5. 5
HYVÄ
ASIAKKAAMME
Suurtyönantajan TyEL-maksu 2015 -esite kertoo, miten maksu määräytyy ja kuinka työnantaja voi
mahdollisesti itse vaikuttaa maksun määrään.Työeläkemaksu on yritykselle merkittävä kustannuserä.
Suurin osa maksusta kuluu maksussa oleviin eläkkeisiin. Noin neljännes maksusta rahastoidaan tulevien
vuosien eläkkeitä varten.
Vuoden 2015 TyEL-maksu on keskimäärin 24,0 prosenttia palkkasummasta. Suurtyönantajan maksu voi
poiketa huomattavastikin keskimääräisestä maksusta mm. sen perusteella, mihin maksuluokkaan yritys
kuuluu. Maksuluokka perustuu yrityksen omaan työkyvyttömyysriskiin, jota yritys voi alentaa omalla
työhyvinvointia ylläpitävällä toiminnallaan ja säästää näin TyEL-maksussa. Ilmarinen tukee kuntoutus-
ja työhyvinvointipalveluillaan asiakasyritysten henkilöstön työhyvinvointia, mikä osaltaan pienentää
yrityksen työkyvyttömyysriskiä. Maksuluokkamallin kuvaus onkin esitteen keskeisin osa.
Yrityksellänne on mahdollisuus saada ennakkotieto tulevasta maksuluokasta jo ennen kuin olemme
laskeneet lopullisen maksuluokan. Suurimmille yrityksille laskemme ennusteen noin kaksi vuotta ennen
uuden maksuluokan voimaantuloa ja keskisuurille noin vuotta aikaisemmin. Kaikki maksuluokkien
piiriin kuuluvat yritykset saavat tiedon tulevasta maksuluokastaan vuosittain alkusyksystä.
Suurtyönantajan maksua alentavat merkittävästi myös erilaiset maksun alennukset. Ennakkomaksussa
otamme huomioon yrityksenne maksuluokan sekä asiakashyvityksen, jotta ennakkomaksu vastaisi
mahdollisimman hyvin lopullista maksuanne. Laskemme ennakkomaksun tarpeenne mukaan uudelleen,
kun ilmoitatte uuden palkkasumman.
Lisätietoja yrityksenne TyEL-maksusta saatte omalta Ilmarisen yhteyshenkilöltänne.
6. 6
TYEL-VAKUUTUSMAKSU
VUONNA 2015
Yksityisalojen työntekijät kuuluvat työntekijän
eläkelain (TyEL) piiriin työsuhteen pituudesta ja
palkasta riippumatta.TyEL-maksua maksetaan
18–67-vuotiaiden ansioista, joista eläkettäkin
karttuu. Myös eläkkeen rinnalla saadut ansiot kuu-
luvat TyEL:n piiriin.
TyEL-maksu lasketaan prosentteina työnte-
kijöiden palkoista. Myös työntekijät osallistuvat
eläkkeiden kustannuksiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa TyEL-
vakuutusmaksun tason vuosittain työeläkeyhtiöi-
den hakemuksesta.Vuonna 2015 maksu on keski-
määrin 24,0 prosenttia palkoista. Eri työnantajien
maksu vaihtelee, sillä erilaiset alennukset voivat
pienentää perusmaksua. Lisäksi yrityksen omat
työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat suurimpien
yritysten maksuun.
Keskimääräinen TyEL-maksu
Aikaisempaan työmarkkinajärjestöjen sopimuk-
seen perustuen vuoden 2015 keskimääräinen
TyEL-maksu on 24,0 prosenttia palkoista, kun
asiakashyvitykset ja muut pienemmät alennukset
on otettu huomioon. Asiakashyvityksen on arvioitu
alentavan maksua keskimäärin 0,5 prosenttia pal-
koista.Vuonna 2014 tämä keskimääräinen maksu
oli 23,6 prosenttia.
Alle 53-vuotiaan työntekijän oma maksuosuus
on 5,70 prosenttia ja tätä vanhempien 7,20 pro-
senttia palkasta. Keskimäärin työntekijän eläke-
maksu on 6,00 prosenttia.
Kun keskimääräisestä maksusta vähennetään
keskimääräinen työntekijän eläkemaksu, työnan-
tajan osuudeksi jää keskimäärin 18,00 prosenttia
palkoista.
Syksyllä 2014 eläkeuudistuksen yhteydessä
sovittiin, että TyEL-maksu vuonna 2016 on 24,4
prosenttia. Vuoden 2016 perittävä TyEL-maksu on
kuitenkin 24,0 prosenttia palkoista, kun maksua
pienennetään tilapäisesti maksunalennuksella,
jonka suuruus on 0,4 prosenttia palkoista.Vuoden
2016 TyEL-maksusta ja maksunalennuksen yksi-
tyiskohdista sovitaan tarkemmin vuonna 2015.
Vanhuuseläkeosa
Maksun vanhuuseläkeosan suuruuteen vaikuttavat
työntekijän ikä ja sukupuoli. Naisten vanhuuselä-
keosa on suurempi kuin samanikäisten miesten.
Vanhuuseläkeosaa maksetaan 18–54-vuotiaista
työntekijöistä. Keskimäärin se on 2,9 prosenttia
palkoista.
Työkyvyttömyyseläkeosa
Perusmaksuun sisältyvä työkyvyttömyyseläke-
osa on vuonna 2015 keskimäärin 0,8 prosenttia
palkoista.
2015 2014
Keskimääräinen TyEL-maksu 24,0 23,6
Työntekijän osuus keskimäärin -6,00 -5,85
Työnantajan osuus keskimäärin 18,00 17,75
Keskimääräinen
TyEL-maksu, % palkoista
2015 2014
Vanhuuseläke 2,9 2,9
Työkyvyttömyyseläke 0,8 0,9
Tasausosa 19,9 19,3
Muut osat 1,1 1,1
Yhteensä 24,7 24,2
TyEL-perusmaksu, % palkoista
TyEL-perusmaksu
Alentamaton TyEL-perusmaksu on vakuutetun
iästä ja sukupuolesta riippumaton.Vuonna 2015
perusmaksu on 24,7 prosenttia palkasta.Vuonna
2014 se oli 24,2 prosenttia palkasta. Perusmaksun
muodostavat vanhuuseläkeosa, työkyvyttömyyselä-
keosa, tasausosa ja muut osat.
7. 7
2015 2014
Alle 53-vuotiaat 5,70 5,55
Vähintään 53-vuotiaat 7,20 7,05
Keskimäärin 6,00 5,85
Työntekijän eläkemaksu, % palkasta
TyEL:n mukainen perusmaksu on iästä riippumatta 24,7 prosenttia palkasta maksuluokassa 4.
TyEL-vakuutusmaksun osat 2015
tämä on MALLI!!!!
TYEL-VAKUUTUSMAKSUN OSAT 2015
0,00
5,00
10,00
15,00
20,00
25,00
30,00
18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66
% palkoista
Työntekijän ikä
24,70
vanhuus
työkyvyttömyys
tasausosa
muut
TyEL:n mukainen 24,7 prosentin perusmaksu on iästä riippumaton tasamaksu maksuluokassa 4.
0
5
10
15
20
30
24,7
18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66
tasausosa
% palkoista
Työntekijän ikä
vanhuus
työkyvyttömyys
muut
25
Työkyvyttömyysmaksun suuruuteen vaikuttavat
työntekijän ikä, maksuluokka ja yrityksen koko.
Maksuluokka perustuu yrityksen työkyvyttömyys-
riskiin. Maksuluokkia on 11, ja niissä kaikissa
on työkyvyttömyysriskin perusteella määritelty
eritasoinen maksu. Maksuluokka 4 on perus-
luokka, jonka maksu vastaa keskimääräistä riskiä.
Suuremmissa yrityksissä maksuluokan vaikutus on
merkittävämpi kuin pienemmissä. Maksuluokka-
mallista kerromme tarkemmin sivuilla 11–20.
Työkyvyttömyyseläkeosa sisältää myös työky-
vyttömyysriskin hallintaosan, jolla kustannetaan
työkyvyn ylläpidosta aiheutuvia kuluja.
Tasausosa
Tasausosa määritellään sen suuruiseksi, että
TyEL:n mukainen perusmaksu on iästä
ja sukupuolesta riippumatta 24,7 prosenttia pal-
kasta maksuluokassa 4. Keskimäärin tasausosa on
19,9 prosenttia palkasta vuonna 2015.Tasausosan
suuruus vaihtelee työntekijän iän mukaan.
Maksun tasausosalla rahoitetaan muun muassa
• eläkkeiden indeksikorotukset
• rahastoimattomat työkyvyttömyyseläkkeet
• osa-aikaeläkkeet
• vanhuuseläkkeiden rahastoimaton osa
• perhe-eläkkeet
• kuntoutustukeen ja kuntoutusrahaan liittyvät
kuntoutuskorotukset
• lapsikorotukset
Muut osat
Maksutappio-osa, hoitokustannusosa ja lakisää-
teisten maksujen osa ovat vuonna 2015 yhteensä
noin 1,1 prosenttia palkoista.Työntekijän iällä ja
sukupuolella ei ole merkitystä näihin osiin.
