Le caratteristiche dell'ambiente polare

1. LLee zzoonnee ppoollaarrii
MMaauurroo VVaallllii

3. llaa bbaanncchhiissaa
 AAmmppiiaa ccoollttrree ddii gghhiiaacccciioo cchhee rriiccoopprree ii mmaarrii ddeellllee rreeggiioonnii
ppoollaarrii..
 LLaa ssoolliiddiiffiiccaazziioonnee ddeellll''aaccqquuaa mmaarriinnaa aavvvviieennee ccoonn ppiiùù ffaacciilliittàà
pprreessssoo llee ccoossttee,, ddoovvee llaa pprrooffoonnddiittàà èè mmiinnoorree ee,, ppeerr ll’’aappppoorrttoo
ddii aaccqquuee fflluuvviiaallii oo ddii gghhiiaacccciiaaii tteerrrreessttrrii,, mmiinnoorree èè aanncchhee llaa
ssaalliinniittàà..
 LLoo ssppeessssoorree ddeellllaa bbaanncchhiissaa nnoonn ssuuppeerraa ddii nnoorrmmaa ii 22--33 mm..
DDuurraannttee llaa ssttaaggiioonnee eessttiivvaa ppaarrttee ddeellllaa bbaanncchhiissaa ffoonnddee ((èè
qquueessttoo iill ccoossiiddddeettttoo rriittiirroo ddeellllaa lliinneeaa ddeeii gghhiiaaccccii)),, ooppppuurree ssii
ffrraammmmeennttaa iinn llaassttrroonnii sseeppaarraattii ddaa ccaannaallii ppiiùù oo mmeennoo aammppii.. II
llaassttrroonnii,, ppeerr llaa ssppiinnttaa ddeellllee ccoorrrreennttii,, ppoossssoonnoo aanncchhee
aaccccaavvaallllaarrssii ll''uunnoo ssuullll''aallttrroo,, rraaggggiiuunnggeennddoo aalltteezzzzee ddii
ppaarreecccchhiiee ddeecciinnee ddii mmeettrrii,, ffiinnoo aa uunn ppaaiioo ddii cceennttiinnaaiiaa ((ii
ccoossiiddddeettttii hhuummmmoocckkss)).. UUnnaa ppaarrttee ddeellllaa bbaanncchhiissaa ppeerrssiissttee
ppeerr ttuuttttoo ll’’aannnnoo..
 LL''iinnssiieemmee ddeeii llaassttrroonnii ddii gghhiiaacccciioo cchhee,, ssttaaccccaattiissii ddaallllaa
bbaanncchhiissaa,, vvaannnnoo aallllaa ddeerriivvaa ssoossppiinnttii ddaaii vveennttii oo ddaallllee
ccoorrrreennttii mmaarriinnee ffoorrmmaa iill ccoossiiddddeettttoo ppaacckk.. LLaa nnaavviiggaazziioonnee
nneellllaa bbaanncchhiissaa,, uunn tteemmppoo iimmppoossssiibbiillee aanncchhee nneellllaa ssttaaggiioonnee
eessttiivvaa,, èè ooggggii ccoonnsseennttiittaa ddaallllee nnaavvii rroommppiigghhiiaacccciioo..

4. cclliimmaa
TTeemmppeerraattuurree:: mmaaggggiioorr ppaarrttee
ddeellll’’aannnnoo ssoottttoozzeerroo,, mmeessee ppiiùù ccaallddoo
lluugglliioo <<1100°°
PPrreecciippiittaazziioonnii ssccaarrssee,, ddiissttrriibbuuiittee
aabbbbaassttaannzzaa rreeggoollaarrmmeennttee

5. Perchè llee pprreecciippiittaazziioonnii ssoonnoo
ssccaarrssee??
Cella
convettiva
simile a quella
equatoriale,
basse
pressioni
attorno 60°
parallelo

