3. Sanojen ja sävelten suhde
Luther ”Musiikki ja sana, kaksi Jumalan
voimakkaimmista ihmisille antamista lahjoista –
teksti vaikuttaa järkeen, musiikki herättää sen
henkiin”
Nucius&Herbst: ”vaikuttavien sanojen lista”
Vogt rohkaisi säveltäjää jäljittelemään maalaria
”maalaamalla kauniita tai kauhistuttavan elävän
näköisiä kuvia kuulijan silmien eteen musiikin kautta
Monteverdi etsi musiikista ilmaisua ihmisen
jokaiselle mielenliikkeelle, jokaiselle sanalle ja kielen
kuviolle
4. Sanojen ja sävelten suhde
1600-luvun resitatiivissa ja soololaulussa
määräsanoja ja –ilmaisusisältöjä -> ”kuviovarasto”
Käytettiin myös instrumentaalikuvioina, jolloin ne
herättivät kuulijassa alkuperäisen sana- tai
affektisisällön assosiaation
1600-luvun alussa ajatus tehdä kielestä ja dialogista
musiikin perusta -> dramatiikka mukaan musiikkiin:
perustelu, taivuttelu, kyseenalaistaminen,
kieltäminen, konflikti -> musiikin kehityksen perusta
5. Barokkisäveltäjät
halusivat…
… herättää tunteita ja liikuttaa sielua ääripäihin saakka
… luoda tunnetiloja, ei vain passiivisesti heijastella niitä
… vetää kuulijan mukaan esityksen draamaan
… kuulijan kokevan tunteet itsessään
… hallita kuulijan tunteita musiikin kautta
6. Miksi musiikki vaikuttaa
eri ihmisiin eri tavalla?
Ihmiset jakautuvat neljään eri
temperamentti-tyyppiin.
Jokaista temperamenttia
edustaa tietty ruumiinneste.
Tunne syntyy prosessista, joka
muuttaa ihmisen
ruumiinnesteiden tasapainoa.
7. Sangviininen
• veri, sydän
• ilma, Merkurius
• Rakkaus, ilo
Koleerinen
• keltainen sappi, maksa
• tuli, Mars
• viha, raivo
Melankolinen
• musta sappi, perna
• maa, Saturnus
• suru, tuska
Flegmaattinen
• lima, aivot
• vesi, Neptunus
• rauhallisuus, kohtuullisuus,
ilo ja suru
8. ”Musiikki on sielun reaktio musiikin lukusuhteisiin,
se on tiedostamatonta laskemista”
”Musiikki on lukusuhteita kuultavassa muodossa, lukusuhteet
puolestaan ovat kaikkien luonnonilmiöiden perusta. Musiikin
lukusuhteet aktivoivat elonhenget liikkeelle ja saavat aikaan
ruumiinnesteiden tuotannon. Toimiakseen täydellisesti musiikin
ja tekstin on oltava sopusoinnussa ja yhteisymmärryksessä”
10. Les Passions de l’âme
Mielenliikutuksia
Ensimmäinen yritys
kehittää kaikenkattava ja
systemaattinen teoria
tunteille
”Mielenliikutukset voimme yleisesti määritellä sielun
havainnoiksi, aistimuksiksi tai järkytyksiksi… Niiden syynä,
säilyttäjänä ja vahvistajana on elonhenkien liike… Sielu on
yhteydessä koko ruumiin kanssa… Mielenliikutusten
tärkein vaikutus on se, että ne kiihottavat ja järjestävät
sielua tahtomaan sitä, mihin ne ruumista valmistavat”
11. ”Kaikelle
järjellinen
selitys,
ymmärrys ja
kontrolli”
Kuten luonto oli mahdollista
kesyttää, samalla tavoin
voitaisiin hallita ihmismielen
temperamentteja ja tunteita
musiikin avulla
Musiikki heijastelee
harmonisilla suhteillaan
maailmankaikkeutta ja
luonnonlakeja, jotka ihmissielu
automaattisesti tunnistaa ja
reagoi niihin
12. Saksalainen säveltäjä, kirjoittaja,
laulaja, diplomaatti ja
musiikkiteoreetikko
Merkittävin teos:
”VollkommenerKapellmeister”
(Hamburg, 1739)
”Kaikki mikä esiintyy ilman
tunnetta ei tarkoita mitään, ei
saa mitään aikaan eikä ole
minkään arvoista”
”Melodian tarkoitus on korvan
tuntema mielihyvä, jonka kautta
sielun tunteet heräävät”
13. Vollkommener
Kapellmeister –
Täydellinen
kapellimestari
”Jos haluaa harmonioin liikuttaa myös muita, täytyy osata,
pelkästään oivallisia sointuja ja niiden yhdistelmiä
käyttämällä, ilman sanoja, totuudenmukaisesti, ilmaista
kaikki sydämen tuntemukset niin, että kuulija pystyy siitä,
ikään kuin se olisi todellista puhetta, täydellisesti
tajuamaan ja selvästi ymmärtämään asiain kulun, sen
mielen, sen merkityksen ja painon… Sillä silloin se on ilo!”