Maksutappio-osan suuruus riippuu yrityksen
koosta. Pienimmillä yrityksillä se on 0,34 prosenttia
palkkasummasta ja suurimmilla 0,001 prosenttia.
Hoitokustannusosa vuonna 2015 ilman ns.
suuruusalennusta on 0,7086 prosenttia palkoista.
Hoitokustannusosa on kuitenkin aina vähintään
790 euroa.
Lakisääteisten maksujen osa on noin 0,1
prosenttia palkoista. Lakisääteisiä maksuja ovat
Eläketurvakeskuksen kustannukset, oikeushallinto-
maksu ja finanssivalvontamaksu.
Työntekijän eläkemaksu
53 vuotta täyttäneen työntekijän eläkemaksu on
suurempi kuin nuoremman. Korkeampi maksu
johtuu vanhempien työntekijöiden paremmasta
eläkkeen karttumasta. Korotettu maksu pidätetään
53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden
alusta.
Vuonna 2015 työntekijän eläkemaksu on alle
53-vuotiaasta 5,70 prosenttia ja 53 vuotta täyttä-
neestä 7,20 prosenttia palkasta.
Kaikkien työntekijöiden maksuosuus on
keskimäärin 6,00 prosenttia palkkasummasta,
jos yrityksen henkilöstön ikäjakauma vastaa koko
työikäisen väestön ikäjakaumaa.
8. 8
Työnantajan koko vaikuttaa
maksuun
TyEL-maksu määräytyy eri tavalla erikokoisilla
työnantajilla.Yrityksen koon kasvaessa omien
eläketapausten merkitys suurenee. Suurimmilla
työnantajilla työkyvyttömyysmaksutaso määräytyy
yrityksen omien työkyvyttömyyseläketapausten
perusteella.Työnantajan koko vaikuttaa myös
maksutappio-osan suuruuteen.
Maksun laskentaan vaikuttava työnantajan
koko määräytyy kokonaispalkkasumman perus-
teella.Tietyn vuoden TyEL-maksua laskettaessa
työnantajan koon perusteena on työnantajan
kahden vuoden takainen palkkasumma. Koko-
naispalkkasummaa laskettaessa otetaan huomioon
kaikki yrityksen työntekijöille maksetut palkat riip-
pumatta siitä, onko heidät vakuutettu yhdessä vai
useammassa vakuutuksessa tai eri eläkeyhtiöissä.
Vuoden 2015 TyEL-maksun laskennassa
työnantajan koon määrittävänä palkkasummana
käytetään vuoden 2013 kokonaispalkkasummaa.
Palkkasummarajat
Kun työnantajan vuoden 2013 palkkasumma on
• alle 1 990 500 euroa: omat eläketapaukset eivät
vaikuta lainkaan työkyvyttömyysmaksuun
• 1 990 500–31 848 000 euroa: omat eläketa-
paukset vaikuttavat osittain. Maksutappioalen-
nus on 0,15 prosenttia palkoista.
• yli 31 848 000 euroa: omien eläketapausten
vaikutus on täysimääräinen. Maksutappioalen-
nus on 0,179 prosenttia palkoista.
Jos yritys on niin uusi, ettei kahden vuoden
takaista palkkasummaa ole käytettävissä, työnanta-
jan koon määrittävänä palkkasummana käytetään
vakuutushakemuksessa ilmoitettua palkkaa.Tätä
käytetään vuositasoiseksi muunnettuna sekä en-
nakkomaksun että lopullisen maksun laskennassa
kahtena ensimmäisenä vakuutuskautena.
Ennakkomaksun määräytyminen
Työnantaja maksaa TyEL-maksunsa vuoden aika-
na ennakkomaksuina.Vuoden 2015 ennakkomak-
su määräytyy TyEL-perusmaksuprosentin mukai-
sesti ottamalla huomioon maksuluokan vaikutus ja
asiakashyvitys.
Maksuluokka voi joko suurentaa tai pienentää
maksua, jos maksuluokka on muu kuin perus-
luokka. Maksuluokissa 5–11 maksu on keskitasoa
korkeampi ja maksuluokissa 1–3 matalampi. Mak-
suluokassa 4 maksu vastaa keskitasoa. Maksu-
luokka määräytyy yrityksen työkyvyttömyysriskin
perusteella.Vuonna 2015 maksuluokkien piiriin
kuuluvat työnantajat, joiden vuoden 2013 palkka-
summa on vähintään 1 990 500 euroa.
Ennakkomaksussa otetaan huomioon asia-
kashyvitys, jonka suuruus määräytyy Ilmarisen
toiminnan perusteella.
Suuruusalennus on hoitokustannusosaan
tuleva alennus, joka lasketaan konsernin palkka-
summan perusteella vuosilaskennan jälkeen kesällä
2015. Suuruusalennus otetaan sen jälkeen huomi-
oon vähentävänä eränä tulevassa laskutuksessa.
Ennakkomaksussa ei oteta huomioon maksu-
tappio-osan alennusta, vaan se on mukana vasta
lopullisessa maksussa.
Lopullinen maksu
vuosilaskennassa
Lopullinen TyEL-maksu voidaan laskea sen jäl-
keen, kun työnantaja on ilmoittanut tarkat työsuh-
de- ja palkkatiedot Ilmariseen.Tiedot ilmoitetaan
vuosittain tammikuun loppuun mennessä.
Ennakkomaksuun verrattuna lopullinen maksu
sisältää myös maksutappioalennuksen ja mahdol-
lisen muutosmaksun eli korjaukset aikaisempien
vuosien maksuihin.
Muutosmaksu
Vuoden 2015 lopullisessa maksussa voi olla muka-
na sekä TEL- että TyEL-aikaan kohdistuvia mak-
sun korjauksia, jotka johtuvat jälkikäteen tehdyistä
muutoksista työsuhde- ja ansiotietoihin.
TEL-ajalla tarkoitetaan aikaa ennen vuotta
2007, jolloin TyEL tuli voimaan.TEL-aikaan koh-
distuva muutosmaksu on vuodesta 2007 alkaen
iästä ja sukupuolesta riippumatta 22,1 prosenttia
ansionmuutoksesta.
TyEL-aikaan kohdistuva korjausmaksu mää-
räytyy ansionmuutoksesta kyseisen vuoden TyEL-
perusprosentin mukaan.TyEL-aikaan kohdistu-
vien ansionmuutosten vuoksi tarkistetaan myös
maksuluokan vaikutus.
Vuosilaskenta ja korkoutus
Vuoden 2015 lopullinen maksu lasketaan vuosilas-
kennassa keväällä 2016.Vuosilaskennassa lopul-
lista maksua verrataan vuonna 2015 veloitettuun
ennakkomaksuun. Sekä lopullinen maksu että
ennakkomaksu on tähän asti korkoutettu peruste-
korolla vuosilaskelman eräpäivään. Jos lopullinen
maksu on ennakkomaksua suurempi, on vuosilas-
kelman lopputulos asiakkaalle velaksi. Päinvastai-
sessa tapauksessa lopputulos on hyväksi. Vuoden
2015 loppuun asti vakuutusmaksut korkoutetaan
edelleen perustekorolla.Vuoden 2016 alusta
vakuutusmaksujen korkoutuksessa siirrytään käyt-
tämään vakuutusmaksukorkoa.Tämä koskee myös
vuoden 2015 lopullista maksua.
9. 9
MAKSUN ALENNUKSET
Työnantajat voivat saada erilaisia alennuksia
TyEL-maksuunsa. Asiakashyvitystä syntyy Ilma-
risen sijoitustuoton, vakavaraisuuden ja tehok-
kuuden sekä asiakassuhteen keston perusteella.
Keskittämällä vakuutuksensa Ilmariseen konsernin
kaikki vakuutukset saavat konsernin kokoon perus-
tuvan suuruusalennuksen. Suurimmat työnantajat
saavat lisäksi maksutappioalennusta.
Asiakashyvitys
Ilmarinen palauttaa vuosittain asiakashyvityksenä
edellisen vuoden tilinpäätöksessä hyvityksiin siir-
retyn summan, joka ositetaan asiakkaiden kesken.
Vakuutuskohtaiseen asiakashyvitykseen vaikuttavat
maksetuista maksuista kertynyt eläkerahasto ja
kyseisen vuoden vakuutusmaksut.
Puolet asiakashyvityksiin käytettävästä sum-
masta ositetaan eläkerahastojen perusteella ja puo-
let kyseisen vuoden ennakkomaksujen perusteella.
Asiakashyvitystä maksetaan myös eläkeyh-
tiötä vaihtaneille asiakkaille ns. jälkihyvityksenä
enintään kolmelta vuodelta. Edellytyksenä on, että
eläkerahastoa on kertynyt vähintään 50 000 euroa.
Uuden yrityksen vakuutukselle tai toisesta
yhtiöstä siirtyneelle vakuutukselle asiakashyvitystä
alkaa kertyä vakuutuksen alusta lähtien. Ensim-
mäisen kerran hyvitys otetaan huomioon toisen
vuoden ennakkomaksussa.
Vuoden 2015 kaikkien eläkeyhtiöiden keski-
määräiseksi hyvitykseksi on arvioitu 0,5 prosenttia
palkoista. Asiakashyvitysten taso vaihtelee eläke-
yhtiöiden kesken riippuen kunkin yhtiön vakava-
raisuuspääoman määrästä ja hoitokustannusylijää-
mästä.
