SlideShare a Scribd company logo
1 of 27
Millä ihminen tulee toimeen?
SAK:n tasa-arvoviikonloppu
8.-9.6.2013
Järvenpää
Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio
Turun yliopisto
Vielä sotien jälkeen työläisten (tavallisten ihmisten)
olot olivat erittäin niukat
• Saniteetti- ja hygieniaolot niukat
• Ravitsemusolot niukat
• Asuinolot ahtaat, kylmyyttä, kuumuutta, huonoa sisäilmaa,
ahtautta jne.
• Ei juuri liikuttu
• Arki ja pyhä oli ankeaa
• ”Vapaa-ajan viettoa” ei nykyisessä mielessä
• Jatkuvaa ahertamista perustarpeiden tyydyttämisen eteen
Lapsen syntymä johti köyhyyteen, kun toinen vanhemmista joutui jäämään pois töistä
Monilapsisuus aiheutti suuret lapsikustannukset,
perhetukien ollessa heikot
Vanhukset vailla kunnollista eläketurvaa
1960-1980-LUVUN LOPPU
-Vaurastuminen
-Asuinolojen parantuminen
-Maalta kaupunkiin
-Pelloilta tehtaisiin
-Hellahuoneista kerrostaloihin
-Kahden tulonsaajan perhemalli, lasten päivähoitojärjestelmä
-Lapsilukujen pienentyminen
-Eläkejärjestelmä
-Terveyskeskusjärjestelmä
-Koulujärjestelmä
-Korkea työllisyys, taloudelle suotuisa väestön ikärakenne
-Köyhyys saatiin lähes poistettua
1990-LUVUN ALKU, LUKUJA PAHIMMIN
KOHDELLUISTA
-300 000 menetti työpaikkansa
-300 000 ihmistä menetti luottokelpoisuutensa
-30 000 menetti firmansa
-Asuntoluottojen kanssa vaikeuksiin joutuneiden lukumäärästä ei
ole saatavilla tarkkaa arviota (kymmeniä ellei satoja tuhansia)
-Työssäkäyvän väestön ostovoima heikkeni
-1990-93 yli 200 000 nuorta oli tulossa työmarkkinoille
-Yli 600 000 henkilöä oli toimeentulotuen piirissä
Seuraamukset sosialipolitiikalle
• Hyvinvointi-instituutioiden testi 1990-luvun alussa
• 1995 jälkeen:
– Kannustavuus ja aktivaatio sosiaalipolitiikan harjoittamisen
ytimeksi
– Kasvun hedelmiä jaettiin äärimmäisen epäoikeudenmukaisesti
– Tuloerojen kasvu
– Palkkaerojen kasvu
– Kansainväliset palkkavertailut
• Johtajien palkat ylös
• Työntekijöiden ei
– Vähimmäisturvan asteittainen eroosio 15 v. (-30%)
Eri tulolähteiden piirissä olevien köyhyys, %
Ritakallio 2011 0 10 20 30 40 50 60
Koko väestö
Toimeentulotuki
Asumistuki
Vähimmäis tyött.turva
Ans.sid. tyött.turva
Opintotuki
Eläketulo
Maataloustulo
Yritystulo
Palkkatulo
2010 2005 2000 1995
Mikä on ”virallinen” köyhyysraja kolmen teini-ikäisen
lapsen ja kahden aikuisen huoltamalle perheelle?
• 1) 1850€/kk
• 2) 2650€/kk
• 3) 3450€/kk
”Virallinen” köyhyysraja
• Ekvivalentti käytettävissä oleva tulo alle 60%
kansallisesta vuotuisesta mediaanitulosta
• Suomessa 2013 noin 1150€/kk yksin asuvalle
henkilölle (Md= n. 1900€/kk)
• Kahden teini-ikäisen lapsen yksinhuoltajalle
köyhyysraja on 2300€/kk
• Kolmen teini-ikäisen lapsen ja kahden aikuisen
perheelle köyhyysraja on 3450€/kk
Perheessä yhdet tulot, bruttopalkka 1800€/kk
• Helsingissä asuvalle, kirkon jäsenelle tuottaa nettopalkan
1500€/kk (veroprosentti 20,75)
• Yksin asuvalle jää marginaalia yli köyhyysrajan 350€/kk
• Teini-ikäisen lapsen yksinhuoltajalle jää marginaalia yli
köyhyysraja 31€/kk (huomioitu elatustuki 152€/kk ja lapsilisä
104€/kk)
• Kahden lapsen yksinhuoltajalle bruttotulo 1800€/kk ei riitä
tuloihin, jotka ovat köyhyysrajan yläpuolella!!!
Perheessä kahdet tulot, molempien bruttotulo
1800€/kk
• Helsingissä, kirkon jäsenperheelle se tuottaa nettotulon
3000€/kk
• Kahden teini-ikäisen lapsen perheelle jää marginaalia
köyhyysrajan yli 95€/kk (huomioitu lapsilisä yht. 220€/kk)
• Kolmelapsinen perhe jää selvästi ”virallisen” köyhyysrajan alle
Köyhyysraja ja mediaanitulot Euroopan eri maissa
2010, €/kk yksin asuvaa henkilöä kohden
Mitä ihminen tarvitsee 2010-luvulla
