1. Miten terveystieteistä pitäisi
kirjoittaa?
Katriina Kaakkolammi
1 Katriina Kaakkolammi 2007

2. Terveystieteistä kirjoittavien muistilista
 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
– Suunnittele
– Jäsennä
– Muista kohderyhmä ja tekstin tavoite
– Kirjoita sujuvasti ja ymmärrettävästi
2 Katriina Kaakkolammi 2007

3. Tekstin suunnittelu
 Aiheen valinta, ajatusten kokoaminen ja
mahdollisen lähdeaineiston etsiminen
 Alustava tekstin rakenteen suunnittelu:
pääkohdat, otsikot, asioiden esittämisjärjestys
 Avuksi esim. miellekartta
3 Katriina Kaakkolammi 2007

4. Tekstin jäsennys: IMRAD
 Tieteellisissä artikkeleissa pääviesti
useimmiten viimeisenä
 Rakenne:
– Introduction
– Methods
– Research and
– Discussion
4 Katriina Kaakkolammi 2007

5. Tekstin jäsennys: Johdanto
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kroonista kipua
sairastavien potilaiden kipukokemuksia, kroonisen
kivun vaikutuksia heidän arkielämässään ja kivun
kanssa selviytymistä.
5 Katriina Kaakkolammi 2007

6. Tekstin jäsennys: Menetelmät
Tutkimukseen osallistui 7 kipupotilasta. Tutkimus-
aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja aineiston
analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällön
analyysiä. Tutkimusaineistoa laajennettiin kysely-
lomakkeella, jossa kartoitettiin haastateltavien
arvioimaa kivun voimakkuutta ja kivun aiheuttamaa
haittaa arkielämässä.
6 Katriina Kaakkolammi 2007

7. Tekstin jäsennys: Tulokset
Tutkimustulosten mukaan kipu ilmeni subjektiivisena
kipukokemuksena. Kipupotilaat pyrkivät mieluimmin
salaamaan kuin näyttämään kivuliaisuuttaan. (--)
Tässä tutkimuksessa korostui kipupotilaiden varau-
tunut suhtautuminen lääkehoitoon, mutta ilman
kipulääkkeitäkään ei tultu toimeen. (--) Kipuongel-
man jatkuessa korostui terveydenhuoltojärjestelmän
toimivuus ja potilas-lääkärisuhde. Tulevasta kipupo-
liklinikasta toivottiin monialaista ja moniammatillista.
7 Katriina Kaakkolammi 2007

8. Tekstin jäsennys: Päätelmät
Tutkimustulokset auttavat terveydenhuoltohenki-
löstöä hahmottamaan kroonisen kipupotilaan elä-
mää kivusta aiheutuvine seurauksineen ja heidän
selviytymistään kipuongelman kanssa. Tämä
tutkimus luo edellytyksiä kroonisen kipupotilaan
hoitotyön kehittämiselle.
8 Katriina Kaakkolammi 2007

9. Kohderyhmä ja tavoite
 Kenelle kirjoitat?
– potilaalle
– muille alan asiantuntijoille
– työyhteisölle
 Mihin pyrit?
– tiedottamiseen
– toiminnan ohjailuun
9 Katriina Kaakkolammi 2007

10. Sujuvuus ja ymmärrettävyys
 Ymmärrettävyyttä lisäävät
– tekstin näkökulman ja tavoitteen
täsmentäminen
– pää- ja sivuasioiden erottaminen
– asioiden suhteiden selvittäminen
– tekstin käsitteiden siirto lukijan maailmaan
10 Katriina Kaakkolammi 2007

11. Sujuvuus ja ymmärrettävyys:
näkökulma ja tavoitteet
 Lukija saattaa tarvita aiheeseen johdattelua: ensin tuttu, sitten
uusi asia
Pallolaajennus onnistuu lähes aina, mikäli potilaalla on vain tiukkoja
ahtaumia sepelvaltimoissa. Sen sijaan jos sepelvaltimo on täysin
tukossa, onnistuminen on epävarmempaa.
 Suonet ovat lukijan kannalta tuttua tietoa, ahtaumien laadun
vaikutus uutta
Pallolaajennus onnistuu lähes aina, mikäli potilaalla on
sepelvaltimoissa vain tiukkoja ahtaumia. Sen sijaan jos sepelvaltimo
on täysin tukossa, onnistuminen on epävarmempaa.
11 Katriina Kaakkolammi 2007

