Liikenneneuvos Lassi Hilskan esitys 23.4.2015 Lappeenrannan lentoaseman kehittämisseminaarissa lentokentän alueellistamisesta ja lentoliikennestrategiasta

1. LAPPEENRANNAN LENTOASEMAN
KEHITTÄMISSEMINAARI
Lappeenranta 23.4.2015
Lassi Hilska, johtava asiantuntija

2. 23.4.2015www.lvm.fi
Lentoliikennevisio (Lentoliikennestrategia)
Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja
kehitysmahdollisuuksia sekä maamme
kilpailukykyä.
Lentoliikennettä kehitetään viranomaisten ja
elinkeinoelämän yhteistyönä pitkäjännitteisellä
suunnittelulla ja toimintaedellytyksiä parantamalla
kestävästi ja kasvuhakuisesti.
Sijaintimme takia lentoyhteydet Suomelle välttämättömät
2

3. 23.4.2015www.lvm.fi
Lentoliikennestrategia/tilanne
 Strategia valmisteltiin yhteisymmärryksessä
alueiden ja elinkeinoelämän kanssa
 Lentoliikenteen kehitystrendit pysyvät
– Kansainvälisesti liikenne kasvaa nopeasti
– Suomen kv. liikennekin kasvaa talouden synkästä tilasta
huolimatta
– Kotimaan liikenne taantuu edelleen
– Säännöllinen liikenne eräille asemille on epävarmassa
tilassa
 Venäjän toiminnassa ei ole näköpiirissä muutoksia
– Lapin ja muutkin turistikentät
– Lappeenrannan kenttä
 Rakennemuutos jatkuu
3

4. 23.4.2015www.lvm.fi
Lappeenrantaa koskevia linjauksia
4
Itä-Suomen lentoasemia, lentoliikenneyhteyksiä ja matkaketjuja
joukkoliikenneyhteyksineen kehitetään niin, että
lentoliikennepalvelut edistäisivät erityisesti Järvi-Suomen
matkailun kansainvälistä kasvua ja toimintaedellytyksiä
tavoitteena Lakeland Airports -konseptin luominen.
Sovitaan omistajaohjauksesta vastaavan liikenne- ja
viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, maakunnan ja seutukuntien
kanssa Lappeenrannan lento-aseman siirtämisestä vuoden 2016
alusta alkaen Finavia Oyj:n verkoston ulkopuolelle.

5. 23.4.2015www.lvm.fi
Lentoliikenteen kehitys Suomessa
 Finavian arvio Helsinki-Vantaan lentoaseman
matkustajamäärän kasvusta:
• 16 milj. 2014
• 20 milj. 2020
• 23 milj. 2030
 Kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärät ovat
laskeneet 2000-luvulla n. 0,5 %/v.
– Maakuntalentoasemien suorat kansainväliset yhteydet
ovat ajoittain lisänneet matkustajamääriä.
 Suomen lentoasemien kautta voisi matkustaa
arviolta yhteensä 25-27 milj. matkustajaa
vuonna 2030
lvm.fi 5

6. 23.4.2015www.lvm.fi
Asemaverkon taso
 Väkilukuun suhteutettuna laaja asemaverkko
– 5 asemaa miljoona asukasta kohden
– Euroopassa 1 asema miljoonaa asukasta kohden
– Pohjois-Amerikassa 2,5 asemaa miljoona asukasta
kohden
 Kiitotiet pitkiä (suurille koneille riittäviä)
 Lennonvarmistuspalvelut luotettavat ja
korkeatasoiset
 Asemat kunnossa ja aukioloajat joustavia
 Liikenteen hinnoittelu lähialueisiin verrattuna
kilpailukykyistä
6

7. 23.4.2015www.lvm.fi
Asemaverkko
 Finavia Oyj ylläpitää lentoasemaverkostoa
verkostoperiaatteella
 Asema voi siirtyä pois verkosta, jos:
 Verkoston sisäinen säännöllinen markkinaehtoinen
reittilentoliikenne päättyy tai
 Alue haluaa ottaa vastuun lentoasemasta ja sen
kehittämisestä alueen tarpeisiin,
– Uusi omistaja etsitään yhteistyössä LVM/Finavia Oyj:n,
lentoasemakunnan, maakunnan ja muiden toimijoiden
kanssa.
7

8. 23.4.2015www.lvm.fi
Lentoliikenteen oltava
markkinaehtoista
 Lentoliikennepalvelujen tarjonta on markkinalähtöistä ilman julkisia
tukia. Ostoliikennettä voidaan järjestää vain, jos muilla joukko-
liikenneyhteyksillä ei saavuteta riittävää palvelutasoa.
 Verkostolentoasemien ulkopuolisen lentoaseman toimintaa
voidaan rahoittaa julkisin varoin Euroopan valtiontukilainsäädännön
puitteissa, jos sinne on:
– markkinaehtoista reittiliikennettä,
– julkisen palveluvelvoitteen alaista ostoliikennettä tai jos
– lentoasema pystyy osoittamaan, että siitä tulee liiketaloudellisesti itsekannattava
unionilainsäädännön mahdollistaman siirtymäajan jälkeen.
 Lentoasemien kehittämisinvestointeja voidaan rahoittaa
jatkossakin harkinnanvaraisesti valtion ja alueellisesti
rajoitetummin EU:n rakennerahastojen tuilla Euroopan unionin
valtiontukilainsäädännön puitteissa.
8