 Perustarpeiden niukan tyydyttymisen lisäksi
kulutuksen laatua ja sosiaalista osallistumista
 Sotien jälkeisen ajan vaatimustaso on kaukana
takana
Kuinka suuri on toimeentulotuen perusosa
yksin asuvalle henkilölle per päivä?
 1) 16€
 2) 21€
 3) 26€
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
€permonth,2009prices
Toimeentulotuen perusosa 1991-2009
vs. 60% Md köyhyysraja, €/kk (2009 hinnoin)
Köyhyysraja
Toimeentulotuki
16€/päivä
2013!
21€/pv.
Erotus 5€/pv.
Reaalihintaisen bruttokansantuote ja
toimeentulotuen perusosa vuosina 1990-
2012, % (1990=100)
Talouskasvun hedelmät: kuka sai ja kuka jäi ilman?
Mitä ihminen tarvitsee ja riittääkö 16€/pv
• Koti (vuokra ei sisälly toimeentulotuen perusosaan)
– Myös mukavuutta
• Ravinto arkena ja pyhänä
– Ei pelkkää perunaa ja kalapuikkoja
• Vaatetus ja hygienia
– Siisteyttä ja terveellisyyttä
• Hiustenhoito ja muu siisteys (ml. ”kauneudenhoito”)
• Hankinnat
• Mahdollisuus osallistua
– Harrastuksiin
– Kutsua vieraita ja järjestää juhlia
– Osallistua juhliin
– Kännykkä ja internet
– Liikkuminen (bussi-/junaliput)
– Pääsyliput (kulttuuri-/urheilu- yms. tilaisuuksiin)
– Huvittelu
– Kokemuksia
• Juha Vainio: ”Köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus”
Item %
Mahdollisuus käyttää terveyspalveluja 98.3
Lämmin ruoka kerran päivässä 96.1
Hammaslääkäri kerran vuodessa 84.8
Nykyaikainen asunto 81.7
Pesukone 81
Imuri 79.7
Mahdollisuus käyttää julkisia liikennevälineitä 77.5
Kotivakuutus 69.2
Matkapuhelin 63.4
Mahdollisuus tarvittaessa hankkia uusia vaatteita 62.5
Lapsella mahdollisuus osallistua säännöllisesti järjestettyyn vapaa-ajan harrastukseen 57.7
Pakastin 55.1
Tilava asunto: ainakin yksi makuuhuone kahta henkeä kohden 52.2
Parturissa tai kampaajalla käynti vähintään kerran kolmessa kuukaudessa 43.6
Televisio 36.8
Internet-yhteys 29.1
Kotitietokone 28
Sanomalehti 26.8
Mahdollisuus ostaa lahjoja perheelle tai lähiystäville joulu- ja merkkipäivinä 26.6
Mahdollisuus säästää säännöllisesti vähintään 100 € kuukaudessa 25
Juhlavaatteet erikoistilaisuuksiin 21
Parveke tai oma piha 20.9
Mahdollisuus järjestää juhlat jonkin erityisen tapauksen johdosta 18.8
Auto 18.4
Matkapuhelin kaikille yli 10-vuotiaille perheenjäsenille 15.1
Yksityinen eläkevakuutus 8.2
Lankapuhelin 5.4
Kansalaisten käsitys siitä, mitkä ovat välttämättömyyksiä 2010
Kansalaismielipide
• Pitää toimeentulotuen tasoa aivan liian
matalana
• Keskimäärin köyhyysrajan tasoa pidetään
sopivana toimeentulotuen tasona
• Minimipalkkojen ja vähimmäisturvan välillä on
oltava eroa, jotta kannustinjärjestelmä toimii
• =>on paikallaan kysyä onko 1800€/kk
bruttopalkka riittävä minimipalkaksi!!!
Toimeentuloturvan vähimmäismäärä, %
• Liian korkea Liian matala Sopiva
• 1995 3,5 64,5 32,0
• 2000 3,5 70,7 26,1
• 2005 1,9 71,7 26,4
• 2010 1,5 73,2 25,3
Pienin kuukausittainen ekvivalisoitu rahsumma,
jolla kotitaloutenne tulisi juuri ja juuri toimeen
• Vuonna 2011 Suomessa keskiarvo 1067€/kk (EU-SILC)
• Vastaa suurin piirtein ”virallista” keskiarvoa
Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus 2010
Vapaa-ajan budjetti
Kotimaan matka 100 €/henkilö/vuosi
Vierailut 25 €/henkilö/vuosi
Kulttuuriharrastukset 25 €/henkilö/vuosi
Lasten leluihin 40 €/lapsi/vuosi
Koulun järjestämät retket 5 €/lapsi/vuosi
Lahjat:
- yksin asuva alle 45-vuotias 100 €/vuosi
- yksin asuva yli 65-vuotias 200 €/vuosi
- pariskunta 200 €/vuosi
- lapsiperhe (2 aikuista, kaksi lasta) 400 €/vuosi
Viitebudjetissa ei ole mukana:
- lemmikkieläimiä, lasten viikkorahoja ja
kulttuuriharrastuksiakin on mukana niukasti
Kiitos mielenkiinnostanne!

