SlideShare a Scribd company logo
1 of 16
Download to read offline
Lääkeväärennösdirektiivi:
lääkepakkauksiin
turvamerkinnät

Neuvotteleva virkamies, FaT
Ulla Närhi
STM
Lääkeväärennökset


§  Lääkeväärennös - lääkevalmisteen koostumus,
    alkuperä tai tunnistettavuus on tarkoituksellisesti ja
    vilpillisesti väärinmerkitty




                                                 9.6.2012   Ulla Närhi
Yleisyys


§  Kehittyneissä maissa lääkeväärennösten määrä on
    yhä alhainen, kun kehitysmaissa väärennöksiä voi
    olla jopa 10–30 % markkinoilla olevista lääkkeistä




                                               9.6.2012   Ulla Närhi
Tilanne Suomessa
§  Suomessa ei laillisessa lääkejakeluketjussa ole
    tavattu yhtään lääkeväärennöstä




                                             9.6.2012   Ulla Närh
Lääkeväärennösdirektiivi
§  Hyväksyttiin keväällä 2011
§  Tavoitteena on estää väärennösten pääsy lailliseen
    toimitusketjuun
§  Yhtenä keinona estää lääkeväärennöksiä ovat
    lääkepakkausten pakolliset turvaominaisuudet
  –  lääkepakkaukseen lisättävä ”ominaisuus” jolla varmistetaan
     autenttisuus




                                                      9.6.2012   Ulla Närh
Turvaominaisuuden perusidea
§  Lääkepakkaus voidaan identifioida potilaalle asti
    (nykyisin identifiointi eränumeron perusteella)
§  Lääketeollisuus lisää lääkepakkaukseen tunnisteen
    (randomisoitu numerosarja?), jota verrataan
    ”kantatiedostoon” ja jonka avulla varmistutaan
    valmisteen autenttisuudesta
§  Jos tunnistetta ei löydy kantatiedostosta, sitä ei ole
    joko syötetty sinne tai lääkevalmiste on väärennös




                                                  9.6.2012   Ulla Närh
Ajankohtaista nyt


§  Käytännön toteutus?




                          9.6.2012   Ulla Närhi
Lääkevalmisteen turvaominaisuus (1/3)


§  millainen turvaominaisuus voisi olla?
  –  viivakoodi, 2D-koodi, radioaalloilla toimiva koodi (RFID)?


§  mitä tietoja turvaominaisuus sisältäisi?
  –  eränumero, viimeinen käyttöpäivä, korvaustiedot?




                                                         9.6.2012   Ulla Närh
Lääkevalmisteen turvaominaisuus (2/3)


§  missä kohden lääkejakeluketjua vertaaminen
    tehdään?
  –  turvaominaisuus voitaisiin lukea apteekeissa (laitos- ja
     avohuollossa), jolloin lääkevalmisteen aitous tarkistettaisiin
     vasta ketjun loppupäässä, juuri ennen pakkauksen
     luovuttamista potilaalle
  –  tukkuliikkeet: satunnaiset tarkistukset?
§  kansalliset lääkejakeluketjun ominaispiirteet on
    otettava huomioon




                                                           9.6.2012   Ulla Närhi
Lääkevalmisteen turvaominaisuus (3/3)


§  kuka hallinnoi?
  –  lääkealan toimijat, EU vai kansalliset viranomaiset?
§  kuka maksaa?
  –  direktiivi määrää maksajaksi lääkkeiden valmistusluvan
     haltijat




