVapola:MiksisijoittaakasvuyhtiöihinjaETF-rahastoihin?
Talouspoliittinenvaalipaneeli:JuhanaVartiainen (Kok.), VilleNiinistö(-
Vihr.), Eeva-JohannaEloranta(Sd.), OlaviAla-Nissilä (Kesk.)ja VilleTa-
vio (Ps.). Paneelinvetäjänä VeijoHyvönen,
VilleValkonen:Lisäärahaakaikille!PikavinkitvaurastumiseenjaTurunTalous-
päivienavaaminen
PUHUJATJAPUHEENAIHEET
AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
JATKOT16.15->SPARKUPILLA(TYKISTÖKATU4B).
SPONSOREDBYSAAVU.

7. 5
1. Audi
2. Turunkauppakorkeakoulu
3. VihreätDeGröna
4. SDP
5. Kokoomus
6. VSKiinteistöliitto
7. TurunKauppakamari
8. PaavoNurmiGames
9. TurkuBusinessRegion
10. Nordnet
11. VSOsakesäästäjät
12. Privanet
13. Alexandria
14. LähiTapiola
15. Vauraus
16. Springvest
17. Aurator
18. Titanium
K A R T T A

8. Markkinoilla on selvästi odottava tunnel-
ma. Osakemarkkinoiden nousu on jatku-
nut jo yli yhdeksän vuotta ja indeksit ovat
rikkoneet ennätyksiä. Kaikki ymmärtävät,
että nousu ei voi jatkua ikuisesti voimak-
kaampana kuin mitä reaalitalous kasvaa.
Monet merkit enteilevät jo laskua. Suu-
ret vipurahastot kuten Bridgewater ovat
julkisesti kertoneet odottavansa karhu-
markkinaa eli kurssilaskua. Myös USA:n
korkokäyrä ennakoi jo matalasuhdannetta
tai ainakin selkeää hidastumista. Keskus-
pankit ympäri maailman ovat kiristämässä
rahapolitiikkaa poikkeuksellisen suuren
finanssikriisin jälkeisen elvytyksen jälkeen.
Tämän myötä korot nousevat.
Markkinoihin kohdistuu myös ennalta-ar-
vaamattomia riskejä. Perustellusti maail-
malla jännitetään miten Brexitissä käy, yli-
kuumeneeko USA:n talous, kärjistyvätkö
Trumpin lietsomat kauppasodat, selviää-
kö populistien johtama Italia velkaongel-
mistaan ja miten käy Kiinan, kun se painii
edessä olevan eläkepommin, velkavuoren
ja kulutustaloudeksi muuntautumisen
kanssa. Länsimaita epävakauttava populis-
min aalto ei myöskään näytä päättymisen
merkkejä, eikä kukaan tiedä, missä maassa
seuraavaksi äänestetään valtaan mikäkin
uusi liike – ja mitä he tarkalleen vallallaan
tekevät.
Toisaalta maailmanmenoon kuuluvat aina
riskit. Loppujen lopuksi mikään rahoitus-
markkinoiden ulkopuolinen tai normaaliin
suhdannekiertoon liittyvä tapahtuma on
harvoin laukaissut vakavia reaalitalouden
taantumia. Esimerkiksi nyt jatkunut kurs-
sinousu on kestänyt arabikevään, Ukrainan
kriisin ja Syyrian sodan – kaikki erittäin
merkittäviä geopoliittisia häiriöitä.
Nousua kannattelevat edelleen jatkuva glo-
baali talouskasvu, kuluttajien luottamus ja
monien yhtiöiden hyvä tuloskehitys. Kor-
kotaso on edelleen historiallisen matala, ja
pysynee sellaisena vielä pitkään. Teknolo-
gian kehitys tuottaa jatkuvasti uusia, loista-
via liiketoimintamalleja, jotka parantavat
tuottavuutta ja ajavat talouskasvua.
Voi olla, että tänä vuonna nähty
hermoilu ja sivuttaisliike markkinoilla
tasoitti rajumpaa romahdusta. Toisaalta
historiallisilla mittareilla markkinat ovat
poikkeuksellisen kuumat, ja moni näkee
edessäselvänkuplanpuhkeamisen.Kaikissa
markkinatilanteissa voi menestyä, mutta se
vaatii tarkkuutta ja hereillä pysymistä. Nyt
kannattaa pitää markkinakorvat höröllä.
VILLE VALKONEN
Turun Talouspäivien toimitusjohtaja ja
ekonomi
Markkinakorvat höröllä
6

9. Alkuvuoden 2018 aikana rahoitusmarkki-
noiden mielenkiinto kohdistui maailman-
taloudessa lisääntyvään protektionismiin ja
alueellisiin eroihin keskuspankkipolitiikassa.
Kevään aikana pelot USA:n presidentin Do-
nald Trumpin protektionistisesta teollisuus-
ja kauppapolitiikasta ovat asteittain konkre-
tisoituneet ja riski kauppasodasta kasvanut.
Kauppasotakehityksen lisäksi myös korkojen
nousu Yhdysvalloissa on painanut erityisesti
kehittyvien talouksien valuuttoja ja sijoitus-
markkinoita. Euroopassa poliittista epävar-
muutta kasvatti osaltaan Italian maaliskuisia
parlamenttivaaleja seurannut hallituskriisi,
joka nosti esiin pelkoja euroalueen tulevai-
suudesta. Syksyllä epävarmuutta ovat lisän-
neet Turkin tilanne ja huolet Brexit-neuvot-
teluiden takkuamisesta.
Vaikka poliittinen epävarmuus on pysytellyt
korkealla ja kauppasodan uhka luo epävar-
muutta talouden pitkän aikavälin näkymiin,
maailmantalouden lyhyen aikavälin kasvunä-
kymä on pysytellyt vahvana. Yhdysvalloissa
talouskasvun ennustetaan kuluvana vuonna
kiihtyvän noin 2,8 prosenttiin. Myös kehitty-
vien talouksien kasvunäkymät ovat edelleen
myönteiset: BRIC-maiden keskimääräiseksi
talouskasvuksi arvioidaan noin 4,5 prosent-
tia. Vaikka euroalueen osalta kasvu jäänee
hieman edellisvuodesta, myös euroalueen ja
Suomen talouskasvun odotetaan jatkuvan
noin 2,2 ja 2,7 prosentin tasoilla. Kokonai-
suutena ennakoivat suhdannekuvaajat osoit-
tavat globaalin talouskasvun vaimentuvan
hieman edellisvuodesta, ja maailmantalou-
den suhdannehuippu näyttää ajoittuneen
vuoden 2017 loppupuolelle.
Sijoitusympäristö: Kumpi määrää
tahdin – talous vai politiikka?
7

10. Keskuspankkipolitiikassa alueellinen eriyty-
minen jatkui alkuvuodesta, kun Yhdysvaltain
keskuspankki FED jatkoi koronnostojaan
myönteisten suhdannenäkymien ja kiihty-
neiden inflaatio-odotusten myötä. Loppu-
vuoden aikana FEDin odotetaan nostavan
ohjauskorkoaan vielä kahdesti. Kesäkuussa
Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti supis-
tavansa arvopapereiden osto-ohjelmaansa
syyskuusta lähtien. Ensimmäinen koronnos-
to nähtäneen euroalueella vasta aikaisintaan
vuoden 2019 toisella puoliskolla. Korkojen
nousu, kasvanut kauppasodan uhka ja paine
kehittyvien markkinoiden valuutoissa ovat
painaneet alkuvuodesta osakemarkkinoi-
ta ja korkosijoituksia, erityisesti kehittyvien
markkinoiden osalta.
Vuoden toisella puoliskolla markkinoiden
mielenkiinto kohdistunee tuonti- ja vasta-
tulleihin liittyvien neuvottelujen etenemi-
seen. Pohjimmiltaan nykytilanteeseen liitty-
vä todellinen uhkakuva on nykymuotoisten
tuontitullien sijasta se, että meneillään oleva
kehitysjohtaisipysyväänkäänteeseenglobali-
saatiokehityksessä kasvavan protektionismin
muodossa. Tällä olisi laajempia negatiivisia
vaikutuksia maailmantalouden pidemmän
aikavälin näkymiin. Tilanteen pitkittymi-
nen vaikuttaa lyhyemmällä aikavälillä mm.
yritysten investointipäätöksiin ja kasvattaa
epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Samaan
aikaan nimelliskoroissa on edelleen keskus-
pankkipolitiikan normalisointipyrkimyksistä
syntyvää nousupainetta. Tilanteessa sijoitus-
toiminnan näkymät pysyttelevät haastavina,
ja loppuvuodesta arvopaperimarkkinoilla
voidaan nähdä huomattavaakin kurssihei-
luntaa. Sijoittajan kannalta tilanteessa koros-
tuvat pitkäjänteisyys ja riittävän hajautuksen
merkitys.
JYRI KINNUNEN
Rahoitusmarkkinaekonomisti, KTT
LähiTapiola Varainhoito Oy
VASTUUVAPAUSLAUSEKE
Tämä esitys on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen nä-
kemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Esityksen sisältämät arviot,
tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin
tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä
esitystä ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä esityksessä
esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla
tai -palveluilla. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi menettää
sijoittamiaan varoja. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta.
Asiakkaan tulee ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustua sijoitustuotetta
tai -palvelua koskeviin materiaaleihin. LähiTapiola Varainhoito Oy ei vastaa
tämän esityksen mahdollisista puutteista, virheistä tai sen käytöstä aiheutu-
neista välittömistä tai välillisistä vahingoista.
Tätä esitystä tai sen osaa ei saa jäljentää tai siirtää elektronisesti, kopioimal-
la, nauhoittamalla tai muuten tallentaailman LähiTapiola Varainhoito Oy:n
kirjallista lupaa.
Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan yksityiseen käyttöön. Kaikki oikeudet
pidätetään. Esitystä siteerattaessaon lähteenä mainittava LähiTapiola Varain-
hoito Oy.
Olen jo nuoruudessani nähnyt, millaisen
määrän työtä ja periksiantamattomuutta yrit-
täminen vaatii. Se vaatii myös rohkeutta, jos-
kus hieman hulluutta ja toisinaan uhrauksia-
kin. Yrittäminen on elämäntapa.
Perustettu yritys on usein kuin oma lapsi.
Syntymän jälkeen sitä hoivataan. Ensimmäi-
sinä elinvuosina yrittäjä vastaa sen tarpeisiin
ympäri vuorokauden. Yritys kehittyy, kulkee
ensin ehkä horjuen ja saattaa kompastuakin,
mutta lopulta askel on varma ja käynti vakaa-
ta. Yritys kasvaa.
Harmillisen usein kasvu loppuu liian aikai-
sin. Suomessa on lukuisia yrityksiä, joilla olisi
Kasvu vaatii kumppaneita
8