14. Barokkisäveltäjän
työkalupakki
• eläydy omakohtaisesti affektiin,
jota haluat esittää
• valitse affektisi tekstin ja
sävellyksen päämäärän mukaan
• valitse affektiisi sopivat
sävellajit, intervallit, soinnut,
kadenssit, tempo, rytmi, kuviot
ja herätä niillä kuulijan tunteet
• tutki tekstiä, etsi siitä
vaikuttavia sanoja tai epäsuorasti
ilmaistuja tunteita
• opettele säännöt, tutki
olemassa olevia esimerkkejä,
matki mestareita
15. Työkalupakin menetelmät olivat opittavissa ja
opeteltavissa, säveltäminen on kuin käsityöläisammatti:
työkaluilla rakentelua ja sommittelua. Sävellys ei ollut
inspiraation tulos, ennemminkin harkitusti laskelmoitu.
17. Mitä melodia ja kuviot
meille kertovat?
Hypotyposis
Anabasis
Katabasis
Circulatio
”Musiikin tarkoituksena on pelkkien Passusdurisc
sävelten ja niiden rytmin avulla tehdä
ulus
eläväksi kaikki affektit yhtä hyvin kuin
paras puhuja” Parrhesia
Suspiratio
- Neidthart - Exclamatio
20. Diminuutio
Pitkän sävelen
jakamista useammalle
lyhyelle sävelelle,
myös koristelua
• kiihtymys
• viha
• dramaattiset ilmaisut
• dramaattisfyysinen merkitys
21. Circulati
o
Ympäröiminen,
piirittäminen
• sulkeutuminen, epätoivo, toivottomuus
• kevyt, tanssillinen eteneminen
• epäröinti, epävarmuus, päättämättömyys
• keino valmistaa kohokohtaa viivyttämällä sitä
22. Passus
durisculus
Kovanpuoleinen
Kulku
Saltusduris
culus
Jokseenkin kova
hyppy
• kromaattinen kohta
• esim. kromaattisesti laskeva ”Lamento-basso”
• suru, kaiho, alakulo
• pelko, levottomuus, kauhu
• intervalleina y2, vä3, vä4 ylös tai alas, vä5 alas, y4 ylös
23. Poikkitela
Sävelen ja sen
kromaattisen
muunnoksen
esiintyminen samaan
aikaan tai toisiaan
seuraavina eri äänissä
• jopa suositeltava affektia vahvistamassa
• tunteikkuus, kaipuu, harras suru
• hellyys, rakastuminen
• pelko
27. Mitä intervallit meille kertovat? 1:1
1:2
2:3
”Intervalleilla ja soinnuilla on tarkat
matemaattiset arvonsa, musiikin
3:4
lukusuhteiden ja sielun välillä on vastaavuus. 4:5
Kun nämä korvan kautta kohtaavat ihmisen
5:6
psyyken, ne vaikuttavat siihen osaan, joka 3:5
vastaa soivia lukusuhteita ja saavat aikaan
affektin, vastaavan liikkeen sielussa.
5:8
Lukusuhteet hallitsevat sekä ihmistä että 8:9
musiikkia.”
15:16
- Kircher 1650 -
28. Intervallien kertomaa
Priimi (1:1) – edustaa Jumalaa
Kaiken musiikin lähtökohta
Täydellinen
Luomistyön lähtökohta
Oktaavi (1:2)– edustaa Jumalan poikaa
Yhtä, mutta silti erillinen
Kvintti (2:3)– edustaa Pyhää henkeä
Täydentää pyhän kolmiyhteyden
29. Intervallien kertomaa
Kvartti (3:4) – enkelien ja taivaan numero
Kosmisena numerona edustaa myös
neljää elementtiä (maa, ilma, vesi, tuli)
neljää vuodenaikaa
neljää temperamenttityyppiä
Yhdistyy kolmisoinnussa pyhään kolmiyhteyteen
Suuri terssi (3:5)– edustaa ihmiskuntaa
Ihmisillä viisi aistia ja ”uloketta” (kädet, jalat ja pää)
Löytää täyttymyksensä ainoastaan jumalaisessa
kontekstissa, kolmisoinnussa kvintin sisällä
31. Intervallien kertomaa
Mattheson (1739)
suuret intevallit ilmaisevat iloa
Kirnberger (1776)
Nouseva seksti: iloinen, kiivas
Laskeva seksti: hyvin rauhoittava
Quanz (1752)
