1. Ulkopuolella olevat nuoret
Nuorisotakuu
Kankaanpää18.3.2013
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 1
2. Välittämisen manifesti - Nuorisotakuu
Nuorten syrjäytyminen on viime aikoina ollut erityisen paljon esillä Julkisessa
keskustelussa. Ongelman laajuus ja sen seurausten vakavuus ymmärretään
yhteiskunnassamme hyvin. Pelkkä asian puheeksi ottaminen ei kuitenkaan riitä, vaan
tarvitsemme uudenlaisia ratkaisumalleja ja konkreettisia toimia.
Yhdistyksen toiminnan lähtökohtana on, että jokainen on ansainnut uuden
mahdollisuuden – että jokaisen on mahdollista saada elämänsä takaisin raiteilleen. Tässä
onnistuakseen monet nuoret tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, ja silti nousu
vaatii joskus useamman yrityksen. Siinä mitataan nuoren lähipiirin ja hänen elämässään
toimivien ammattilaisten välittämistä. Nuori tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka uskovat
häneen eivätkä luovuta hänen suhteensa.
Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön tervehdys Rauman Seudun Katulähetys ry:lle
Hallitusohjelman prioriteetti Nuorisotakuu
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 2
3. Avaus ulkopuolisuuskeskustelun näkökulmasta
Ungas levekår
• koulutuksen ulkopuolella
• työelämän ulkopuolella
• sosiaalinen ulkopuolisuus
• taloudellinen ulkopuolisuus
• Terveydellinen ulkopuolisuus
• Rikollisuus (juridinen ulkopuolisuus)
Ungas levekår, Statistisk sentralbyrå, statiska analyser 93/2007, Oslo joulukuu 2007
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 3
4. Syrjäytyminen on prosessi…. Ei olotila
Nuoren taustat, esim sosioekonominen, vanhempien
koulutustausta, asuinalue, perhe, terveys
Ulkopuolisuuksien kasautuminen
Ulkopuolisuuden kesto – riski yli vuoden…
Ulkopuolisuus alueet (maantieteelliset)
– Sosiaalinen vahvistaminen ja ennaltaehkäisy, varhainen
puuttuminen
Peruskoulusta saatu osaaminen on keskeistä!
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 4
10. Vähän polarisaatiosta ja nuorista
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 10
11. Yleiset syyt polarisaatioon
hyvässä ja vakavassa sukupolvessa
Odotusräjähdys –kaiken ja kaikkien pitää olla hyvä
– Koulussa pärjättävä, keho treenattava, hyvä terveys
– Rakenteelliset ongelmat - yksilölliset
Nuoret eksyy ”laajentuvassa nuoruusvaiheessa”
Uusi vanhemmuuden kulttuuri vanhemmuudesta >
coach/supporter - neuvotteluvanhemmuus
Koulutuksen polarisaatio – ei tasaa lähtökohdat
Tanskalainen Noemi Katznelson (Oslo 2012) (Kristin Hegna 2013)
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 11
12. Hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä –
nuorten täytyy pelastaa se!
Kaksi haastetta
– Nuorten polarisaatio
– Koulutus on tavoite – jokaiselle vähintään toinen aste
”Danmark står på en brændende platform, hvor fremtidens krav til de
unge er, at alle skal have en uddannelse”(Uddannelseskommissionen 2009:5).
Poliittinen vastaus on:
Koulutus, koulutus, koulutus!
Haasteena:
Pitää nuoret koulutuksessa
Noemi Katznelson (Oslo 2012)