More Related Content

Similar to Millä ihminen tulee toimeen?

Similar to Millä ihminen tulee toimeen? (7)

Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaaliParempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
 
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaaliParempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
 
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaaliParempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
 
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaaliParempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
 
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaaliParempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
Parempi Suomi 2016 -esitysmateriaali
 
Saija Toropainen
Saija ToropainenSaija Toropainen
Saija Toropainen
 
Yhteinen isänmaa2
Yhteinen isänmaa2Yhteinen isänmaa2
Yhteinen isänmaa2
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdfkesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
 
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaDigiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdfluottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
 
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 
Occupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshellOccupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshell
 
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdfluottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
 
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cutsA catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
 
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
 
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressaTyöterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
 
Painava syy -esite
Painava syy -esitePainava syy -esite
Painava syy -esite
 
Pienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman laskuPienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman lasku
 

Millä ihminen tulee toimeen?

  • 1. Millä ihminen tulee toimeen? SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013 Järvenpää Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto
  • 2.
  • 3. Vielä sotien jälkeen työläisten (tavallisten ihmisten) olot olivat erittäin niukat • Saniteetti- ja hygieniaolot niukat • Ravitsemusolot niukat • Asuinolot ahtaat, kylmyyttä, kuumuutta, huonoa sisäilmaa, ahtautta jne. • Ei juuri liikuttu • Arki ja pyhä oli ankeaa • ”Vapaa-ajan viettoa” ei nykyisessä mielessä • Jatkuvaa ahertamista perustarpeiden tyydyttämisen eteen
  • 4. Lapsen syntymä johti köyhyyteen, kun toinen vanhemmista joutui jäämään pois töistä
  • 5. Monilapsisuus aiheutti suuret lapsikustannukset, perhetukien ollessa heikot
  • 7. 1960-1980-LUVUN LOPPU -Vaurastuminen -Asuinolojen parantuminen -Maalta kaupunkiin -Pelloilta tehtaisiin -Hellahuoneista kerrostaloihin -Kahden tulonsaajan perhemalli, lasten päivähoitojärjestelmä -Lapsilukujen pienentyminen -Eläkejärjestelmä -Terveyskeskusjärjestelmä -Koulujärjestelmä -Korkea työllisyys, taloudelle suotuisa väestön ikärakenne -Köyhyys saatiin lähes poistettua