9. 23.4.2015www.lvm.fi
Kotimaan asemaverkko
 Strategissa pitäydytään verkostoperiaatteessa
 Verkoston kentistä:
– Varkaudesta toiminta on loppu
– Porin liikenne on lähes loppu (PSO -tunnusteluja?)
– Savonlinnassa on vain PSO -liikennettä.
– Enontekiö kausikenttä
 Finavialla ei olisi enää velvoitetta pitää:
– Varkautta ja Lappeenrantaa
 Valtion tuen varassa ovat verkoston ulkopuoliset
– Mikkeli ja Seinäjoki, joiden tukia ei ole voitu vielä
ilmoittaa komissiolle, koska ehtojen mukaisia hakemuksia
ei ole saatu valmiiksi
9

10. 23.4.2015www.lvm.fi
Asemaverkkoa kehitetään
10
 Helsinki-Vantaan lentoasemaa kehitetään
vaihtomatkustajahubina.
 Helsinki-Malmi (budjettikehysriihi maaliskuu 2014) ja
Lappeenranta (yhteistoimintasopimus lokakuu 2014)
sovittu erikseen: siirtyvät verkoston ulkopuolelle.
 Lentorahtitoiminnan toimintaedellytykset turvataan.
 Joukkoliikenneyhteyksiä ja matkaketjuja kehitetään.
 Valtion tuet EU:n toimivallassa: tukimahdollisuudet
rajallisia ja niitä on ajettava asteittain alas.

11. 23.4.2015www.lvm.fi
Toimeenpano ja alueelliset
yhteistyöryhmät
11
 5 alueellista ryhmää: Lappi/Pohjois-Suomi, Pohjanmaa,
Itä-Suomi, Länsi- ja Keski-Suomi sekä Etelä-Suomi.
 Ryhmiin laajalti maakuntien, kuntien, elinkeinoelämän ja
muiden sidosryhmien edustajia.
 Toimeksianto:
1. Etsiä lentoasemakohtaisia ja alueellisia keinoja, joilla
lentoliikennepalvelujen kysyntää voitaisiin vahvistaa ja
siten parantaa lentoasemien kannattavuutta.
2. Arvioida lentoasemien vaihtoehtoisia toimintamalleja ja
käytäntöjä.
3. Kehittää alueilla joukkoliikenteen matkaketjuja.

12. Suomen lentoasemat

13. 23.4.2015www.lvm.fi
Alueelliset ryhmät ja lentoasemat
13
Lappi/Pohjois-Suomi: Rovaniemi, Kittilä, Ivalo, Kemi-Tornio, Enontekiö,
Oulu, Kajaani ja Kuusamo.
•Kokoaja: Mikko Riipi Lapin liitto.
Pohjanmaa: Vaasa, Kokkola-Pietarsaari ja Seinäjoki sekä Kauhava.
•Kokoaja: Tomas Häyry, Vaasan kaupunki.
Itä-Suomi: Kuopio, Joensuu, Lappeenranta, Savonlinna ja Varkaus,
Mikkeli sekä Utti.
•Kokoaja: Silja Huhtiniemi, Kuopion kauppakamari.
Länsi- ja Keski-Suomi: Tampere, Turku, Pori, Jyväskylä sekä
Maarianhamina ja Halli.
•Kokoaja: Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki.
Etelä-Suomi: Helsinki-Vantaan lentoasema.
•Kokoaja: Kari Nenonen, Vantaan kaupunki.

14. 23.4.2015www.lvm.fi
Itä-Suomen lentoasemat
14
Kehitys alkuvuonna 2015 (kaikki asemat paitsi Helsinki-Vantaa ja Kemi-
Tornio miinuksella)
Kuopio -16,2 %
Joensuu -8,3 %
Lappeenranta -14,6 %
Savonlinna -10,4 %

15. 23.4.2015www.lvm.fi
Lappeenrannan piirteitä
15
Asemalta ei ole verkoston sisäisiä säännöllisiä lentoja.
PSO ostoliikenteen edellytykset eivät täyty.
Finavialla ei ole velvoitetta pitää kenttää yllä.
Liikennemäärä on pysynyt viime vuodet verraten vakaana
Verkostossa 10 vilkkaampaa ja 10 hiljaisempaa kenttää
Ns. halpalentoja (liikennemaksut alhaiset) ja tilauslentoja harvakseltaan.
Mahdollisuuksia ja iso asiakaspotentiaali lähialueelle Venäjän puolella.
Aseman taso ja kunto lentotekniikan osalta ja muutenkin ok.
Finavian kustannusrakenteella toimintaa saada kannattavaksi.
Tulisi löytää malli, jossa paikalliset yritykset voisivat osallistua kentän pitoon.
Ratkaisut tulisi tehdä nopeasti.

16. 23.4.2015www.lvm.fi
Aseman kauppa
16
Omistaja on halukas myymään.
Ostajaehdokas on olemassa. Olisiko muita – ei ole testattu?
Kaupan kohteesta on yhteisymmärrys:
• Infrastruktuuri, rakennukset, laitteet, maa-alueet jne.
• Henkilökunnan asema
• Hinta-arviot (pääosin)
• Kaupan tekninen toteutus
• Toimintatuen tarve
Vuotuinen toimintatuki:
• Määrä ja kesto on ratkaistava ja aikanaan ilmoitettava komissiolle
Ongelma:
• Miten kauppahinnan rahoitus tapahtuu ja kenen varoin?
Kenttiä ei tule siirtää yksi kerrallaan budjettitalouden piiriin (pysyvät toimintatuet)
• Verkoston ulkopuolisten kenttien tuki voi lisätä verkoston kenttien tappioita.

17. 23.4.2015www.lvm.fi
KIITOS MIELENKIINNOSTA!
lassi.hilska@lvm.fi
17