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 12
13. Nuorten strategiat – nuoruus ei lineaarista
Haastaa opettajuuden, pedagogiikan ja ohjauksen
Charterturisten – Charterturisti sellkeä päämäärä ja reitti
Rygsæksrejsende – reppumatkustaja ei selkeä
päämäärä, hakee itsensä mutta osallistuu koulutuksen -
prosessisa
Blind passager – sokea matkustaja päämäärätön seuraa
vaan mukana
Vagabonden kulkija päämäärätöntä, paljon
keskeytyksiä, vaikeuksia siirtyä asiasta toiseen,
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 13
14. Mitä nuoret odottavat…..
mielekkäitä ja statusta nostavat tarjoukset ja toiminnot
--- mahdollisuuksia missä ei odoteta vain kehitytään
… laaja koulutus/oppimiskäsite
… monia polkuja koulutukseen
….. vähemmän paineita
…. enemmän aikaa
…. tuki ja apu henkilökohtaisiin ongelmiin
… saada kuulua vertaisryhmiin
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 14
15. Mistä nämä nuoret tulevat?
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 15
17. Ylioppilaat - sivutettu ryhmä?
90.00
80.00
Ylioppilaat vuonna 2000 toiminta 2000 - 2008
70.00
60.00
Axis Title
50.00 20 % ei jatka yo tutkinnon jälkeen missään 28
% ei ollut vuonna 2008 minkäänlaista yo-
40.00
tutkintoa jäkeistä tutkintoa
30.00
20.00
10.00
0.00
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Koulutuksessa 43.46 65.62 79.48 81.22 76.35 66.62 55.04 39.90 30.00
Ulkopuolella 15.28 8.06 4.68 4.36 4.90 5.45 6.25 7.40 8.30
Työllinen 30.29 18.61 14.41 13.07 17.10 26.00 36.42 49.50 58.00
Muu 10.98 7.71 1.43 1.34 1.65 1.94 2.29 3.20 3.70
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 17
18. Ammatillisen perustutkinnon uudet opiskelijat 2001 (n=47550)
Opiskeluvuosia Suorittanut osuus kumulatiivinen
tutkinnon osuus
0,5 v. 89 0,19
1,0 v. 1725 3,63
20 – 30 % 1,5 v.
2,0 v.
427
3235
0,90
6,80
aloittaneista 2,5 v. 1313 2,76
3,0 v. 20140 42,36 56,63
keskeyttää 3,5 v. 1431 3,01
4,0 v. 2944 6,19 65,83
ammatillisen 4,5 v. 521 1,10
koulutuksen 5,0 v.
5,5 v.
1260
309
2,65
0,65
69,58
6,0 v. 759 1,60 71,83
6,5 v. 218 0,46
7,0 v. 6 0,01 72,30
Ei tutkintoa 12321 25,91
Muu tutkinto 852 1,79
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 47550 100,00
12.2.2012 18
19. Ammatillisen koulutuksen läpäisy 3 vuodessa
61.34 62.88 63.72
70.00
60.00
50.00
40.00 2004
2006
25.33
23.36 22.62 2007
30.00
20.00
10.00
0.00
Suorittanut 3 v Keskeyttänyt
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 19
20. Noin 20 % työttömäksi valmistumisen jälkeen
70.00
59.81
58.63
60.00 56.75 55.70 56.08
54.64 54.37
52.01
49.11
50.00
Ammatillsen perustutkinnon suorittaneet
40.00 sijoittuminen heti koulutuksen jälkeen
Työllinen Työtön Muu
30.00
22.60
21.23 20.26 20.48
19.15 19.80
20.00 16.77 16.50
13.61
10.00
3.92 4.73 4.96 4.14
3.26 3.50 3.43 2.99 3.59
0.00
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 20
23. Koulun keskeyttäminen on moninainen ilmiö
Kyse moninaisesta ilmiöstä ja pitkästä prosessista
Yksittäisen tekijän avulla ei voida ennustaa koulun
keskeyttämistä – kasautuminen
Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevien välillä on
kompleksisia suhteita – erilaisia koulun keskeyttämisen
prosesseja
THL/ Kouluterveyskysely; Erikoistutkija Nina Halme, tutkimusprofessori Marja-
Leena Perälä, tutkija Hanne Kivimäki ja yksikön päällikkö Juha Fränti
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 23
24. Taustalla monet tekijät
Aikaisempien tutkimusten* perusteella tunnistettiin 21 koulun
keskeyttämiseen yhteydessä olevaa tekijää, jotka liittyivät
a) Nuoreen itseensä
– Henkilökohtaisiin taustoihin
– Käyttäytymiseen
– Kouluun
b) Hänen perheeseensä
– Sosioekonomiseen taustaan
– Vanhempi–nuori –suhteeseen
Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevia tekijöitä esiintyi
hieman enemmän pojilla (ka 3,29) kuin tytöillä (ka 3,22)
THL Kouluterveyskeysely
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 24
25. Lähde: Olof Bäckman Institutet för social forskning, Oslo 2012
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 25
26. Koulutuksella vahva merkitys
Päähuomio esiopetukseen
Peruskoulun osaamisella ja arvosanoilla vahva merkitys
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 26
27. Nuorisotakuu on yksi askel
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 27
28. Yhteiskuntatakuu - ”Suomen malli”
PPPP: PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP
eli julkinen-yksityinen-kansalaisyhteiskunta-kumppanuus
• Nuorten yhteiskuntatakuu perustuu
- viranomaisten
- elinkeinoelämän ja
- järjestöjen yhteistyöhön,
jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita
ja oman tulevaisuuden tekijöitä.
Tarvitaan
ennakkoluulottomia
toimintatapamuutoksia ja
yhteisvastuuta.
Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus-
ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja
terveysministeriö www.nuorisotakuu.fi 28
29. Nuorisotakuun
painopisteet ja rahoitus Valmistelutyöryhmän
Hallitusohjelmassa linjattu (60 analyysin perusteella
Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus-
M€/vuosi): kehysriihessä maaliskuussa
ja kulttuuriministeriö
2012 lisätty:
Sosiaali- ja terveysministeriö
3.