                                                            9.6.2012   Ulla Närh
Lääkealan toimijat Suomessa…
§  Keskustelutilaisuus sosiaali- ja terveysministeriössä
    25.1.2012. Esille noussutta:
  –  korvattavuustiedot tunnistetiedossa eivät meillä ole oleellisia
  –  turvaominaisuuden olisi oltava helposti luettavissa (valmius
     lukemiseen apteekeissa, tukkuliikkeissä), ei liian kallis
     (viivakoodi?)
  –  turvaominaisuus olisi hyvä lukea siinä vaiheessa, kun lääke
     tulee apteekkiin, että myyntitilanne olisi mahdollisimman
     joustava
  –  ”kansalliset lääkejakeluketjun ominaispiirteet on otettava
     huomioon”, Suomessa yksikanavainen
     lääketukkujärjestelmä, lääkkeitä myydään vain apteekeista,
     ei liian ”rankkaa” järjestelmää
  –  kansalliset viranomaiset hallinnoisivat kantatiedostoa
     kansallisesti
                                                           9.6.2012   Ulla Närhii
Turvaominaisuudet vaaditaan


§  Kaikkiin reseptilääkkeisiin, paitsi niihin, joilla
    arvellaan olevan vain pieni riski väärennöksiin (white
    list)
§  Vain niihin itsehoitolääkkeisiin, joilla arvellaan olevan
    suuri riski väärennöksiin (black list)




                                                    9.6.2012   Ulla Närh
Kriteerit
§  Riskinarvioinneissa otetaan huomioon lääkkeen
    hinta, kulutus, aiemmat EU:ssa ja kolmansissa
    maissa ilmoitetut väärennöstapaukset,
    väärennösten arvioidut vaikutukset
    kansanterveyteen sekä hoidettavien sairauksien
    vakavuus.
§  Kriteerin toteutumisesta saisi 1-5 pistettä (5 = korkea
    hinta tai vakavat vaikutukset, 1 = alhainen hinta tai
    vähemmän vakavat vaikutukset).




                                                  9.6.2012   Ulla Närh
”Valkea” ja ”musta” lista
       ”          ”


§  Reseptivalmiste, joka saisi 6 pistettä tai vähemmän,
    kuuluisi valkealle listalle ja itsehoitolääke, joka saisi
    enemmän kuin 10 pistettä, kuuluisi mustalle listalle
§  Komissio julkaisee molemmat listat




                                                     9.6.2012   Ulla Närh
Mitä seuraavaksi?


§  komission järjestämä konsultaatio päättyi 27.4.2012
§  tarkemmat ohjeet (delegoidut säädökset)
    turvaominaisuuksista komissiolta vuonna 2014




                                                9.6.2012   Ulla Närhi
Turvaominaisuudet käytössä…


§  vaatimukset on saatettava kansallisella tasolla
    voimaan kolmen vuoden sisällä siitä, kun komissio
    on julkaissut niitä koskevat säädökset
§  turvaominaisuudet käytössä vuonna 2017




                                               9.6.2012   Ulla Närhi

More Related Content

More from Lääketietokeskus

Terveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissa
Terveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissaTerveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissa
Terveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissaLääketietokeskus
 
Sähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissa
Sähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissaSähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissa
Sähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissaLääketietokeskus
 
Sairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana – tutkimustuloksia ja työkaluja
Sairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana – tutkimustuloksia ja työkalujaSairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana – tutkimustuloksia ja työkaluja
Sairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana – tutkimustuloksia ja työkalujaLääketietokeskus
 
Reseptien tunnustaminen Euroopassa
Reseptien tunnustaminen EuroopassaReseptien tunnustaminen Euroopassa
Reseptien tunnustaminen EuroopassaLääketietokeskus
 
Salko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreille
Salko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreilleSalko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreille
Salko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreilleLääketietokeskus
 
Apteekkien lääkitysturvallisuushanke APILA
Apteekkien lääkitysturvallisuushanke APILAApteekkien lääkitysturvallisuushanke APILA
Apteekkien lääkitysturvallisuushanke APILALääketietokeskus
 
Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?
Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?
Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?Lääketietokeskus
 
Mitä valelääkärikohu opetti?
Mitä valelääkärikohu opetti?Mitä valelääkärikohu opetti?
Mitä valelääkärikohu opetti?Lääketietokeskus
 
SHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkana
SHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkanaSHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkana
SHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkanaLääketietokeskus
 

More from Lääketietokeskus (9)

Terveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissa
Terveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissaTerveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissa
Terveydenhuollon muuttuvat roolit - kansalainen oman hoitonsa ohjaimissa
 
Sähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissa
Sähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissaSähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissa
Sähköiset asiointipalvelut: kansalainen oman lääkehoitonsa ohjaimissa
 
Sairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana – tutkimustuloksia ja työkaluja
Sairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana – tutkimustuloksia ja työkalujaSairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana – tutkimustuloksia ja työkaluja
Sairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana – tutkimustuloksia ja työkaluja
 
Reseptien tunnustaminen Euroopassa
Reseptien tunnustaminen EuroopassaReseptien tunnustaminen Euroopassa
Reseptien tunnustaminen Euroopassa
 
Salko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreille
Salko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreilleSalko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreille
Salko-tietokanta avuksi apteekeille ja lääkäreille
 
Apteekkien lääkitysturvallisuushanke APILA
Apteekkien lääkitysturvallisuushanke APILAApteekkien lääkitysturvallisuushanke APILA
Apteekkien lääkitysturvallisuushanke APILA
 
Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?
Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?
Onko potilaalla roolia potilasturvallisuudessa?
 
Mitä valelääkärikohu opetti?
Mitä valelääkärikohu opetti?Mitä valelääkärikohu opetti?
Mitä valelääkärikohu opetti?
 
SHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkana
SHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkanaSHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkana
SHOK-hankkeet Lääketietokeskuksen työsarkana
 

