Esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan seitsemää kotitaloutta. Laskelmat kuvaavat ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen kehityksen vaikutusta perheiden ostovoimaan. Perheille lasketaan Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit, jotka mahdollistavat perhekohtaisten inflaatiovauhtien ja reaalitulokehitysten arvioinnin. Ensi vuonna eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa eniten ja työttömien vähiten. Esimerkkiperhelaskelmia on tehty Palkansaajien tutkimuslaitoksella vuodesta 2009 lähtien.

1. Julkaisuvapaa 17.9.2019
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin,
työttömien heikoimmin
ENNUSTERYHMÄ
Hannu Karhunen
Henri Keränen
Ilkka Kiema
Essi Lindberg
Sakari Lähdemäki
Aila Mustonen
Julia Niemeläinen
Elina Pylkkänen
Heikki Taimio
LISÄTIETOJA
Nuorempi tutkija
Henri Keränen
henri.keranen@labour.fi
Ennustepäällikkö
Ilkka Kiema
(09) 2535 7304
ilkka.kiema@labour.fi
www.labour.fi
Palkansaajien tutkimuslaitos
Esimerkkiperheet
2019–2020

2. ESIMERKKIPERHEET 2 (11)
TALOUSENNUSTE
Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa
vahvimmin, työttömien heikoimmin
Esimerkkiperheet 2019–2020
Nimelliset tulot
Vuosina 2014–2020 käytettävissä olevat ni-
mellistulot kasvavat hyvätuloisella perheellä
620 euroa, toimihenkilöperheellä 412 euroa,
työntekijäperheellä 388 euroa, yksinhuolta-
japerheellä 274 ja eläkeläispariskunnalla 176
euroa. Työmarkkinatukea saavan työttömän
tulot kasvoivat 114 euroa ja ansiosidonnaisella
työttömyyspäivärahalla elävän työttömän tu-
lot kasvoivat 97 euroa.
Kulutuskorit
Työttömien kulutuskorin hinta nousee kaikkein
eniten eli 10 % vuosien 2013–2020 välillä. Toisek-
si eniten nousee yksinhuoltajaperheen kulutus-
korin hinta (6 %) ja kolmanneksi eniten työnte-
kijäperheen kulutuskorin hinta. Hyvätuloisten
kulutuskorin hinta nousee 2 %, eläkeläisparis-
kunnan prosentin ja toimihenkilöperheen ku-
lutuskorin hinta pysyy lähes samana.
Asuminen
Asuminen on perinteisesti kotitalouksien
suurin kulutusmenoerä. Työttömillä vuokran
osuus kokonaiskulutuksesta on lähes 40 %.
Omistusasumisen kustannukset alenivat kes-
kimäärin 0,9 % vuosina 2014–2018. Vuonna
2018 omistusasumisen hintakehitys kääntyi
positiiviseksi. Vuokralla asuvien (työntekijäper-
he, yksinhuoltajaperhe ja työttömät) inflaatio
on selvästi suurempi kuin omistusasujien (hy-
vätuloiset, toimihenkilöperhe ja eläkeläispa-
riskunta). Näin ollen vuokra-asujien reaalitulot
kasvavat heikommin kuin omistusasunnossa
asuvien tulot.
Reaaliset tulot
Eläkeläispariskunnan reaaliset tulot lähtevät
nopeaan 2,5 % kasvuun vuonna 2020. Taus-
talla on pieniin eläkkeisiin tehtävä korotus,
sekä omistusasujien matala inflaatio. Hyvätu-
loisen perheen verotus kiristyi vuonna 2020,
mikä hillitsee perheen reaalitulojen kasvua.