11. kyky, mutta jostain syystä ei aikeita kasvuun.
Kasvun ytimessä on investointi ja rahoitus on
sen yksi keskeinen komponentti. Yrittäjät ei-
vät kuitenkaan aina tunne kaikkia rahoitus-
vaihtoehtoja, joilla tämä toteuttaa. Kun tarve
investointiin nousee, ei yrittäjä välttämättä
tiedä pankin tai muun perinteisen rahoittajan
lisäksi tahoja, joiden puoleen kääntyä. Jos ra-
hoitus ei järjesty, saattaa kannattavakin hanke
jäädä toteuttamatta.
Suomi on vielä hyvin pankkikeskeinen rahoi-
tusmarkkina. Näen jo kuitenkin, että olemme
suuren muutoksen kynnyksellä. Pankkien
sääntely on kiristynyt ja yrittäjät kaipaavat
rahoitukseen vapautta sekä joustavuutta.
Kasvua halutaan hakea yhä enemmän omilla
ehdoilla. Joukkorahoituksen valtavaan poten-
tiaaliin on alettu herätä. Sillä voi esimerkiksi
täydentää perinteistä pankkilainaa ja näin
mahdollistaa yrityksen tarvitseman inves-
toinnin. Pyrimme olemaan puuttuva palanen
kokonaisrahoitusratkaisuissa. Sijoittajamme
ovat mahdollistajia investointien tekemisessä
ja kasvun luomisessa.
Joitain vuosia sitten joukkorahoitus käsitet-
tiin lähinnä hyväntahtoisena, vastikkeetto-
mana lahjoitustoimintana. Se voi kuitenkin
olla myös paljon muuta. Yritysrahoitusta poh-
tiessa kyseeseen voi tulla esimerkiksi oma-
pääomaehtoinen joukkorahoitus, jossa vas-
tineeksi sijoituksesta saa yhtiön osakkeita.
Vauraus välittää joukkorahoitettua yrityslai-
naa, joka ohjaa yksittäisten sijoittajien sijoi-
tukset yrityslainoihin. Olemme alan pioneeri
ja selkeästi suurin toimija.
Sijoittajan näkökulmasta joukkorahoitetut
yrityslainat mahdollistavat hajauttamisen
omaisuusluokkaan, josta saatu tuotto ei edel-
lytä osakemarkkinoiden jatkuvaa kasvua. Ko-
timaisen yrittäjyyden tukemisen ohella tämä
lieneekin yksi suurimmista syistä, minkä
vuoksi joukkorahoitetut yrityslainat kasvatta-
vat kovaa vauhtia suosiotaan sijoittajien kes-
kuudessa.
On ollut hienoa huomata, että asiakasyri-
tystemme määrä on jatkuvassa kasvussa.
Kauttamme rahoitusta on välitetty noin 120
miljoonaa euroa noin tuhannelle yritykselle.
Tämä osaltaan viestii luottamuksesta yrit-
täjyyteen ja uskosta positiivisiin talousnä-
kymiin. Positiivisen vireen voi nähdä myös
Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreimmassa,
kesäkuussa 2018 julkaistussa Pk-Pulssissa,
joka puolivuosittain kartoittaa pienten ja kes-
kisuurten yritysten tilannetta. Kasvuhakuis-
ten yritysten määrä on sen mukaan nousussa,
ja nämä yritykset arvioivat niin kysynnän,
työllisyyden, investointien kuin ulkomaan-
kaupankin kehittyvän myönteisesti seuraa-
van vuoden aikana.
Toisinaan kasvu on kiinni ainoastaan sopivis-
ta kumppaneista. Työssäni Vauraudella olen
ollut mukana siivittämässä lukuisia pk-yri-
tyksiä kasvuun ja pyrkimässä tuottamaan
tasaista tuottoa yli viidelle tuhannelle sijoit-
tajillamme. Tämä on ollut etuoikeus ja ilo –
toivottavasti saamme edelleen myös tulevina
vuosina kasvaa yhdessä.
ILKKA MAULAVIRTA
Liiketoimintajohtaja
Vauraus Suomi Oyj
9

12. Tätä kirjoittaessa eletään elokuun jälkipuolis-
koa ja Q2-tuloskausi on saatu lähes päätök-
seen. Kuten kahtena edellisenäkin kvartaali-
na, myös tällä kertaa suomalaisten yhtiöiden
tuloskasvu oli vaisua suhteessa markkinaodo-
tuksiin. Vaikka liikevaihdon keskimääräinen
kasvu on ollut kutakuinkin linjassa odotuk-
siin, ovat eurooppalaiset yhtiöt onnistuneet
kokonaisuudessa suomalaisia paremmin.
Tästä huolimatta Helsingin pörssin tuotto-
kehitys vuoden alusta on ollut poikkeukselli-
sen hyvää verrattaessa muuhun Eurooppaan.
Tämä selittyy kuitenkin muutaman ison yhti-
ön kurssinousulla – mainittakoon Neste, For-
tum, Nokia ja metsäyhtiöt esimerkkeinä. Yh-
dysvallat jatkaa yritysten tuloskunnon osalta
omassa luokassaan vahvistuvan talouden ja
veroreformin voimalla. Päättynyt tuloskau-
si oli 22. perättäinen kvartaali, kun yli 50 %
tuloksista ylittivät konsensusestimaatit. Tätä
kirjoittaessa S&P 500 indeksi löi juuri tammi-
kuun All-Time-High -lukemansa sekä samal-
la astui historian pisimpään nousukauteensa,
jota on kestänyt pian jo kymmenen vuotta.
Pörssien trendi ainakin USA:ssa ja Suomessa
on siis positiivinen. Loppuvuotta alleviivaa
toisaalta joukko sijoittajien tunnelmia varjos-
tavia kysymyksiä. Palataan ensin hetki taakse
päin; kun tähän vuoteen lähdettiin, markki-
nat olivat huolestuneita kiristyvästä rahapoli-
tiikasta, inflaation kiihtymisestä, Pohjois-Ko-
reasta ja Yhdysvaltojen kauppapolitiikasta.
Pohjoismaisesta näkökulmasta tarkasteltu-
na myös Ruotsin ja Norjan asuntomarkkina
näyttivät yskähtävän tänä vuonna. Lisäksi
jotkut vielä muistavat, että Saksan hallitus
ja Merkelin asema oli vaikeuksissa, syöden
politiikan palstatilaa pitkältä Iso-Britannian
EU-eroprosessilta. Ei mennyt kauaa, kun
globaalit kasvuennusteet tammi-helmikuus-
sa maltillistuivat ja inflaatio näytti kiihtyvän
odotettua enemmän. Volatiliteetti niin osa-
ke- kuin korkomarkkinoilla räjähti hetkeksi
ja saimme maistaa pientä -10 %:n korjauslii-
kettäkin. Kuluvan vuoden parista töyssystä
ollaan kuitenkin nyt selvitty kuivin jaloin ja
pörssinousu on jälleen saanut jatkua.
Tullaan takaisin nykyhetkeen; alkuvuoden
huolenaiheista muutama on vaihtunut tai
kadonnut uusien otsikoiden taakse, mutta
jotkin riskiteemat ovat eskaloituneet jopa do-
minoiviksi ajureiksi. Kiristyvä rahapolitiik-
ka Yhdysvaltojen keskuspankin FEDin oh-
jauskoron nostojen johdolla säilyy tärkeänä
avainteemana edelleen. Muut kehittyneiden
talousalueiden keskuspankit seuraavat FEDin
vanavedessä, jos eivät kaikki koronnostoilla,
niin retoriikallaan ja muilla rahapolitiikan
välineillä. Inflaatiopeikkoa ei ole viime päi-
vinä näkynyt ja Korean niemimaa on vaihtu-
Loppuvuoden 2018
sijoitusnäkymät
Politiikka näyttelee yhä merkittävää
roolia markkinoilla
10