Kaikkien eläkeyhtiöiden arvioitu keskimääräinen asiakashyvitys eri vuosina.
Keskimääräinen asiakashyvitys
Perustekorko on 1.1.2015 alkaen 5,5 prosent-
tia. Perustekorko lasketaan eläkeyhtiöiden, -sääti-
öiden ja -kassojen keskimääräisen vakavaraisuus-
asteen perusteella.Vakuutusmaksukorko perustuu
TyEL:n 12 kuukauden viitekorkoon ja sen arvo on
aina vähintään 2,0 prosenttia. Korot tarkistetaan
puolivuosittain. Sosiaali- ja terveysministeriö vah-
vistaa korot työeläkeyhtiöiden hakemuksesta.
Tilapäisen työnantajan maksu
Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu vuonna
2015 on 24,7 prosenttia palkoista. Maksu on heti
lopullinen.Työnantaja katsotaan tilapäiseksi, jos
kuuden kuukauden palkkasumma on alle 8 178
euroa (v. 2015) ja palveluksessa ei ole jatkuvasti
yhtään työntekijää.
2015
0,0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2010 2011 2012 2013 2014
% palkkasummasta
2009
10. 10
Suuruusalennus konsernin
palkkasumman mukaan
TyEL-maksuun sisältyvä hoitokustannusosa ilman
alennusta vuonna 2015 on 0,7086 prosenttia
palkkasummasta, kun se vuonna 2014 oli 0,6940
prosenttia palkkasummasta. Hoitokustannuspro-
sentti alenee konsernin palkkasumman kasvaessa.
Hoitokustannusosan alennus eli suuruusalennus
voi enimmillään olla vuonna 2015 yli 0,3 prosent-
tia palkkasummasta. Alennusta alkaa saada, kun
palkkasumma on vähintään viisi miljoonaa euroa.
Suuruusalennusprosentti nousee palkkasumman
kasvaessa ja korkeimmillaan se on silloin, kun palk-
kasumma on vähintään 465 miljoonaa euroa.
Suuruusalennuksen laskenta
Samaan konserniin kuuluvien vakuutuksenotta-
jien hoitokustannusprosentti määräytyy samassa
eläkevakuutusyhtiössä vakuutettujen työnantajien
yhteenlasketun palkkasumman perusteella. Näin
ollen pieni yritys voi saada suhteellisesti suurehkon
suuruusalennuksen kuuluessaan isoon konserniin.
Suuruusalennusta ei kuitenkaan saa, jos vakuutuk-
sen palkkasumma on alle 111 487,44 euroa
(v. 2015).
Kesken vuotta päättynyt vakuutus saa kon-
sernin suuruusalennuksen silloin, kun päättyneen
vakuutuksen työsuhteet siirtyvät johonkin saman
konsernin toiseen vakuutukseen.Tällainen tilanne
voi syntyä fuusiossa ja jakautumisessa sekä liiketoi-
minnan luovutuksen yhteydessä. Muulloin kesken
vuotta päättynyt vakuutus ei saa konsernin suuruu-
salennusta.
Myös konserniin kuulumaton työnantaja voi
saada suuruusalennuksen, jos sen palkkasumma on
vähintään viisi miljoonaa euroa.
Suuruusalennus lasketaan vuosittain sen jäl-
keen, kun konsernin kaikkien vakuutusten edellisen
vuoden maksu on laskettu ja palkkasummat tiedos-
sa. Suuruusalennus otetaan sen jälkeen huomioon
vähentävänä eränä tulevassa laskutuksessa.
Maksutappioalennus työnantajan
koon mukaan
TyEL-perusmaksuun sisältyvä maksutappio-osa
on 0,18 prosenttia palkoista (v. 2015), kun työnan-
tajan vuoden 2013 palkkasumma on vähintään
1 990 500 euroa. Maksutappio-osa pienenee
työnantajan koon kasvaessa. Ennakkomaksussa
maksutappio-osa on sama kaikilla suurilla työn-
antajilla, mutta lopullisessa maksussa työnantajan
koko vaikuttaa maksutappio-osan suuruuteen.
Kun työnantajan palkkasumma ylittää 1 990 500
euroa, yritys saa maksutappioalennusta.
Hoitokustannusosa ja suuruusalennus palkkasumman mukaan vuonna 2015
Palkka-
summa
milj. €/v
Hoitokustannus-
osa % palkka-
summasta
Hoitokustannus-
osa % palkka-
summasta
Suuruusalennus
% palkkasummasta
(sis. edelliseen)
Palkka-
summa
milj. €/v
Suuruusalennus
% palkkasummasta
(sis. edelliseen)
Alle 5,0 0,7086 0
5,0- 0,6961 0,0125
5,5- 0,6837 0,0249
6,0- 0,6711 0,0375
6,5- 0,6589 0,0497
7,0- 0,6465 0,0621
7,5- 0,6340 0,0746
8,0- 0,6217 0,0869
8,5- 0,6091 0,0995
37,0- 0,6009 0,1077
40,0- 0,5897 0,1189
45,0- 0,5808 0,1278
50,0- 0,5700 0,1386
56,0- 0,5612 0,1474
61,0- 0,5522 0,1564
66,0- 0,5474 0,1612
71,0- 0,5428 0,1658
76,0- 0,5351 0,1735
84,0- 0,5264 0,1822
93,0- 0,5188 0,1898
101,0- 0,5112 0,1974
109,0- 0,5026 0,2060
118,0- 0,4951 0,2135
126,0- 0,4863 0,2223
135,0- 0,4808 0,2278
151,0- 0,4746 0,2340
168,0- 0,4685 0,2401
185,0- 0,4625 0,2461
202,0- 0,4564 0,2522
219,0- 0,4507 0,2579
235,0- 0,4384 0,2702
269,0- 0,4265 0,2821
303,0- 0,4215 0,2871
330,0- 0,4162 0,2924
360,0- 0,4103 0,2983
392,0- 0,4043 0,3043
427,0- 0,3975 0,3111
465,0- 0,3899 0,3187
11. 11
TYÖKYVYTTÖMYYSMAKSU
PERUSTUU MAKSULUOKKAAN
Suuruusalennus, % palkkasummasta
Myös pienemmillä työnantajilla maksutappio-
osa vaihtelee työnantajan koon mukaan portaittain.
Maksutappio-osan erot eivät kuitenkaan vaikuta
tällaisten työnantajien kokonaismaksuun, koska
maksun tasausosa tasoittaa kokonaismaksun samak-
si kaikille niille työnantajille, joiden vuoden 2013
palkkasumma on alle 1 990 500 euroa.
1 990 500–31 484 000 0,18 0,03 0,15
yli 31 848 000 0,18 0,001 0,179
Maksutappio-osa ja maksutappioalennus, % palkoista 2015
Yrityksen
palkkasumma
vuonna 2013
Maksutappio-osa
ennakkomaksussa %
palkoista
Maksutappio-osa
lopullisessa maksussa %
palkoista
Maksutappioalennus
% palkoista
Suurtyönantajan työkyvyttömyysmaksu määräytyy
ns. maksuluokkamallin mukaisesti. Maksu mää-
räytyy etukäteen taulukkomaksuna. Maksuluok-
kamallin mukaiseen taulukkomaksuprosenttiin
vaikuttavat työnantajan omat työkyvyttömyyseläk-
keet, henkilöstön ikärakenne ja yrityksen koko.
Yrityksen maksuluokka määräytyy myönnetyis-
tä työkyvyttömyyseläkkeistä syntyneen eläkemenon
perusteella.Työnantajan koko taas vaikuttaa siihen,
määräytyykö työkyvyttömyysmaksu kokonaan vai
osittain työnantajan oman maksuluokan mukaan.
Työkyvyttömyysriski määrittää
maksuluokan
Työnantaja kuuluu vuonna 2015 maksuluokkien
piiriin, jos sen vuoden 2013 kokonaispalkkasum-
ma on vähintään 1 990 500 euroa.
Yrityksen työkyvyttömyyseläkkeistä laskettu
eläkemeno vaikuttaa siihen, mihin maksuluokkaan
työnantaja kuuluu. Erisuuruisille työkyvyttömyys-
riskeille määriteltyjä maksuluokkia on 11, ja niissä
kussakin on eritasoinen maksu. Mitä vähemmän
työnantajalla on omia eläketapauksia, sitä alempi on
sen maksuluokka ja sitä pienempi maksu.Vastaavas-
ti, jos eläkemeno on suuri suhteessa keskimääräi-
seen eläkemenoon, maksuluokka ja maksukin ovat
korkeammat.
Riskisuhde kuvaa
työkyvyttömyysriskiä
Maksuluokan määrittämistä varten yritykselle
lasketaan vuosittain ns. riskisuhde, joka kuvaa
tämä on malli!