12. Sujuvuus ja ymmärrettävyys:
asioiden suhteiden selvittäminen
Beetasalpaajat alentavat silmänpainetta
sädekehässä olevien beeta-adrenergisten
reseptorien kautta tapahtuvan kammio-
nesteen muodostumisen estämisen johdosta.
→
Beetasalpaajat alentavat silmänpainetta.
Tämä tapahtuu estämällä sädekehässä
olevien beeta-adrenergisten reseptorien
kautta kammionesteen muodostumista. (?)
12 Katriina Kaakkolammi 2007

13. Sujuvuus ja ymmärrettävyys:
asioiden suhteiden selvittäminen
 Lauseenvastikkeet keräävät usein ympärilleen muutakin kielen
kankeutta:
Kuitenkin alkion kehityksen alkuvaiheessa sukurauhasen aihe on
samanlainen kummallakin sukupuolella erilaistuen vasta myöhemmin
geenien ja hormonien vaikutuksesta munasarjaksi tai kivekseksi.
 On parempi miettiä, vastaako lauseenvastike tässä kysymykseen
”miten?” Siis paremmin:
Kuitenkin alkion kehityksen alkuvaiheessa sukurauhasen aihe on
samanlainen kummallakin sukupuolella. Se erilaistuu vasta
myöhemmin geenien ja hormonien vaikutuksesta munasarjaksi tai
kivekseksi.
13 Katriina Kaakkolammi 2007

14. Sujuvuus ja ymmärrettävyys:
asioiden suhteiden selvittäminen
 Aikaa ilmaisevaa lauseenvastiketta (toipuessaan, toivuttuaan)
käytetään usein väärin:
Yläetuhampaat vaurioituvat helpommin kuin alaetuhampaat
sijaitessaan normaalisti näitä ulompana.
 Temporaalisella lauseenvastikkeella ei voi korvata koska-
lausetta. Siis oikein olisi
Yläetuhampaat vaurioituvat helpommin kuin alaetuhampaat,
koska ne sijaitsevat normaalisti näitä ulompana.
14 Katriina Kaakkolammi 2007

15. Sujuvuus ja ymmärrettävyys:
asioiden suhteiden selvittäminen
 Aikaa ilmaisevalla lauseenvastikkeella ei voi korvata
jos-lausetta
Kasvaimen sijaitessa antrumissa voidaan hyvin
tehdä subtotaalinen gastrektomia huonontamatta
potilaan ennustetta.
→
Jos kasvain sijaitsee antrumissa, voidaan hyvin
tehdä subtotaalinen gastrektomia huonontamatta
potilaan ennustetta.
15 Katriina Kaakkolammi 2007

16. Sujuvuus ja ymmärrettävyys:
sidokset helpottamassa asian kulkua
(1) Lääkärin työn ihanteelliset, eettiset periaatteet eivät
ole antiikin Kreikan ajoista muuttuneet. (2) Hyvän tekemi-
nen, pahan välttäminen, luottamus ja nöyryys ovat kes-
keisiä sanomia Hippokrateen valassa, jonka modernisoi-
tuun versioon useimmat suomalaiset lääkärit nykyäänkin
sitoutuvat. (3) Sen sijaan ne kysymykset, joissa tarvitaan
erityistä eettistä kannanottoa, ovat moninkertaistuneet ja
monimutkaistuneet. (4) On tärkeätä, että terveydenhuol-
lon etiikka on nuorten lääkärien ja muiden ammattilaisten
arkipäivän keskustelun aiheena. (5) Siten muotoutuvat
aikaan soveltuvat eettiset ratkaisut. (6) Toisaalta on tär-
keätä, että lääkäreillä on rohkeutta olla autonomisia
tehdessään ratkaisuja terveydenhuollon ristipaineessa.
(7) He tarvitsevat kaiken tuen, minkä ammattikunta voi
tarjota.
16 Katriina Kaakkolammi 2007

