1. Rahoitusmallikeskustelu
Ryhmä 4:n keskusteluissa eniten nousivat esiin opetushenkilöstön pedagogiset valmiudet ja työllistyminen.
-Opettajan pedagogiset valmiudet
-Kriteerinä esimerkiksi pedagogisen koulutuksen läpikäyneen henkilöstön osuus koko
henkilöstöstä
-Helpointa ja kätevintä olisi vaatia koulutuksen läpikäynti vain kaikilta uusilta henkilökunnan
jäseniltä, toisaalta vanhemmat luennoijat voisivat olla eniten koulutuksen tarpeessa.
-Koulutuksen järjestäminen laajasti vaatisi lisäresursseja
-SYL:n keskusteluissa pedagoginen koulutus on ajateltu sitoa uuden henkilökunnan
laajempaan töihintulo-ohjaukseen ja siihen voisi sisällyttää myös ohjauskoulutusta
-Arvosanoja ei pidetty luotettavan mittarina opetuksen laadusta, sillä arvosanoissa käytetty
skaala vaihtelee ja arvosanat kokisivat helposti inflaation
-Pedagogiseen koulutukseen olisi hyvä liittää palautejärjestelmä, jolla mitattaisiin
koulutuksen todellinen vaikutus opetuksen laatuun.
-Opetusnäytteiden ulkopuolinen arviointi olisi perusteellisin, mutta vaatisi lisäresursseja
-Opintopiste- ja läpäisyaste-kriteereissä pitäisi olla liukuvat rajat, rohkaisisi opintojen ohjauksen pehmeisiin
keinoihin ja vuoden viive valmistumisessa ei vähentäisi dramaattisesti yliopiston halua saada opiskelija
valmistumaan
-Työllistyminen
-Pidettiin relevanttina, sillä saisi yliopistot kiinnittämään enemmän huomiota valmistuneiden
työlämävalmiuksista mm. työharjoittelun avulla
-Mittariksi esimerkiksi Aarresaari-verkoston jo nyt toteuttama kysyly, jossa tutkitaan
työllistymistä vuoden sisällä valmistumisesta ja laadullista työllistymistä oman alan töihin
viiden vuoden kuluttua valmistumisesta
-Alueelliset ja alalliset erot työllistymisessä, toisaalta se että yliopisto kouluttaa työllistyvästi
pitäisikin nähdä hyvänä asiana
-Oma kokemus tärkeää laadullisen työllistymisen arvioinnissa
-Voisiko laadullinen työllistyminen johtaa siihen, että yliopistot antavat tarpeeksi laajasti
pätevyyttä, ei vain yhdelle, kapealle ja lyhytaikaiselle työalalle?
-Opetusmenetelmät
-Miten mitataan?

2. Kehittymisen huomioiminen?
-Joka mittarin kohdalla vai erillisellä rahoituksella?
-Riippumatta rahoitusmallin kriteereistä, on niiden tavoitteena saada aikaan muutoksia yliopiston
toiminnassa. Jotta nämä muutokset ovat oikean suuntaisia pitää ylioppilaskuntien jatkossakin tarjota
oikeita ja toimivia keinoja muutosten aikaansaamiseksi.