SUURUUSALENNUS %
PALKKASUMMASTA
0,00
0,05
0,10
0,15
0,20
0,25
0,30
0,35
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500
Palkkasumma milj. €
2014 2015
% palkkasummasta
0,00
0,05
0,10
0,15
0,20
0,25
0,30
0,35
0 50 100 150 200 250 300 400 450 500
% palkkasummasta
350
2014
Palkkasumma milj. €
2015
12. 12
Maksuluokat ja vuoden 2015 työkyvyttömyysmaksuprosentit
Maksuluokka Luokkakerroin Maksu- Vuoden 2015
(kahden vuoden luokka- työkyvyttömyysmaksu
riskisuhteen keskiarvo) kerroin keskimäärin % palkasta
11 vähintään 5 5,50 4,40
10 4,00–4,99 4,50 3,60
9 3,00–3,99 3,50 2,80
8 2,50–2,99 2,75 2,20
7 2,00–2,49 2,25 1,80
6 1,50–1,99 1,75 1,40
5 1,20–1,49 1,35 1,08
4 perusluokka 0,80–1,19 1,00 0,80
3 0,50–0,79 0,65 0,52
2 0,20–0,49 0,35 0,28
1 alle 0,20 0,10 0,08
yrityksen työkyvyttömyysriskiä suhteessa keski-
määräiseen työkyvyttömyysriskiin. Riskisuhde
lasketaan kultakin vuodelta vuosilaskennan jälkeen.
Riskisuhde on yrityskohtainen tieto. Jos yrityksellä
on samassa eläkeyhtiössä useita eri vakuutuksia,
lasketaan niiden luvut yhteen riskisuhdetta mää-
rättäessä. Eri eläkeyhtiöissä olevien vakuutusten
lukuja ei kuitenkaan lasketa yhteen.
Riskisuhde on yrityksen eläkemeno jaettuna
keskimääräisellä eläkemenolla. Riskisuhde on yli
yksi, jos yrityksessä on keskimääräistä enemmän
työkyvyttömyyseläketapauksia. Jos taas eläkemeno
on keskimääräistä pienempi, riskisuhde on alle
yksi.
Yrityksen eläkemeno on kyseisenä vuonna
myönnettyjen maksuluokkaan vaikuttavien eläkkei-
den eläkevastuiden summa. Kunkin maksuluokka-
eläkkeen eläkevastuu lasketaan eläkkeiden keski-
määräisen keston mukaisesti. Eläkkeen päättymistä
sen myöntövuoden jälkeen ei oteta huomioon.
Yrityksen keskimääräinen eläkemeno määritel-
lään koko työeläkejärjestelmän eläkemenon mukaan
ottamalla huomioon yrityksen koko ja henkilöstön
ikärakenne.Työntekijöiden ikääntyminen ei kuiten-
kaan kasvata riskisuhdetta, sillä yrityksen työkyvyt-
tömyysmenoa verrataan saman ikäisten työntekijöi-
den keskimääräiseen työkyvyttömyysmenoon.
Riskisuhde on yksi sellaisena vuonna, jolloin
yritys ei kuulu maksuluokkien piiriin.
Luokkakerroin ja maksuluokka
Kahden peräkkäisen vuoden riskisuhteiden
keskiarvoa nimitetään luokkakertoimeksi. Luokka-
kerroin ratkaisee yrityksen maksuluokan. Kahden
vuoden keskiarvon käyttäminen tasoittaa maksun
heilahtelua.
Tiettynä vuonna sovellettava maksuluokka
perustuu aina kahden ja kolmen vuoden takaisiin
riskisuhteisiin.Vuoden 2015 maksuluokan mää-
räävä luokkakerroin on laskettu vuosien 2012 ja
2013 riskisuhteiden keskiarvona.Vuoden 2016
maksuluokka lasketaan vuoden 2014 vuosilasken-
nan jälkeen syksyllä 2015.Tällöin maksuluokkaan
vaikuttavat vuosien 2013 ja 2014 eläkkeet. Maksu-
luokka voi muuttua vuodesta toiseen.
Maksuluokkien maksutasot eroavat
Maksuluokka 4 on perusluokka, jossa työkyvyttö-
myysriski vastaa keskimääräistä tasoa. Perusluok-
kaan kuuluvat yritykset, joiden luokkakerroin on
0,80–1,19.Yritykset, joiden luokkakerroin on tätä
korkeampi, kuuluvat maksuluokkiin 5–11, ja yri-
tykset, joiden luokkakerroin on alle 0,80, kuuluvat
maksuluokkiin 1–3.
Perusluokassa työkyvyttömyysmaksuprosentti
määritellään keskimääräisen työkyvyttömyysme-
non mukaiseksi ja muiden maksuluokkien maksu
suhteutetaan perusluokan maksuun. Korkeim-
massa maksuluokassa maksutaso on 5,5-kertainen
verrattuna perusluokan maksutasoon. Alimmassa
maksuluokassa se on kymmenesosa perusluokan
maksutasosta. Eri maksuluokkien maksutasoa
kuvaavia kertoimia nimitetään maksuluokkaker-
toimiksi.
Vuonna 2015 keskimääräinen työkyvyttömyys-
maksu on perusluokassa 0,8 prosenttia palkasta.
Vuonna 2014 se oli 0,9 prosenttia.
Työkyvyttömyysmaksu vaihtelee iän mukaan
13. 13
0,03 ja 1,75 prosentin välillä.Vaikka työkyvyttö-
myysmaksu on iästä riippuva,TyEL-perusmaksu
on kuitenkin perusluokassa iästä riippumaton.
Muissa maksuluokissa ikärakenne vaikuttaa koko-
naismaksuun.
MAKSUN TYÖKYVYTTÖMYYSOSA
TYÖNTEKIJÖIDEN IÄN MUKAAN PERUSLUOKASSA
0
1
2
3
15 25 35 45 55 65
% palkoista
Työntekijän ikä
2014
2015
Vuonna 2015 työkyvyttömyysmaksu on perusluokassa keskimäärin
0,8 prosenttia palkasta. Vuonna 2014 se oli 0,9 prosenttia.
tämä on malli
0
1
2
3
15 25 35 45 55 65
% palkoista
Työntekijän ikä
2014
2015
Vuonna 2015 työkyvyttömyysmaksu on perusluokassa keskimäärin 0,8 prosenttia palkasta.Vuonna
2014 se oli 0,9 prosenttia.
Maksun työkyvyttömyysosa työntekijöiden iän mukaan perusluokassa
Työntekijän % Työntekijän %
ikä palkasta ikä palkasta
18 0,03 41 0,69
19 0,08 42 0,72
20 0,13 43 0,76
21 0,17 44 0,81
22 0,21 45 0,85
23 0,25 46 0,90
24 0,29 47 0,95
25 0,32 48 1,01
26 0,36 49 1,07
27 0,39 50 1,12
28 0,41 51 1,19
29 0,43 52 1,26
30 0,45 53 1,36
31 0,47 54 1,46
32 0,49 55 1,60
33 0,52 56 1,70
34 0,54 57 1,75
35 0,55 58 1,73
36 0,58 59 1,52
37 0,60 60 1,13
38 0,61 61 0,55
39 0,63 62 0,07
40 0,66 63- 0,00
Maksun työkyvyttömyysosa työntekijöi-
den iän mukaan perusluokassa 2015
Työ- ja elinkeinohallinnon
työnhakijarekisterissä olevien
osatyökykyisten henkilöiden
vakuutuksessa perusluokka
Normaalitilanteessa yrityksen kaikkiin samasta elä-
keyhtiöstä otettuihin vakuutuksiin sovelletaan sa-
maa maksuluokkaa. Muuhun kuin perusluokkaan
kuuluvalla työnantajalla voi kuitenkin olla erillinen
vakuutus, jonka maksu määräytyy perusluokan
mukaan.Tällainen vakuutus on mahdollinen,
jos työnantajan palveluksessa on työntekijä, jolla
työsuhteen alkaessa on työ- ja elinkeinohallinnon
työnhakijarekisterissä merkintä siitä, että hakijal-
la on työkykyä alentava sairaus, vika tai vamma.
Työnantajan on esitettävä tästä todistus eläkeyh-
tiölle. Erillisen vakuutuksen piiriin työntekijä voi
kuulua neljä ensimmäistä kalenterivuotta.Työnan-
tajan tulee ilmoittaa erillisen vakuutuksen tarpees-
ta Ilmariseen viimeistään työsuhteen alkamisvuot-
ta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.
Eläkemeno syntyy
uusista eläkkeistä
Riskisuhteen eläkemenoa laskettaessa otetaan
huomioon vain laskentavuonna myönnetyt uudet,
pysyvät työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläk-
keet. Osatyökyvyttömyyseläkkeen eläkemeno on
puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen eläkeme-
nosta. Jos eläkkeestä on annettu väliaikainen pää-
tös, sitä ei oteta huomioon. Myöskään ns. kuntou-
tustukia eli määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä
ei oteta huomioon maksuluokan laskennassa.
