1. Muuramen seurakunta
Jaakkolantie 2
40950 Muurame
YHTEENVETO MUURAMEN KIRKON TUTKIMUKSISTA 30.5.2011
Muuramen kirkossa tehtiin rakenneavauksia ja otettiin mikrobinäytteitä materi-
aaleista 30.5.2011 Muuramen seurakunnan toimeksiannosta. Tehdyt tutkimuk-
set täydentävät edellisten tutkimusten havaintomateriaalia. Tutkimuksia suorit-
tivat Tuomas Tahvonen ja Saku Nieminen Ramboll Finland Oy:stä. Tutkimusten
aikana vallitsi epävakainen ja ajoittain sateinen sää.
Tutkimuksilla oli tarkoitus selvittää kirkkosalin reuna-alueiden tasaisen katon
ja tynnyriholvikaton liittymässä olevan hyllyrakenteen rakennetta sekä varmis-
taa ja täydentää aiempien tutkimusten havaintoja. Tutkimuksissa otettiin mik-
robinäytteitä materiaaleista mahdollisten sisäilmaongelmariskien todentamisesi.
Tutkimuksessa esitetyt havainnot koskevat vain tutkittuja alueita tutkimusajan-
kohtana. Annetut korjaus- tai toimenpide-ehdotukset eivät ole työselostus. Ti-
laaja laadituttaa tarvittaessa korjaussuunnitelman erikseen.
Päivämäärä 22/06/2011
Rakenneavauskohdat ja tehdyt havainnot on kuvattu tarkemmin liitteenä olevis-
sa havaintokorteissa, paikannuskaaviossa ja periaateleikkauksessa. Mikrobiana-
lyysien tulokset on esitetty liitteenä olevassa analyysivastauksessa. Ramboll
Sepänkatu 14 C
40720 JYVÄSKYLÄ
Seurakuntasalin yläpohja
Seurakuntasalin yläpohjaa tutkittiin tuulettuvasta yläpohjatilasta tehdyllä ra- T +358 20 755 7170
kenneavauksella (RAK 2). Rakenneavauksessa tehdyt havainnot vastaavat ai- F +358 20 755 7171
www.ramboll.fi
emmin tehtyä rakenneavausta (RA 16). Rakenteessa olevat materiaalit ovat pe-
räisin edellisestä peruskorjauksesta (1978/1979). Rakenneavauksen ja seura-
kuntasalin sisätilojen yhteys varmistettiin rakennekerrosten läpi poratulla pieni-
läpimittaisella reiällä.
Tutkimusalueella havaittiin kolme erillistä vesikattovuotoa. Kahdessa vuotokoh-
dassa oli selkeitä merkkejä vaurioista, mutta mitatut kosteuspitoisuudet olivat
tavanomaisia, mikä viittaa vanhaan tai ajoittaiseen vuotoon. Paikallisilla vuoto-
kohdilla on aistinvaraisesti arvioiden valkolahottajiin tai homesieniin viittaavaa
kasvustoa (ks. RAK 2/SRKs). Yksi vuotokohdista oli märkä, mutta merkkejä
vaurioista ei havaittu (uusi vuoto). Yläpohjassa on epäpuhtauksia ja linnuilla tai
muilla pieneläimillä on sinne kulkuyhteys räystäiden kautta. Puurakenteiden
yleiskunto tutkimusalueella on tavanomainen ja vauriot ovat paikallisia.
Seurakuntasalin yläpohjasta otettiin yksi mikrobinäyte, jonka analyysitulokset
eivät viittaa epätavanomaiseen mikrobikasvustoon.
Kirkkosalin yläpohja
Kirkkosalin yläpohjaa ja hyllyrakennetta tutkittiin sisäpuolelta lehteriltä tehdyllä
pintarakenteiden rakenneavauksella RAK 1 sekä ulkopuolelta yläpohjan tuulet-
tuvasta tilasta tehdyllä rakenneavauksella RAK 3. Rakenneavaukset kirkkosalin
yläpohjaan tehtiin eri kohtiin sisä- ja ulkopuolelta, mutta niissä tehdyt havain-
not rakennekerroksista vastasivat toisiaan. Rakennekerrokset vastaavat aiem-
min (eri kohdille) tehtyjä rakenneavauksia. Eroavaisuuksia on vain kutterilastu-
Ramboll Finland Oy
Y-tunnus 0101197-5, ALV rek.
Kotipaikka Espoo
1/2
2. kerroksissa.
