Birgitta Wahlbergin luento Animalian syysleirillä.

1. Säädösviidakon alkeet
Animalian kesäleiri 22-24.8.2014 Kiljavalla
Birgitta Wahlberg
VTT, Eläinsuojelulainsäädännön
asiantuntija
birgitta.wahlberg@animalia.fi

2. Ajankohtaista
Global Journal of Animal Law (GJAL): http://www.gjal.abo.fi/
Eurogroup for Animal Law Studies (EGALS): Seminaari joka vuoden huhtikuussa.
Animal Law Consortium: Konffa joka kolmas vuosi.
Global Animal Law – GAL Project: https://www.globalanimallaw.org/
Master in Animal Law & Society vid Universidad de Autónoma de Barcelona, Espanja.
Master in Animal Law vid Lewis & Clark Law School, USA.
Eläinoikeuskursseja: Englannissa, Saksassa, Puola, Ranska, Kazakhstanissa, Kanadassa, USAssa
Ja Kiinassa. Suomessa ensimmäiset 2014-2015.
Oppikirja: Inledning till djurskyddslagstiftningen i Finland (2014)
Birgitta Wahlberg
2

3. Käsiteviidakon hallintaa
Säädös = on julkista valtaa käyttävän elimen (Euroopan
unioni, valtio, kunnat tai itsehallinnolliset yhteisöt) antama
yksipuolinen velvoittava tahdonilmaisu, esim. lait, asetukset,
direktiivit, muut määräykset
Säännös = lain, asetuksen tai viranomaismääräyksen
yksittäinen kohta, esim. lain tietty pykälä tai sen momentti
Normit = jonkin yhteisön lait, velvollisuudet, käskyt,
kiellot, luvat
Birgitta Wahlberg 3

4. Perustietoa: Oikeusnormien hierarkia
Oikeusnormien tulkinta ja soveltaminen
EU
PL
Laki
(Esityöt)
Asetus
Alemmanasteisen normin olemassaolon
on aina perustuttava ylemmänasteiseen
(PL 74 § ja 80 §)
Muut viranomaisen
antamat määräykset,
linjaukset ja ohjeet
Yks.tapaukset
Alemmanasteinen normi ei saa
olla ristiriidassa ylemmänasteisen
normin kanssa (PL106 § ja 107 §) Oikeustiede
Birgitta Wahlberg 4

5. EU-tason oikeuslähteet
Birgitta Wahlberg
5
Euroopan unionin oikeuslähteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
1. Primaarioikeuden lähteitä ovat lähinnä Euroopan unionin perustamissopimukset.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto
EUVL C 326, 26/10/2012, s. 47-390.
13 artikla
Laatiessaan ja pannessaan täytäntöön unionin maatalous-, kalastus- ja liikennepolitiikkaa,
sisämarkkinoita sekä politiikkaa tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden
aloilla unioni ja jäsenvaltiot ottavat eläinten, jotka ovat tuntevia olentoja, hyvinvoinnin
vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin
rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueelliseen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja
ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja.

6. EU-tason oikeuslähteet
2. Johdetun oikeuden lähteitä ovat perussopimuksiin perustuvat oikeudelliset asiakirjat.
Birgitta Wahlberg
6
Asetukset (18)
Direktiivit (9) EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artikla
Päätökset (4)
- muita oikeuslähteitä jotka koskevat eläimiä on yhteensä 15
http://ec.europa.eu/food/animal/welfare/references_en.htm
http://europa.eu/legislation_summaries/food_safety/animal_welfare/index_fi.htm
http://europa.eu/legislation_summaries/environment/nature_and_biodiversity/index_fi.htm
3. Toissijaisen oikeuden lähteitä ovat unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö,
kansainvälinen oikeus ja yleiset oikeusperiaatteet.