Myös toimihenkilöperheen verot nousevat
vuosina 2019–2020 hilliten reaalitulojen kas-
vua. Pienituloisen yksinhuoltajaperheen ve-
Esimerkkiperheet
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe (2 lasta)
Työntekijäperhe (2 lasta)
Yksinhuoltajaperhe (1 lapsi)
Yksin asuva työtön
Eläkeläispariskunta
-2,0 % 0,0 % 2,0 % 4,0 %
Eläkeläispariskunta
Työtön, ansiosidonnainen
Työtön, työmarkkinatuki
Yksinhuoltajaperhe
Työntekijäperhe
Toimihenkilöperhe
Hyvätuloinen pariskunta
Lähde: Tilastokeskus, PT 2019 2020
Käytettävissä olevien tulojen
reaalinen muutos 2019 ja 2020

3. ESIMERKKIPERHEET 3 (11)
TALOUSENNUSTE
Oletukset talouspolitiikasta
XX Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,88 % vuosina 2019–2020
XX Ansiotuloverotukseen tehdään indeksitarkistukset ansiotasoindeksin mukaisesti.
XX Hallitus toteuttaa noin 200 miljoonan euron veronkevennykset korottaen työtulovähen-
nystä, eläketulovähennystä sekä kunnallisverotuksen perusvähennystä. Veronkevennys
kohdistuu pieni- ja keskituloisille.
XX Asuntolainan verovähennysoikeus laskee 25 prosentista 15 prosenttiin vuonna 2020.
XX Solidaarisuusveron voimassaolo jatkuu.
XX Indeksisidonnaiset tulonsiirrot kasvavat kansaneläkeindeksin mukaisesti.
XX Elatustukeen tulee 7 euron korotus.
XX Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 euroa.
XX Perusturvaa korotetaan 20 eurolla.
XX Pieniin eläkkeisiin kohdistuva eläkkeiden korotus tehdään korottamalla kansaneläkkeen
täyttä määrää 31 eurolla ja takuueläkkeen täyttää määrää 50 eurolla.
95
100
105
110
115
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
2012 = 100
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
Työntekijäperhe
Yksinhuoltajaperhe
Työtön, työmarkkinatuki
Työtön, ansiosidonnainen
Eläkeläispariskunta
Lähde: Tilastokeskus, PT
95
100
105
110
115
120
125
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
2012 = 100
Hyvätuloinen pariskunta
Toimihenkilöperhe
Työntekijäperhe
Yksinhuoltajaperhe
Työtön, työmarkkinatuki
Työtön, ansiosidonnainen
Eläkeläispariskunta
Lähde: Tilastokeskus, PT
Käytettävissä olevien tulojen
reaalinen kehitys 2013–2020
Käytettävissä olevien tulojen
nimellinen kehitys 2013–2020
rotus on keventynyt vuodesta 2014 lähtien,
mutta kiristyy vuonna 2020. Työmarkkinatu-
ella elävällä Tomi Työttömällä keskimääräi-
nen veroprosentti keveni vuosina 2014–2020.
Työntekijäperheen verotus kiristyy hieman
vuodesta 2019 vuoteen 2020. Ansiosidon-
naisella elävän Teemu Työttömän verotus
on pysynyt samana ja eläkeläispariskunnalla
hieman keventynyt. Vuokra-asumisen kus-
tannusten kasvu on laskenut vuokra-asujien
reaalituloja.

4. ESIMERKKIPERHEET 4 (11)
TALOUSENNUSTE
2014–2018 2019 2020
Käytettävissä olevat
nimellistulot (€) 57 205 112
Käytettävissä olevat
nimellistulot (%) 0,7 2,6 1,4
Inflaatio (%) 0,0 0,9 0,8
Käytettävissä olevat
reaalitulot (%) 0,7 1,6 0,6
Verojen osuus
bruttotuloista (%) 38,4 38,2 38,6
Lähde: Tilastokeskus, PT
Verojen kiristyminen rajoittaa
hyvätuloisen perheen ostovoiman kasvua
Hyvätuloinen perhe
Erkki Ekonomi ja Outi Oikeustieteilijä
Erkki Ekonomi ja Outi Oikeustieteilijä
työskentelevät molemmat yksityisellä
sektorilla: Erkki analyytikkona vakuutus-
alan yrityksessä ja Outi lakimiehenä suo-
malaisessa teollisuusyrityksessä. Vuonna
2019 Erkki Ekonomin kuukausitulot ovat
7275 euroa ja Outi Oikeustieteilijän kuu-
kausitulot ovat 6012 euroa. Pariskunnal-
la ei ole lapsia ja he asuvat velattomassa
omistusasunnossa Tampereella.