Työnantajan työkyvyttömyysriski kasvaa, kun
työntekijälle myönnetään pysyvä työkyvyttömyys-
eläke. Uusi maksuluokkaeläke vaikuttaa myön-
14. 14
tövuoden riskisuhteeseen. Koska maksuluokka
määräytyy kahden vuoden riskisuhteen keskiarvon
perusteella, jokainen maksuluokkaeläke on muka-
na kahtena vuonna maksuluokan laskennassa.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttu-
minen täydeksi
Osatyökyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettyä
työkyvyttömyyseläkettä ei lueta uudeksi mak-
su- luokkaeläkkeeksi. Jos työkyvyttömyyseläke
myönnetään kuitenkin samana vuonna kuin osa-
työkyvyttömyyseläke on myönnetty, riskisuhteen
eläkemeno lasketaan täyden työkyvyttömyyseläk-
keen mukaan. Jos taas täysi työkyvyttömyyseläke
muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, tämäkään
ei vaikuta riskisuhteeseen, jos muutos tapahtuu
työkyvyttömyyseläkkeen myöntövuoden jälkeen.
Jos osatyökyvyttömyyseläke muutetaan takau-
tuvasti alusta alkaen täydeksi työkyvyttömyyseläk-
keeksi tai päinvastoin, muutoksen vaikutus huomi-
oidaan seuraavassa laskettavassa maksuluokassa.
Eläkkeen maksamisen keskeytyminen
Eläkeyhtiö voi keskeyttää eläkkeen maksamisen,
jos eläkkeensaajan ansiotulot ylittävät sallitun
rajan. Myös eläkkeensaaja itse voi jättää eläkkeen-
sä lepäämään ansiotyön ajaksi. Keskeytyksellä tai
lepäämään jättämisellä ei ole vaikutusta riski-
suhteeseen, sillä työkyvyttömyysriskin katsotaan
syntyneen silloin, kun pysyvä eläke on myönnetty.
Jos keskeytys tai lepäämisaika jatkuu kaksi vuotta,
eläke lakkautetaan. Jos kuitenkin eläkkeen lepää-
misaika alkaa ennen kuin eläkettä on alettu mak-
saa ja lepäämisaika jatkuu vähintään kaksi vuotta,
ei tällaista eläkettä lasketa mukaan riskisuhteen
eläkemenoon.
Työkyvyttömyys-
eläkkeen
myöntövuosi
Minkä vuoden maksuluokkaan vaikuttaa
Työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat maksuluokkaan viiveellä
2010 x
2011 x x
2012 x x
2013 x x
2014 x x
2015 x x
2013 2014 2015 2016 2017 2018
Eläkkeen myöntövuosi ratkaisee, minkä vuoden maksuluokkaan eläke vaikuttaa.
Eläkkeen päättyminen
Pysyvä työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyselä-
ke voi päättyä paranemisen tai kuoleman vuoksi
tai yli kaksi vuotta jatkuneen keskeytyksen jälkeen.
Pysyvän eläkkeen päättyminen myöntövuoden
jälkeen ei pienennä riskisuhdetta. Jos eläke päättyy
jo myöntövuoden aikana, sitä ei oteta huomioon
riskisuhteen eläkemenoa laskettaessa.
Kuntoutustuet
Kuntoutustukia eli määräaikaisia työkyvyttömyys-
eläkkeitä ja muita kuntoutusetuuksia ei
oteta huomioon riskisuhteen eläkemenossa.Vasta
kuntoutustuen saajalle myönnetty pysyvä työky-
vyttömyyseläke tai osatyökyvyttömyyseläke otetaan
mukaan eläkemenoon, jolloin se vaikuttaa pysyvän
eläkkeen myöntövuoden riskisuhteeseen.
Entisin perustein myönnetty eläke
Entisin perustein myönnettyjä työkyvyttömyys-
eläkkeitä ei lasketa mukaan riskisuhteen eläkeme-
noon. Eläkkeen myöntäminen entisin perustein
on mahdollista, jos pysyvä eläke on päättynyt ja
päättymisestä ei ole kulunut kahta vuotta.Työky-
vyttömyyseläke voidaan myöntää entisin perustein
yli kahden vuoden kuluttuakin eläkkeen päättymi-
sestä, jos syynä on sama sairaus kuin aiemmin.
Eläkemenon suuruus
Pysyvästä työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyys-
eläkkeestä syntyy eläkemeno eläkkeen myöntövuo-
delle. Eläkemeno on myöntövuoden viimeiselle
päivälle laskettu eläkevastuu, jolla varaudutaan
eläkkeen maksamiseen 63 vuoden ikään saakka.
Yksittäisestä eläkkeestä syntyvän eläkemenon
suuruuteen vaikuttavat ensisijaisesti henkilön ikä
ja eläkkeen määrä.Työnantajan koko ei vaikuta
eläkemenon suuruuteen.
15. 15
Työnantajan eläkemeno on yrityksen palveluk-
sessa olleille työntekijöille vuoden aikana myön-
nettyjen maksuluokkaan vaikuttavien eläkkeiden
Uudesta työkyvyttömyyseläkkeestä syntyvä eläkemeno
saadaan, kun taulukon kertoimella kerrotaan vuosi-
eläkkeen määrä. Eläkkeen määrän voidaan arvioida
olevan noin 50 prosenttia vuosipalkasta.
eläkemenojen summa.Vuosien 2012 ja 2013 elä-
kemenot vaikuttavat vuoden 2015 maksuluokkaan.
Eläkemenoa voi pienentää
edistämällä työhyvinvointia
Työnantaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa
eläkemenonsa suuruuteen ja sitä kautta maksu-
luokkaan ja maksutasoon. Henkilöstön työhyvin-
vointitoimilla yritys voi ennaltaehkäistä työkyvyt-
tömyyseläkkeitä ja pitää työkyvyttömyysriskinsä
mahdollisimman matalana sekä parantaa työn
tuottavuutta.Työeläkelain mukainen kuntoutus ja
määräaikainen kuntoutustuki eivät vaikuta yrityk-
sen työeläkemaksuun. Satsaukset työhyvinvointiin
vähentävät usein myös sairauspoissaoloja ja niistä
aiheutuvia kustannuksia sekä parantavat henkilös-
tön motivaatiota ja sitä kautta työn tuottavuutta ja
laatua.
Työhyvinvointia tukevat käytännöt voidaan
jakaa neljään osa-alueeseen:
Johtaminen: hyvällä johtamisella varmistetaan,
että ihmiset tuntevat organisaation perustehtävän,
oman työnsä tavoitteet ja oman roolinsa osana
yrityksen kokonaisuutta.
Osaaminen: yksilön kannalta on olennais-
ta, että hän pääsee hyödyntämään kykyjään ja
taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla.Työhyvin-
vointia edistetään myös oppimiseen kannustavalla
ilmapiirillä ja osaamisen avoimella jakamisella.
Työyhteisö: yhteisesti sovitut toimintamallit
takaavat tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kohte-
lun koko henkilöstölle.
Kokonaishyvinvointi: yksilön terveys ja työssä
jaksaminen ovat perusta, jonka varaan kokonais-
valtainen työhyvinvointi rakentuu.
Tyypillisiä keinoja, joilla yritykset edistävät
henkilöstönsä työhyvinvointia, ovat muun muassa
panostukset esimiestyöhön ja tiimityön kehittä-
Työntekijän Kerroin
ikä
Työntekijän Kerroin
ikä
Eläkemeno uudesta työkyvyttömyys-
eläkkeestä
18 13,77
19 13,87
20 13,95
21 14,03
22 14,09
23 14,13
24 14,17
25 14,19
26 14,19
27 14,18
28 14,16
29 14,12
30 14,07
31 14,00
32 13,91
33 13,81
34 13,69
35 13,55
36 13,40
37 13,22
38 13,03
39 12,81
40 12,58
41 12,33
42 12,05
43 11,75
44 11,43
45 11,08
46 10,71
47 10,31
48 9,89
49 9,44
50 8,96
51 8,46
52 7,92
53 7,34
54 6,74
55 6,10
56 5,42
57 4,71
58 3,95
59 3,16
60 2,32
61 1,43
62 0,48
63- 0,00
0
180
1 000
30 40 45 50 55 60
Työntekijän ikä
160
140
120
100
80
60
40
20
Yksittäisestä eläkkeestä syntyvä eläkemeno
Esimerkki: työkyvyttömyyseläke 1 000 €/kk
1 000 €
16. 16
Arvio vuotuisesta eläkemenosta erikokoisilla työnantajilla eri maksuluokissa
YRITYKSEN ELÄKEMENO SEKÄ VUONNA 2012 ETTÄ 2013
Maksuluokka Yrityksen palkkasumma milj. €
2015 5 15 30 60
11 180 000 541 000 1 082 000 2 164 000
10 147 000 442 000 885 000 1 770 000
9 114 000 344 000 688 000 1 377 000
8 90 000 270 000 541 000 1 082 000
7 73 000 221 000 442 000 885 000
6 57 000 172 000 344 000 688 000
5 44 000 132 000 265 000 531 000
4 32 000 98 000 196 000 393 000
3 21 000 63 000 127 000 255 000
2 11 000 34 000 68 000 137 000
1 3 000 9 000 19 000 39 000
Taulukossa esitettyjen keskimääräisten eläkemenojen avulla saa käsityksen, mitä suuruusluokkaa erikokoisten
työnantajien eläkemenot ovat eri maksuluokissa. Eläkemenot on laskettu olettaen, että työnantajan henkilöstön
ikärakenne on ollut keskimääräinen ja että yrityksen eläkemeno on ollut samansuuruinen sekä vuonna 2012 että
2013.Taulukon luvut ovat suuntaa-antavia.