7. Euroopan neuvoston ja muut kansainväliset yleissopimukset
Eläinten suojelua kansainvälisten kuljetusten aikana koskeva eurooppalainen
yleissopimus (1968)
Tuotantoeläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus (1976)
Teuraseläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus (1979)
Eurooppalainen yleissopimus kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin
käytettävien selkärankaisten eläinten suojelemiseksi (1986)
Lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus (1987).
CITES-yleissopimus (ympäristönsuojelusopimus)
Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Flora and Fauna.
Sääntelee yli 30 000 uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin, niiden osien ja niistä valmistettujen
tuotteiden kauppaa. Sääntely koskee paitsi luonnossa eläviä myös vankeudessa
syntyneitä, tarhattuja ja keinotekoisesti lisättyjä eliöitä.
Birgitta Wahlberg
7

8. Suomen eläinsuojelulainsäädäntö
Suomen perustuslaki (20 § ympäristönsuojelusta)
Birgitta Wahlberg
Eläinsuojelulaki 247/1996
Laki eläinten kuljetuksesta 1429/2006
Laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten
suojelusta497/2013
(Laki rikoslain muuttamisesta 563/1998
Laki eläintenpitokieltorekisteristä 21/2011)
Eläinsuojeluasetus 396/1996
18 muuta VN:n tai MMM:n asetusta koskien tiettyä
eläinlajia tai toimintaa
3 MMM:n päätöstä (teurastus, lopetus, sirkus)
8

9. Keskeisten käsitteiden läpikäyntiä
Oikeussubjekti = taho, joka voi saada oikeuksia ja tulla
velvoitetuksi.
Oikeussubjekteja ovat luonnolliset henkilöt eli
ihmiset sekä oikeushenkilöt, joita ovat erilaiset yritykset,
yhteisöt ja julkisoikeudelliset tahot.
Yllä mainittua ominaisuutta kutsutaan oikeuskelpoisuudeksi.
Kaikki ihmiset ovat oikeuskelpoisia, mutta eivät välttämättä
oikeustoimikelpoisia.
Birgitta Wahlberg 9

10. Käsitteiden läpikäyntiä (jatkoa)
Oikeuskelpoisuus tarkoittaa kelpaavuutta toimia
oikeussubjektina. Oikeuskelpoinen henkilö tai oikeushenkilö
voi saada oikeuksia ja velvollisuuksia.
Esim. omistusoikeus kuvailee pelkistettynä oikeussubjektin ja esineen välistä
suhdetta (eläinten omistaja – eläin).
Oikeustoimi on tahdonilmaisu, jolla perustetaan, muutetaan
tai kumotaan oikeussuhde.
Oikeustoimet voivat olla yksipuolisia, kaksipuolisia tai tehtyjä
kolmannen hyväksi.
Oikeustoimikelpoisuus = tarkoittaa oikeussubjektin kykyä/
kelpoisuutta tehdä oikeustoimia.
Birgitta Wahlberg 10

11. Käsitteiden läpikäyntiä (jatkoa)
Eläin ei voi itse vaatia oikeuksiensa (tarpeidensa) toteuttamista
viranomaisessa tai tuomioistuimessa, eikä siis näin ollen ole
katsottu olevan oikeussubjekti tai oikeuskelpoinen, eikä
myöskään oikeustoimikelpoinen.
Eläin on voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännössä
määritellyn oikeudellisen hyvän kohde.
Eläin on tietyn lainsäädännössä määritellyn suojelun- ja
hyvinvointitason (oikeudellinen hyvinvointi) objekti.
Eläimen suojelua ja hyvinvointia pyritään toteuttamaan
oikeussubjekteihin kohdistettujen velvollisuuksien, määräysten
ja kieltojen avulla ja kautta.
Birgitta Wahlberg 11

12. Kohtaako lainsäädäntö eläinten todellisuuden?
Birgitta Wahlberg
12

13. Mitä eläinsuojelulainsäädännön pitäisi sisältää ja merkitä?
Mietikkää asiaa kolmesta näkökulmasta käsin:
Hyvinvointi näkökulma
Itseisarvo/arvokkuus näkökulma
Oikeus näkökulma
Eläin oikeushenkilönä?
Birgitta Wahlberg
Icke-mänskliga varelser
Toislajiset yksilöt
Nonhuman Persons
13

