4. 1
PERUSTIEDOT
Julkisivun koristerappausten rakenteiden tutkiminen tehtiin osana Muuramen kirkon
peruskorjauksen hankesuunnittelua.
Tutkimus on tehty Muuramen seurakunnalle PTS-kiinteistötekniikka Oy / Mikko Ollikaisen
toimeksiannosta.
Koristerappausten tutkimuksen tarkoituksena on selventää koristelistojen rakennetta, sekä
liittymistä rakennuksen runkoon ja helpottaa näin urakka-asiakirjojen ja korjaussuunnitelmien
laadintaa. Tutkimuksessa kartoitettiin pääjulkisivuja kiertäviä helposti tavoitettavissa olevia
koristerappauksia (ylä- ja alakoristerappaukset), päätykolmioiden yläkoristerappausta, sekä
eteläisen julkisivun erkkerin koristelistoituksia. Tutkimuksessa käytettiin apuna Dino 150T
henkilönostinta.
Tutkimuksen suoritti 20.7.2010 Tuomas Tahvonen.
Koristerappausten tutkiminen suoritettiin irrottamalla vauriokohdista lohjenneita osia irti ja
poraamalla koristelistoihin halkaisijaltaan 10 tai 16 mm reikiä. Poraamisen aikana havainnoitiin
laastikerroksen kovuutta ja yhtenäisyyttä. Poraus ulotettiin koristeen alusrakenteeseen asti,
jonka jälkeen tutkittiin laastikerroksen paksuutta ja alusrakenteen laatua porauskohdassa. Lisäksi
koristerappauksen laastin koostumusta ja kuntoa arvioitiin silmämääräisesti ja mekaanisesti
rasittaen.
Tutkimuskohdista otettiin talteen näytteitä mahdollista myöhempää tarkastelua tai tarkempia
analyyseja varten.
YHTEENVETO
Koristerappausten alusrakenne julkisivuja kiertävissä koristerappauksissa on tutkimustulosten
perusteella samankaltainen kaikissa tutkimuskohdissa.
Eteläsivun erkkerin vesikattoon liittyvä koristelista (/ulkonema) ja sen alapuolinen koriste
poikkeavat rakenteeltaan: ne ovat puurakenteisia ja ympäriinsä pellitettyjä. Alemmassa
koristelistassa on lahovaurioita (puu on liian tiiviisti pellin sisässä).
Koristelistan laastikoostumus vastaa silmämääräisesti arvioiden julkisivuissa käytettyjä laasteja.
Osassa tutkimuskohdista on havaittavissa korjailuja, joissa on käytetty sementtipitoisempaa
laastia.
Koristerappausten laastipinnan kunto on mekaanisen rasituksen keston perusteella (puukolla
raaputtaminen) kohtuullinen. Vaurioituneita (pehmenneitä) kohtia rasitettaessa ero on selkeä.
Irrotettujen palojen kiinteydessä on pieniä eroja, mutta näytepalat eivät ole helposti käsin
murrettavissa. Pintalaastiaineksen kunto koristeosissa vastaa tutkimuksen perusteella
vaurioituneita (pehmenneitä) alueita lukuun ottamatta muiden julkisivupintojen tasoa.
Laastikerros vaikuttaa yhtenäiseltä, eikä selkeitä kerroksia ole havaittavissa. Silmämääräisesti
arvioiden pintakerroksessa on hienompijakoista kiviainesta kuin syvemmällä.
Tutkimuksessa ilmi tulleen yläkoristerappauksen laastikerroksen paksuuden perusteella
alustastaan irtonaisten ("kopo") yläkoristerappausten irtonaisuus voi johtua käytetyn laastin ja
tiilialustan välisen tartunnan tai laastikerrosten välisen tartunnan pettämisestä. Vaurion
etenemisestä ei voida varmistua lyhyellä aikavälillä.
5. 2
TUTKIMUSTULOKSET
1.1 KR 1
Yläkoristerappaus itäjulkisivulla
Tutkimuskohta on kiinteä ja ehjä.
Porattu 2 kpl 16 mm reikiä rinnakkain koristeprofiilin keskikohtaan.
Lisäksi porattu ~30 mm lieriö kuppiterällä 20 mm syvyydelle asti (kevyt välineistö).
Porajauhosta on kerätty laastinäyte.
Havainnot:
Laastikerros on yhtenäinen ja kova.