  • 8. 1990-LUVUN ALKU, LUKUJA PAHIMMIN KOHDELLUISTA -300 000 menetti työpaikkansa -300 000 ihmistä menetti luottokelpoisuutensa -30 000 menetti firmansa -Asuntoluottojen kanssa vaikeuksiin joutuneiden lukumäärästä ei ole saatavilla tarkkaa arviota (kymmeniä ellei satoja tuhansia) -Työssäkäyvän väestön ostovoima heikkeni -1990-93 yli 200 000 nuorta oli tulossa työmarkkinoille -Yli 600 000 henkilöä oli toimeentulotuen piirissä
  • 9. Seuraamukset sosialipolitiikalle • Hyvinvointi-instituutioiden testi 1990-luvun alussa • 1995 jälkeen: – Kannustavuus ja aktivaatio sosiaalipolitiikan harjoittamisen ytimeksi – Kasvun hedelmiä jaettiin äärimmäisen epäoikeudenmukaisesti – Tuloerojen kasvu – Palkkaerojen kasvu – Kansainväliset palkkavertailut • Johtajien palkat ylös • Työntekijöiden ei – Vähimmäisturvan asteittainen eroosio 15 v. (-30%)
  • 10. Eri tulolähteiden piirissä olevien köyhyys, % Ritakallio 2011 0 10 20 30 40 50 60 Koko väestö Toimeentulotuki Asumistuki Vähimmäis tyött.turva Ans.sid. tyött.turva Opintotuki Eläketulo Maataloustulo Yritystulo Palkkatulo 2010 2005 2000 1995
  • 11. Mikä on ”virallinen” köyhyysraja kolmen teini-ikäisen lapsen ja kahden aikuisen huoltamalle perheelle? • 1) 1850€/kk • 2) 2650€/kk • 3) 3450€/kk
  • 12. ”Virallinen” köyhyysraja • Ekvivalentti käytettävissä oleva tulo alle 60% kansallisesta vuotuisesta mediaanitulosta • Suomessa 2013 noin 1150€/kk yksin asuvalle henkilölle (Md= n. 1900€/kk) • Kahden teini-ikäisen lapsen yksinhuoltajalle köyhyysraja on 2300€/kk • Kolmen teini-ikäisen lapsen ja kahden aikuisen perheelle köyhyysraja on 3450€/kk
  • 13. Perheessä yhdet tulot, bruttopalkka 1800€/kk • Helsingissä asuvalle, kirkon jäsenelle tuottaa nettopalkan 1500€/kk (veroprosentti 20,75) • Yksin asuvalle jää marginaalia yli köyhyysrajan 350€/kk • Teini-ikäisen lapsen yksinhuoltajalle jää marginaalia yli köyhyysraja 31€/kk (huomioitu elatustuki 152€/kk ja lapsilisä 104€/kk) • Kahden lapsen yksinhuoltajalle bruttotulo 1800€/kk ei riitä tuloihin, jotka ovat köyhyysrajan yläpuolella!!!
  • 14. Perheessä kahdet tulot, molempien bruttotulo 1800€/kk • Helsingissä, kirkon jäsenperheelle se tuottaa nettotulon 3000€/kk • Kahden teini-ikäisen lapsen perheelle jää marginaalia köyhyysrajan yli 95€/kk (huomioitu lapsilisä yht. 220€/kk) • Kolmelapsinen perhe jää selvästi ”virallisen” köyhyysrajan alle
  • 15. Köyhyysraja ja mediaanitulot Euroopan eri maissa 2010, €/kk yksin asuvaa henkilöä kohden
  • 16. Mitä ihminen tarvitsee 2010-luvulla  Perustarpeiden niukan tyydyttymisen lisäksi kulutuksen laatua ja sosiaalista osallistumista  Sotien jälkeisen ajan vaatimustaso on kaukana takana
  • 17. Kuinka suuri on toimeentulotuen perusosa yksin asuvalle henkilölle per päivä?  1) 16€  2) 21€  3) 26€
  • 18. 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 €permonth,2009prices Toimeentulotuen perusosa 1991-2009 vs. 60% Md köyhyysraja, €/kk (2009 hinnoin) Köyhyysraja Toimeentulotuki 16€/päivä 2013! 21€/pv. Erotus 5€/pv.