0,7
1,6
0,6
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2014–2018 2019 2020
%
Lähde: Tilastokeskus, PT
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos
2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Hyvätuloisen pariskunnan ostovoiman kehitys
2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Ansioiden aiempia vuosia parempi kehitys
nostaa hyvätuloisen pariskunnan ostovoimaa,
vaikka verotus kiristyy palkansaajille kohdistu-
van työeläkemaksun nousun takia (kiky-sopi-
mus).
Hyvätuloisen perheen käytettävissä olevat
nimellistulot ovat kasvaneet vuodesta 2014
vuoteen 2020 620 euroa ja perheen kulutus-
korin hinta on noussut vuodesta 2013 vain 2
%. Asumisen ollessa suurin kulutusmenoerä
omistusasumisen kustannusten aleneminen
on hillinnyt hyvätuloisen perheen inflaatiota.
Vuonna 2019 hyvätuloisen perheen verotus
säilyy kireydeltään suunnilleen ennallaan.
Vuonna 2020 verotuksen kiristyminen hillit-
see reaalitulojen kasvua.
Talousympäristö
XX Ansiotasoindeksi nousee 2,7 % vuon-
na 2019 ja 2,1 % vuonna 2020.
XX Omistusasumisen kustannukset
alenivat 0,9 % vuosina 2014–2018.
Politiikkatoimenpiteet
XX Keskimääräinen kunnallisveropro-
sentti on 19,88 % vuosina 2019–2020.

5. ESIMERKKIPERHEET 5 (11)
TALOUSENNUSTE
2014–2018 2019 2020
Käytettävissä olevat
nimellistulot (€) 39 131 78
Käytettävissä olevat
nimellistulot (%) 0,8 2,5 1,4
Inflaatio (%) -0,2 0,7 0,6
Käytettävissä olevat
reaalitulot (%) 0,9 1,7 0,8
Verojen osuus
bruttotuloista (%) 29,0 29,1 29,6
Lähde: Tilastokeskus, PT
Toimihenkilöperhe hyötyy
asuntolainan matalista koroista
Toimihenkilöperhe
Iiro Insinööri ja Saila Sairaanhoitaja
Iiro Insinöörin ja Saila Sairaanhoitajan
perheeseen kuuluu pariskunnan lisäksi
kaksi kouluikäistä lasta. Iiro työskente-
lee yksityisellä sektorilla teknologia-alan
yrityksessä. Saila työskentelee tervey-
denhoitajana kuntasektorilla. Vuonna
2019 Iiron kuukausitulot ovat 4172 euroa
ja Sailan kuukausitulot ovat 3221 euroa
kuukaudessa. Perhe asuu Oulussa omis-
tusasunnossa, josta heillä on 150000 eu-
roa asuntovelkaa.
0,9
1,7
0,8
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2014–2018 2019 2020
%
Lähde: Tilastokeskus, PT
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos
2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Toimihenkilöperheen ostovoiman kehitys
2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Ansiotulojen aiempia vuosia parempi kehi-
tys nostaa toimihenkilöperheen ostovoimaa,
vaikka verotus kiristyy palkansaajille kohdistu-
van työeläkemaksun nousun takia (kiky-sopi-
mus).
Toimihenkilöperheen inflaatio poikkeaa hie-
man muista omistusasujista. Koska toimihen-
kilöperheellä on asuntovelkaa asumisen olles-
sa suurin kulutusmenoerä, matala korkotaso
tukee ostovoimaa.