13. nut takaisin Lähi-Idäksi. Saksan hallituskriisi
ratkesi, mutta Italian uusi populistivoittoinen
hallitus ja maan budjettiesitys syksyllä pitää
poliittista riskiä yllä Euroopassa, samalla kun
euroalueen kasvuvauhti on alkuvuonna mel-
kein puolittunut. Euroalueen reunamaiden
pankkisektori voi nousta herkästi tapetille
uudelleen, mikäli talouden rattaat hyytyisi-
vät enemmän. Brexit-neuvottelut jatkuvat
määräpäivän lähestyessä ensi maaliskuussa.
Tuorein esiin noussut kysymysmerkki on ke-
hittyvien talouksien sietokyky selvästi vah-
vistuneelle dollarille ja kiristyvälle dollarilik-
viditeetille. Tästä ollaan nähty esimerkkejä
mainittavammin Turkista ja Argentiinasta.
Yksi teema on noussut ylitse muiden – Yh-
dysvaltojen ankara kauppa- ja ulkopolitiikka.
Trump pelaa maksimipanoksilla ja on pyrki-
nyt irtautumaan aiemmista kauppasopimuk-
sista ja neuvottelemaan uudet ja ”Amerikalle
reilummat” bilateraaliset sopimukset tullien
uhalla. Keskeiseen rooliin tässä ovat nousseet
erityisesti kauppasuhteet Kiinaan. Tariffeja
on jo asetettu teräkselle ja alumiinille globaa-
listi sekä Kiina ja USA toisilleen yhteensä n.
100 miljardin dollarin vaihdon edestä. USA
suunnittelee 200 miljardin tuonnille lisätul-
leja, mikäli Kiinan myönnytykset eivät johda
sopimukseen. Koko Kiinan tuonnin arvoa (n.
500 mrd. USD) asettamista tariffien alaiseksi
ei ole poissuljettu. Trumpin tiukka näkökanta
ei näytä maltillistuvan ennen marraskuun vä-
livaaleja, jolloin vaihtuu Yhdysvaltojen edus-
tajienhuone kokonaan sekä osa senaatista.
Täysimittaiseen kauppasotaan markkina ei
tunnu silti uskovan.
Vaikka uhkia markkinoille onkin helppo
tunnistaa useampia, niin ne kuitenkin kuu-
luvat aina asiaan. Riskit ovat tuoton hinta
ja toisaalta tuotto on korvaus riskien kanta-
misesta. Makroluvut ovat edelleen vahvoja,
vaikka globaalisti niissä ollaankin nähty mal-
tillistumista vuoden alusta. Poikkeuksellisen
vahvana talouden vire jatkuu Yhdysvalloissa,
missä talouskasvu kiihtyy yhä. Erityisesti de-
fensiiviset toimialat, kuten teleoperaattorit
ja yhdyskuntapalvelut, ovat hyötyneet vero-
reformista. Siitä hyötyy myös pankkisektori,
jonka kasvuedellytyksiä esimerkiksi Euroop-
paan nähden tukevat lisäksi vahvemmat ta-
seet ja regulaation purku – samalla kun EU:n
regulaatio nimenomaan kiristyy. Lopuksi
todettakoon, että vaikka nousukauden paras
veto maailmalla on todennäköisesti jo taka-
na, ei taantuma ole välittömässä näköpiiris-
sä. Tietyt ennakoivat rahoitusmarkkinoiden
indikaattorit, kuten Yhdysvaltojen valtiolai-
nojen litistyvä korkokäyrä, povaavat kasvun
hieman hyytyvän 2019–2020, mutta reaaliai-
kainen talousdata ei osoita mitään akuutteja
merkkejä taantumasta. Lyhyellä aikavälillä
sijoittajien tulisikin pohtia painotuksia juuri
Yhdysvaltoihin. Se sanottuna riskitason sää-
täminen sijoituksissa maltillisemmaksi olisi
ehkä jo syytä aloittaa, jos sitä ei vielä ole teh-
nyt.
OSSI KESKISARJA
Varainhoitaja, ekonomi
OP Turun Seutu
11

14. Lainamuotoinen joukkorahoitus on raken-
nuttajille hyvä tapa rakentamisen aikaisen
pääoman hankkimiseen varsinaisen yhtiö-
lainan ja oman pääoman rinnalle. ”Meidän
kautta saatavan lainan osuus on yleisesti noin
15-50 prosentin välillä kohteen kokonaisra-
hoituksesta ja minimissään noin 200 000-300
000 euroa. Otamme vastaan ja tarkastamme
kaikki meille tarjotut rakennus-, kiinteistöke-
hitys- ja infrahankkeet”, Petteri Menna lupaa.
Realinvest.fi-palvelun ensimmäinen pilot-
tikohde toteutettiin vuoden 2017 lopussa.
Tietoisuuden lisääntymisen myötä hankkei-
den lukumäärä kasvaa koko ajan. Tämä vaa-
tii enemmän karsintatyötä, mutta näin myös
voidaan valikoida parhaimmat kohteet sijoit-
tajien saataville.
”Rahoitusta hakiessaan rakennuttajalta pyy-
detään erinäisiä dokumentteja, joiden pe-
rusteella teemme yrityksestä taloudellisen
ja juridisen selvityksen. Jos kaikki on kun-
nossa, teemme varsinaisen projektin tarkat
kassavirtalaskelmat, samassa tarkastetaan
kohteiden vakuuskattavuudet ja määritetään
lainalle vakuudet. Näin varmistetaan yhtiön
suorituskyvyn riittävyys toteutukseen ja tun-
nistetaan projektin mahdolliset riskitekijät jo
etukäteen. Tämän jälkeen laaditaan markki-
nointimateriaalit ja toteutetaan rahoituskier-
ros Realinvest.fi-palvelussa”, Menna valottaa.
”Meidän kautta saatavan lainan
osuus on yleisesti n. 15-50 prosen-
tin välillä kohteen kokonaisrahoi-
tuksesta.”
Kun haluttu lainapääoma on kerätty sijoitta-
jilta, laina siirtyy rakennuttajalle ja sijoittaja
alkaa saada kuukausittaista korkotuottoa.
Laina-ajan päätyttyä pääomat maksetaan
takaisin. Laina-ajat ovat yleensä 12-18 kuu-
kautta, maksimissaan noin 24 kuukautta.
Sijoittajan näkökulmasta tarjolla on hyvää,
mutta matalariskistä tuottoa.
”Korkotuotto liikkuu 7-12 prosentin vuo-
sikorkotasossa, mikä on määritelty ennalta
kohdekohtaisesti. Sijoituksen minimimäärä
on kohteesta riippuen 500-1 000 euroa, joten
sijoittamisen aloittaminen on tehty helpoksi.”
Sijoittajille on rakennettu käyttäjäystävälli-
nen verkkopalvelu sijoitusten tarkasteltuun.
Hyvää tuottoa kiinteistöjen
joukkorahoituslainalla
12

15. Tuottojen nostaminen tai uudelleenmerkintä
toisiin kohteisiin käy käden käänteessä. ”Hoi-
damme sijoittamiseen liittyvän byrokratian
sijoittajan puolesta ja sijoittaminen ei aiheuta
lainkaan kuluja”, Menna summaa.
PETTERI MENNA
Realinvest-palvelun omistavan Privanet
Securities Oy:n rahoitusjohtaja.
Realinvest-palvelun lanseerannut Privanet Securi-
ties Oy on osa Privanet Groupia. Privanet tunnetaan
rahoitusmarkkinaa innovoivana yrityksenä, jolla on
pitkä historia listaamattomien yritysten rahoitusjär-
jestelyistä. Yhtiö on tehnyt voimakkaita panostuksia
informaatiojärjestelmien kehittämiseen ja osallistuu
näin merkittävillä panostuksilla alan digitalisoitumi-
seen. Keväällä 2016 kotimaisten kasvuyritysten jouk-
korahoittamiseen lanseerattu AROUND-palvelu on
kerännyt kesästä 2016 saakka 25:lle kasvuyhtiölle yli
46 milj. euroa. Privanetin yhtenä tavoitteena on olla
sijoituspalvelualan johtava FinTech-toimija.
Tutustu palveluun tarkemmin osoitteessa www.realin-
vest.fi
Taloyhtiön tilinpäätös
tiedon lähteenä
Ymmärtävätkö taloyhtiöiden osakkaat ja
asukkaat, mitä kaikkea taloyhtiön tilinpäätös
yhtiön taloudesta kertoo. Välttämättä eivät,
eikä kaikkea tarvitsekaan. Jo sillä pääsee
pitkälle, kun osaa katsoa tilinpäätökses-
tä ne muutamat, oleellisimmat asiat. Tilin-
päätösasiakirjoista löytyy tietoa tilikauden
tapahtumien lisäksi yhtiön taloudellisesta
tilasta ja tulevaisuuden näkymistä.
Tuloslaskelma ja tase
Tilinpäätös koostuu tuloslaskelmasta, tasees-
ta, toimintakertomuksesta sekä liitetiedoista.
Tuloslaskelma on selkeälukuinen yhteenveto
siitä, miten taloyhtiöin tilikauden tulos on
muodostunut eli mitä tuloja ja menoja yhti-
öllä on ollut. Lukujen vierellä on aina vertai-
lutietona edellisen tilikauden vastaava luku,
jolloin tilikausien väliset erot ovat helposti
nähtävissä. Mikäli esimerkiksi hoitokulujen
puolella on tapahtunut merkittäviä muutok-
sia, on muutosten taustat hyvä selvittää.
On hyvä muistaa, että tuloslaskelma on ve-
rotuksellinen laskelma eli sen laadinnassa on
taloyhtiön tarkoituksenmukaista pyrkiä näyt-
tämään nollatulosta, taloyhtiöiden tehtävänä-
hän ei ole tehdä voittoa. Tähän tavoitteeseen
päästään käyttämällä tuloksentasauskeinoja,
joita taloyhtiöillä ovat vanhat tappiot, poistot,
asuintalovaraus, korjauskulujen käsittely sekä
13