Esimerkki
Työnantaja, jonka palkkasumma on 15 miljoonaa euroa ja jonka eläkemeno on ollut 132 000 euroa sekä vuonna
2012 että vuonna 2013, kuuluu vuonna 2015 maksuluokkaan 5.Tällainen tilanne on voinut syntyä esimerkiksi,
jos 50-vuotiaalle työntekijälle on myönnetty 1 200 euron suuruinen työkyvyttömyyseläke vuonna 2012 ja 55-vuo-
tiaalle 1 800 euron suuruinen työkyvyttömyyseläke vuonna 2013.
miseen, yrityksen ja työterveyshuollon väliseen
yhteistyöhön, työeläkekuntoutuksen tehokkaaseen
käyttöön, sisäiseen viestintään ja erilaisiin osaami-
sen kehittämisen menetelmiin.
Ilmarinen tarjoaa suurille asiakkaille yrityskoh-
taisia palveluratkaisuja työkykyjohtamisen tueksi ja
työhyvinvoinnin edistämiseksi. Palvelun lähtökoh-
tana on kunkin yrityksen tilanne ja tarpeet. Apua
saa sekä työhyvinvointitilanteen kartoittamiseen
että työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden
suunnittelemiseen ja toteuttamiseen.
Lisätietoa Ilmarisen työhyvinvointipalveluista
saat numerosta 010 284 3100 tai sähköpostilla
osoitteesta tyohyvinvointi@ilmarinen.fi.
Eläkevastuu voi jakaantua
eri työnantajille
Työkyvyttömyyseläkkeen vastuu jaetaan makset-
tujen palkkojen suhteessa niille työnantajille, jotka
ovat maksaneet työkyvyttömyyseläkkeen saajalle
palkkaa kahtena työkyvyttömyyden alkamista
edeltävänä kalenterivuotena.Työkyvyttömyyden
alkaminen on sairastumisajankohta, joka voi olla
monta vuotta ennen työkyvyttömyyseläkkeen
alkamista.
Eläkevastuuta jaettaessa jakoperusteena on vii-
meisten työnantajien maksamien palkkojen lisäksi
myös samalta ajalta saatujen sosiaalietuuksien
perusteena olevat sosiaalietuusansiot. Sosiaalietuu-
sansioita vastaava osuus eläkkeestä kustannetaan
yhteisesti tasausosasta. Näin ollen työnantajalle
kohdistettava osa kokonaiseläkemenosta pienenee,
jos henkilö on kahden vuoden tarkasteluaikana
saanut sosiaalietuuksia.
Myös tarkasteluaikana maksetut kunnan tai
valtion ansiot pienentävät työnantajan vastuuta.
Työkyvyttömyyseläkkeestä ei synny työnan-
tajalle vastuuta, jos työkyvyttömyyden alkamista
edeltäneiden vuosien ansiot jäävät pieniksi. Mille-
kään työnantajalle ei tule vastuuta, jos vastuunjaon
perusteena olevien vuosien yhteenlasketut yksityi-
sen alan palkkatulot ovat alle 17 128,41 euroa
(16 965,05 euroa v. 2014).Vaikka palkkasumma-
raja ylittyy, yksittäiselle työnantajalle ei kuiten-
kaan tule vastuuta, jos sen maksama palkkatulo
on alle 2 854,74 euroa (2 827,51 euroa v. 2014).
Tarkasteluvuosien palkat muutetaan vastaamaan
työkyvyttömäksi tulovuoden tasoa.
Eri työnantajille jaettu eläkevastuu otetaan
huomioon laskettaessa kunkin yrityksen riski-
suhdetta. Riskisuhde vaikuttaa yrityksen tulevien
vuosien maksuluokkaan.
17. 17
Työkyvyttömyyseläkkeen vastuunjako
Maksuluokan merkitys riippuu
työnantajan koosta
Mitä suurempi työnantaja on, sitä suurempi mer-
kitys on sillä, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu.
Jos työnantajan vuoden 2013 kokonaispalk-
kasumma on yli 31 848 000 euroa, vuoden 2015
työkyvyttömyysmaksu määräytyy täysin sen mak-
suluokan mukaisesti, johon työnantaja kuuluu. Jos
palkkasumma on pienempi, osa työkyvyttömyys-
maksusta määräytyy yrityskohtaisen maksuluokan
mukaan ja osa perusluokan mukaan.Työnantaja
ei kuulu maksuluokkien piiriin vuonna 2015, jos
vuoden 2013 palkkasumma on alle 1 990 500
euroa.
Täysin maksuluokan mukaiseen maksuun siir-
tyminen tapahtuu liukuvasti työnantajan palkka-
summan kasvaessa 1 990 500 eurosta 31 848 000
euroon.Työnantajan koko siis vaikuttaa siihen,
miten perusluokan mukainen maksu ja yrityksen
maksuluokan mukainen maksu painottuvat työky-
vyttömyysmaksussa.
Pienimmillä maksuluokkien piiriin kuuluvilla
yrityksillä työkyvyttömyysmaksu määräytyy käy-
tännössä lähes täysin perusluokan mukaan riippu-
matta siitä, mihin maksuluokkaan yritys kuuluu.
Uuden yrityksen maksuluokka
Uusi toimintansa aloittava yritys sijoittuu aluksi
maksuluokkaan 4, joka on ns. perusluokka.Vähi-
tellen yrityksen omien eläketapausten perusteella
voidaan määritellä yrityksen työkyvyttömyysriski,
joka määrää maksuluokan.
Yrityksen riskisuhde voidaan laskea ensimmäi-
sen kerran toisena toimintavuonna.Tämä riskisuh-
de vaikuttaa puolella painolla yrityksen neljännen
vuoden maksuluokkaan.Vasta viidentenä vuonna
yrityksen maksuluokka perustuu täysin sen omaan
työkyvyttömyysriskiin.
Muun eläkelain piiristä TyEL:n piiriin siirty-
neen yrityksen maksuluokka määräytyy samoin
kuin uuden, toimintansa aloittavan yrityksen mak-
suluokka. Näin ollen yritys pysyy kolme ensim-
mäistä vuotta perusluokassa.
1 990 500 € 31 848 000 €Yrityksen palkkasumma v. 2013
Työkyvyttömyysmaksu
Perusluokan mukainen
maksu %
Maksuluokan mukainen
maksu %
Yrityksen koko vaikuttaa perusluokan mukaisen maksun ja maksuluokan mukaisen maksun painotuksiin.
Yrityksen koon vaikutus työkyvyttömyysmaksuun
Eläke: 1 000 €/kk
Eläkemeno 100 000 €: eläkemeno A:lle 20 000/50 000 x 100 000 € = 40 000 €
eläkemeno B:lle 30 000/50 000 x 100 000 € = 60 000 €
→ Eläkemeno vaikuttaa vuosien 2016 ja 2017 maksuluokkiin.
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Työsuhde A:han Työsuhde B:hen
palkka 20 000 € 5 000 € 25 000 €
{
{
{
eläke-
tapahtuma
työkyvyttömyys-
eläke
myönnetään
18. 18
Vuonna 2015 korkein mahdollinen maksuprosentti on 32,58.Tämän suuruista maksua maksetaan
57-vuotiaasta työntekijästä yrityksessä, joka kuuluu korkeimpaan maksuluokkaan 11 ja jonka vuoden
2013 palkkasumma on vähintään 31 848 000 euroa.Vastaavasti alin maksuprosentti samanikäisestä
työntekijästä alimmassa maksuluokassa 1 on 23,13.
tämä on malli!
KOKONAISMAKSU IÄN JA MAKSULUOKAN
0
10
20
30
40
24,7
18 23 33 38 43 48 53 58 63 68
Maksuluokka 11
Maksuluokka 1 Perusluokan
työkyvyttömyysmaksu
% palkoista
Työntekijän ikä
28
Kokonaismaksu iän ja maksuluokan mukaan 2015
0
1
2
3
4
5
6
2 5 8 11 14 17 20 26 29 32 35
Työkyvyttömyysmaksuprosentti
23
Maksuluokka
Palkkasumma milj. €
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
tämä on malli
Pienillä yrityksillä työkyvyttömyysmaksuprosentti on maksuluokasta riippumatta lähellä
keskimääräistä työkyvyttömyysmaksua, joka vuonna 2015 on 0,8 prosenttia palkkasummasta.
Työkyvyttömyysmaksuprosentti erikokoisissa yrityksissä 2015
Arvio työkyvyttömyysmaksusta erikokoisissa yrityksissä 2015
11 58 000 1,2 355 000 2,4 1 253 000 4,2 2 640 000 4,4
10 54 000 1,1 303 000 2,0 1 028 000 3,4 2 160 000 3,6
9 50 000 1,0 251 000 1,7 803 000 2,7 1 680 000 2,8
8 47 000 0,9 212 000 1,4 634 000 2,1 1 320 000 2,2
7 45 000 0,9 185 000 1,2 521 000 1,7 1 080 000 1,8
6 43 000 0,9 159 000 1,1 409 000 1,4 840 000 1,4
5 41 000 0,8 138 000 0,9 319 000 1,1 648 000 1,1
Perusluokka 4 40 000 0,8 120 000 0,8 240 000 0,8 480 000 0,8
3 39 000 0,8 102 000 0,7 161 000 0,5 312 000 0,5
2 37 000 0,7 86 000 0,6 94 000 0,3 168 000 0,3
1 36 000 0,7 73 000 0,5 37 000 0,1 48 000 0,1
Maksuluokka
Työkyvyttömyysmaksu euroa vuodessa ja % palkkasummasta
Palkkasumma milj. €
5 % 15 % 30 % 60 %
Pienemmissä yrityksissä maksuluokan vaikutus on melko vähäinen, koska suurin osa maksusta määräytyy
perusluokan mukaan.