Toimihenkilöperheen kulutuskorin hinta on
pysynyt samana vuosina 2013–2019. Perheen
käytettävissä olevat nimellistulot kasvoivat
vuosien 2014–2020 välillä 412 euroa. Toisaalta,
verotuksen kiristyminen vuosina 2019–2020
hillitsee reaalitulojen kasvua.
Talousympäristö
XX Ansiotasoindeksi nousee 2,7 % vuon-
na 2019 ja 2,1 % vuonna 2020.
XX Asuntolainojen koko kannan
keskikorko on laskenut vuo-
den 2014 1,5%:sta alle 1%:iin.
XX Omistusasumisen kustannukset
alenivat 0,9 % vuosina 2014–2018.
Politiikkatoimenpiteet
XX Keskimääräinen kunnallisveropro-
sentti on 19,88 % vuosina 2019–2020.
XX Asuntolainan verovähennys laskee
25 %:sta 15 %:iin vuonna 2020.

6. ESIMERKKIPERHEET 6 (11)
TALOUSENNUSTE
2014–2018 2019 2020
Käytettävissä olevat
nimellistulot (€) 44 107 68
Käytettävissä olevat
nimellistulot (%) 1,1 2,6 1,6
Inflaatio (%) 0,8 1,2 1,2
Käytettävissä olevat
reaalitulot (%) 0,4 1,4 0,4
Verojen osuus
bruttotuloista (%) 22,3 22,1 22,4
Lähde: Tilastokeskus, PT
Vuokralla asuminen heikentää
työntekijäperheen ostovoimaa
Työntekijäperhe
Ville Varastotyöntekijä
ja Maija Myyjä
Ville Varastotyöntekijän ja Maija Myyjän
perheeseen kuuluu kaksi alle kouluikäis-
tä lasta. Perheen molemmat vanhem-
mat työskentelevät yksityisellä sektorilla:
Ville maahantuontiyrityksen varastossa
ja Maija eläinkaupan myyjänä. Vuonna
2019 Villen kuukausitulot ovat 2612 eu-
roa ja Maijan kuukausitulot ovat 2484 eu-
roa. Perhe asuu 80 m2 vuokra-asunnossa
Helsingissä.
0,4
1,4
0,4
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2014–2018 2019 2020
%
Lähde: Tilastokeskus, PT
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos
2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Työntekijäperheen ostovoiman kehitys
2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Ansioiden aiempia vuosia parempi kehitys
nostaa työntekijäperheen ostovoimaa, vaik-
ka verotus kiristyy palkansaajille kohdistuvan
työeläkemaksun nousun takia (kiky-sopimus).
Vuokralla asuminen laskee työntekijäper-
heen ostovoimaa suhteessa omistusasujiin.
Vuokra-asumisen kustannukset nousevat 2
% vuonna 2019 ja 2,4 % vuonna 2020. Tämä
nostaa työntekijäperheen perhekohtaista in-
flaatiota.
Työntekijäperheen käytettävissä olevat nimel-
listulot kasvoivat vuosina 2014–2020 388 eu-
roa, ja perheen kulutuskori on vuonna 2019
noin 5 % kalliimpi kuin se oli vuonna 2013.
Työntekijäperheen verotus kiristyy hieman
vuodesta 2019 vuoteen 2020.
Talousympäristö
XX Ansiotasoindeksi nousee 2,7 % vuon-
na 2019 ja 2,1 % vuonna 2020.
XX Vuokrat nousivat keskimäärin 2,5
% 2014–2018. Vuokrat nousevat 2
% vuonna 2019 ja 2,4 % 2020.
XX Vuokra-asunnot ovat keskittyneet
omistusasuntoja enemmän kau-
punkeihin, joissa myös asuntojen
hinnat ovat nousseet nopeammin
kuin koko maassa keskimäärin.
Politiikkatoimenpiteet
XX Keskimääräinen kunnallisveroprosent-
ti on 19,88 % vuosina 2019–2020.