Pienet intervalliliikkeet ilmaisevat surua,
herkkyyttä, imartelua
Suuret liikkeet ilmaisevat iloa ja loistonhalua
32. Sointujen kertomaa
Kolmisointu – Trias harmonica
Absoluuttinen keskus, pyhän kolmiyhteyden symboli
Lepäävä, täydellinen
Saa merkityksensä vasta dissonanssin kautta
Dissonansseista
Mitä voimakkaampi dissonanssi, sitä
voimakkaampi affekti
Mitä rajummat modulaatiot, sitä rajumpi
vaikutus
33. Mitä sävellajit meille kertovat?
Sävellajien luonne on
riippuvainen temperoinnista.
Tasavireisessä temperoinnissa erilaisuus
on helppo kieltää, muissa
temperoinneissa
puolestaan ei
34. Duurit Mollit
C – iloinen, kyltymätön c – surullinen, synkkä,
rakastettava
D – iloinen, terävä, suuri,
itsepäinen, herkullinen d – rauhallinen, miellyttävä,
suuri
Es – pateettinen, vakava,
valittava e – surullinen, syvämietteinen
E – kuolettavan surullinen, f – musta, avuttoman
epätoivoinen melankolinen, kuolemankauhu
F – jalomielinen, kestävä g – kaunein sävellaji, aika vakava
rakkaus mutta rakastettava, hieman
iloinen
G – sekä iloinen että vakava
a – valittava, kunniallinen,
A – valittava, mutta voi nukuttava
loistaa
h – melankolinen, haluton
B – vahva ja komea
35. Vielä sävellajeista
Kirnberger: Jako kolmisointujen perusteella
Puhtaimmat: C, F, G, D, d, e, a, h
Vähemmän puhtaat: E, Fis, A, H, cis, dis, fis, gis
Vähiten puhtaat: Des, Es, As, B, c, f, g, b
Puhtaimmat sopivat parhaiten surullisiin
affekteihin, mutta ne tekevät pian väsyttävän
vaikutuksen, ryhmissä 2 & 3 enemmän luonnetta
Quanz (1752):
c-, f-, g- ja a-molli & Dis-duuri ilmentävät surua
erityisesti adagiolla merkityssä sävellyksessä,
adagio vielä tavallista hitaampi
Tietyn sävellajin ja adagio-merkinnän yhteys
suruun
36. Suru
Valitus
Mollit, tietyt
duurit
Dissonanssit
Rinnakkaiset
kvintit
Hidas tempo
Katabasis
Pienet
intervalliliikkeet
Passusdurisculus Sekstisoinnut
Saltusdurisculus Pienet terssit
Poikkitela Vastaanpaneva
Parrhesia rytmi
Suspiratio Voimakkaat
Exclamatio modulaatiot
37. Ilo
Riemu
Duurit ja tietyt
mollit
Suuret
intervallihypyt
Konsonanssit
Nopea tempo
Eloisa rytmi
Anabasis
Circulatio
Kvartteja, kvinttejä
Pieniä, koristeellisia
nuottiarvoja
Rauhallisia sointuja
38. ”Tarkoitus on rakentaa osasista uusi kokonaisuus ja
tajuta niiden merkitys. Yksityiskohdilla on merkitystä vain
suhteessa kokonaisuuteen.”
”Puhuvassa musiikissa ei ole milloinkaan kysymys pelkästään
soinnin kauneudesta: se on täynnä intohimoa, täynnä sieluun
tunkevia, usein julmiakin ristiriitoja, jotka kuitenkin useimmiten
laukeavat.”
39. Lähteet
Enzio Forsblom: Mimesis – Bachin urkuteosten affekti-ilmaisua etsimässä
Veijo Murtomäki: Länsimaisen taidemusiikin historia, moduli 2: barokki (tekstiosa)
Bartel: MusicaPoeticahttp://books.google.fi/books?id=p45OwxQB05YC&lpg=
PP1&ots=vEad28V7ZH&dq=musical-rhetorical%20figures&pg=PA29#v=onepage&q&f=true
http://en.wikipedia.org/wiki/Johann_Mattheson (luettu 12.11.2010)
René Descartes: Teoksia ja kirjeitä
NicolasHarnoncourt: Puhuva musiikki
Valikoituja kuvioita (koonnut Harri Wessman)