19. 19
Jakautumisessa tai liiketoiminnan
luovutuksessa syntyvä yritys
Kun uusi yritys syntyy osakeyhtiölain mukaisen
jakautumisen tai liiketoiminnan luovutuksen
seurauksena, sen maksuluokaksi tulee jakautuneen
tai liiketoiminnan luovuttaneen yrityksen maksu-
luokka. Uudelle yritykselle muodostetaan aluksi
takautuvalle ajalle ns. laskennalliset riskisuhteet,
jotka vastaavat perittyä maksuluokkaa.Vähitellen
ne korvautuvat yrityksen omilla riskisuhteilla.
Näin ollen yritys siirtyy liukuvasti oman työkyvyt-
tömyysriskinsä mukaiseen maksuluokkaan.
Jos jakautumisen yhteydessä syntyneelle yri-
tykselle on siirretty jakautuneen yrityksen työky-
vyttömyysrahasto, maksuluokka määräytyy alusta
alkaen jakautuneen yrityksen työkyvyttömyyshisto-
rian perusteella.
Kombinaatiofuusiossa syntyvä yritys
Jos yritysten sulautumisen seurauksena syntyy uusi
yritys, sen maksuluokka määräytyy sulautuneiden
yritysten työkyvyttömyysriskien perusteella. Sulau-
tumista edeltäville vuosille lasketaan yhteenlaske-
tuista tiedoista uuden yrityksen riskisuhteet, joiden
perusteella maksuluokka määräytyy heti sulautu-
misesta alkaen.
Jos sulautuneet yritykset eivät aikaisemmin ole
kuuluneet maksuluokkien piiriin, sijoitetaan su-
lautumisen seurauksena syntynyt uusi yritys aluksi
maksuluokkaan 4, joka on perusluokka.
Uuden yrityksen koko
vakuutushakemuksen mukaisena
Laskettaessa maksuluokan vaikutusta työkyvyttö-
myysmaksuun kaikkien uusien yritysten kokona
käytetään vakuutushakemuksen palkkasummaa.
Jos yritys on ensimmäisenä vuonna ottanut use-
ampia vakuutuksia, lasketaan näiden hakemusten
mukaiset palkat yhteen.
Jos ensimmäisen vakuutuskauden todellinen
palkkasumma poikkeaa merkittävästi hakemuk-
sessa ilmoitetusta palkkasummasta, käytetään jo
toisen vuoden maksun laskennassa yrityksen koko-
na todellista palkkaa.Vuonna 2015 merkittävänä
erona pidetään 1 363 000 euroa.
Yritysjärjestelyjen vaikutus
maksuluokkaan
Maksuluokkaan voivat vaikuttaa sellaiset yritys-
järjestelyt, joissa yrityksen palvelukseen tulee
työntekijöitä toisesta yrityksestä, jonka työkyvyt-
tömyysriski on erilainen.Yleensä maksuluokkaan
vaikuttavat tiedot siirtyvät työntekijöiden mukana.
Maksuluokat määritellään erikseen sellaisissa
tilanteissa, joissa yritysjärjestelyihin liittyy työky-
vyttömyysrahastojen siirtoja yritykseltä toiselle.
Sulautuminen toiseen yritykseen
Jos yritys sulautuu toiseen yritykseen, vastaanot-
tavan yrityksen riskisuhteessa otetaan huomioon
sulautuneen yrityksen työkyvyttömyysriskiin
vaikuttavat tiedot. Sulautumisessa vastaanottavan
yrityksen riskisuhteeseen eivät vaikuta sellaiset su-
lautuneen yrityksen eläkkeet, jotka on myönnetty
sinä aikana, kun yritys on ollut niin pieni, ettei se
ole kuulunut maksuluokkien piiriin.
Kaksi pientä yritystä voivat sulautua yhteen
siten, että vastaanottavan yrityksen yhteenlasket-
tu palkkasumma ylittää maksuluokkien piiriin
kuulumiselle asetetun rajan.Tällöin sulautumisen
seurauksena kasvaneen yrityksen maksuluokaksi
tulee perusluokka ja vasta sulautumisen jälkeen
myönnetyt eläkkeet alkavat vaikuttaa sen riskisuh-
teeseen.
Kesken vuotta tapahtuva sulautuminen otetaan
huomioon seuraavan vuoden maksuluokassa ja
vuoden alussa tapahtuva sulautuminen jo saman
vuoden maksuluokassa.
Sulautumisessa vastaanottavan
yrityksen koko
Jos vastaanottavan yrityksen palkkasumma sulau-
tumisen seurauksena kasvaa siten, että vuoden
2015 ennakkomaksun perusteena oleva palkka-
summa on vähintään 1 363 000 euroa suurempi
kuin vuoden 2013 kokonaispalkkasumma, käyte-
tään maksuluokan vaikutusta laskettaessa yrityk-
sen kokona ennakkomaksun perusteena olevaa
palkkasummaa kahtena sulautumista seuraavana
vuonna.
Liiketoiminnan luovutus
toiselle yritykselle
Liiketoiminnan luovutuksessa työntekijät voivat
siirtyä ns. vanhoina työntekijöinä luovutuksen
vastaanottaneen yrityksen palvelukseen. Maksu-
luokan kannalta on merkitystä sillä, kuinka paljon
siirtyviä työntekijöitä on. Jos siirtyvien työnteki-
jöiden vuositasoinen palkkasumma liiketoiminnan
luovutusvuonna on yli 1 990 500 euroa (v. 2015),
luovuttaneen yrityksen työkyvyttömyysriskitaso
vaikuttaa vastaanottaneen yrityksen maksuluok-
kaan. Siirtyvän palkkasumman jäädessä alle
1 990 500 euroa luovutuksella ei ole maksuluokan
kannalta merkitystä.
Kesken vuotta tapahtunut liiketoiminnan
luovutus vaikuttaa vasta seuraavan vuoden maksu-
luokkaan. Luovuttaneen yrityksen työkyvyttömyys-
20. 20
riskin vaikutus vastaanottaneen yrityksen mak-
suluokkaan hiipuu vähitellen muutaman vuoden
kuluessa.
Jos liiketoiminnan luovutus tulee ottaa huo-
mioon vastaanottaneen yrityksen maksuluokan
laskennassa, muodostetaan tätä varten luovutta-
neen yrityksen työkyvyttömyysriskin ja siirtyvien
työntekijöiden palkkasumman perusteella lasken-
nalliset riskisuhteet takautuvalle ajalle. Luovut-
taneen yrityksen työkyvyttömyysriski vaikuttaa
vastaanottaneen yrityksen maksuluokkaan sitä
enemmän, mitä suurempi on siirtyvien työntekijöi-
den palkkasumma.
Yrityksen koko liiketoiminnan
luovutuksessa
Liiketoiminnan luovutus otetaan huomioon myös
maksun laskennassa käytettävän yrityksen koon
määrittelyssä. Jos liiketoiminnan luovutuksessa
siirtyvien henkilöiden vuoden 2013 palkkasumma
on vuositasolla vähintään 1 363 000 euroa, käyte-
tään sekä luovuttavan että vastaanottavan yrityksen
kokonaispalkkasummana vuoden 2015 ennakko-
maksun perusteena olevaa palkkasummaa liiketoi-
minnan luovutusta seuraavana kahtena vuonna.
Maksuluokka on
eläkeyhtiökohtainen
Työnantaja on voinut ottaa useita vakuutuksia eri
eläkeyhtiöistä.Tällöin kukin eläkeyhtiö määrittelee
yrityksen maksuluokan siellä olevien vakuutusten
perusteella. Näin ollen yrityksellä voi olla eri mak-
suluokka eri eläkeyhtiöissä. Eläkeyhtiöt käyttävät
kuitenkin samaa kokonaispalkkasummaa, kun
lasketaan yrityksen oman maksuluokan vaikutusta.
Jos työnantaja siirtää vakuutuksensa toiseen
eläkeyhtiöön, maksuluokka ja maksuluokkaan
vaikuttavat tiedot seuraavat mukana. Jos työnanta-
jalla on vastaanottavassa eläkeyhtiössä ennestään
vakuutus, lasketaan yrityksen maksuluokka vakuu-
tusten yhdistetyistä tiedoista. Näin laskettu mak-
suluokka tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden
alusta tai jo siirtohetkestä, jos siirto tapahtuu
vuodenvaihteessa.Vajaan vuoden ajan yrityksellä
voi siis olla samassa eläkeyhtiössä eri maksuluokka
eri vakuutuksissa.