Tutkimusalueella havaittiin vesikattovuoto tapulin ja kirkkosalin vesikaton liittymässä, mutta vuotokoh-
dalta mitatut kosteuspitoisuudet olivat tavanomaisia, mikä viittaa vanhaan tai ajoittaiseen vuotoon.
Vuotokohdassa on ruskolahonnutta puuainesta vesikaton aluslaudoituksessa ja yläpohjassa olevassa
laudoituskerroksessa.
Yläpohjaan tehty rakenneavaus RAK 3 ulotettiin kirkkosalin reuna-alueiden tasaiselle osalle, tynnyrihol-
vikaton juureen ja näiden liittymässä olevaan hyllyrakenteeseen. Rakennekerroksista tehdyt havainnot
vastaavat aiemmin tehtyjä havaintoja. Rakenneavauksen yhteys kirkkosalin sisätiloihin varmistettiin ra-
kenteiden läpi poratulla pieniläpimittaisella reiällä. Periaateleikkaus rakenteesta on liitteenä.
Yläpohjaeristeet ovat aiemmin tehtyjen havaintojen mukaisesti pahoin painuneet ja niissä on runsaasti
ilmavuotoihin viittaavia jälkiä. Kirkkosalin katon ilmansulkurakenne katon tasaisella osalla puuttuu käy-
tännössä kokonaan. Rakenneavauksen RAK 3 kohdalla tynnyriholvikaton ilmansulkupaperi jatkuu noin
metrin verran katon tasaiselle osalle. Yläpohjan puurakenteiden kunto tutkimusalueella on tavanomai-
nen, eikä laajamittaisia tai pitkälle edenneitä vaurioita havaittu riskirakenteista huolimatta. Puutteellisis-
ta ilmansulkurakenteista johtuen yläpohjakerrosten läpi voi kulkeutua epäpuhdasta ilmaa sisätiloihin,
mikä lisää sisäilmaongelmariskiä.
Yläpohjasta otettiin viisi mikrobinäytettä materiaaleista. Kirkkosalin yläpohjan lahonneesta puuainekses-
ta otetussa näytteessä (MNMIKK 5) on laboratoriotulosten mukaan kosteusvauriosta johtuvaa home- ja
aktinomykeettikasvustoa. Kirkkosalin yläpohjaeristeiden ilmavuotokohdasta otetussa näytteessä
(MNMIKK 2) esiintyy kosteusvaurioon viittaavaa mikrobilajistoa. Näytteen MNMIKK 2 tulokset saattavat
viitata kosteusvaurioon. Näytteen MNMIKK 2 keräyskohdan kaltaisia ilmavuotoja on kirkkosalin yläpoh-
jassa paljon, joten vastaavat analyysitulokset ovat mahdollisia yleisesti yläpohjan alueella ilmavuoto-
kohdissa. Muissa analysoiduissa näytteissä esiintyy mikrobeja tavanomaisesti.
Kirkkosalin yläpohjan puutteellisten ilman- tai höyrynsulkurakenteiden vuoksi yläpohjassa esiintyvien
mikrobien itiöillä ja haitallisilla aineenvaihduntatuotteilla on mahdollinen kulkureitti sisäilmaan. Ilma-
vuotoreittien kautta sisätiloihin voi päästä myös yläpohjaeristeenä käytetyn mineraalivillan kuituja. Epä-
puhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan voi olla ajoittaista riippuen ilmanpaine-eroja aiheuttavien olo-
suhdetekijöiden esiintymisestä.
Muuta huomioitavaa
Vesikaton kulkusillat ovat huonokuntoisia ja vaarallisia käyttää.
Tuomas Tahvonen
Suunnittelija, RI (AMK)
Rakennetekniikka
P +358 40 911 5293
tuomas.tahvonen@ramboll.fi
Liitteet:
Liite 1-3: Havaintokortit RAK 1, RAK 2/srk-Sali, RAK 3/k.Sali
Liite 4: Paikannuskaavio
Liite 5: Periaateleikkaus
Liite 6: Analyysivastaus 167/2011
2/2
3. LIITE 1
Ramboll Finland Oy Työn nro Tila
Sepänkatu 14 C
40720 Jyväskylä
J24309 Lehteri
Tutkimuskohde Päiväys Tekijä Tunniste
30.5.2011 TUOT RAK 1
Muuramen kirkko
Sanantie 5, Muurame Lisätietoja ks.:
RAK 3/k.sali, Paikannuskaavio, RA 15
Kuvaus:
Kirkkosalin yläpohjaan tehtiin rakenneavaus, jonka avulla pyrittiin selvittämään tynnyriholvin ja tasaisen katon
liittymän rakennetta. Rakenneavaus tehtiin urkujen pillikaapin ja lehterin portaiden vierustalle tasaiselle katon
osalle.