Alusrakenne (punatiili) on ~50-65 mm syvyydessä.
Kuppiterällä poratun lieriön lujuus on hyvä (aistinvaraisesti arvioiden).
Pintaa mekaanisesti rasitettaessa tutkimuskohta on kova ja kiinteä viereiseen vauriokohtaan
verrattuna.
KR1
KR2
1.2 KR 2
Alakoristerappaus itäjulkisivulla
Tutkimuskohta on kiinteä ja ehjä.
Porattu 2 kpl 10 mm reikiä päällekkäin koristeprofiilin paksuudeltaan erilaisiin osiin.
Havainnot:
Rappauksen alustana on tiilipinta.
Koristeen alusrakenne on samassa tasossa molemmissa porauskohdissa --> tiilipinta
alakoristelistan kohdalla on samassa tasossa tai hieman ulkoneva verrattuna julkisivuun.
6. 3
1.3 KR 3
Yläkoristerappaus länsijulkisivulla (savupiippuun liittyvä vauriokohta)
Tutkimuskohtana on vaurioitunut (lohjennut) yläkoristerappauksen ja piipun liittymäkohta.
Tutkimuskohdasta on irrotettu lohjennut pala.
Tutkimuskohdalla on (piipussa) ampiaispesä.
Havainnot:
Irrotettu pala on lähes kokonaan tummempaa (sementtipitoisempaa) verrattuna muihin
yläkoristerappauksiin. Laastin seassa on käytetty sinkittyä teräsverkkoa, sekä kiinnitykseen
nauloja. Irrotettu pala on mahdollisesti savupiipun rakentamisen ajoilta, jolloin kyseistä kohtaa
on voitu korjata.
Laastiaines lohjenneessa näytteessä on kovaa ja ehjää, sekä hieman kerroksellista. Kiviaines on
pintapuolisesti arvioiden pienirakeista ja samanlaista koko näytteessä.
KR 3, piipun
takana
KR 4
7. 4
1.4 KR 4
Yläkoristerappaus eteläjulkisivulla (savupiippuun liittyvä vauriokohta)
Tutkimuskohtana on vaurioitunut (lohjennut) yläkoristerappauksen ja savupiipun liittymän
vierusta.
Tutkimuskohdasta on irrotettu lohjennut pala.
Lohkeamakohdasta on mahdollista havainnoida koristerappauksen alusrakennetta.
Havainnot:
Laastiaines on yhtenäistä ja ehjää. Irrotetun palan pinnassa on havaittavissa tummemmalla
(sementtipitoisemmalla) laastilla tehty paikallinen korjauskohta. Korjaus on tehty vanhan
maalikerroksen päälle.
Alusrakenteena on tiili. Koristeprofiilin yläreunassa julkisivumuurauksesta selkeästi erottuva
ulkonema (<130 mm). Alempana muuraus on mahdollisesti hieman muusta julkisivusta ulkoneva
(<20 mm).
1.5 KR 5
Yläkoristerappaus (erkkerissä)
Tutkimuskohta on kiinteä ja ehjä.
Tutkittu poraamalla 10 mm poralla koristeen profiilin ylä- ja alareunaan, sekä keskelle.
Havainnot:
Koristerappauksessa on tiilialusta.
Alusrakenne on profiilin ylä- ja alareunassa ~30 mm syvyydellä profiilin pinnasta ja profiilin
keskiosalla ~70 mm syvyydessä.
Porauskohdassa pinnassa on havaittavissa tummemmalla (sementtipitoisemmalla) laastilla tehty
korjaus. Muuten laastin rakenne vastaa silmämääräisesti muualla käytettyä.
8. 5
1.6 KR 6
Päätykolmion yläkoristerappaus eteläjulkisivulla
Tutkittu kohta on kiinteä ja ehjä.
Tutkittu poraamalla 10 mm poralla koristeen profiilin ylä- ja alareunaan, sekä keskelle.
Havainnot:
Koristerappauksessa on tiilialusta.
Alusrakenne on profiilin yläreunassa ~20 mm syvyydellä. Alareunassa tiilialusta tulee vastaan
~35 mm syvyydellä profiilin pinnasta. Profiilin Keskialueella tiilimuuraus on ~85 mm syvyydellä.
KR 6
KR 5
KR 7
1.7 KR 7
Alakoristerappaus eteläjulkisivulla (savupiippuun liittyvä vauriokohta)
Lohjennutta vauriokohtaa on murrettu siten, että alusrakennetta on mahdollista havainnoida.