17. Terveystieteiden julkaisut
Tieteellisen tekstin kirjoittajan tavoitteena on välittää
tietoa ja vakuuttaa lukijansa siitä, että
– hän on luotettava, asiansa tunteva ja pätevä
– hän on todella tehnyt tutkimuksen, jonka
tuloksia esittelee
– hän on tehnyt tutkimuksensa hyväksyttävillä
menetelmillä
– hän on tehnyt tutkimuksensa ja raportoi sen
tuloksia hyvässä tarkoituksessa ja uskoo sen
tuloksiin.
17 Katriina Kaakkolammi 2007

18. Terminologiaa: onko latina muuttunut
englanniksi?
 Ovatko vierasperäiset termit oikeasti
täsmällisempiä kuin suomalaiset?
– Diagnoosit ja lähetteet edelleen latinaksi
18 Katriina Kaakkolammi 2007

19. Kolminkertainen perustermistö
 Samalla asialla voi olla latinalainen tai
kreikkalainen termi, suomeen mukautettu
lainasana tai suomalainen sana
– relapsus – relapsi – uusiutuma
– abductor – abduktori – loitontaja
19 Katriina Kaakkolammi 2007

20. Englanti valtakielenä
 Moniosaisista ja pitkistä lainoista syntyy
lyhenteitä
– low-density-lipoproteiini → LDL
– respiratory syncytial -virus → RSV
Selkeys kärsii
20 Katriina Kaakkolammi 2007

21. Vieraskielinen vai suomalainen termi?
 aids  immuunikato
 infarctus cordis  sydäninfarkti
 multippeliskleroosi  pesäkekovettumatauti
 sytostaatti  solunsalpaaja
 winter depression  kaamosmasennus
 femur  reisiluu
 maligni  pahanlaatuinen
 kontraindikaatio  vasta-aihe
21 Katriina Kaakkolammi 2007

22. Duodecim terminologian uranuurtajana
 Terveystieteiden suomi–englanti-sanakirja
– lääketieteen, sairaanhoidon ja terveydenhuollon
muiden alojen ammattikielen erikoisteos
– elektronisessa muodossa
 suomalainen versio virallisesta kansainvälisestä
tautinimistöstä
22 Katriina Kaakkolammi 2007

23. Pilkunviilausta: sanasto
ennaltaehkäisevä → ennakoiva tai ehkäisevä
geeniruoka → muuntogeeninen ruoka
haittatekijä → haitta, haittapuoli
viherkaihi → silmänpainetauti
 Ohjeita
http://www.kotus.fi/kielitoimisto/
http://www.kielikello.fi/
http://www.terveysportti.fi/ (Lääketieteen termit)
23 Katriina Kaakkolammi 2007

24. Pilkunviilausta: sanasto
 Hoidon tuloksena [= ansiosta, vaikutuksesta,
johdosta] taudin eteneminen pysähtyi.
 Sodan seurauksena [= vuoksi, takia, vaikutuksesta]
elintaso laski.
 Onko huimauksen tunne merkki kuulon
alenemisesta? → heikkenemisestä
 Suomalaisten alkoholinkulutus on laskenut. →
vähentynyt
 Tämä voi aiheuttaa selkärangan rajoitettua
kiertomahdollisuutta → rajoittunutta tai vähäistä
24 Katriina Kaakkolammi 2007

25. Pilkunviilausta: yhteen vai erilleen
 Ei ylipitkiä yhdyssanoja
– kilpirauhassyöpäetäpesäkkeet →
kilpirauhasen syövän etäpesäkkeet
– kooma- ja aivokuolemadiagnostiikka →
kooman ja aivokuoleman diagnostiikka
25 Katriina Kaakkolammi 2007