16. vastiketulojen rahastointi. Vanhoja tappioita
lukuun ottamatta valitut tuloksentasauskei-
not näkyvät tilikauden tuloslaskelmassa, tu-
losta pienentävinä erinä.
Tase kertoo taloyhtiön taloudellisen tilanteen
tilinpäätöspäivänä, eli yhtiön varat ja velat
kyseisenä hetkenä. Tase koostuu kahdesta
puolesta, joita kutsutaan nimillä Vastaavaa
ja Vastattavaa. Vastaavaa-puolella näkyvät
taloyhtiön varat. Vastattavaa-puolelta löyty-
vät puolestaan yhtiön oman ja vieraan pää-
oman rahoitus. Taseesta nähdään esimerkiksi
rahastojen muutokset vertailutietoja apuna
käyttäen sekä rakennuksien ja rakennelmien
tasearvo. Rakennuksien ja rakennelmien ta-
searvo on oleellinen tieto, koska se määritte-
lee minkä suuruisen poiston yhtiö voi tulosta
tasatakseen tehdä. Maksimipoisto on 4 pro-
senttia tuosta arvosta.
Taseesta on helposti nähtävissä myös yhti-
ön velan määrä, on kuitenkin muistettava
laskea lyhytaikainen ja pitkäaikainen velka
yhteen, jotta kokonaissumma tulee huomioi-
tua. Oleellista on kiinnittää huomiota myös
saamisiin kiinteistön tuotoista, sillä siitä pys-
tytään näkemään kyseisellä hetkellä rästissä
olevien suoritusten määrä.
Tutki toimintakertomus ja vastikejälkilas-
kelmat
Numeroita vieroksuvalle toimintakertomus
on hyvä tapa perehtyä yhtiön talouteen. Toi-
mintakertomus on sanallinen selvitys yhtiön
tilikaudesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä
asioista, jotka eivät suoraan käy ilmi tilinpää-
töksestä. Se on monelle taloyhtiön osakkaal-
le, ja monesti myös toiminnantarkastajalle,
tärkein informaation lähde taloyhtiön toi-
minnasta.
Vastikkeiden määrittelyn onnistuminen nä-
kyy vastikejälkilaskelmasta. Laskelma kertoo,
onko taloyhtiön hoitoon kerätty riittävästi,
liikaa vai liian vähän rahaa. Laskelmalla var-
mistetaan, että raha käytetään oikeaan tar-
koitukseensa. Kustakin yhtiössä perittävästä
vastikkeesta on laadittava oma jälkilaskel-
mansa. Laskelmien lopputuloksena muodos-
tuu vastikekohtainen yli- tai alijäämä, joka
tulee huomioida seuraavan tilikauden talous-
arviota laadittaessa. Hyvän taloudenpidon
tunnusmerkki on, kun taloyhtiön tilillä on
rahaa noin kahden kuukauden vastikekerty-
män verran.
JUHO JÄRVINEN
Talous- ja veroasiantuntija
Suomen Kiinteistöliitto
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on 1907 perustettu
Suomen Kiinteistöliiton paikallisyhdistys. Olemme
kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan
asiantuntijaorganisaatio. Yli 2.300 jäsenen yhteisöm-
me muodostuu pääasiallisesti asunto-osakeyhtiöistä
(90 %) Varsinais-Suomen alueella.
14

17. Nytjoskoskaanvauhdikkaassamuutoksessaonaikavarmistaa
johtamisosaaminenjaorganisaationkykytoimiasekätarttua
uusiinmahdollisuuksiinmuuttuneessakilpailutilanteessa.
Lisätietojajohtamisenkoulutuksista:
MiiaTammisto-Lehtinen0505733671&NadjaGalfano0504672145
ÄLÄSEURAA–JOHDA!
UTU.FI/EXE
15

18. “Omahan Oraakkeli”
ei löydä ostettavaa
Maailman ikonisimpiin sijoittajiin kuuluva
Warren Buffett istuu tällä hetkellä suuren
rahavuoren päällä. Buffet on itsekin maail-
man rikkaimpia ihmisiä, mutta lisäksi hän
hallinnoi valtavaa sijoitusomaisuutta johta-
mansa Berkshire-Hathway -yhtiön kautta.
Tällä hetkellä ”Omahan Oraakkelina” tun-
nettu Buffett ei siis kulje ostohousut jalas-
sa. Buffett tunnetaan sijoittajana, joka etsii
laatua kohtuullisella hinnalla. Hän ei siis
tyydy kohtuulliseen sijoitukseen halvalla.
Buffettin yhtiö on muun muassa Applen,
Philipsin, American Expressin ja Coca-
Colan suuromistajia. Tällä hetkellä yhtiön
kassassa olevan sijoittamattoman rahan voi
laskea olevan noin 100 miljardia dollaria.
Buffett on äärimmäisen tarkka sijoitusten-
sa tuotosta. Rahalle ei ole löytynyt riittävän
hyviä kohteita.
Buffett käyttää markkinoiden arvostusta-
soa mittaamaan suhdelukua Yhdysvaltojen
bruttokansantuotteen (nimittäjä) ja yhti-
öiden yhteenlaskettujen markkina-arvojen
välillä (osoittaja). Tuota osamäärää onkin
alettu kutsumaan nimellä Buffet-indikaat-
tori.
Tunnusluku on tietenkin aina yksinkertais-
tus. Nykytalous on globaali, ja yhdysvalta-
laisyritysten tuloksista iso osa tulee muual-
ta kuin USA:sta. Silti indikaattorista voi
saada yleisnäkemyksen arvostustasoista.
Buffettin erään haastattelun mukaan, jos
suhdeluku on 70-80 prosenttia, osakkeita
kannattaa yleistasolla ostaa. Tällä hetkellä
liikutaan yli 130 prosentissa, kaukana yli
Buffetin kohtuullisen hinnan vaatimusten.
Yli sadan prosentin indikaattori on ollut
vuosituhannen vaihteessa teknokuplan ai-
kaan, juuri ennen finanssikriisiä ja koko
ajan vuoden 2014 jälkeen.
Täytyy muistaa, että Buffet indikaattori ku-
vaa markkinoita yleensä, eikä kerro mitään
yksittäisistä yrityksistä. Selvää kuitenkin
on, että tällä hetkellä osakkeet keskimäärin
ovat kalliitta suhteessa reaalitalouden ko-
koon. Buffettin viitearvoon päästäisiin, jos
Yhdysvaltain kansantuote vajaat kaksinker-
taistuisi tai osakkeiden kurssit putoaisivat
miltei puoleen nykyisestä. Vaikka mies on
tunnettu kärsivällisyydestään, jaksaakohan
Omahan Oraakkelikaan odotella näitä, vai
joutuuko hän muuttamaan raja-arvojaan?
Varmaa on, että tyhjätaskuna Buffett ei seu-
raavaan kurssilaskuun joudu ratsastamaan.
Ja silloin on taas halvempaa ostaa.
VILLE VALKONEN
Turun Talouspäivien toimitusjohtaja
Ekonomi
16

19. 17

21. Vahva kiinnostus kasvuyhtiöihin
sijoittamiseen
Sijoittaminen kasvuyhtiöihin on noussut ot-
sikoihin hyvästä syystä, sillä kasvuyhtiöitä
pidetään yhtenä parhaista sijoituskohteista,
kun hakee korkeaa tuottoa.
Springvest on ainoana alan toimijana onnis-
tunut 100-prosenttisesti ja kerännyt yhteensä
lähes 70 miljoonaa euroa rahoitusta kasvuyh-
tiöille. Se onkin Suomen suurin joukkorahoi-
tustoimija kasvuyhtiöiden osakeantien järjes-
tämisessä 36 % markkinaosuudella.
Springvestin teettämän Sijoittajatutkimuksen
mukaan osakesäästäjistä jopa 57 % on kiin-
nostunut sijoittamisesta kasvuyhtiöihin.
Joukkorahoitus on syntynyt työkaluksi, joka
on tehnyt kasvuyhtiöihin sijoittamisesta
helppoa ja mahdollista suurelle joukolle si-
joittajia.
“Sen sijaan, että sijoituksen tekee yksi tai kak-
si suursijoittajaa, tarjoamme mahdollisuutta
isommalle joukolle sijoittajia – sadoille ih-
misille – osallistua lupaavien kasvuyhtiöiden
osakeantiin”, toimitusjohtaja Terhi Vapola
Springvestistä toteaa.
Joukkorahoitus ja positiivinen
kierre
Springvest saa ison määrän yhteydenottoja
kasvuyhtiöiltä ja valitsee vain kaikkein lupaa-
vimmat kasvuyhtiöt rahoituskierroksille.
”Ammattitaitoisen valintaprosessin tarkoitus
on nimenomaan karsia jyvät akanoista. Kos-
ka olemme onnistuneet kaikissa tekemissäm-
me rahoituskierroksissa, yhä paremmat ja
paremmat yhtiöt hakeutuvat meidän kohde-
yhtiöiksemme. Ja niiden osakeannit kiinnos-
tavat sijoittajia. Positiivinen kierre ruokkii
itseään”, Terhi Vapola selostaa ja jatkaa:
”Kasvuyhtiösijoittaminen kiinnostaa yhä
useampia sijoittajia. Siitäkin huolimatta, että
vain 25 % osakesäästäjistä kokee tietävänsä
tarpeeksi kasvuyhtiösijoittamisesta.”
Sijoittajatutkimus vahvistaa myös, että tuot-
to on tärkein syy sijoittaa kasvuyhtiöihin.
Potentiaalisen tuoton lisäksi kohdeyhtiön
valintaan vaikuttaa yhtiön toimiala (60 %) ja
yrityksen avainhenkilöiden kokemus, taustat
ja vahvuudet (49 %).
Kasvuyhtiösijoittaminen ja ETF-rahastot
Springvestin sijoittajatutkimuksessa selvi-
si, että potentiaalisen korkean tuoton lisäksi
kasvuyhtiösijoittamisessa motivoi vastuulli-
suus, jännitys ja suomalaisten yhtiöiden tu-
keminen. Jotkut sijoittajat haluavat jännittää
mukana ja seurata, miten heidän valitsemal-
laan kasvuyhtiöllä menee. Jotkut puolestaan
haluavat sijoittaa yhtiöön, joka edistää itselle
merkityksellisiä asioita.
”Haluamme ravistella sijoitusalaa, koska
kaikilla on oikeus mahdollisuuteen saada
korkeampaa tuottoa. Ja riippumatonta va-
rainhoitoa. Tunnetusti nämä kaksi yhdessä
– listaamattomat sijoitukset ja kulutehokas
ETF-salkku – ovat tuottavin tapa saada pa-
rasta sijoitustuottoa ja tasapainottaa sijoitta-
mista”, Terhi Vapola toteaa.
Springvestin sijoittajatutkimus
19

