Minna Sorsa, TtM, Väitöskirjatutkija ja Päivi Åstedt-Kurki, Professori Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto (Yhteystiedot: minna.sorsa@staff.uta.fi) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Haasteita menetelmien Laadullisen tutkimuksen päivä 5.9.

1. Monimenetelmäisyyden vaikeudet ja mahdollisuudet tutkittaessa avun saantia
mielenterveys- ja päihdeongelmissa
Minna Sorsa, TtM, Väitöskirjatutkija ja Päivi Åstedt-Kurki, Professori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto (Yhteystiedot: minna.sorsa@staff.uta.fi)
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Haasteita menetelmien yhteensovittamisessa
Eri menetelmät tarkastelevat aihepiiriä eri näkökulmista ja aineiston yhdistäminen vaatii
tarkan menetelmän synteesiin.
Jokaisella menetelmällä on omat luotettavuuden kriteeristönsä, vaikkei niitä välttämättä
ole esitelty referoiduissa artikkeleissa.
Tutkijan rooli on kiinnostava, ja tarkastelimme tutkijan vaikutusta
haastatteluaineistossa.
Mihin haetaan ratkaisua
Vallitseva ristiriita:
Palvelujärjestelmässä avun hakeminen on prioriteetti
<->
Monimutkaisessa elämäntilanteessa elävät lapsiperheet
eivät välttämättä näe ja koe avun tarvetta
Miten auttaa tässä tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla?
Tausta
Tutkimuksen kiinnostuksen kohteenamme ovat mielenterveys- ja päihdeongelmista
kärsivät äidit, jotka käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita. Aikaisemman tutkimuksen
perusteella tämän asiakasryhmän avun saaminen on vaikeutunut monista eri
syistä: osa ei koe tarvitsevansa apua, pirstaleiset palvelut eivät löydy tai palveluissa
ei löydetä asiakkaiden monimutkaisiin elämäntilanteisiin ratkaisuja. Osa äideistä pyrkii
välttelemään avun hakemista, sillä pelkona on lasten huostaanotto.
Tutkimme mielenterveys- ja päihdeongelmaisten äitien auttamisen ja avun saamisen
mahdollistavia tekijöitä ja esteitä. Aineisto sisältää äitien haastatteluja, työntekijöiden
haastatteluaineistoa sekä etnografisen kenttätutkimuksen jakson.
Tässä esityksessä tarkastelemme erilaisten laadullisten aineistojen käyttöä ja
hyödyntämistä. Kyse on väitöskirjatyöstä, jossa eri osa-julkaisuissa on tarkasteltu
asiakkaiden ja palveluiden välistä rajapintaa. Yhteenveto-osa kokoaa eri
tutkimustulokset uudelle abstraktiotasolle.
Menetelmien esittely
Vastauksia haemme kokemuksista avun hakemisesta ja kuvaamalla eritasoisia esteitä
palvelujärjestelmässä, sekä tarkastelemme tilanteita, joissa voi syntyä kiinnostusta ja
mahdollisuuksia auttamiseen.
1) Fenomenologia/ Case study
Tarkastelemme kolmentoista vuoden ajanjaksoa ja yhden äidin kokemuksia palveluiden
käyttäjänä, ja muutoksia.
Neljä teemahaastattelua, joissa oli fokusoitu eri aihepiireihin. Aukikirjoitetut haastattelut
analysoitiin Giorgin (1992, 1997, 2012) fenomenologisella menetelmällä.
2) Sisällönanalyysi
Olimme osana henkilökunnan strukturoituja haastatteluja tehneet avoimia kysymyksiä
mielenterveys- ja päihdeongelmaisten auttamisesta. Nämä avoimet vastaukset
aukikirjoitettiin ja analysoitiin sisällönanalyysilla (Elo & Kyngäs 2008), johon oli lisätty
tutkijan reflektio osaksi analyysia.
3) Etnografia
Väitöskirjatutkija vietti kuukauden matalan kynnyksen hoitopaikassa, jossa haastatteluin
ja havainnoiden kerättiin tietoja osallistuvalla menetelmällä. Aineisto analysoitiin
Leiningerin (1985) etnografisella menetelmällä.
4) Metasynteesi
Analysoimme osa-julkaisuiden tulokset Noblit & Haren (1998) metasynteesiin kehitetyllä
menetelmällä.
Tulosten hyödynnettävyys
Laadullinen tutkimus mahdollistaa syväluotaavan tutkimusotteen, jonka avulla tiettyä
ilmiötä paremmin ymmärtämällä voidaan kohdentaa apu uudella tavalla.
Tutkimus nostaa esiin uuden näkökulman palveluiden kehittämiseen; asiakkaan lähtö-
kohta on oleellinen, jotta häntä voidaan auttaa. Asiakaslähtöisyys vaatii edelleen
panostuksia.
Tavoitteena tulisi olla resurssien kohdentaminen mahdollisimman vaikuttavalla tavalla.
DATA
A dually diagnosed mother, 13
years perspective
Four open-ended interviews
A service delivery system, 104
interviewees representing 160 sites
or service centres
Open-ended questions in survey
An ethnographic field study of a
low threshold service
12 interviews with staff, 8 with
clients, observation and 117
memos, notes from meetings
What is the theoretical
structure of engagement
and barriers in help-seeking
of dually diagnosed
mothers?
The goal of this article is to
develop knowledge about the
individual choices made and
whether there are barriers
restricting the use of services in
the client’s experienced lifeworld,
the decisions in help-seeking and
in relation to the services used.
This article aims to explore and
describe the lived experiences,
intentions and motives in help-
seeking from the perspective of a
mother with a dual diagnosis.
The aim of the present study is to
describe the service provider
viewpoint on facilitators and
barriers to effective care for
people with co-occurring mental
health and substance use
disorders. The data were
collected in the Tampere area in
Finland.
An ethnographic study at a low
threshold service for substance
abusing families was made, with
the aim to find out what creates
engagement in the care of
mothers with mental illness and
severe addiction, prior to the
formation of a therapeutic alliance.
Descriptive phenomenology
Giorgi (1992, 1997, 2012)
Conventional content analysis
Elo & Kyngäs (2008)
Ethnographic interpretative analysis
Leininger (1985)
SUMMARY
METHOD: Interpretative meta-ethnography
Noblit & Hare (1998)
Service user perspective
The aim of the study is to describe help-seeking, engagement and barriers among mothers with
a dual diagnosis, who connect with services.
Service staff perspective Site perspective
RESEARCH QUESTIONS
What kind of barriers exist
in regard to help-seeking in
the service delivery system
(health care and social
services, third sector) when
a dually diagnosed mother
is engaging in the services?
What creates engagement
in the service delivery
system (health care and
social services, third
sector), when a dually
diagnosed mother is
engaging in the services?
SUB-STUDIES
METHODS
Lähde: Minna Sorsan väitöskirjan käsikirjoitus “Engagement and barriers
in help-seeking of dually diagnosed mothers -Grasping life or letting go?”
(Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)