7. ESIMERKKIPERHEET 7 (11)
TALOUSENNUSTE
2014–2018 2019 2020
Käytettävissä olevat
nimellistulot (€) 47 41 46
Käytettävissä olevat
nimellistulot (%) 2,2 1,8 2,0
Inflaatio (%) 0,9 1,2 1,2
Käytettävissä olevat
reaalitulot (%) 1,3 0,6 0,7
Verojen osuus
bruttotuloista (%) 20,1 19,5 19,7
Lähde: Tilastokeskus, PT
Pienituloisen yksinhuoltajaperheen
ansiot nousevat hieman
Yksinhuoltajaperhe
Sari Siivooja
Sari Siivooja on yhden lapsen yksinhuol-
taja. Sari työskentelee siivousalan yrityk-
sessä yksityisellä sektorilla. Vuonna 2019
Sarin kuukausitulot ovat 2143 euroa. An-
siotulojen lisäksi Sarille maksetaan asu-
mistukea ja elatustukea. Sari ja hänen
päiväkotia käyvä lapsensa asuvat Helsin-
gissä 60 m2
:n vuokra-asunnossa.
1,3
0,6
0,7
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2014–2018 2019 2020
%
Lähde: Tilastokeskus, PT
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos
2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Yksinhuoltajaperheen ostovoiman kehitys
2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Muiden palkansaajien tavoin yksinhuoltaja
Sari Siivoojan ansiotulot nousevat, mutta osa
leikkaantuu pois tulonsiirtojen pienentyessä.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen vuonna
2020 tuleva korotus parantaa yksinhuoltaja-
perheen ostovoimaa, mitä vuokralla asumi-
nen puolestaan laskee suhteessa omistusasu-
jiin vuokra-asumisen kustannusten noustessa
2 % vuonna 2019 ja 2,4 % vuonna 2020. Yksin-
huoltajaperheen käytettävissä olevat nimellis-
tulot kasvoivat vuosina 2014–2020 274 euroa
ja kulutuskori on vuonna 2019 lähes 6 % kal-
liimpi kuin se oli vuonna 2013.
Talousympäristö
XX Ansiotasoindeksi nousee 2,7 % vuon-
na 2019 ja 2,1 % vuonna 2020.
XX Vuokrat nousivat keskimäärin 2,5 %
2014–2018. Vuokrien ennustetaan nou-
sevan 2 % vuonna 2019 ja 2,4 % 2020.
XX Vuokra-asunnot ovat keskittyneet
omistusasuntoja enemmän kau-
punkeihin, joissa asuntojen hin-
nat ovat nousseet nopeammin
kuin koko maassa keskimäärin.
Politiikkatoimenpiteet
XX Keskimääräinen kunnallisveropro-
sentti on 19,88 % vuosina 2019–2020.
XX Perheen saama asumistuki kasvoi
nopeasti ja nousi vuosien 2013–2018
välillä 110 eurosta 300 euroon.
XX Yksinhuoltajaperheen lapsilisään
tulee 10 euron korotus ja elatustu-
ki nousee 7 euroa vuonna 2020.
XX Verotus on keventynyt hieman.

8. ESIMERKKIPERHEET 8 (11)
TALOUSENNUSTE
2014–2018 2019 2020
Käytettävissä olevat
nimellistulot (€) 16 / 20 24 / 19 27 / 21
Käytettävissä olevat
nimellistulot (%) 1,2 / 1,8 1,8 / 1,7 1,9 / 1,8
Inflaatio (%) 1,2 / 1,2 1,5 / 1,6 1,5 / 1,6
Käytettävissä olevat
reaalitulot (%) 0,0 / 0,6 0,3 / 0,1 0,4 / 0,2
Verojen osuus
bruttotuloista (%) 23,1 / 16,4 23,1 / 15,3 23,0 / 15,4
Lähde: Tilastokeskus, PT
Yksin asuvan työttömän
inflaatio on korkein
Yksin asuva työtön
Tomi Työtön / Teemu Työtön
Teemu Työtön on ansiosidonnaisella työt-
tömyyspäivärahalla elävä, konepajateol-
lisuusalalta työttömäksi jäänyt mies. Tee-
mulle maksetaan ansiosidonnaista työttö-
myyspäivärahaa entisen kuukausipalkan
(3136 euroa vuonna 2019) perusteella.