14. Hyvinvointilainsäädännön tunnusmerkit
1) Eläin tunnustetaan tuntevaksi olennoksi (EU-lainsäädännössä), mutta eläinten tuntevuus
saa käytännössä väistyä ihmisen intressien tieltä.
2) Eläin on tietyn laissa säännellyn suojelu- ja hyvinvointitason kohde, jolla ei ole oikeudellista
subjektiviteettia.
Birgitta Wahlberg
Niitä ei lasketa oikeushenkilöiksi kuten esimerkiksi yhtiöitä, vaan ne ovat
lainsäädännössä määritellyn suojelun kohteita (objekteja) ja/tai jonkun
omaisuutta.
Ihmisyksilön oikeudellinen asema ja omaisuuden suoja on oikeudellisesti
vahvempi kuin eläimen suojelu ja oikeudellinen status.
3) Lainsäädäntö rakentuu pääasiassa sen ympärille mitä voidaan pitää tai ei pitää tarpeettoman
kärsimyksen, kivun tai tuskan aiheuttamisena eläimelle ja siihen miten eläinten fysiologisia ja
käyttäytymistarpeita pitää ottaa huomioon eläintenpidossa.
Eläinperäisten kriteereiden lisäämisen argumentti ja kriteereiden rajallisuus/haasteellisuus.
Kärsimys yleensä sallitaan jos ei ole olemassa tieteellistä tietoa siitä,
että eläin kärsii tai jos käytännön muuttaminen tarkoittaa taloudellisia
menetyksiä. Ja jos ”kärsimyksen ääni” on tarpeeksi hiljainen.
14

15. Hyvinvointilainsäädännön tunnusmerkit
4) Eläimiä ei lasketa täysimääräisesti kuuluvaksi moraalisen yhteisön piiriin, joten eläimiä
arvostetaan eri tavalla lainsäädännössä riippuen siitä, miten ihminen niitä haluaa
käyttää.
5) Taloudellisten arvojen ja ihmiskeskeisyyden priorisointi sallitaan käytännössä
= oikeuttaa ihmisen näkökulmasta välttämättömän kärsimyksen tuottamisen.
6) Hyvinvointilainsäädännön tavoitteena ei ole vähentää tai lopettaa eläinten käyttöä,
tappamista tai teurastamista, vaan säätää käytön ehdoista hyvinvointikäsitteen kautta
esimerkiksi ihmisen makumieltymysten, ilon, huvin, vaatetuksen tai kauneuden hyväksi, jotka
ovat ihmisen selviytymisen kannalta tarpeettomia tyydyttää tai jotka voidaan tyydyttää jollain
muulla tavalla. Lainsäädäntö ei aseta kriteereitä sille, että eläintä ylipäätään voi käyttää.
Birgitta Wahlberg
Suojelu on tavoite, hyvinvointi on se menetelmä/keino, jolla tavoitteeseen
pyritään.
15

16. Itseisarvon tunnustamisen tunnusmerkit
1. Eläinten itseisarvon tunnustaminen rajoittaa eläinten käyttöä.
Birgitta Wahlberg
Edellyttää oikeudellisia kannanottoja/kriteereitä siitä miten ja koska
ihminen voi käyttää eläimiä loukkaamatta eläimen itseisarvoa.
2. Itseisarvo -käsite laajentaa, syventää ja/tai kiristää merkittävästi niitä vaateita, joita eläinten
hyvinvoinnin tasolle oikeudellisesti asetetaan.
3. Eläinten itseisarvon kunnioittaminen pitää varmistua eläimille kuuluvien
(perus)oikeuksien kautta. Eläinten itseisarvon tunnustaminen ja kunnioittaminen
edellyttää oikeudellista subjektiviteettiä oikeushenkilönä.
Esimerkiksi oikeushenkilökategorian alakategoriana nimellä
Toislajiset yksilöt
16

17. Tulevaisuus?
Declaration and Programme of Action
The intrinsic value of non-humans and their fundamental rights
are the birthright of all sentient beings.
The respect of their value and the protection and promotion of
their life and welfare is the responsibility of every human being
and government.
Birgitta Wahlberg
(Wahlberg 2012 unpublished)
17