22. Vahvojen kärkialojen ja etenkin niitä edusta-
vien veturiyritysten ympärille on muutamas-
sa vuodessa kehittynyt Turun seudulla poik-
keuksellisen vahva tekemisen meininki, joka
ulottuu yritysmaailman ohella myös julkisiin,
seudullista elinvoimaa ja kasvua tukeviin
toimenpiteisiin. Seudun yritys- ja innovaa-
tiotoimintaa markkinoidaan Turku Business
Region -nimellä, joka viestii kasvuhakuiselle,
kansainvälisyyteen tähtäävälle yritystoimin-
nalle dynaamisesta ympäristöstä.
Yrittäjyyden arvostus ja houkuttelevuus on
viime vuosina kasvanut. Digitalisaatio on
tehnyt liikeideoista yhä useammin skaa-
lautuvia ja rajat ylittäviä. Tällöin puhutaan
startup-yrittäjyydestä, joka koetaan kiinnos-
tavaksi, jopa trendikkääksi vaihtoehdoksi ja
elämäntavaksi.
Startup- ja kasvuyritysten saama huomio on
vähitellen herättänyt myös rahoittajien ja si-
joittajien kiinnostuksen. Perinteisten osak-
keiden, rahastojen ja joukkovelkakirjojen
rinnalle on syntynyt uusia mahdollisuuksia
sijoittaa kasvuyrityksiin. Yhtenä esimerkki-
nä näistä on Turun korkeakoulutaustaisten
kasvuyritysten tukemiseksi perustettu Mont-
tu Ventures Oy, joka viime vuodenvaihteessa
keräsi perustamisantinsa yhteydessä yli 730
000 euron sijoitukset yhteensä 77 uudelta
osakkaalta. Monttu Ventures tarjoaa kenelle
tahansa matalan kynnyksen sijoittaa ja vauh-
dittaa samalla omalla alueellamme toimivien
yritysten tietä kohti menestystä.
Elokuussa menestyksekkäästä rahoituskier-
roksestaan uutisoi Turun yliopiston ja Hu-
makin (Humanistinen ammattikorkeakoulu)
opiskelijoiden perustama Entis. Hyönteis-
ruoan kehittämiseen keskittynyt Entis kokosi
seitsemältä eri sijoittajalta – joukossa myös
Monttu Ventures – yhteensä 200 000 euron
sijoituksen.
Myös julkisten yrityspalveluiden tärkeänä
painopisteenä ovat kasvuyritykset. Alkuvai-
heen perustamisneuvonnan rinnalle ovat
nousseet startup-yrityksille suunnatut palve-
lut. Turku Science Park Oy:n johdolla toimi-
va SparkUp on startup-toiminnalle verkosto-
ja ja sparrausta tarjoava yhteisö ja toimitila.
Vuosittain SparkUp-yhteisön toimijat toteut-
tavat kolme 10-viikkoista yrityskiihdytysoh-
jelmaa, joissa yhteensä noin 30 yritystä tai
yritysaihiota saa monipuolista tukea ideansa
työstämiseen.
Hieman pidemmälle edenneille kasvuyrityk-
sille tarjolla on omia, alakohtaisia ja pidem-
pikestoisia kiihdytysohjelmia. Life Science
Accelerator on keskittynyt lääkekehitykseen,
diagnostiikkaan ja terveysteknologiaan, tuo-
reempi Maritime Accelerator etsii ja rakentaa
kumppanuuksia meriteollisuudessa kansain-
välisten kärkiyritysten ja innovatiivisten kas-
vuyritysten välille.
Turku Business Region
kasvuyritysten dynaamisena
ympäristönä
20

23. Turku Science Park Oy:n innovaatioalus-
toista tunnetuin lienee Raisiossa toimiva
Smart Chemistry Park, joka on keskitty-
nyt bio- ja kiertotalouteen ja cleantechiin.
Raisio Oyj:n tehdasalueella sijaitsevissa
tiloissa toimii jo 14 kemian- ja prosessitek-
niikan kasvuyritystä ja tiiviissä yhteistyö-
verkossa 60 yritystä.
Turun seudun startup- ja kasvuyrityspalve-
lut sekä niissä toimivat verkostot kehittyvät
jatkuvasti. Turku Business Region on laaja
verkosto ja mahdollisuus myös sijoituskoh-
teita etsiville. Tutustu kokonaisuuteemme
verkossa www.turkubusinessregion.com ja
tilaa myös uutiskirjeemme, niin pysyt ajan
tasalla alueemme monipuolisista mahdolli-
suuksista.
NIKO KYYNÄRÄINEN
Toimitusjohtaja
Turku Science Park Oy
21
Cloak and Dagger, eli tuttavallisemmin CnD,
on viekas myynnin edistämisen luova toimisto.
Näyttävät ja myyntiä lisäävät asiakaskohtaamiset ovat
juttumme.
Autamme sinua toteuttamaan näyttäviä ja elämyk-
sellisiä kampanjoita, jotka kasvattavat myyntiäsi ja
kehittävät brändiäsi. Onhan jokainen asiakaskohtaa-
minen mukana yrityksen brändin rakentumisessa.
MEISTÄ
twitter.com/cndagency
linkedin.com/companies/cndagency
info@cloakanddagger.fi
www.cloakanddagger.fi
cloakand dagger
linnankatu 18, 3. krs, 20100 turku
facebook.com/cndagency
instagram.com/cndagency
ke
h i tä m m e b r ä n d
iäsi
edis
täm m e m y y n ti
äsi

24. Sijoittamisesta ja taloudesta ei koskaan voi
tietää liikaa - mutta välillä vaikuttaa siltä,
että tietoa on tarjolla liiankin paljon. Verkko
pursuaa paikkoja, joiden luotettavuudesta tai
oleellisuudesta ei voi olla varma.
Harva sijoittaa ammatikseen, minkä vuoksi
on tärkeää myös, mistä saa varmasti hyödyl-
listä tietoa nopeasti ja vaivattomasti.
Alan tunnettuja lehtiä seuraamalla pysyy kär-
ryillä ajankohtaisista ilmiöistä, mutta niiden
kautta voi olla vaikea päästä alkuun tai toi-
saalta syventää ymmärrystä kovin pitkälle.
Mistä sijoitustietoa kannattaa hankkia, jos
taustaa sijoittamisesta ei vielä kovin paljon
ole? Tässä muutama vinkki.
Pörssisäätiön sijoituskoulu on eräs parhaista
paikoista aloittaa perehtyminen arvopape-
risijoittamiseen. Pörssisäätiön oppaat ja kä-
sikirjat ovat selkeitä ja seikkaperäisiä. Niistä
voi kokeneempikin sijoittaja kerrata yksityis-
kohtia. Oppaat ovat ilmaiseksi verkosta ladat-
tavissa.
Verkkosivut: www.porssisaatio.fi/opetus
Kirjavinkkejä aihepiireittäin
Näillä perusopuksilla pääsee syventymään it-
selle kiinnostaviin aihepiireihin.
Kansantalous: Lindholm & Kettunen: Glo-
baali kansantalous
Verotus: Pörssisäätiö: Sijoittajan vero-opas
Rahoitusmarkkinat: Knüpfer & Puttonen:
Moderni rahoitus
Osakkeet: Saario: Miten sijoitan pörssiosak-
keisiin
Korkoinstrumentit: Pörssisäätiö: Sijoittajan
korko-opas
Rahastot: Puttonen & Repo: Miten sijoitan
rahastoihin
Asuntosijoittaminen: Turunen & Orava:
Osta, vuokraa, vaurastu
Strukturoidut sijoitustuotteet: Järvinen &
Parviainen: Pääomaturvattu sijoittaminen
Parhaat paikat kartuttaa
sijoitusosaamista
22

25. Veronmaksajain keskusliitto
Veronmaksajat on järjestö kaikille omasta
taloudesta kiinnostuneille. Jäsenet saavat Ta-
loustaito-lehden, joka on erinomainen yleis-
julkaisu omasta taloudesta. Pääpaino ei ole
sijoittamisessa, mutta sijoitussisältöäkin on.
Lisäksi jäsenillä on käytettävissä veroneuvon-
tapalvelut.
Verkkosivut: www.veronmaksajat.fi
Osakesäästäjien keskusliitto
Varsinkin suorasta osakesijoittamisesta kiin-
nostuneille Osakesäästäjät ovat erinomai-
nen yhteisö. Jäsenet saavat Viisas Raha -leh-
den, joka sisältää ajankohtaisia näkemyksiä
iensijoittamisharrastuksen tueksi. Varsi-
nais-Suomessa toimii liiton piirijärjestö Var-
sinais-Suomeen Osakesäästäjät, joka järjestää
paikallista toimintaa.
Verkkosivut: www.osakeliitto.fi
Suomen Vuokranantajat
Asuntosijoittamisesta kiinnostuneille Suo-
men Vuokranantajat on kattavin taho, jolta
saa monipuoliset materiaalit ja oppaat ai-
heesta. Jäsenet saavat Vuokranantaja-lehden,
joka sisältää käyttökelpoista sisältöä jokaisel-
le asuntosijoittajalle.
Verkkosivut: www.vuokranantajat.fi
Inderes, Nordnet ja salkunrakentaja.fi ovat
oivia paikkoja hankkia ajankohtaisia näke-
myksiä. Muun muassa näiden tahojen blogit
kannattaa ottaa seurantaan. Materiaalia on
paljon, ja sen laatu on pääosin erinomaista.
Nordnet tarjoaa myös perustason koulu-
tusvideoita kiinnostuneille. Nordnetin Ra-
hapodi on hauskasti viihteellistetty talouden
ajankohtaisohjelma. Inderes taas tarjoaa
huipputason yhtiöanalyyseja. Sisällön ja ana-
lyysien määrästä ei kannata häkeltyä, vaan
poimia virrasta itse kiinnostavia aiheita, sen
verran kuin ehtii lukemaan tai kuuntelemaan.
Verkkosivut:www.inderes.fi, www.nordnet.fi,
www.salkunrakentaja.fi
23

