2. Kankaalle toteutetaan
vanhusasumisen kohde 2016-2017
16.6.2016
• Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n hanke
– n. 8 200 k-m2
• Ryhmäkoti kaupungin omaa
palvelutuotantoa
– 60 –paikkainen
• Senioriasumisen vuokra-asuntoja 36 kpl
• Vuokra-asuntoja 42 kpl
• Alakerran avoimemmat tilat ja toiminnot
Alkuun esittelen meidän trion ja sen miten meistä kukin liittyy Kankaan vanhusasumisen hankkeeseen.
Minä olen Tanja…
Elinkeinoyksikkö, Kankaan kokonaisuus…, hankkeiden koordinointia
Paula ollaan ns. saman kerroksen väkeä. Kerrotko mitä teet ja miten liityt tähän projektiin?
Erityisasuminen… Kankaan asumisen toimintasuunnitelma
Outi tulet gerocenteriltä. Mikä se on ja miten liityt tähän projektiin?
Kerrotko Paula kuka tässä rakentaa, mitä ja miksi?
JVA on rakentajnan koska…
Tuo ryhmäkoti kaupungin toimintaa, koska linjattu 50/50
Vuokraamisessa JVA normaali tapaan vuokranantajana, mutta ryhmäkodin vuokraa Jyväskylän tilapalvelu ja siitä edelleen kaupungin vanhuspalveluille. Näin ollen suunnittelussa on lähtökohtaisesti jo mukana JVA:n ja vanhuspalveluiden lisäksi tilapalvelu.
- tämä jo tuo kaksi hieman poikkeavaa näkökohtaa: JVA rakentaa koteja ja tilapalvelu työpaikkoja
Outi miten talon toiminnan ajatellaan toiminnallisesti eroavan nykyisestä, mitä tehdään toisin?
Taloon tulee yksi esimies, jonka alle yah/ryhmäkoti, kotihoito ja klubitoiminta
Senior-asumisen uusi tapa JVA:lle
Tietysti tämä perusteellinen osallistava suunnittelutapa eroaa myös.
Jatkatko Outi vielä, että miten tätä kehittämistyötä on tehty yhdessä ja keitä tässä on osallistettu?
Ensinnäkin on ollut kaksi ulkopuolista rahoitusta: Jyväskylän kaupungille K-S liiton kehittämisrahaston avustus. Siinä hankkeessa Jamk toinen osatoteuttaja. Toinen rahoitus JVA:lle: Innovaatiot julkisissa hankinnoissa –rahoitus tekesiltä.
Työtä on tehty mm. erilaissa työpajoissaja yhteisillä bm-matkoilla. Myös muut ovat ottaneet aihetta osakseen kuten tuo Kangas Service Jam.
Vanhuspalveluista on haastateltu eri hoivakotien ammattilaisia ja eri ammattiryhmiä (myös huolto) sekä esimiestasoa ylempää johtoa myöten. Tosin tässä on myös ollut vanhuspalveluiden puolella omia haasteitaan kun projektiin nimetyt henkilöt ovat vaihtuneet matkan varrella ja lisääkin muutoksia on tiedossa. Yksi haaste projektin aikataulujen kannalta oli suunnitteluaikataulun viivästyminen viereisen p-talon suunnitteluviiveiden takia sekä valmistunut palveluverkkoselvitys, jonka myötä muuttava yksikkö muuttui.
Myös asiakkaita on osallistettu tarvemäärittelytyöhön ja yrityksiä innovoimaan Living lab –ympäristön ominaisuuksia.
Tuotos joka on vielä luonnos vaiheessa on suunnitteluohje, josta linjattiin juuri viime viikolla, että sen opit halutaan jakaa ja se on ajateltu kehittyväksi dokumentiksi.
Paula: Projektilla on ollut ohjausryhmä. Keitä siihen on kuulunut?
