1. 24.8.2015 Suomen ympäristökeskus > Biologisten tarkkailumenetelmien ke
http://www.syke.fi/hankkeet/biotar 1/3
På svenska In English ymparisto.fi ym.fi ara.fi Anna palautetta Henkilöhaku Yhteystiedot Sivukartta
Julkinen sektori Laboratorion asiakkaat Minun ympäristöni Tutkijat Yritykset
Biologisten
tarkkailumenetelmien
kehittäminen turvemaiden
käytön vaikutusten
arviointiin (BioTar)
Hankkeen osatehtävät
Etusivu > Tutkimus & kehittäminen > Tutkimus ja kehittämishankkeet > Hankkeet >
Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin (BioTar)
Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen
turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin (BioTar)
Aloitusvuosi 2011
Lopetusvuosi 2014
Vaihe Hanke on päättynyt
Vastuuhenkilö Seppo Hellsten (SYKE)
Muut henkilöt Satu Maaria Karjalainen (SYKE), Minna Kuoppala (SYKE), Kristian Meissner
(SYKE), Mika Visuri (SYKE), Hannu Marttila (Oulun yliopisto), AnnaKaisa Ronkanen (Oulun
yliopisto), Björn Klöve (Oulun yliopisto)
Rahoittajat Euroopan aluekehitysrahasto/PohjoisPohjanmaan ELYkeskus, Pohjois
Pohjanmaan liitto, Turveruukki Oy, Vapo Oy, Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto
Yhteistyötahot Oulun yliopisto, KeskiSuomen ELYkeskus, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Lapin
ELYkeskus, PohjoisKarjalan ELYkeskus, PohjoisPohjanmaan ELYkeskus, Pohjois
Pohjanmaan maakuntaliitto, PohjoisPohjanmaan metsäkeskus, Metsähallitus, Suomen
turvetuottajat ry, Turveruukki Oy, Vapo Oy
Tausta
Turvemaita on Suomessa perinteisesti ojitettu maa ja metsätalouden sekä turvetuotannon
vesitalouden parantamiseksi. Turvemailla tehtävät toimenpiteet saattavat muuttaa alapuolisen vesistön
veden määrää, vaikuttaa vedenlaatuun ja aiheuttaa pohjan liettymistä. Turvetuotannon
vesistövaikutuksia on pääosin seurattu veden fysikaaliskemiallisen laadun avulla ja biologisten
seurantamenetelmien käyttö on ollut vähäistä. Myös metsätalousalueilla ojitusten vaikutusten seuranta
on ollut vähäistä ja vesienhoitolain mukaista vedenlaadun ja biologian seurantaa on tehty vain
muutamalla laajemmalla ojitusalueella. Vedenlaadun muutokset ovat usein vähäisiä, eivätkä ne
kuvasta vesistön käyttäjien näkemyksiä muuttuneesta tilasta, joka näkyy esimerkiksi pohjien
liettymisenä.
EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) ja sitä toteuttavan vesienhoitolain myötä biologisten
tarkkailumenetelmien käyttö on lisääntynyt. Vesistöjen ekologista tilaa arvioidaan erilaisten biologisten
laatutekijöiden avulla (kasviplankton, piilevät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) ja apuna käytetään
myös tietoja veden fysikaaliskemiallisesta laadusta sekä hydromorfologisesta muuttuneisuudesta.
Vesistöjen velvoitetarkkailu on olennainen osa ns. toiminnallista seurantaa, jossa voidaan keskittyä
herkimpiin toiminnasta aiheutuvaa kuormituspainetta ilmentäviin biologisiin laatutekijöihin. Monet
turvetuotanto ja turvemetsäalueet sijaitsevat pienten jokien tai latvapurojen lähellä, joissa virtaama ja
vedenlaatu vaihtelevat luontaisesti lyhyelläkin aikavälillä. Tällaisissa olosuhteissa harvoin otetut
vesinäytteet eivät yleensä kuvaa luotettavasti vesistön tilaa eivätkä kuormitusvaikutuksia. Sen sijaan
biologiset laatutekijät kuvaavat vesistön tilaa pidemmältä aikaväliltä (viikoista kuukausiin) ja uoman
pohjasedimentin ominaisuudet kertovat maankäytöstä tulevasta kiintoainekuormituksesta.
Tavoitteet
Hankkeen yleisenä tavoitteena on tunnistaa ja kehittää turvetuotannon ja turvemetsätalouden
biologiseen tarkkailuun kuormitusta herkimmin kuvaavat ja kustannustehokkaat menetelmät. Lisäksi
hankkeessa kerätään tietoa orgaanisen kiintoaineen ja sedimentin ominaisuuksista sekä lähteistä ja
arvioidaan tämän tiedon mahdollisuuksia tukea biologista tarkkailua.
Ensimmäisenä tavoitteena on löytää parhaiten turvetuotannon ja turvemetsätalouden biologiseen
vesistötarkkailuun soveltuvat menetelmät painottaen niiden herkkyyttä turvetuotannosta ja
turvemetsätaloudesta tuleville kuormitteille sekä huomioiden näytteenoton ja näytteen käsittelyn
luotettavuus ja kustannustehokkuus.
Toisena tavoitteena on soveltaa käytännössä turvetuotannon ja turvemetsätalouden kuormitteille
herkimpiä menetelmiä biologiseen tarkkailuun. Lisäksi arvioidaan näiden maankäyttömuotojen
TIEDOTE
Parempia menetelmiä
turvetuotannon ja
metsätalouden
vesistövaikutusten seurantaan
13.5.2014
Tutkimus & kehittäminen Asiantuntijat Palvelut Julkaisut SYKE Info
Hae sivustolta Hae
Tarkenna hakua