Rakennekerrokset sisältä ulos päin tasaisen katon kohdalla:
Menetelmä: Poraus Ø 70 mm
1. Nykyinen pintaverhous ~20…60 mm
2. Ilmatila / koolausväli 22 mm
3. Panelointi 23 mm (ulkonäkö vastaa Ukri Oy:n näytettä 3B)
4. Ilmatila / koolaus / runko 125 mm
5. Umpilaudoitus ~20 mm (jatkuu yhtenäisenä katon tasaisella osalla ja "hyllyrakenteessa",
- lautojen välillä)
Menetelmä: Endoskopia ja poraus Ø ~10 mm (hyllyrakenteen päältä)
6. Ilmatila ~130 mm
7. Hyllyrakenteen yläpuolinen sisäverhous
Rakennekerrosten välinen yhteys on varmistettu valolla.
Havainnot:
Tasaisessa katossa oleva harvalaudoitus jatkuu yhtenäisenä ulkoseinältä hyllyrakenteen sisälle
Tynnyriholvikaton juureen poratun vaakareiän (Ø ~10 mm) perusteella pintarakenteet vastaavat
aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja. Näkyvän paneelipinnan alla on huokoinen puukuitulevy ja
toinen paneelipinta. Näkyvä pinta päättyy hyllyrakenteen päälle.
Laudoituksen (5) päällä on kutterinlastukerros (harvalaudoituksen raoista tarkasteltuna).
Kuva 1: Rakenneavauskohta RAK 1 peitettynä Kuva 2: Rakennekerrokset alhaalta päin kuvattuna
Kuva 3: Paneelin (3) ja umpilaudoituksen (5) välinen Kuva 4:Hyllyrakenteen ja tynnyriholvikaton liittymä
ilmatila kirkkosalin puolella
4. LIITE 2
Ramboll Finland Oy Työn nro Tila
Sepänkatu 14 C
40720 Jyväskylä
J24309 Seurak.salin YP
Tutkimuskohde Päiväys Tekijä Tunniste
30.5.2011 TUOT RAK 2 /SRKs.
Muuramen kirkko
Sanantie 5, Muurame Lisätietoja ks.:
Paikannuskaavio, RA 16
Kuvaus:
Seurakuntasalin yläpohjaan tehtiin rakenneavaus, jonka avulla pyrittiin täydentämään yläpohjan
rakennekerrosten aiempia tutkimuksia. Samalla tutkittiin tutkimusalueella olevia vaurioita ja otettiin
mikrobinäytteitä.
RAK 2, rakennekerrokset ulkoa sisälle päin:
Menetelmä: Materiaalin poisto
1. Mineraalivilla ~50 mm (ulkopinta paperinen, paperissa hieman muovimainen pinta)
2. Mineraalivilla 100 mm (sisäpinta paperinen, paperissa hieman muovimainen pinta)
3. Kutterilastu ~100 mm
4. Umpilaudoitus 22 mm
5. Umpilaudoitus ~20 mm
Menetelmä: Sahaus
6. Ilmatila/koolaus ~65 mm
Menetelmä: Poraus Ø ~6 mm
7. Muovi
8. Lastulevy ~15 mm
9. Mahdollinen koolaus/ilmatila
10. Nykyinen sisäverhous
11. Seurakuntasalin sisätilat
Havainnot rakennekerroksista vastaavat aiemmin tehtyä rakenneavausta RA 16
Havainnot tutkimusalueella:
Vesikaton vuotokohdan alta otettiin mikrobinäyte (MNMIKK 1) vaurioituneesta eristeiden ulkopinnan
paperista. Näytteen analyysitulokset eivät viittaa epätavanomaiseen mikrobikasvustoon.
Seurakuntasalin vesikaton aluslaudoituksessa havaittiin jälkiä kattovuodoista paikannuskaavion
osoittamassa laajuudessa. Vuotokohdilla on havaittavissa paikallisia lahovaurioita vesikaton
sekundäärirakenteissa sekä ulkonäöltään valkolahottajiin tai homesieniin viittaavaa kasvustoa.
Tutkimushetkellä vaurioalueiden kosteuspitoisuus on tavanomainen mikä viittaa vanhaan tai ajoittaiseen
vuotoon (Tutkimushetkellä epävakainen/sateinen sää).
Yläpohjassa havaittiin tuore vesikattovuoto seurakuntasalin katon lapetikkaiden alapuolella.
Vesikaton kulkusillat ja lapetikkaat ovat huonokuntoisia ja aiheuttavat turvallisuusriskin.
Kuva 1: Vuotokohta ja kasvustoon viittaavia jälkiä. Kuva 2: Huonokuntoiset lapetikkaat
5. Ramboll Finland Oy Työn nro Tila
Sepänkatu 14 C
40720 Jyväskylä
J24309 Kirkkosalin YP
Tutkimuskohde Päiväys Tekijä Tunniste
30.5.2011 TUOT RAK 3 /k.Sali
Muuramen kirkko
Sanantie 5, Muurame Lisätietoja ks.:
RAK 1, paikannuskaavio, RA 15
Kuvaus:
Kirkkosalin yläpohjaan tehtiin rakenneavaus, jonka avulla pyrittiin selvittämään tasaisen katon ja
tynnyriholvikaton liittymässä olevaa hyllyrakennetta. Samalla tutkittiin tutkimusalueella olevia vaurioita,
otettiin mikrobinäytteitä sekä varmennettiin yläpohjan rakennekerroksia.
RAK 3, kirkkosalin reunalueen tasainen katto, rakennekerrokset ulkoa sisälle päin:
Menetelmä: Materiaalin poisto
1. Mineraalivillat ~100…200 mm (eristeet huomattavasti painuneet, ulkopinnassa osittain paperi)
2. Kutterilastu ~30 mm
3. Umpilaudoitus 20 mm
Menetelmä: sahaus
4. ilmatila / koolaus / runko ~150 mm
5. Kutterilastu ~50 mm
6. Panelointi Vastaa rakenneavausta RAK 1, poikkeuksena kutterilastu.
Menetelmä: Poraus Ø ~10 mm
7. Ilmatila
8. Panelointi
9. Kirkkosalin sisätilat
Rakenteet tynnyriholvikatossa, rakennekerrokset ulkoa sisälle päin
Menetelmä: Materiaalin poisto
a) Mineraalivilla 100 mm (paperipinta uloimpana pintana)
b) Mineraalivilla 100 mm
c) Ilmansulkupaperi (käännetty n. 1 metri katon tasaiselle osalle)
d) Tervapaperi
e) Paneeli
f) Huokoinen puukuitulevy
g) Nykyinen sisäverhous
h) Kirkkosalin sisätilat
Havainnot tutkimusalueella:
Yläpohjan mineraalivillat ovat pahoin painuneet ja niissä on runsaasti tummia kohtia, jotka viittaavat
ilmavuotoihin.
Yläpohjan tasaisella osalla ei ole kauttaaltaan ilman- tai höyrynsulkurakennetta.
Kellotapulin ja kirkkosalin vesikaton liittymässä on paikallinen vuotokohta. Vuotokohdalla on
ruskolahonnutta puuta vesikaton aluslaudoissa ja yläpohjan laudoituksessa (3).
Tutkimushetkellä vaurioalueiden kosteuspitoisuus on tavanomainen mikä viittaa vanhaan tai ajoittaiseen
vuotoon (Tutkimushetkellä epävakainen/sateinen sää).
Vuotokohdalla laudoituksen (3) ja mineraalivillan (2) välissä on paikallisesti paperi.
Kirkkosalin yläpohjasta otettiin mikrobinäytteitä materiaaleista (ks. paikannuskaavio)
MNMIKK 2, mineraalivillaa tynnyriholvikatosta
MNMIKK 3, mineraalivillaa tapulin liittymän vuotokohdasta
MNMIKK 4, paperia tapulin liittymän vuotokohdasta
MNMIKK 5, lahonnutta puuainesta tapulin liittymän vuotokohdasta
MNMIKK 6, laudoitusta (3) vasten olevaa mineraalivillaa kirkkosalin katon tasaiselta osalta (RAK 3)
Näytteissä MNMIKK 2 ja MNMIKK 5 esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajeja (ks. analyysivastaus
167/2011)
Näkyvät vesikattokannattajat ja muut puurakenteet ovat yleiskunnoltaan vaurioitumattoman näköisiä.
Vesikaton kulkusillat ja lapetikkaat ovat huonokuntoisia ja aiheuttavat turvallisuusriskin.