Vars. jäsenet ja asiantuntijat
Vava (useampi), JAMK, GeroCenter, Keski-Suomen yrittäjien hankinta-asiamies, Elinkeinoyksikkö, vanhusneuvosto, Keski-suomen liitto ja ARA
Ohjausryhmän linjauksin on muokattu hanketta eteenpäin
Missä kaikkialla hankkeen aikana käytiinkään?
Kierros aloitettiin tietysti oman kaupungin kohteista. Jaso Jyväskyläläisenä konseptina olikin hyvä lähtöpiste.
Kotimaassa vierailtiin myös mm. Onnelanpolulla Lahdessa, Espoon Elä ja Asu kohteessa, Tampereen xx ja Kuopion Mäntykampuksella.
Myös LL kohteita kollattiin ja Porin Priztechkistä kävivät myös vetämässä meille päin työpajaa, johon molempien rahoitusprojektien porukkaa osallistui.
Hollanti ole ulkomaan kohteena ja siellä kävi muutama henkilö kahdella eri matkalla.
Paula. Äsken mainittiin tuo LL-toiminta. Näkyykö LL-ajattelu kohteen suunnittelussa vai missä?
Ei niinkään vaikuta rakenteisiin ja rakentamiseen - kun on nykyisellä hyvällä tasolla mm. kaapelointien suhteen.
Vaikuttaa enemmän johtamiseen, työn organisoimiseen, työ- ja toimintatapoihin ja asenteisiin.
Kaupungin kannalta toki mietittävä laajemminkin, koska ei ole tarkoituksenmukaista jättää vava yksinään toimimaan yritysten kanssa. Elinkeinoyksiköllä on luonteva rooli toimia rinnalla jatkossakin. LL ajatellaan myös mahdollisuutena kehittää JAMK:n tarjontaa. He kouluttavat alan ammattilaisia ja toisaalta heillä on paljon toimintaa valmiiksi yritysrajapinnassa.
Organisoitumiselle on luotu polku ja nyt käydään käytännön jumppaa lähtien ihan henkilöstösuunnittelusta.
Outi: miten muuten asia etenee?
Muuttajan eli Kyllikinkadun valmennus lienee tärkein asia nyt.
Toisaalta laajemmassa mittakaavassa juuri tuo Paulan mainitsema johtotasolta tuleva sitoutuminen muutokseen ja LL-työhön on olennaista. Tärkeää viedä sekä ylhäältä päin että ruohonjuuritasolta.
BM-työ on ollut keskeistä erit. vavan väen hoksautuksessa.
Paula: Mitenkäs kaupungistrategian ja vaikkapa vanhuspalveluiden strategian näkökulmasta. Onko ristiriitoja?
Projektissa valmistui visio, joka oikeastaan toteuttaa hyvin noita korkeamman tason visioita. Ja oikeastaan kaupunkistrategian rohkeus edellyttääkin meitä toimimaan näin.
Jatkohankeideoitakin varmaan on. Outi mitenkäs Kangas voisi näkyä Gerocenterin ja yliopiston hankkeisa?
Kohde on siis Kankaalla. Miten tämä kaikki vanhuspalvelukohde ideoineen sopii Kankaan pirtaan?
Paula: oikeastaan se tukeutuu Kankaan kokonaisuuteen ja toisaalta täydentää sitä.
Kankaallahan on tavoitteena mm. monipuolinen asukasrakenne – isompia perheasuntojakin, resurssiviisaus ajatuksia kuten aurinkoenergian tuottaminen (siihen ajatuksia, joihin arankin rahoitus voisi sopia ja tähänkin kohteeseen viereisen p-talon katolle ajateltu paneeleja) ja %-kulttuuri.
Yhteisjärjestelyt- 14.6. Kytkin loppuseminaari
Tähänkin kohteeseen on tulossa taidetta osana %kulttuurin toteutumista.
Toisaalta esim. alakerran yhteisten tilojen osalta kulttuuritoiminnan kautta voi löytyä paljon yhteistä tekemistä.
Tässä vielä vähän taustoitusta kankaaseen. Kangas on linjattu Jyväskylän merkittävimmäksi kehityshankkeeksi. Jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu,älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä – Viisasta Kangas.