Vakuutuksen osittainen siirtyminen
toiseen eläkeyhtiöön
Jos vakuutuksesta siirtyy kesken vuoden vain
osa toiseen eläkeyhtiöön, jossa työnantajalla ei
ennestään ole vakuutusta, saa vakuutus uudessa
eläkeyhtiössä vajaan vuoden ajaksi luovuttavan
eläkeyhtiön laskeman maksuluokan. Luovuttavan
yhtiön laskeman luokkakertoimen ja siirtyvän
palkkasumman perusteella muodostetaan lasken-
nalliset riskisuhteet, joiden perusteella maksuluok-
ka voidaan vastaanottavassa yhtiössä määrittää
tuleville vuosille.
Jos vastaanottavassa eläkeyhtiössä on ennes-
tään vakuutus, lasketaan yrityksen maksuluokka
yhdistämällä siirtyvälle vakuutuksen osalle lasketut
laskennalliset maksuluokkatiedot vastaanotta-
van eläkeyhtiön laskemiin maksuluokkatietoihin.
Laskennallisia maksuluokkatietoja ei kuitenkaan
muodosteta, jos vuonna 2015 siirtyvän vakuutuk-
sen osan palkkasumma on enintään 1 990 500
euroa.Tällöin siirtyvä vakuutus saa vastaanottavan
eläkeyhtiön laskeman maksuluokan.
21. 21
Konserni voi valita TyEL-maksun laskemiseksi
ns. konsernikohtaisen laskentatekniikan normaa-
litekniikan sijaan.Valittu tekniikka sitoo kaikkia
kirjanpitolain mukaan samaan konserniin kuuluvia
yrityksiä lukuun ottamatta hyvin pieniä työnanta-
jia.Vuonna 2015 konsernitekniikan ulkopuolelle
voidaan jättää yritykset, joiden vuoden 2013
palkkasumma on alle 398 100 euroa. Konserni-
tekniikan soveltamisen kannalta ei ole merkitystä,
ovatko konsernin vakuutukset yhdessä vai useassa
eläkeyhtiössä.
Konsernitekniikan vaikutus
maksuun
Konsernikohtainen maksun laskenta vaikuttaa
siten, että kaikkien konsernitekniikan piiriin kuu-
luvien työnantajien maksu määräytyy ikään kuin
niiden kunkin oma palkkasumma olisi vuonna
2013 ollut yli 31 848 000 euroa.Tästä seuraa, että
riippumatta yksittäisen yrityksen koosta kaikkien
konsernitekniikan piiriin kuuluvien yritysten
• työkyvyttömyysmaksu määräytyy täysin sen
maksuluokan mukaan, johon yritys kuuluu ja
• maksutappio-osan alennus on suurin
mahdollinen.
Jokaisen konsernitekniikan piiriin kuuluvan
yrityksen maksuluokkana käytetään kuitenkin sen
omaan työkyvyttömyysriskiin perustuvaa maksu-
luokkaa.
Konsernitekniikan soveltamisen
edellytykset
Konsernitekniikan soveltaminen edellyttää
jokaisen konsernitekniikan piiriin tulevan yrityk-
sen suostumusta.Toisaalta yksikin työnantaja voi
ilmoittaa konsernitekniikan soveltamisen päät-
tymisestä, jolloin päättymisilmoitus koskee koko
konsernia. Soveltaminen päättyy kahden vuoden
kuluttua ilmoituksesta. Konsernitekniikasta ei
kuitenkaan voida luopua ennen kuin se on ollut
voimassa vähintään viisi vuotta. Jos konserniteknii-
kasta luovutaan työnantajan ilmoituksen perus-
teella, voidaan konsernitekniikkaa alkaa soveltaa
uudelleen vasta viiden vuoden kuluttua. Nämä
viiden vuoden kestovaatimukset ovat voimassa
myös silloin, jos konsernin yritykset vaihtavat
eläkeyhtiötä.
Edellytyksenä konsernitekniikan soveltamiselle
on, että konsernin palkkasumma ylittää pysyvästi
tietyn rajan.Vuonna 2015 konsernitekniikan piiriin
KONSERNITEKNIIKAN KÄYTTÖ
kuuluvien yritysten vuoden 2013 palkkasumman
on oltava yli 31 848 000 euroa. Jos palkkasumma
yhtenä vuonna alittaa vaaditun rajan, ei konser-
nitekniikkaa vielä seuraavana vuonna muuteta
normaalitekniikaksi.Vasta kun raja alittuu kahtena
peräkkäisenä vuotena, siirrytään käyttämään nor-
maalitekniikkaa.Tällaisessa tilanteessa konserni-
tekniikkaa voidaan alkaa soveltaa uudelleen heti,
kun palkkasummaraja ylittyy.
TEL:n aikana tehdyt
konsernisopimukset
Vuoden 2006 loppuun saakka konsernitekniikan
soveltaminen perustui konsernisopimuksiin, joissa
sopijaosapuolina olivat eläkeyhtiö ja yksittäiset
konserniin kuuluvat yritykset. Edellytyksenä
konsernisopimuksen tekemiselle oli, että sopimuk-
sen piiriin kuuluvien yritysten työntekijämäärä oli
pysyvästi vähintään 800.
Vanhat konsernisopimukset voivat jatkua van-
hoin säännöin.Tosin vanhan sopimuksen mukai-
sen konsernin kokoa tarkastellaan vuodesta 2007
alkaen kahden vuoden takaisen palkkasumman
mukaan.
Sopimus voidaan irtisanoa päättyväksi irtisano-
mista seuraavan vuoden loppuun. Jos konserniso-
pimuksen piiriin haluttaisiin liittää uusi konserniin
kuuluva yritys, on vanha sopimus lakkautettava ja
siirryttävä 1.1.2007 voimaantulleiden säännösten
mukaiseen menettelyyn.
22. 22
Ilmarinen tarjoaa työeläkevakuuttamisen lisäksi
palveluita henkilöstön tuottavuuden parantami-
seen ja henkilöstökulujen hallintaan. Kaikki palve-
lumme tähtäävät siihen, että asiakkaamme voisivat
paremmin.
Saatte Ilmarisesta juuri teille sopivat työeläke-
palvelut. Selvitämme kanssanne, millaisia eläkeva-
kuutukseenne liittyviä tarpeita yrityksellänne on, ja
rakennamme teille oman sopivan palvelukokonai-
suuden.
Asiantuntevaa vakuutus- ja
eläkepalvelua
Teemme vakuutus- ja eläkeasioiden hoitamisen
teille helposti ennakoitavaksi. Kerromme hyvissä
ajoin kun työeläkemaksut muuttuvat ja infor-
moimme myös vakuutusmaksun ja maksuluokan
muutoksista mahdollisimman varhaisessa vaihees-
sa. Olemme henkilöstöhallintonne tukena kaikissa
eläkkeisiin liittyvissä asioissa ja informoimme
työnantajaa vireille tulleista työkyvyttömyyseläke-
hakemuksista sekä annetuista kuntoutusinfoista ja
kuntoutuksen ennakkopäätöksistä.
Työeläkekuntoutus auttaa
jatkamaan työssä
Työeläkekuntoutus on erinomainen keino hallita
sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja ennen-
aikaisesta eläköitymisestä aiheutuvia kustannuk-
sia. Ilmarinen tarjoaa käyttöönne tutkitusti alan
vaikuttavimpia työeläkekuntoutuksen palveluja:
lähes 80 prosenttia kuntoutetuista työntekijöistä
voi jatkaa työssä.
Työhyvinvointipalvelut
liiketoimintanne tukena
Haluamme olla mukana edistämässä henkilöstön-
ne työmotivaatiota ja työssä jatkamishalukkuutta
yrityksessänne. Oikein kohdennetuilla työhyvin-
vointitoimilla henkilöstönne jaksaminen ja terveys
kohentuvat, poissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet
vähenevät ja yrityksenne tulos paranee.Työtä
sujuvoittamalla parannetaan työelämän laatua,
ja tehokkaan työajan lisäyksellä myös tuottavuus
lisääntyy.
Käytettävissänne ovat monipuoliset ja korkea-
tasoiset työhyvinvoinnin palvelut. Asiantuntijoi-
demme vahvuudet kohdistuvat työhyvinvoinnin
johtamiseen, henkilöstötuottavuuden parantami-
seen, esimiestyön, työyhteisötaitojen ja osaamisen
kehittämiseen sekä työkykyä ylläpitäviin teemoihin.
Toimitiloja ja vuokra-asuntoja
Yhtiömme kiinteistösijoitusomaisuuden arvo on noin
3,2 mrd. euroa ja laajuudeltaan yli 1 300 000 m².
Ilmarisella on omistuksessaan 115 toimitila-
kiinteistöä sekä noin 4 700 asuinhuoneistoa eri
puolella Suomea.
Vuokrattavat toimitilat ja asunnot löytyvät hel-
posti verkkosivuiltamme www.ilmarinen.fi.
ILMARISEN PALVELUT
JA YHTEYSTIEDOT
Yhteystiedot
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Vaihde 010 284 11
Postiosoite 00018 Ilmarinen
Käyntiosoite Porkkalankatu 1, Helsinki
www.ilmarinen.fi
Eläke- ja vakuutusasiat 010 195 000
Ilmarisen asiakkaita palvelevat myös kumppanimme OP ja
A-Vakuutus.