  • 19. Reaalihintaisen bruttokansantuote ja toimeentulotuen perusosa vuosina 1990- 2012, % (1990=100) Talouskasvun hedelmät: kuka sai ja kuka jäi ilman?
  • 20. Mitä ihminen tarvitsee ja riittääkö 16€/pv • Koti (vuokra ei sisälly toimeentulotuen perusosaan) – Myös mukavuutta • Ravinto arkena ja pyhänä – Ei pelkkää perunaa ja kalapuikkoja • Vaatetus ja hygienia – Siisteyttä ja terveellisyyttä • Hiustenhoito ja muu siisteys (ml. ”kauneudenhoito”) • Hankinnat • Mahdollisuus osallistua – Harrastuksiin – Kutsua vieraita ja järjestää juhlia – Osallistua juhliin – Kännykkä ja internet – Liikkuminen (bussi-/junaliput) – Pääsyliput (kulttuuri-/urheilu- yms. tilaisuuksiin) – Huvittelu – Kokemuksia • Juha Vainio: ”Köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus”
  • 21. Item % Mahdollisuus käyttää terveyspalveluja 98.3 Lämmin ruoka kerran päivässä 96.1 Hammaslääkäri kerran vuodessa 84.8 Nykyaikainen asunto 81.7 Pesukone 81 Imuri 79.7 Mahdollisuus käyttää julkisia liikennevälineitä 77.5 Kotivakuutus 69.2 Matkapuhelin 63.4 Mahdollisuus tarvittaessa hankkia uusia vaatteita 62.5 Lapsella mahdollisuus osallistua säännöllisesti järjestettyyn vapaa-ajan harrastukseen 57.7 Pakastin 55.1 Tilava asunto: ainakin yksi makuuhuone kahta henkeä kohden 52.2 Parturissa tai kampaajalla käynti vähintään kerran kolmessa kuukaudessa 43.6 Televisio 36.8 Internet-yhteys 29.1 Kotitietokone 28 Sanomalehti 26.8 Mahdollisuus ostaa lahjoja perheelle tai lähiystäville joulu- ja merkkipäivinä 26.6 Mahdollisuus säästää säännöllisesti vähintään 100 € kuukaudessa 25 Juhlavaatteet erikoistilaisuuksiin 21 Parveke tai oma piha 20.9 Mahdollisuus järjestää juhlat jonkin erityisen tapauksen johdosta 18.8 Auto 18.4 Matkapuhelin kaikille yli 10-vuotiaille perheenjäsenille 15.1 Yksityinen eläkevakuutus 8.2 Lankapuhelin 5.4 Kansalaisten käsitys siitä, mitkä ovat välttämättömyyksiä 2010
  • 22. Kansalaismielipide • Pitää toimeentulotuen tasoa aivan liian matalana • Keskimäärin köyhyysrajan tasoa pidetään sopivana toimeentulotuen tasona • Minimipalkkojen ja vähimmäisturvan välillä on oltava eroa, jotta kannustinjärjestelmä toimii • =>on paikallaan kysyä onko 1800€/kk bruttopalkka riittävä minimipalkaksi!!!
  • 23. Toimeentuloturvan vähimmäismäärä, % • Liian korkea Liian matala Sopiva • 1995 3,5 64,5 32,0 • 2000 3,5 70,7 26,1 • 2005 1,9 71,7 26,4 • 2010 1,5 73,2 25,3
  • 24. Pienin kuukausittainen ekvivalisoitu rahsumma, jolla kotitaloutenne tulisi juuri ja juuri toimeen • Vuonna 2011 Suomessa keskiarvo 1067€/kk (EU-SILC) • Vastaa suurin piirtein ”virallista” keskiarvoa
  • 26. Vapaa-ajan budjetti Kotimaan matka 100 €/henkilö/vuosi Vierailut 25 €/henkilö/vuosi Kulttuuriharrastukset 25 €/henkilö/vuosi Lasten leluihin 40 €/lapsi/vuosi Koulun järjestämät retket 5 €/lapsi/vuosi Lahjat: - yksin asuva alle 45-vuotias 100 €/vuosi - yksin asuva yli 65-vuotias 200 €/vuosi - pariskunta 200 €/vuosi - lapsiperhe (2 aikuista, kaksi lasta) 400 €/vuosi Viitebudjetissa ei ole mukana: - lemmikkieläimiä, lasten viikkorahoja ja kulttuuriharrastuksiakin on mukana niukasti