Irrotetun näytteen lisäksi tutkimuskohdan vierelle on porattu 10 mm reikiä koristeprofiilin
pintalaastin koostumuksen selvittämiseksi.
Havainnot:
julkisivumuurauksessa on mahdollinen pieni ulkonema koristerappauksen profiilin alueella.
Irrotetun näytteen pinnassa on tummemmalla (sementtipitoisemmalla) laastilla tehtyä
pintarappausta. Viereen tehtyjen porausten perusteella kyseinen pintarakenne on paikallinen
(paikkaus).
9. 6
1.8 Eteläjulkisivun erkkerin ylimmät koristeet
Eteläjulkisivun ylin, välittömästi vesikaton alapuolella, oleva koriste / ulkonema on
puurakenteinen. Ulkonema on pellitetty ympäriinsä siten, että alapuolisessa pellityksessä on
paikoin 5…15 mm rako, joka sallii puun (ja mahdollisesti yläpohjarakenteen?) jonkin asteisen
tuulettumisen.
Eteläjulkisivun erkkerin toinen (alempi) yläkoristelista on puurakenteinen ja ympäriinsä pellitetty.
Pellitys sulkee puun tiiviiden pintojen väliin ja mahdollistaa puun lahoamiselle suotuisat
olosuhteet. Pellitysten saumasta työnnetyn puukon avulla havaittiin pellitysten alla olevan
rakenteen olevan pehmennyt ainakin paikoin.
10. 7
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Otetuista koristerappausten näytteistä on mahdollista tehdä laastikoostumuksen tutkimuksia,
joilla voidaan varmistua koristerappausten korjauksessa käytettävän laastin soveltuvuudesta.
Julkisivukorjauksen yhteydessä vanhat poikkeavat korjaukset tulee poistaa koristelistoista ja
korvata soveltuvalla pintalaastilla. Korjailtujen kohtien yleisyydestä johtuen vesi-
kalkkihiekkapuhallus ja kokonaan uusi pintarappauskerros on suositeltava vaihtoehto.
Yläkoristerappauksen korjaukseen sovelletaan julkisivujen kuntotutkimusraportissa esitettyjä
keinoja. Alustastaan irtonaisilla, mutta muuten ehjillä alueilla ("kopo") toimitaan
tapauskohtaisesti:
• Selkeästi alustastaan irtonaisilta (mutta muuten ehjiltä) alueilta poistetaan laastiainesta
paikallisesti määrävälein, jotta mahdollisen vaurion laajuudesta ja laadusta voidaan
varmistua.
• Koristerappauksen poisto ulotetaan alustastaan irtonaiseen kerrokseen asti.
• Purkamista jatketaan alustastaan irtonaisessa kerroksessa siten, että saavutetaan
yhtenäinen ja alustassaan kiinni oleva pohja koristeen jälleenrakennukselle.
• Pehmenneet ja muutoin pahemmin vaurioituneet alueet poistetaan kokonaisuudessaan
tai vaurioituneilta osin.
Toinen vaihtoehto yläkoristerappauksen korjaamiseen on uusia se kokonaan. Tällöin tiilialustaan
on mahdollista tehdä tarvittaessa lisäpykälä, jolla rappauskerroksen paksuutta saadaan
pienemmäksi. Koristerappaus olisi myös mahdollista uusia tietyin edellytyksin nykyaikaisilla
(kalkkisementti) rappausmenetelmillä. Olevan laastin kohtuullisen mekaanisen kunnon ja
yhtenäisen massiivisen rakenteen vuoksi tulee kuitenkin harkita kevyempiä korjausvaihtoehtoja
ennen tähän korjausvaihtoehtoon päätymistä.
Oleellista korjauksen onnistumisessa on ammattitaitoinen ja riittävän kokemusperäisen tiedon ja
taidon mukaan toimiminen korjaustyön aikana.
Eteläjulkisivun erkkerin puurakenteisista koristeista alempi uusitaan pellityksineen. Korjauksessa
tulee ehkäistä vaurion uusiutuminen pellityksen toteutuksella ja käyttämällä listassa kosteutta
sietävämpää materiaalia. Vesikattoon liittyvä ulkonema uusitaan tarpeen mukaan. Samalla tulee
kiinnittää huomiota yläpohjarakenteiden tuulettumismahdollisuuteen.