1. 2. Etsivä
Koulutus- Työllisyys nuorisotyö
takuu -takuu ja työpaja- 4. Nuorten
(24 M€/vuosi) (28 M€/vuosi)
toiminta aikuisten
(8 M€/vuosi) osaamis-
2013 esitys 27 ohjelma
milj euroa (27-52 M€/
vuosi,
voimassa
2013-2016)
www.nuorisotakuu.fi 29
30. Koulutustakuu 2013 alkaen
Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013
alusta lähtien niin, että 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun
päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa
koulutuksessa, elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö
Työ- ja oppi-
sopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla
tavoin.Sosiaali- ja terveysministeriö
Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikä-luokkaan nähden
on muita vähemmän.
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan
siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan
valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.
Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta
muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon
kuukaudessa (aiemmin 100-300€).
Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista
lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa.
www.nuorisotakuu.fi 30
31. Työllisyystakuu: Tuetaan nuoren siirtymistä
työelämään Työharjoittelun
• Tutkinnon
tulee olla suorittaneen, vastavalmistunee
• vakinaistetaana Sanssi- vahvasti
kortti eli nuorten n nuoren työllistymiskynnystä
palkkatuki urasuunnittelua ei alenneta
tukevaa. työharjoitteluilla, vaan
palkkatuella.
Alennetaan Edistetään nuorten
työnantajien työmarkkinoille
kynnystä palkata sijoittumista
työkokemusta vailla työhönvalmennuk-
olevia sella, joka tukee
vastavalmistuneita sekä nuorta että
nuoria. työnantajaa.
Vahvistetaan
ammatinvalinta- ja
uraohjausta
• Lisäresursseista osa
Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön kohdennetaan korkeasti
vaihtoehtona koulutettujen
palveluihin, maahanmuut
• Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja tajien, osa-työkykyisten
yrittäjyyden edistämisen muotoja palveluihin sekä verkko-
koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla ja puhelin-palveluihin.
www.nuorisotakuu.fi 31
32. Nuorten aikuisten osaamisohjelma
• Nuorten
Vuosittain ammatillisessa
peruskoulutuksessa
n. 5 000 koulutusjärjestelmän
aloittajaa tehostamisesta
vapautuvat paikat
Kaudella
20-29 -vuotiaat • Oppilaitos-
2013-2016
muotoisessa
vailla perusasteen Vuosittain ammatti- ja yhteensä
jälkeistä n. 2 500 erikoisammatti-
aloittajaa tutkintoon n. 36 000
koulutusta valmistavassa
aloittajaa
koulutuksessa
n. 110 000
• Oppisopimus-
muotoisessa
Vuosittain ammatti- ja
n. 1 500 erikoisammatti-
aloittajaa tutkintoon
valmistavassa
koulutuksessa
www.nuorisotakuu.fi 32
39. Mitä voisimme tehdä?
Kunta - Valtio
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 39
40. NUORISOLAKI
Kuntien monialaisilla ryhmillä tärkeä rooli
1. Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida
tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi
2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen
yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen
riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus
3. Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta
toiseen siirtymistä
4. Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän
tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä
menettelytapoja viranomaisten kesken
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 40
41. Lapsi- ja
nuorisopolitiikan
päätöksenteko
järjestelmä
Nuorisolaki (27.1.2006/72 §§ 2 ja 8)
Nuorisolaki (20.8.2010/693 § 7)
Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12)
Lastensuojelulaki (417/2007) 12§)
Perusopetuslaki (21.8.1998/628)
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 41
42. Monialaiset ryhmät ja nuorisotakuu
Mistä tulee nuorisotakuun nuoret ?
Seuranta, suunnittelu ja toimenpiteet
Mitä tapahtui peruskoulussa ?
Puuttuvat erityispalvelut, palvelukatveet
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 20.3.2013 42
43. SEURANTAVELVOITE?
Kaikki kunnan (13) 16 - 28-vuotiaat
Palveluissa (koulutus ym) Palveluissa tukea Ulkopuolella olevat nuoret
tarvitsevat
Etsivä nuorisotyö
Palveluohjaus
Välitoimenpide Yhteydenotto
Ei Tarvitsee/Ei haluaa tukea
Tarvitsee/haluaa tukea
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 43
44. Tuleeko nivelvaihetta tiivistää?
Ammatti-
10- Startti
Kansan-
luokka opistot
Muut Pajat
vaihtoehdot Jopo-
luokka
Esimerkkinä Turun ohjaamo, Helsingin kaupungin tulevaisuustiski
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 44
45. Tarvitaan vaihtoehtoisia polkuja - Tavoitteeseen
Kohti ammattia
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12.2.2012 45