26. Olen työskennellyt finanssialalla nyt muuta-
man vuoden useammassakin eri roolissa ja
yhtiössä. Lisäksi olen ollut asiakkaana ja si-
joittajana pidempään. Tänä aikana olen tör-
männyt monenlaisiin toimintamalleihin ja
tapoihin hoitaa asiakkuuksia. Jaan tässä omia
näkemyksiäni siitä, miten erottaa alalla toi-
mivan ”myyntikulttuurin” siitä, että oikeasti
saat asiantuntevaa palvelua sijoituksiesi kans-
sa. Alalla on valitettavan huono maine, syys-
täkin.
Monet alalla toimivat tahot kivijalkapankeis-
ta yksityisiin pankkiiriliikkeisiin ovat vuosia
kaupanneet asiakkaille toinen toisistaan omi-
tuisempia tuotteita joiden kulurakenteista
ei ota kokeneempikaan sijoittaja välttämät-
tä selvää. Tähän on nyt vuoden alusta tullut
muutos ja alan läpinäkyvyys on muutenkin
MIFID2 myötä parantunut. Paljon on silti
vielä tehtävää ja syvälle pesiytyneet tahot var-
masti etsivät uusia tapoja kiertää säädöksiä.
Asiakkaan kannalta voi olla vaikea erottaa
asiantuntija myyjästä, lipeväkieliset myyjät
kun ovat kovin taitavia esiintymään asiantun-
tijoina. Mikäli sijoittamien ei ole tuttua puu-
haa voi olla vaikea tehdä eroa, milloin tuote
kuulostaa hyvältä, ja milloin se oikeasti on
hyvä. Yritän tässä kirjoituksessa tuoda esille
eroja myyjän ja asiantuntijan toimintamal-
leissa, jotta voit huomata punaiset liput mah-
dollisissa asiakastapaamisissa.
Asiantuntijat esittelevät tuotteet rauhallisesti,
korostaen sekä huonot että hyvät puolet. Ei
puhuta pelkistä satumaisista tuotoista vaan
verrataan aina tuottoja riskeihin. Käydään
läpi muutama skenaario ja mitä tapahtuu,
jos tietty riski realisoituu. Asiantuntijalla on
usein vastaavia tuotteita muutama eri vaihto-
ehto ja he käyvät ne läpi rauhallisesti. Myyjä
pyrkii ”myymään” kun asiantuntija esittelee.
Ei pidetä kiirettä, eikä aseteta asiakasta ikä-
vään ”painetilanteeseen”. Annetaan materiaa-
lit mukaan ja aikaa rauhassa kotona perehtyä
ja miettiä asiaa. Hyvää tuotetta ei ole pakko
tunkea asiakkaan kurkusta alas ja saada ni-
miä paperiin saman tien.
Asiantuntija kertoo avoimesti oman palk-
kausmallinsa ja provisionsa eikä sitä piilo-
teta pienellä präntillä asiakassopimuksen
liitteeseen 14-C. Samoin toimitaan kaikkien
kulujen kanssa, kysyttäessä heti kerrotaan
tuotteen hallinnoinninkulut, merkkaus- ja
lunastuskulut sekä mahdolliset muut kulut.
Olen törmännyt tapaukseen, jossa kolme
kertaa kysyessäni sain joka kerta vastaukseksi
”kulurakenne löytyy nettisivujen kulut osios-
ta”. Myyjä kyllä sen tiesi, ei vain halunnut sitä
kertoa. Valitettavan harva asiakas ilmeisesti
sen jaksoi tarkistaa. Mikäli mihinkään kysy-
myksiin saat välttelevän vastauksen, voi olla
aika nostaa kytkintä. Asiantuntijalla ei ole
tarvetta piilottaa mitään tuotteeseen liittyvää.
Myyjällä usein on vaikeuksia täyden läpinä-
kyvyyden kanssa.
Asiantuntija vastaa kaikkiin kysymyksiin
rauhallisesti ja välttäen suuria tunnetasoja.
Keskustelu kulkee asialinjalla eikä sorru ma-
nipulointiin vaikkapa asiakkaan luottamuk-
sella pelaten. Jos yhteyshenkilösi jatkuvasti
käyttää tunnepohjaisia kikkoja kuten ”luota
minuun” eikä perustele asiaa faktoilla ja tilas-
toilla saattaa olla aika vaihtaa firmaa tai aina-
kin kontaktiasi.
Asiat selitetään juurta jaksain auki, usein ha-
vainnollistaen ja piirtäen. Tähän pätee ylei-
Mistä erottaa sijoitusasian-
tuntijan ja sijoitusmyyjän?
24

27. nen totuus, jos et osaa selittää asiaa yksin-
kertaisesti ja ymmärrettävästi, et osaa asiaa
riittävän hyvin.
Tapaamisiin on aina tervetullut muitakin
henkilöitä, saa ottaa luotetun tutun mukaan
ja asiasisältö ei muutu eri henkilöiden koh-
dalla. Asiantuntija ottaa aina selvää koko-
naisvarallisuudesta ja muista sijoituksista,
tämä voi tuntua utelulta, mutta allokaatio-
päätöksillä on suuri merkitys eri riskeihin.
Asiantuntija ottaa huomioon muut sijoituk-
sesi, asumistilanteesi ja yleisen taloudellisen
tilanteesi, jotta voi suositella sopivia tuotteita
juuri riskinotto halukkuuteesi ja sijoitushori-
sonttiisi.
Asiantuntija myöntää virheensä, jos hänen
suosittelemansa tuote on tehnyt tappiota.
Hän käy läpi syyt miksi niin on käynyt ja
rauhallisesti esittelee eri vaihtoehdot. Myyjä
tukeutuu helposti markkinoiden epävarmuu-
teen tai keksii erinäköisiä tekosyitä jotka vie-
vät vastuun pois hänen harteiltaan.
Viimeisenä vinkkinä tämä: Suhtaudu va-
rauksella tuotteisin joissa on erinäköisiä
esteitä rahojen nostamiselle. Osa tuotteista
on niistä huolimatta ihan asiallisia, mutta
muistisääntönä kannattaa olla heti tarkkana,
jos kysyttäessä rahojen nostossa alkaa tulla
nikottelua kuluista ja muista esteistä rahojen
välittömälle palauttamiselle. Kiinteistörahas-
toissa ja jossain muissakin sijoituksissa on
usein muutaman kuukauden realisoimisai-
ka ja tämä on ihan ymmärrettävää. Osaan
tuotteista taas nämä on rakennettu vain, jotta
asiakas ei tulisi toisiin aatoksiin. Tuotteen
ollessa riittävän hyvä ei tällaisia varmistuksia
tarvita, vaan kukaan ei halua rahojaan en-
nenaikaisesti niistä nostaa.
MISKA LAHTI
Nuorten osakesäästäjien jäsen, rahoituksen
opiskelija ja intohimoinen osakesijoittaja. Ta-
voitteena parantaa finanssialan läpinäkyvyyt-
tä ja edesauttaa kansankapitalismia. Innostuu
liiankin helposti väittelemään aiheesta kuin
aiheesta.
25

28. Suomalaisen pankkikentän uusi haastaja,
Oma Säästöpankki, käynnisti elokuussa sel-
vityksen Helsingin pörssiin listautumisesta.
Taseella mitattuna OmaSp on Suomen suurin
säästöpankki (2,8 mrd), konttoreita on 40 ja
asiakkaita noin 135 000, joten kokoluokka
riittää pörssiin.
”Listautuminen antaisi meille todennäköi-
sesti parempia edellytyksiä toteuttaa pan-
kin kasvustrategiaa tulevaisuudessa. Meillä
on jo vahvat näytöt kannattavasta kasvusta
viime vuosilta. Listautuminen antaisi myös
uusille osakkeenomistajille mahdollisuuden
osallistua pankin kehitykseen. Asiakkaat
puolestaan hyötyisivät pankin kehitykses-
tä parempina palveluina. Lupaamme tarjota
asiakkaillemme parhaan pankkikokemuksen
henkilökohtaisen asiakaspalvelun ja digitaa-
listen palvelukanaviemme kautta. Elämme
mielenkiintoisia aikoja, odotan innolla tule-
via päätöksiä,” kommentoi OmaSp:n toimi-
tusjohtaja Pasi Sydänlammi.
OmaSp keskittyy liiketoiminnassaan vähit-
täispankkitoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen
monipuolisia pankkipalveluja sekä oman ta-
seensa kautta, että välittäen yhteistyökump-
paneidensa tuotteita. Pankki harjoittaa myös
kiinnitysluottopankkitoimintaa. OmaSp:n
asiakaskunta koostuu pääasiassa henkilöasi-
akkaista ja PK-yrityksistä. Vakavaraisen pan-
kin kannattavuus oli vuonna 2017 vertailu-
ryhmän paras Suomessa kokonaispääoman
tuotolla (ROA) mitattuna.
Turkuun uusi konttori – johta-
jaksi Aliisa Leimu
Oma Säästöpankki avaa suuremman kont-
torin Turun ydinkeskustaan vielä tämän
vuoden aikana. Konttorinjohtajaksi valittiin
KTM Aliisa Leimu.
”Olen todella innoissani uuden edessä. Tus-
kin maltan odottaa, että pääsemme tiimin
kanssa tositoimiin. OmaSp tuo hyvän lisän
ja vaihtoehdon pankkitarjontaan Turussa.
Pienemmän pankin valttina on henkilökoh-
tainen palvelu ja ketteryys, kun päätökset
tehdään lähellä asiakasta suoraan konttoris-
sa”, Leimu kertoo.
OmaSp harkitsee
listautumista pörssiin
26