6. perchè fa freddo: iinncclliinnaazziioonnee rraaggggii
ddeell ssoollee
 SSeeccoonnddoo llaa lleeggggee ddii LLaammbbeerrtt llaa qquuaannttiittàà ddii
rraaddiiaazziioonnii cchhee ccoollppiiccee ll''uunniittaa ddii ssuuppeerrffiicciiee èè
pprrooppoorrzziioonnaallee aall sseennoo ddeellll''aannggoolloo iinncciiddeennttee
 ssii hhaa llaa mmaassssiimmaa qquuaannttiittàà ccoonn iinncciiddeennzzaa
ppeerrppeennddiiccoollaarree,, aall ddiimmiinnuuiirree ddeellll''aannggoolloo
aauummeennttaa
– llaa ssuuppeerrffiicciiee ccoollppiittaa ddaallllaa sstteessssaa qquuaannttiittàà ddii
rraaddiiaazziioonnii
– lloo ssppeessssoorree ddeellll''aattmmoossffeerraa aattttrraavveerrssaattoo ddaa
qquueessttii..
– CCiiòò ccrreeaa llee vvaarriiaazziioonnii dd''iirrrraaggggiiaammeennttoo
ggiioorrnnaalliieerree ee aannnnuuaallii..

7. perchè fa freddo: dduurraattaa ddeell ggiioorrnnoo
ee ddeellllaa nnoottttee
AAll ppoolloo aabbbbiiaammoo 66 mmeessii dduurraannttee ii
qquuaallii iill ssoollee nnoonn ssoorrggee mmaaii
AAll cciirrccoolloo ppoollaarree aabbbbiiaammoo uunn ggiioorrnnoo
sseennzzaa ssoollee
PPiiùù ccii aavvvviicciinniiaammoo aall ppoolloo ppiiùù
aauummeennttaannoo ii ggiioorrnnii dduurraannttee ii qquuaallii iill
ssoollee nnoonn ssoorrggee mmaaii

8. GGhhiiaacccciioo
 NNeellll''AArrttiiccoo ssii ttrroovvaannoo ttrree ttiippii ddii gghhiiaacccciioo:: ddii tteerrrraa,,
ddii ffiiuummee ee ddii mmaarree..
 IIll gghhiiaacccciioo ddii tteerrrraa èè ccoossttiittuuiittoo ddaaggllii iicceebbeerrgg,, cchhee
nnoonn ssoonnoo aallttrroo cchhee ppeezzzzii ssttaaccccaattiissii ddaaii gghhiiaacccciiaaii,,
ssoopprraattttuuttttoo qquueellllii ggrrooeennllaannddeessii..
 II ffiiuummii ttrraassppoorrttaannoo nneellll''AArrttiiccoo ll''aaccqquuaa ddoollccee,, cchhee
qquuii ccoonnggeellaa.. VVaassttee zzoonnee ddeellllaa ppiiaattttaaffoorrmmaa
ssiibbeerriiaannaa ee ddii qquueellllaa nnoorrddaammeerriiccaannaa ssoonnoo ccooppeerrttee
ddaa gghhiiaacccciioo ddii ffiiuummee..
 IIll gghhiiaacccciioo ddii mmaarree vviieennee ffoorrmmaattoo ddaall
ccoonnggeellaammeennttoo ddeellll''aaccqquuaa ssaallaattaa;; ssii ttrraattttaa ddeellllaa
ffoorrmmaa ppiiùù ccoommuunnee ddii gghhiiaacccciioo pprreesseennttee nneellll''AArrttiiccoo..

9. gghhiiaacccciioo 22
 NNeeii mmeessii iinnvveerrnnaallii uunnaa llaassttrraa ppeerrmmaanneennttee ddii
qquueessttoo gghhiiaacccciioo ssii eesstteennddee ssuu ttuuttttaa llaa ssuuppeerrffiicciiee
ddeell mmaarree ((bbaanncchhiissaa)),, ffaattttaa eecccceezziioonnee ppeerr llaa zzoonnaa aa
nnoorrdd--eesstt ddeellll''IIssllaannddaa ee aa nnoorrdd ddeellllaa SSccaannddiinnaavviiaa..
 DD''eessttaattee qquueessttaa llaassttrraa ss''iinnccrriinnaa ee ssii ssppeezzzzaa,,
llaasscciiaannddoo aaffffiioorraarree llaa ssuuppeerrffiicciiee ddeell mmaarree qquuaa ee llàà,,
ssoopprraattttuuttttoo lluunnggoo llee ccoossttee ddeellllaa SSiibbeerriiaa,,
ddeellll''AAllaasskkaa ee ddeell CCaannaaddaa.. SSii ffoorrmmaa aalllloorraa iill
ccoossiiddddeettttoo ppaacckk:: ppeezzzzii ddii gghhiiaacccciioo aaccccuummuullaattii ee
pprreessssaattii,, cchhee ssii ssttaaccccaannoo ddaallllaa bbaanncchhiissaa ee
ggaalllleeggggiiaannoo ssuull mmaarree ffoorrmmaannddoo ssppeessssoo vveerree ee
pprroopprriiee ccrreessttee ddii gghhiiaacccciioo cchhee ppoossssoonnoo
rraaggggiiuunnggeerree uunnoo ssppeessssoorree ddii oollttrree 1100 mm..44