Tomi Työtön puolestaan on työmarkkina-,
asumis- ja toimeentulotukea saava työtön.
Sekä Teemu että Tomi asuvat Helsingissä
40m2
:n vuokra-asunnossa.
0,3
0,4
0,6
0,1
0,2
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
2014–2018 2019 2020
%
Työtön, ansiosidonnainen
Työtön, työmarkkinatuki
Lähde: Tilastokeskus, PT
0,0
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos
2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla /
työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoiman
kehitys 2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Perusturvan korotus nostaa Tomin työmark-
kinatukea, mutta samalla toimeentulotuen
määrä vähenee. Työttömillä kotitalouskohtai-
nen inflaatio on korkein. Vuokran osuus ko-
konaiskulutuksesta on noin 40%. Työttömien
nimellistulot kasvoivat vuosien 2014–2020 vä-
lillä: ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa
saavan 97 euroa ja työmarkkinatukea saavan
114 euroa. Työttömien kulutuskori on jopa 10
% kalliimpi 2020 kuin vuonna 2013.
Talousympäristö
XX Vuokrat nousivat keskimäärin 2,5 %
2014–2018. Vuokrien ennustetaan nou-
sevan 2 % vuonna 2019 ja 2,4 % 2020.
XX Vuokra-asunnot ovat keskittyneet
omistusasuntoja enemmän kau-
punkeihin, joissa myös asuntojen
hinnat ovat nousseet nopeammin
kuin koko maassa keskimäärin.
Politiikkatoimenpiteet
XX Keskimääräinen kunnallisveropro-
sentti on 19,88 % vuosina 2019–2020.
XX Perusturvaan tehdään 20 eu-
ron korotus vuonna 2020.
XX Aktiivimallin ehdot täyttyvät osal-
listumalla työllistymistä edistäviin
palveluihin. Työttömyysetuudessa
lasku 4,65 %, jos ehdot eivät täyty.
XX Ansiosidonnainen työttömyyspäivära-
ha pohjautuu vuonna 2019 kuukausi-
palkkaan 3136 euroa, sitä maksetaan
korkeintaan 400 työttömyyspäivältä,
jonka jälkeen siirtyy työmarkkinatuelle.

9. ESIMERKKIPERHEET 9 (11)
TALOUSENNUSTE
2014–2018 2019 2020
Käytettävissä olevat
nimellistulot (€) 16 28 83
Käytettävissä olevat
nimellistulot (%) 0,7 1,1 3,4
Inflaatio (%) 0,0 1,2 0,9
Käytettävissä olevat
reaalitulot (%) 0,7 0,0 2,5
Verojen osuus
bruttotuloista (%) 15,7 15,8 15,5
Lähde: Tilastokeskus, PT
Eläkeläispariskunnan tulot nousussa
Eläkeläispariskunta
Eino ja Eila Eläkeläinen
Eino ja Eila Eläkeläinen ovat eläkkeellä
oleva pariskunta, jonka neljä aikuista las-
ta ovat muuttaneet pois kotoa ja perus-
taneet omat perheet. Eino saa vuonna
2018 keskimääräistä työeläkettä (2068
€/kk) ja Eila saa kansaneläkettä sekä
takuueläkettä. Pariskunta asuu velatto-
massa omistusasunnossa Joensuussa.