29. Turku on juuri oikea paikka järjestää tapah-
tuma, jossa pohditaan taloutta ja sijoittamis-
ta sekä niiden merkitystä niin yksilöille kuin
yhteisöillekin.
Kaupungin tarina on pitkä, kuten tiedetään.
Se on kertomus hyvistä sijoituksista, inno-
vatiivisesta yrittämisestä ja Turun päättäjien
onnistuneista strategisista valinnoista.
Koska kirjoitan tätä Turun ja Turun alueen
matkailujohtajana, omistan puheenvuoroni
yhdelle mielenkiintoiselle kysymykselle: mi-
ten matkailua Turun seudulla pitäisi kehit-
tää – ja mitä tekemistä sillä on sijoittamisen
kanssa?
Matkailutoimiala on perinteisesti nähty puu-
hasteluna, ei siis kansantaloudellisesti mer-
kittävänä toimialana saati tuloksen tekijänä.
Tämä on myytti; antakaa suomujen pudota
silmiltänne siellä Talouspäivillä!
Maailmanlaajuisesti matkailu on valtava bis-
nes, joka kasvaa 5 prosentin vuosivauhtia.
Suomessa matkailu kasvaa 6,5 prosenttia
vuodessa, siis globaalia keskisarvoa nopeam-
min. Matkailuvientimme on 4,4 miljardia eu-
roa vuodessa. Luku on samaa suuruusluok-
kaa kuin taloutemme silmäteränä pidetyn
korkean teknologian vienti kaikkiaan.
Myös matkailun aluetaloudellista merkitystä
Turulle on tutkittu. Vuonna 2015 alueen suo-
rat matkailutulot olivat 792 miljoonaa euroa,
mistä Turun kaupungin osuus oli 666 mil-
joonaa. Matkailun välittömät työllisyysvaiku-
tukset Turussa olivat miltei 8000 henkilötyö-
vuotta.
Matkailujohtajana olen kovin tietoinen siitä,
miten pienistä puroista nämä valtavat luvut
syntyvät. Matkailuala on pienten perheyritys-
ten toimiala, jolla kunnon pääomat toimin-
nan kehittämiseen ovat kiven alla. Erityises-
ti näin on Turun saaristossa, jossa yrittäjien
haasteisiin kuuluvat vielä lyhyt kesäsesonki ja
hankalat kulkuyhteydet.
Turun edustalla on maailman monilukuisin
saaristo, johon kuuluu laskutavasta riippuen
noin 20.000 saarta ja luotoa. Alue on luon-
Matkailu – Turun
tulevaisuuden
talousveturi?
27

30. nonihme luonnontilassa. Hyvien matkailu-
palvelujen ja -infrastruktuurin avulla siellä
voisi vierailla vuosittain valtavasti nykyistä
enemmän matkailijoita ilman että alueen ai-
nutlaatuisia luontoarvoja ja paikallista kult-
tuuria uhataan.
Jotta laadukkaalle turismille luodaan puit-
teet, tarvitaan näkemystä, rahaa ja poliittisia
päätöksiä. Tässä oma top 4 -listani siitä mitä
Turun seutu kaipaa:
1. Modernia skandinaavista kohdesuunnit-
telua. Arkkitehtuurin, saariston, luontoko-
kemusten ja paikallisen ruokakulttuurin yh-
distelmässä on valtavasti potentiaalia myös
kansainvälisesti.
2. Pääomia. Mistä riittävästi rahaa fiksuim-
pien unelmien toteuttamiseen? “Matkai-
lualan Slush”, jossa liikeideat ja sijoittajat
kohtaavat? Kotimaiset eläkeyhtiöt ja muut
suursijoittajat? Kansainväliset matkailujätit –
ehkei kuitenkaan? On monestakin syystä ide-
aali, mikäli Turun alueen matkailua voidaan
kehittää kotimaisin voimin ja pääomin.
3. Liikenneyhteydet. Sillat ja lossi- sekä laut-
tayhteydet pitävät saariston elinvoimaisena.
Turku taas hyötyy kansainvälisistä lentoyh-
teyksistä; ulkomaisten matkailijoiden kasvu
perustuu paljolti toimivaan lentoliikentee-
seen.
4. Kotimaiset loma-ajat. Työ- ja elinkeinomi-
nisteriön tutkimuksen mukaan koulujen lo-
mien uudelleen rytmittäminen toisi matkai-
lualalle 219 miljoonaa euroa vuosituloja ja
1300 henkilötyövuoden edestä työpaikkoja.
Tämä vaikuttaisi sekä kotimaisten että ulko-
maisten matkailijoiden määriin.
ANNE-MARGET HELLÉN
Matkailujohtaja
On hienoa todeta, että sijoittamisen ajankoh-
taistapahtuma on rantautunut jälleen myös
Turkuun. Jos oikein muistan, on edellisistä
”sijoitusmessuista” vierähtänyt aikaa pian pari
vuosikymmentä. Lämmin kiitos tapahtuman
organisaattoreille, meillä Varsinais-Suomen
Osakesäästäjillä on ollut kunnia olla mukana
edistämässä tapahtumaa.
Varsinais-Suomen Osakesäästäjät täyttää ensi
vuonna jo 40 vuotta ja yhdistys onkin yksi
vanhimmista, suurimmista ja aktiivisimmis-
ta Osakesäästäjien Keskusliiton paikallisyh-
distyksistä. Itse asiassa yhdistyksemme on
ollut aikanaan perustamassa Osakesäästäjien
Keskusliittoa. Yhdistyksellämme on jäseniä
pitkälle kolmatta tuhatta. Kaiken kaikkiaan
Osakesäästäjiin kuuluu ympäri Suomea n.
30.000 jäsentä.
Yhdistyksellä on merkittävä rooli yksittäisil-
le sijoittajille ja säästäjille niin kouluttajana,
tiedonjakajana kuin yhteiskunnallisena vai-
kuttajana. Osakesäästäjät järjestivät yksin vii-
me vuonna n. 300 tapahtumaa jäsenistölleen.
Turussa meillä oli tapahtumia kaiken kaik-
kiaan kolmisenkymmentä. Tapahtumat ovat
Tervehdys varsinaissuomalaiset
sijoittajat!
28

31. joko koulutuksellisia tai esimerkiksi vierailu-
ja listattuihin tai listaamattomiin yhtiöihin.
Lisäksi järjestämme yhteisiä matkoja alan ta-
pahtumiin ympäri Suomea. Tärkeä elementti
osakesäästäjien jäsenyydelle on myös vertais-
tuki. Jäsenistömme sparraa aktiivisesti toi-
nen toisiaan oman sijoitussalkun sisällöstä ja
mahdollista muutostarpeista. Jäsenistön kes-
kinäinen kanssakäyminen on erittäin oleelli-
nen osa järjestöön kuulumisessa. Jäsenistön
merkittävä tiedonjakokanava on Viisas raha
-lehti, joka on noussut nopeassa ajassa yh-
deksi Suomen eturivin talousjulkaisuksi.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yhdis-
tyksen erittäin tärkeä rooli. Erityisesti vii-
me aikoina Keskusliitolla on ollut merkit-
tävä rooli kun Valtiovarainministeriö laatii
lainsäädäntöä liittyen osakesäästötileihin.
Suomessa ollaan aktiivisesti ajamassa vero-
tehokasta säästämisen mallia, joka on me-
nestyksekkäästi käytössä jo mm. Ruotsissa ja
Norjassa. Tämän mallin erona nykyiseen on
se, että jatkossa osakesalkun sisältöä pystyi-
si muuttamaan ilman, että myynneistä reali-
soituu luovutusvoittoveroa. Valtiovarainmi-
nisteriön työ on erinomaista piensijoittajien
näkökulmasta, mutta järjestömme on aktiivi-
sesti ajanut lakiin lisäelementtejä, joita hyvin
epätodennäköisesti nyt säädettävän lain en-
simetreillä kuitenkaan nähdään. Nämä ovat
siirtymäkausi, jonka aikana olemassa olevan
osakesalkun voisi siirtää osakesäästötilin alle
ilman veroseuraamuksia. Vielä tärkeämpi
asia on osinkojen verotus.
Liittomme ikuisuuskysymys on liittynyt ni-
menomaan piensijoittajien verokohteluun
pörssiyhtiöiden osinkoverotuksessa. Ongel-
man lähtökohta on se, että Helsingin pörssin
n. 8 miljardin euron osinkopotista vain nel-
jäsosa tulee suomalaisille kotitalouksille,
mutta he vastaavat yksinään lähes koko
osinkoverokertymästä. Valtion osinko-
verokertymä on n. 600 miljoonaa euroa,
joista piensijoittajat maksavat 2/3. Osake-
säästötilillä voitaisiin hyvin yksinkertai-
sesti ratkaista tämä epäkohta. On tärkeää
huomata, ettei osakesäästötili sinänsä ole
mikään verohelpotus sijoittajille, vaan
myyntivoitoista ja osingoista maksetaan
verot sitten kun rahat halutaan omaan
käyttöön, esimerkiksi uuden auton os-
tamiseen. Niin kauan kun sijoittaja on
valmis pistämään voitot ja osingot uudel-
leen kiertoon suomalaisiin yrityksiin ja
sitä kautta myös hyvinvoinnin kasvatta-
miseen, ei pääomia verotettaisi. Samalla
suoriin osakkeisiin sijoittaminen tuotai-
siin samalle tasolle rahasto- ja vakuutus-
sijoittamisen kanssa, eikä sijoittajia ”pa-
kotettaisi” valitsemaan verotuksen takia
ko. sijoituspalveluita omatoimisen sijoit-
tamisen sijaan.
Iloa ja aktiivisuutta Turun Talouspäivil-
le. Kyselkää ja haastakaa alan toimijoita.
Markkinatilanne on mitä mielenkiinto-
lisin sijoittajalle. Yksiselitteistä vastausta
ei siihen ole, mihin suuntaan markkinat
menevät ensi vuonna.
KARRI SALMI
Puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Osake-
säästäjät ry
29

32. Mitkä ovat tärkeimmät vinkkisi aloitte-
valle arvopaperisäästäjälle, joka aikoo
käyttää sijoitusharrastukseen jonkin
verran aikaan, muttei pysty seuraamaan
kursseja viikoittain?
Aloittaminen on tärkeämpää kuin ajoitta-
minen, kunhan sijoitushorisontti on riit-
tävän pitkä. On itse asiassa parempikin,
ettei kursseja tulee liikaa seurattua. Suo-
rin osakesijoituksin yhtiövalintoja keski-
tetysti tekevien tulisi seurata yritysten lii-
ketoimintaa koskevaa tiedonantoa. Tähän
riittää se kuuluisa kvartaalitalousrytmi.
Yksittäisistä tunnusluvuista tärkeimpiä
seurattavia ovat oman pääoman tuotto ja
osakekohtainen osinko. Niissä tärkeintä
on hahmottaa tulevaisuuden trendi.
Milloin suosittelet piensijoittajalle suo-
ria osakesijoituksia, milloin rahasto-
säästämistä?
Suosittelen sijoitustoiminnan perusteiden
omatoimista opiskelua ennen ensimmäis-
täkään sijoituspäätöstä. Jos sijoittajalle
riittää pörssin yleiskehityksen mukai-
nen tuotto ennen kuluja, on usein syytä
kääntyä passiivisten indeksirahastojen
puoleen. Mikäli oppia karttuu ja oma
riskinsietokyky on kunnossa, voi yhtiöva-
linnoilla pyrkiä indeksin ylittävään tuot-
toon suorilla osakesijoituksilla. Yhtiöt voi
valita salkkuun painottamalla esimerkik-
si hintaa tai kasvua taikka tehdä komp-
romissin niiden välillä ja suosia laatua.
Samalla sallii kuitenkin itselleen myös
mahdollisuuden jäädä kelkasta pahasti.
Heikoimmassa asemassa ovat usein aktii-
visiin rahastoihin sijoittavat, jotka jäävät
heti kustannusten verran takamatkalle.
Onko Turun Talouspäivien kaltaisis-
ta sijoitustapahtumista mitään hyötyä
piensijoittajalle?
Pitkäjänteiset sijoittajat saavat lisäarvoa
ajatustensa ja oletustensa tuulettamisen
muodossa. Onnenonkijat yleensä palaa-
vat näistä tapahtumista kotiin ilman sitä
ensimmäistäkään miljoonaa.
Mitkä ovat kolme tärkeintä seikkaa osa-
kepoiminnassa? Entä rahastoja valit-
taessa?
Toimialan rakenne, yrityksen kilpailuetu
sekä yritysjohdon ja pääomistajan laatu.
Rahastoja valittaessa tärkeintä on mini-
moida kustannukset. Toiseksi tärkeintä
on muistaa ensimmäinen kohta. Vasta
kolmantena voi antaa painoarvoa salkun-
hoitajan sijoitusfilosofialle.
Kuinka tärkeää piensijoittajalle on
seurata yleistä talouskehitystä eli ns.
makrokuvaa? Kumpi on tärkeämpää,
yhtiöanalyysi vai oikea kuva yleisestä
markkinatilanteesta?
Tämä riippuu täysin sijoitushorisontis-
ta. Yli kymmenen vuoden perspektiivillä
yhtiöanalyysin pitäisi olla ratkaisevinta.
Sitä lyhyemmillä ajanjaksoilla ennustami-
nen kannattaisi ylipäätään kohdistaa vain
niihin tekijöihin, joita oman osaamisen
rajallisuuden ymmärtämällä voi kohtuu-
della arvioida. Nyrkkisääntönä sijoituk-
sen turvamarginaali muodostuu siitä, että
osake on yrityksen nykyisyyteen (omai-
suus tai tulos) nähden halpa. Tämän pe-
riaatteen noudattaminen on tosin tänään
erityisen haastavaa.
Jukka Oksaharju
30

33. Miltä markkinatilanne näyttää juuri
nyt?
Suuressa kuvassa osakkeet ovat houkut-
televia ainoastaan muita sijoituskohteita
poissulkevalla menetelmällä. Lähivuosina
tuloskehitystä ratkaisevammaksi kurs-
siajuriksi voi nousta korkojen kehitys.
Nousevat korot ja hiipuva tuloskasvu olisi
pahin myrkky, mutta markkinat näyttävät
nyt antavan tälle skenaariolle kovin pie-
nen todennäköisyyden.
Muita terveisiä piensijoittajalle?
Nyt on hyvä aika kiinnostua osakesijoitta-
misesta. Aika innostua koittaa silloin, kun
seuraava lasku alkaa.
Nordnet on pohjoismainen
pankki, jonka kautta voi si-
joittaa osakkeisiin, rahastoi-
hin, ETF:iin ja muihin arvo-
papereihin. Nordnetissä voit
valita itsellesi sopivan säästä-
mismuodon – päätä sijoitus-
kohteet täysin itsenäisesti tai
hyödynnä digitaalisia neu-
vontapalveluitamme. Olem-
me tutkitusti Suomen laa-
dukkain arvopaperivälittäjä ja
sijoittajien ykkössuosikki.
31

34. Talouskasvun ihmekone hörähti käyntiin
teollisen vallankumouksen myötä 1700-lu-
vun lopulta lähtien. Siitä saakka ihmiskun-
nan materiaalinen hyvinvointi on kasvanut
historiallisesti katsoen hurjaa vauhtia. Edes
rajuimmat kriisit, kuten maailmansodat,
eivät ole tehneet kuin pienen loven talous-
kasvun suureen kuvaan. Kriiseistä on aina
toivuttu, koska talouskasvun perusajurit
puskevat tuotantoa suuremmaksi ja parem-
maksi: teknologia kehittyy, luonnonvaroja
käytetään entistä järkevämmin ja osaami-
nen lisääntyy. Ympäristöongelmat ja sosi-
aaliset haasteet ovat talouskasvun varjo-
puolia, mutta niitäkin on matkan varrella
saatu ainakin välttävästi hoidettua. Talous-
kasvu on trendien trendi, joka isossa kuvas-
sa näyttää jatkuvan täältä ikuisuuteen.
Lyhyellä aikavälillä meno on paljon pomp-
puisampaa, varsinkin alueellisesti. Esimer-
kiksi Suomella kesti 2008 finanssikriisin
jälkeen kymmenen vuotta kivuta takai-
sin kriisiä edeltäneelle bkt/asukas-tasolle.
Myös vauhdeissa on valtavia eroja. Vielä
1960-luvulla Ghana ja Etelä-Korea olivat
suurin piirtein yhtä vauraita maita bkt/asu-
kas-mittarilla vertailtuna, mutta nykyisin
taso on tyystin erilainen. Korea on ponnis-
tanut vauraiden maiden joukkoon ja Gha-
na pysynyt kehitysmaana.
Viimeisen yhdeksän vuoden aikana maail-
mantalous on kasvanut keskeytyksettä. Yh-
dysvalloista alkanut finanssikriisi aiheutti
historiallisen rajun taantuman, mutta sitä
on seurannut taas tasaisen pitkä nousikau-
si. Kriisiä edeltäneisiin kasvulukemiin to-
sin ei ole päästy, erityisesti kehittyneiden
talouksien vuoksi. Matalampi kasvu saattaa
olla pysyvää.
Nousu on jatkunut niin pitkään, että kes-
kuspankit ympäri maailman alkavat jo
painamaan jarrua, tai ainakin valmistau-
tuvat siihen. Syynä on ylikuumenemisen ja
inflaation pelko. USA:n keskuspankki on
jo aloittanut ohjauskoron nostamisen, ja
Euroopan keskuspankki on lopettamassa
rahapoliittisen elvytyksen, mitä luonnolli-
sesti jossain vaiheessa seuraa ohjauskoron
nostaminen.
Jos matalasuhdannetta ei jonkin ulkopuo-
lisen shokin – esimerkiksi kauppasodan
kiihtymisen – vuoksi tule, keskuspankit
aiheuttavat sen omilla toimillaan. Mata-
lasuhdanne on siis jokatapauksessa tulos-
sa. Miten pitkä, miten syvä ja milloin ovat
kysymyksiä joihin kukaan ei tiedä tarkkaa
vastausta. Varmaa on kuitenkin myös se,
että hidastumisen jälkeen alkaa taas jossain
vaiheessa uusi nousukausi, joka aina kestää
pidempään kuin lasku.
VILLE VALKONEN
Turun Talouspäivien toimitusjohtaja
Ekonomi
Maailmantaloudessa
pitkä nousukausi
32

35. AUTAMME SINUA
VAURASTUMAAN
J A O P P I M A A N
T A L O U D E S T A
Sijoituskoulutusta, analyysiä ja
henkilökohtaisen talouden palveluja ammattitaidolla.
info@talousjavauraus.fi
talousjavauraus.fi
facebook.com/talousjavauraus
@
w
f
Talous ja Vauraus Oy
Linnankatu 18, 3. krs
20100 Turku

36. Audi A6 Sedan Business Launch Edition 45 TDI quattro tiptronic-autom. 3.0 V6 170 kW (231 hv) alk. 65 903,17 €, hinta CO₂-päästöllä 184 g/km (uusi
mittaustapa). Vapaa autoetu 1 115 €, käyttöetu 965 €. Yhdistetty EU-kulutus 7,3 l/100 km. Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.
Aika on sinun.
Audi on enemmän.
Täysin uusi Audi A6.
audi.fi/A6
Vaikka aika ei koskaan pysähdy, on sitä silti usein liian vähän.
Täysin uusi Audi A6 tarjoaa katseet kääntävän muotokielensä lisäksi
mullistavaa tekniikkaa ja ominaisuuksia, jotka valjastavat ajan omaan
käyttöösi. Kaikissa malleissa on vakiona muun muassa
kevythybridijärjestelmä sekä kaksi isoa, kojelautaan tyylikkäästi yhdistyvää
haptista kosketusnäyttöä. 400 mukautettavaa toimintoa puolestaan
mahdollistavat oman yksilöllisen ajajaprofiilin luomisen.
Audi A6 vapauttaa sinut käyttämään aikaasi asioihin, jotka ovat
sinulle tärkeitä. Sillä arvokkaampaa kuin aika itse,
on sinun aikasi ja se, miten sen käytät.
Tule tutustumaan uuteen A6-mallistoon nyt meille.
Puheluhinta 010-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv.) + pvm tai mpm.
Rieskalähteentie 89, Turku, puh. 010 5333 100
Automyynti: ma–pe 9–18, la 10–15
www.auditurku.fi
Audi Center Turku Audi-myynti 010 5333 214
Tommi Tuominen 010 5333 139
Kari Seppälä 010 5333 140
Sini Kasula 010 5333 141
Magnus Bahne 010 5333 142
Juha Aho 010 5333 131