10. LLaa ccoonnqquuiissttaa
 LLaa lluunnggaa ccoonnqquuiissttaa bboorreeaallee:: 44 sseeccoollii ddii
eesspplloorraazziioonnii ddeellllee ccoossttee ccaannaaddeessii ppeerr
ttrroovvaarree iill ppaassssaaggggiioo aa NNoorrdd OOvveesstt ((CCaabboott,,
BBaarreennttss,, HHuuddssoonn,, BBaaffffiinn,, BBeerriinngg,, ee mmoollttii
aallttrrii....))
 SSoolloo IInniizziioo XXIIXX VVoonn BBeelllliinnggsshhaauusseenn iinnvviiaattoo
ZZaarr AAlleessssaannddrroo II aavvvviissttaa ll’’aannttaarrttiiccoo)),,
 11990099 ccoonnqquuiissttaa ppoolloo nnoorrdd((PPeeaarryy UUSSAA))
 11991111 ppoolloo ssuudd ((RRooaall AAmmuunnddsseenn NNoorrvveeggiiaa))

11. LLee ppooppoollaazziioonnii aauuttooccttoonnee
 DDiiffffiicciillee qquuaannttiiffiiccaarree qquueessttee ppooppoollaazziioonnii ppeerr vvaarrii
mmoottiivvii ((ddiissppeerrssiioonnee,, mmoobbiilliittàà ccrriitteerrii eettnniiccii))
 IInnuuiittss 115555..000000,, SSaammeess 6600..000000,, ii 2266 ppiiccccoollii ppooppoollii
ddeell nnoorrdd 220000..000000
 LLuunnggaa eevvoolluuzziioonnee sseemmaannttiiccaa:: SSeellvvaaggggii,, ppooppoollii
pprriimmiittiivvii ((==>> ccoolloonniizzzzaazziioonnee)),, ssoocciieettàà ttrraaddiizziioonnaallii
(( nnoossttrraa cciivviillttàà)),, iinnddiiggeennii,, aabboorriiggeennii ppooii
aauuttooccttoonnii
 HHaannnnoo ggllii sstteessssii pprroobblleemmii ddeeii 335500 mmiilliioonnii ddii
aauuttooccttoonnii ssuullllaa tteerrrraa:: rriiccoonnoosscciimmeennttoo iiddeennttiittaarriioo,,
ccuullttuurraallee ee lliinngguuiissttiiccoo ssuu uunn tteerrrriittoorriioo ddeell qquuaallee
ssoonnoo ssttaattii nneellllaa mmaaggggiioorr ppaarrttee ssppoolliiaattii

12. RRiissoorrssee eenneerrggeettiicchhee
DDaa ppiiùù ddii uunn sseeccoolloo ggllii ssttaattii ppoollaarrii
rriicceerrccaannoo llee ppootteennzziiaalliittàà eenneerrggeettiicchhee
ddii qquueessttee zzoonnee
OOrroo ((KKlloonnddiikkee ccaannaaddeessee ee KKoollyymmaa
rruussssoo iinn JJaakkuuzziiaa))
CCaarrbboonnee,, NNiicckkeell,, aammiiaannttoo,, ffeerrrroo,,
ddiiaammaannttii ee uurraanniioo
PPeettrroolliioo ((11992200)) YYuukkoonn ee AAllaasskkaa
RReecceennttee:: ggaazz mmaarree ddii BBaarreennttss