1/2
6. Kuva 1: Vuotokohta tapulin ja kirkkosalin vesikaton Kuva 2: Tummunutta mineraalivillaa ja paikallinen
liittymässä paperikerros tapulin liittymän vuotokohdassa
Kuva 3: Lahovaurioitunutta laudoitusta (3) tapulin Kuva 4: Ilmavuotoihin viittaavia jälkiä kirkkosalin
liittymän vuotokohdalla tynnyriholvikaton eristeissä
Hyllyrakenteen
yläreuna
g)
f)
3. e)
. 4. ja 5.
.
5. (ja 6.)
c) 3.
Kuva 5: Valokuva hyllyrakenteen sisältä
.
Kuva 6: Valokuva RAK 3 kohdalta (rakennekerrokset
(rakennekerrokset ks. RAK 3 ja RAK 1) ks. RAK 3)
2/2
10. ANALYYSIVASTAUS 167/2011 2 (2)
17.6.2011
Tulokset
Näyte Mesofiiliset sienet Mesofiiliset sienet Mesofiiliset bakteerit
cfu/g cfu/g cfu/g
M2 (25C, 7 vrk) DG18 ((25C, 7 vrk) THG (25C, 7-14 vrk)
Yhteensä < 500* Yhteensä < 500* Yhteensä 5500
1 - - Aktinomykeetit** < 500*
Muut bakteerit 5500
Yhteensä 3500 Yhteensä 3000 Yhteensä 9500
Penicillium 1500 Penicillium 2000 Aktinomykeetit** < 500*
2
Acremonium** 500 Hiivat, vaaleat 1000 Muut bakteerit 9500
Hiivat, vaaleat 1500
Yhteensä 500 Yhteensä < 500* Yhteensä 2500
3 Penicillium 500 - Aktinomykeetit** < 500*
Muut bakteerit 2500
Yhteensä < 500* Yhteensä 500 Yhteensä < 500*
4 - Penicillium 500 Aktinomykeetit** < 500*
Muut bakteerit < 500*
Yhteensä 87000 Yhteensä 54000 Yhteensä 101000
Penicillium 67000 Penicillium 48000 Aktinomykeetit** 19000
5 Phialophora** 12000 Steriilit*** 6000 Muut bakteerit 82000
Steriilit*** 8000
Yhteensä 500 Yhteensä < 500* Yhteensä 2000
6 Cladosporium 500 - Aktinomykeetit** < 500*
Muut bakteerit 2000
Määritysraja = 500 cfu/g, M2=2 % mallasuuteagar, DG18 = dikloraaniglyseroli-18-agar, THG = tryptoni-hiivauute-
glukoosi-agar, * Pitoisuus jää määritysrajan alapuolelle, **Kosteusvaurioita indikoiva mikrobi (STM, Asumisterveys-
opas, 2009), ***Pesäkkeitä, jotka eivät muodosta itiöitä käytetyllä kasvualustalla cfu = pesäkkeen muodostava yksik-
kö.
Tulkinta Näyte 5 sisälsi kosteusvauriosta johtuvaa home- ja aktinomykeettikasvustoa. Näytteen 2
osalta tulos saattaa viitata kosteusvaurioon. Näytteet 1, 3, 4 ja 6 sisälsivät mikrobeja tavan-
omaisesti.
Tulkintaohje Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieni-
itiöpitoisuus on vähintään 10 000 cfu/g. Näytteen bakteeripitoisuus vähintään 100 000 cfu/g
viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Jos näytteen aktinomykeettipitoisuus on suurempi
kuin 500 cfu/g, se viittaa aktinomykeettikasvustoon. Jos kyseessä on osittain kuivunut kas-
vusto, rakennusmateriaalinäytteen mikrobipitoisuus voi olla alhainen. Tällöin epätavanomai-
nen lajisto saattaa viitata vaurioon. Edellä mainittuja tulkintaperiaatteita ei voida soveltaa
rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa. Viitteet:
STM Asumisterveysohje 2003, Asumisterveysopas 2009.
RSlab Oy
Kristian Jansson, FT
Laboratoriopäällikkö
Yhtiön toiminimi Puhelin E-mail Posti- ja käyntiosoite
RSLab Oy + 358 (0) 40 761 7852 etunimi.sukunimi@rslab.fi Laukaantie 4 (Grafila)
40320 JYVÄSKYLÄ
URL Y-tunnus
www.rslab.fi 2360795-6
