Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Dna-tutkimukset suurpetopopulaatioiden ja niiden liikkuvuuden tutkimuksessa, Ilpo Kojola, Luke

Dna-tutkimukset suurpetopopulaatioiden ja niiden liikkuvuuden tutkimuksessa, Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus, Riistapäivät 2015

  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

Dna-tutkimukset suurpetopopulaatioiden ja niiden liikkuvuuden tutkimuksessa, Ilpo Kojola, Luke

  1. 1. Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus Kuvat:I.Kojola
  2. 2.  Suurpetokantojen geneettiseen rakenteeseen vaikuttavat tekijät  Geneettiset menetelmät runsausseurannassa  Suurpetojen liikkuvuuden kartoittaminen
  3. 3. Rueness ym. 2014 (Plos ONE) Mt-DNA, 11 mikosatelliittilokusta
  4. 4. Ratkiewicz ym. 2015: Plos ONE (painossa) Mt-DNA Y-krom. markkerit
  5. 5. Tammeleht ym. 2010 (Mol. Ecol.) 17 mikrosatelliittilokusta
  6. 6.  Monimuotoisuus lisääntyy etelässä, ei pohjoisessa 6 Pohjoinen ryhmä Eteläinen ryhmä HeterotsogotiaAlleelimääräAlleelirikkaus Vuosi Hagen ym. (tarjottu julk.) I.Kojola
  7. 7. Peacock ym. 2015 (Plos ONE)
  8. 8. Syntymävuosi Jansson ym. (Mol. Ecol. 2012) Havaittu heterotsygotia Suomí 0,61; Skandinavia 0,59; Latvia 0,71; Italia 0,44; Espanja 0,49
  9. 9. Kuva Ilpo Kojola
  10. 10. Intiantiikerin geneettisestä monimuotoisuudesta hävinnyt 93% 100 vuodessa (Mondol ym. 2013: Proc. R. Soc.) I.Kojola Kuvat: (112 mikrosat.)
  11. 11. 0 100 200 300 400 500 Females Males Pilot ym. 2006 (Mol. Ecol.) 14 mikrosatelliittilokusta
  12. 12. Pilot ym. 2006 (Mol. Ecol.) 14 mikrosatelliittlokusta
  13. 13. Van Stronen et al. 2013 (Plos ONE) 170 000 lokusta STRUCTURE
  14. 14. 130 3300
  15. 15. o Vuosina 2004-2012 analysoitiin yhteensä 11 402 ulostenäytettä o Kuusi mikrosat. ja sp- markkeri o Kelvollisia näytteitä 63-79 % o Urosten osuus 40-55 % Kuvat: Jonas Kindberg
  16. 16. 0 1 2 Jämtland 0 1 Norrbotten 0 1 Gävleborg 0 0,5 Dalarna 0 0,5 Västerbotten 0 0,2 0,4 Västernorrland Trendi. Hirvenmetsästäjien ensimmäisen jahtiviikon karhuhavainnot suhteutettuna metsästystuntien määrään
  17. 17. Karhuhav./ 1 000 jahtituntia Karhutiheys Kindberg ym. 2010: Biol. Cons Karhuhavaintoindeksi korreloi vahvasti DNA-analyysein määritetyn karhutiheyden kanssa
  18. 18. 1998/1999 2012/2013  100 tehtävään palkattua maastoihmistä  Väh. 12 km (3 x 4 km) susien jäljillä alkutalvesta jokaisella tunnetulla reviirillä  Virtsa- ja ulostenäytteet – DNA, 30 mikrosatelliittia, tavoitteena varmistaa mahdollinen pentue  20-25 uutta sutta pantaan vuosittain Valokuvat I.Kojola
  19. 19. x2 Naaraan alkuperä Uroksen alkuperä A complete pedigree is constructedSkandinavian susikannan geenikartta
  20. 20. Ei lisääntynyt Lisääntyi 19 sutta 2001-2013
  21. 21. 0,15 0,17 0,19 0,21 0,23 0,25 0,27 0,29 0,31 0,33 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2 uutta migranttia sai pennut
  22. 22. Onnistunut siirtoistutus helmikuussa 2013 v
  23. 23. Kuvat Ilpo Kojola
  24. 24.  Suurpetokantojen geneettiseen rakenteeseen vaikuttavat maantiede ja ihminen, ehkä myös ravintoekologia  DNA soveltuu kannanseurantaan (ilves?) ja liikkumiseen sekä populaatioiden välisiin yhteyksiin vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen  Menetelmät kehittyvät nopeasti

×