26. Pilkunviilausta: yhteen vai erilleen
 verenluovutus  kipua tuottava
 osastonhoitaja  veteen liukenematon
 maksatulehdus  sappirakon tulehdus
 keuhkosyöpä  kohdunkaulan syöpä
 lääkevaikutus  lääkkeen vaikutus
 solunjakautuminen  solun jakautuminen
26 Katriina Kaakkolammi 2007

27. Pilkunviilausta: yhdysmerkki ja ajatusviiva
 A-vitamiini
 65-vuotias
 nenä-mahaletku
 flush-oire
 herpes simplex -virus
 äiti-lapsisuhde tai äiti–lapsi-suhde → äidin ja
lapsen suhde
27 Katriina Kaakkolammi 2007

28. Pilkunviilausta: iso vai pieni alkukirjain
 Tampereen yliopistollinen sairaala
 syöpätautien klinikka
 Hodgkinin tauti, Churgin–Straussin
oireyhtymä, Charcot–Marie–Toothin tauti
 röntgensäde, dopplertutkimus
 Amorion-mikstuura
28 Katriina Kaakkolammi 2007

29. Pilkunviilausta: muut merkit
 Vinoviivaa käytetään murtoluvuissa ja
osoittamassa vaihtoehtoa taulukoissa tai
lomakkeissa mutta ei normaalissa
yleiskielessä
A ja/tai B → A tai B tai molemmat
29 Katriina Kaakkolammi 2007

30. Pilkunviilausta: muut merkit
 Heittomerkkiä käytetään vieraiden nimien
taivutuksessa, kun nimi päättyy kirjoitettuna
konsonanttiin mutta äännettynä vokaaliin
Raynaud’n oireyhtymä
Piaget’n teos
30 Katriina Kaakkolammi 2007

31. Pilkunviilausta: numerot
 Kirjaimin lukusanat 1–10 ja tasaluvut
 Numeroin, jos tekstissä on paljon lukuja
– 4-vaiheinen → nelivaiheinen
– 50 %:nen etanoli → 50-prosenttinen etanoli
– yli 65-vuotiailla
– II tyypin diabetes
31 Katriina Kaakkolammi 2007

32. Pilkunviilausta: numerot
 Milloin numeroa taivutetaan?
– Leikkauslöydöksenä oli välilevytyrä 70, spinaalistenoosi
15 ja molemmat 8 tapauksessa. →
– Leikkauslöydöksenä oli välilevytyrä 70:ssä,
spinaalistenoosi 15:ssä ja molemmat 8 tapauksessa.
– Vaihdevuodet alkavat tavallisesti 45 ja 55 ikävuoden
välillä, keskimäärin 52 vuoden iässä. →
– Vaihdevuodet alkavat tavallisesti 45. ja 55. ikävuoden
välillä, keskimäärin 52 vuoden iässä.
– Vaurio havaittiin 23:lla tämän ryhmän potilaalla.
32 Katriina Kaakkolammi 2007

33. Pilkunviilausta: numerot ja välilyönnit
 Kansanterveyslaitoksen vuosina 1985 – 1992
tekemässä 15-64 –vuotiaisiin kohdistetussa
kyselytutkimuksessa joka kolmas ilmoitti kärsineensä
selkäkivusta edeltäneen kuukauden aikana.
→
Kansanterveyslaitoksen vuosina 1985–1992
tekemässä 15–64-vuotiaisiin kohdistetussa
kyselytutkimuksessa joka kolmas ilmoitti kärsineensä
selkäkivusta edeltäneen kuukauden aikana.
33 Katriina Kaakkolammi 2007

34. Pilkunviilausta: lyhenteet
 Lyhenteitä kannattaa käyttää säästeliäästi
 Luvun ja mittayksikön lyhenteen väliin tulee
välilyönti
3–4 mg:n painoinen
4–5 mm:n viilto
–50 °C:ssa
34 Katriina Kaakkolammi 2007

35. Pilkunviilausta: lyhenteet
 Lyhenteiden taivutus
 SPR:ään tai SPR:iin
 DNA:ta
 Unescoa
 AIDSin tai aidsin
35 Katriina Kaakkolammi 2007