0,7
2,5
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
2014–2018 2019 2020
%
Lähde: Tilastokeskus, PT
0,0
Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos
2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Eläkeläispariskunnan ostovoiman kehitys
2014–2018 (keskimäärin), 2019 ja 2020
Eläkeläispariskunnan reaaliset tulot lähtevät
vuonna 2020 nopeaan 2,5 % kasvuun, mikä
on selvästi enemmän muihin esimerkkiper-
heisiin verrattuna. Taustalla on pieniin eläk-
keisiin tehtävä korotus, sekä omistusasujien
matala inflaatio. Hallitusohjelman mukainen
pienten eläkkeiden korotus nostaa kansan- ja
takuueläkkeitä vuonna 2020, mikä näkyy kas-
vuna nimellisissä tuloissa.
Eläkeläispariskunnan käytettävissä olevat ni-
mellistulot kasvoivat vuosien 2014–2020 välillä
176 euroa ja kulutuskori on vain noin prosen-
tin kalliimpi vuonna 2019 kuin vuonna 2013.
Eläkeläisten verotuksessa ei ole ollut suuria
muutoksia vuosien 2014–2020 välillä.
Talousympäristö
XX Keskimääräinen kunnallisveropro-
sentti on 19,88 % vuosina 2019–2020.
XX Työeläkeindeksin oletetaan nou-
sevan 1,4 % vuodeksi 2020.
Politiikkatoimenpiteet
XX Pieniin eläkkeisiin kohdistuva eläkkeiden
korotus tehdään korottamalla kansan-
eläkkeen täyttä määrää 31 eurolla ja
takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla.
XX Indeksisidonnaiset tulonsiirrot kasvavat
kansaneläkeindeksin mukaisesti (indeksin
oletetaan nousevan 0,5 % vuodeksi 2020).

10. ESIMERKKIPERHEET 10 (11)
TALOUSENNUSTE
LIITETAULUKKO 1. ESIMERKKIPERHELASKELMIEN OLETUKSET
2019 2020
Ansiotasoindeksin muutos 2,7 % 2,1 %
Kuluttajahintaindeksin muutos 1,1 % 1,0 %
Vuokraindeksin muutos 2,0 % 2,4 %
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti 19,88 % 19,88 %
Työeläkeindeksin muutos 1,5 % 1,4 %
Kansaneläkeindeksi 1617 1634
Asuntolainojen keskikorko (koko kanta) 0,96 % 0,93 %
Lähde: Kansaneläkelaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos
LIITETAULUKKO 2. HYVÄTULOISEN PARISKUNNAN TULOJEN KEHITYS
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Bruttotulot (€/kk) 12459 12529 12545 12654 12780 12938 13287 13566
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
0 0 0 0 0 0 0 0
Verot ja veronluon-
teiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
4737 4823 4834 4900 4875 4930 5074 5240
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
7723 7706 7711 7754 7905 8008 8213 8326
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
38,0 38,5 38,5 38,7 38,1 38,1 38,2 38,6
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
MENETELMÄKUVAUS
Esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan, kuinka ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja
veronluonteisten maksujen kehitys vaikuttaa erilaisten esimerkkiperheiden ostovoimaan.
Laskelmissa on huomioitu kaavaillut ja toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuu-
tusmaksuihin sekä sosiaaliturvaan. Lisäksi esimerkkiperhelaskelmissa huomioidaan asun-
tolainan hoitokulujen, vuokrien ja ay-jäsenmaksujen vaikutukset saatuihin tulonsiirtoihin
sekä verovähennyksiin.
Kullekin esimerkkiperheelle on laskettu myös kotitalouskohtaiset kulutuskorit, mikä mahdol-
listaa esimerkkiperheiden kohtaamien erisuuruisten inflaatiovauhtien vaikutuksen huomioi-
misen laskettaessa perheiden ostovoiman kehitystä. Tässä ennusteessa olevat esimerkkiper-
helaskelmat kattavat vuodet 2013–2020. Kaikki laskelmien kannalta oleelliset luvut on esitetty
tämän tekstin liitetaulukoissa.
Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan monipuolisesti suomalaisia kotitalouk-
sia. Kotitalouksista neljä edustaa erilaisia palkansaajaperheitä, ja loput kolme kotitaloutta
edustavat erilaisia etuudensaajia. Palkansaajakotitaloudet eroavat toisistaan tulo- ja koulu-
tustason, perherakenteen ja asumismuodon osalta. Laskelmissa palkansaajat edustavat suku-
puolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia.

11. ESIMERKKIPERHEET 11 (11)
TALOUSENNUSTE
LIITETAULUKKO 5. PIENIPALKKAISEN YKSINHUOLTAJAPERHEEN (1 LAPSI) TULOJEN KEHITYS
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Bruttotulot (€/kk) 2054 2061 2072 2067 2067 2086 2143 2188
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
414 462 553 605 601 600 593 607
Verot ja veronluon-
teiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
423 433 429 414 399 409 417 430
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
2045 2090 2196 2258 2269 2278 2319 2364
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
20,6 21,0 20,7 20,0 19,3 19,6 19,5 19,7
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
LIITETAULUKKO 6. YKSINASUVAN TYÖMARKKINATUELLA OLEVAN TYÖTTÖMÄN TULOJEN KEHITYS
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Bruttotulot (€/kk) 698 702 705 703 697 697 697 724
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
448 470 491 506 530 544 559 558
Verot ja veronluon-
teiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
115 116 115 113 111 111 107 111
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
1032 1057 1081 1096 1115 1130 1149 1171
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
16,4 16,5 16,3 16,2 16,0 15,9 15,3 15,4
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
LIITETAULUKKO 4. TYÖNTEKIJÄPERHEEN (2 LASTA) TULOJEN KEHITYS
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Bruttotulot (€/kk) 4677 4706 4720 4773 4807 4963 5096 5204
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
219 219 202 202 200 200 200 200
Verot ja veronluon-
teiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
1054 1076 1065 1057 1037 1100 1127 1166
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
3843 3849 3857 3918 3970 4062 4169 4238
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
22,5 22,9 22,6 22,1 21,6 22,2 22,1 22,4
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
LIITETAULUKKO 3. TOIMIHENKILÖPERHEEN (2 LASTA) TULOJEN KEHITYS
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Bruttotulot (€/kk) 6856 6889 6926 6939 6959 7199 7393 7549
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
219 219 202 202 200 200 200 200
Verot ja veronluon-
teiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
1964 2003 2023 2017 1984 2091 2154 2232
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
5112 5105 5105 5123 5175 5308 5439 5517
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
28,6 29,1 29,2 29,1 28,5 29,0 29,1 29,6
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos

12. ESIMERKKIPERHEET 12 (11)
TALOUSENNUSTE
LIITETAULUKKO 8. ELÄKELÄISPARISKUNNAN TULOJEN KEHITYS
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Bruttotulot (€/kk) 2748 2780 2791 2811 2817 2843 2883 2970
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
0 0 0 0 0 0 0 0
Verot ja veronluon-
teiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
430 446 443 440 437 444 456 460
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
2318 2334 2348 2371 2380 2399 2426 2510
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
15,6 16,1 15,9 15,7 15,5 15,6 15,8 15,5
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos
LIITETAULUKKO 7. YKSINASUVAN ANSIOSIDONNAISELLA
TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHALLA OLEVAN TYÖTTÖMÄN TULOJEN KEHITYS
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Bruttotulot (€/kk) 1623 1638 1666 1663 1673 1695 1735 1777
Saadut tulonsiirrot
(€/kk)
42 67 99 84 78 71 64 57
Verot ja veronluon-
teiset maksut (sis.
TV-maksu) (€/kk)
368 378 386 384 386 392 400 409
Käytettävissä olevat
tulot (€/kk)
1296 1328 1379 1362 1365 1374 1398 1425
Verojen osuus
bruttotuloista (%)
22,7 23,1 23,2 23,1 23,1 23,1 23,1 23,0
Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos