3. ESIHISTORIALLINEN MUSIIKKI (- 800 eaa)
Esihistoriaksi
sanotaan
aikaa
ennen
muistiinkirjoitettua historiaa. Esihistoriallista
musiikkia ovat erilaiset merkinantoäänet ja
laulu. Merkinantoäänillä varoitettiin esim.
lähestyvästä
vaarasta
tai
perillepääsystä juomapaikalle.
Varhaisimmat soitinlöydöt ovat jopa
40 000 vuotta vanhoja. Soittimia
tehtiin esimerkiksi poraamalla ontoista
luista huiluja ja valmistamalla erilaisia
lyömäsoittimia
ontoiksi.
kovertamalla
puita
viestitettiin

5. ANTIIKIN MUSIIKKI (800 eaa – 450 jKr.)
Sana musiikki tulee kreikankielen sanasta mousike, joka
tarkoitti
runon,
tanssin
ja
musiikin
muodostamaa
kokonaisuutta. Antiikin Kreikassa musiikki liittyi uskontoon
ja sitä pidettiin jumalten keksintönä. Ihmisiä viihdytettiin
kuorojen esityksillä, joita säestettiin soittimilla.
Tärkeimmät soittimet olivat harpuntapainen kithara, sekä
puhaltimien esi-isä aulos. Niillä soitettiin pelkästään melodiaa
eli musiikki oli yksiäänistä. Myös lyömäsoittimia käytettiin
luomaan musiikkiin rytmiä.
Kithara taideteoksessa.
Mies soittaa aulosta.

7. KESKIAIKA (n.450-1450)
KIRKOLLINEN MUSIIKKI
Uskonto
oli
tärkeä
osa
ihmisten
elämää.
Jumalanpalveluksissa papit ja munkit lauloivat
latinaksi ja heitä ei säestetty soittimin, sillä kirkon
mielestä soittimet tekivät musiikista liian iloista.
Laulumelodiat olivat yksiäänisiä ja musiikissa ei
ollut perussykettä. Tätä laulutapaa kutsutaan
gregoriaaniseksi lauluksi.
Keskiaikaista nuottikirjoitusta.

8. KESKIAJAN MAALLINEN MUSIIKKI
Musiikkia tarvittiin myös arjessa juhliin
ja
kansantapahtumiin.
ankaraa:
oli
Elämä
köyhyyttä
oli
ja
sairauksia, musiikki toi iloa tähän.
Maallisessa
musiikissa
käytettiin
soittimia: huiluja, pillejä, rumpuja ja
kielisoittimia.
Trubaduurit
muusikoita,
olivat
jotka
esittivät
kiertäviä
lauluja
ajankohtaisista aiheista ja rakkaudesta.
He kertoivat myös uutisia läheisistä
kylistä ja naapurivaltioista.
Keskiajan trubaduureja.

10. RENESSANSSI (1450-1600)
Renessanssi sana tarkoittaa uudestisyntymistä. Keskiajalla elämä
oli ollut rankkaa ja nyt haluttiin synnyttää elämänilo uudelleen.
Nämä ajatukset syntyivät ensin Italiassa ja levisivät sitten
muualle Eurooppaan. Kirkon merkitys väheni arkielämässä ja
alettiin arvostamaan ihmisen saavutuksia. Ihailtiin yleisneroja
(Leonardo Da Vinci), jotka olivat monipuolisia, kekseliäitä ja
hyviä taiteissa ja tieteissä.
RENESSANSSIN KIRKOLLINEN MUSIIKKI
Kirkollisesta musiikista tuli moniäänistä mutta oli edelleen
pelkästään laulettua. Kappaleissa oli myös perussyke ja
musiikin rytmistä tuli monimutkaisempaa. Tunnetuin
kirkollisen musiikin säveltäjä on italialainen Giovanni
Pierluigi di Palestrina.

11. RENESSANSSIN MAALLINEN MUSIIKKI
1500-luvulla alettiin hoveissa viettämään juhlia, joissa oli musiikkia
viihteenä.
Tämän
vuoksi
musiikki
oli
kevyttä
ja
tanssittavaa.
Hovisoittajien ansiosta soittajien arvostus kasvoi ja alettiin kehittämään
uusia soittimia, kuten jousisoittimia, puhaltimia ja kosketinsoittimia:
 viola da gamba - sellon esi-isä
 luuttu - kitarantapainen kielisoitin
 nokkahuilu
 klavikordi - pianon edeltäjä
Tunnettu renessanssiajan maallisen musiikin
säveltäjä oli esimerkiksi Tielman Susato.
Viola da gamba
Nokkahuiluperhe