Lääkeväärennösdirektiivi tuo lääkepakkauksiin uudet turvamerkinnät

  • 2. Lääkeväärennökset §  Lääkeväärennös - lääkevalmisteen koostumus, alkuperä tai tunnistettavuus on tarkoituksellisesti ja vilpillisesti väärinmerkitty 9.6.2012 Ulla Närhi
  • 3. Yleisyys §  Kehittyneissä maissa lääkeväärennösten määrä on yhä alhainen, kun kehitysmaissa väärennöksiä voi olla jopa 10–30 % markkinoilla olevista lääkkeistä 9.6.2012 Ulla Närhi
  • 4. Tilanne Suomessa §  Suomessa ei laillisessa lääkejakeluketjussa ole tavattu yhtään lääkeväärennöstä 9.6.2012 Ulla Närh
  • 5. Lääkeväärennösdirektiivi §  Hyväksyttiin keväällä 2011 §  Tavoitteena on estää väärennösten pääsy lailliseen toimitusketjuun §  Yhtenä keinona estää lääkeväärennöksiä ovat lääkepakkausten pakolliset turvaominaisuudet –  lääkepakkaukseen lisättävä ”ominaisuus” jolla varmistetaan autenttisuus 9.6.2012 Ulla Närh
  • 6. Turvaominaisuuden perusidea §  Lääkepakkaus voidaan identifioida potilaalle asti (nykyisin identifiointi eränumeron perusteella) §  Lääketeollisuus lisää lääkepakkaukseen tunnisteen (randomisoitu numerosarja?), jota verrataan ”kantatiedostoon” ja jonka avulla varmistutaan valmisteen autenttisuudesta §  Jos tunnistetta ei löydy kantatiedostosta, sitä ei ole joko syötetty sinne tai lääkevalmiste on väärennös 9.6.2012 Ulla Närh
  • 7. Ajankohtaista nyt §  Käytännön toteutus? 9.6.2012 Ulla Närhi
  • 8. Lääkevalmisteen turvaominaisuus (1/3) §  millainen turvaominaisuus voisi olla? –  viivakoodi, 2D-koodi, radioaalloilla toimiva koodi (RFID)? §  mitä tietoja turvaominaisuus sisältäisi? –  eränumero, viimeinen käyttöpäivä, korvaustiedot? 9.6.2012 Ulla Närh
  • 9. Lääkevalmisteen turvaominaisuus (2/3) §  missä kohden lääkejakeluketjua vertaaminen tehdään? –  turvaominaisuus voitaisiin lukea apteekeissa (laitos- ja avohuollossa), jolloin lääkevalmisteen aitous tarkistettaisiin vasta ketjun loppupäässä, juuri ennen pakkauksen luovuttamista potilaalle –  tukkuliikkeet: satunnaiset tarkistukset? §  kansalliset lääkejakeluketjun ominaispiirteet on otettava huomioon 9.6.2012 Ulla Närhi
  • 10. Lääkevalmisteen turvaominaisuus (3/3) §  kuka hallinnoi? –  lääkealan toimijat, EU vai kansalliset viranomaiset? §  kuka maksaa? –  direktiivi määrää maksajaksi lääkkeiden valmistusluvan haltijat 9.6.2012 Ulla Närh
  • 11. Lääkealan toimijat Suomessa… §  Keskustelutilaisuus sosiaali- ja terveysministeriössä 25.1.2012. Esille noussutta: –  korvattavuustiedot tunnistetiedossa eivät meillä ole oleellisia –  turvaominaisuuden olisi oltava helposti luettavissa (valmius lukemiseen apteekeissa, tukkuliikkeissä), ei liian kallis (viivakoodi?) –  turvaominaisuus olisi hyvä lukea siinä vaiheessa, kun lääke tulee apteekkiin, että myyntitilanne olisi mahdollisimman joustava –  ”kansalliset lääkejakeluketjun ominaispiirteet on otettava huomioon”, Suomessa yksikanavainen lääketukkujärjestelmä, lääkkeitä myydään vain apteekeista, ei liian ”rankkaa” järjestelmää –  kansalliset viranomaiset hallinnoisivat kantatiedostoa kansallisesti 9.6.2012 Ulla Närhii
  • 12. Turvaominaisuudet vaaditaan §  Kaikkiin reseptilääkkeisiin, paitsi niihin, joilla arvellaan olevan vain pieni riski väärennöksiin (white list) §  Vain niihin itsehoitolääkkeisiin, joilla arvellaan olevan suuri riski väärennöksiin (black list) 9.6.2012 Ulla Närh
  • 13. Kriteerit §  Riskinarvioinneissa otetaan huomioon lääkkeen hinta, kulutus, aiemmat EU:ssa ja kolmansissa maissa ilmoitetut väärennöstapaukset, väärennösten arvioidut vaikutukset kansanterveyteen sekä hoidettavien sairauksien vakavuus. §  Kriteerin toteutumisesta saisi 1-5 pistettä (5 = korkea hinta tai vakavat vaikutukset, 1 = alhainen hinta tai vähemmän vakavat vaikutukset). 9.6.2012 Ulla Närh
  • 14. ”Valkea” ja ”musta” lista ” ” §  Reseptivalmiste, joka saisi 6 pistettä tai vähemmän, kuuluisi valkealle listalle ja itsehoitolääke, joka saisi enemmän kuin 10 pistettä, kuuluisi mustalle listalle §  Komissio julkaisee molemmat listat 9.6.2012 Ulla Närh
  • 15. Mitä seuraavaksi? §  komission järjestämä konsultaatio päättyi 27.4.2012 §  tarkemmat ohjeet (delegoidut säädökset) turvaominaisuuksista komissiolta vuonna 2014 9.6.2012 Ulla Närhi
  • 16. Turvaominaisuudet käytössä… §  vaatimukset on saatettava kansallisella tasolla voimaan kolmen vuoden sisällä siitä, kun komissio on julkaissut niitä koskevat säädökset §  turvaominaisuudet käytössä vuonna 2017 9.6.2012 Ulla Närhi