Kooste valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuorovaikutuskoulutuksen ryhmätyöstä 16. kesäkuuta 2016.

1. Kooste VNK:n vuorovaikutuskoulutuksen
ryhmätyöstä 16. Kesäkuusta 2016
Kuusi vinkkiä Policy Briefin kirjoittajalle
1. Valitse yksi selkeä tavoite eli pääviesti. Kaikki paperin faktat tukevat tätä.
2. Määrittele Policy Briefille selkeä kohderyhmä. Kenelle tieto on hyödyllistä? Astu sen
jälkeen heidän saappaisiin. Mieti, mistä seikoista heidän pitää tietää tehdäkseen
hyviä päätöksiä.
3. Pyri politiikkasuosituksissa konkretiaan. Kerro kenen pitää toimia ja miten. Jos vaadit
lakimuutosta, selitä auki, miten lakia pitää muuttaa.
4. Käytä hyvää yleiskieltä ja ytimekkäitä lauseita. Vältä jargonia ja avaa käsitteet.
5. Panosta silmäiltävyyteen: nostoihin, väliotsikoihin ja infografiikoihin. Valkoinen tila on
paperilla hyvästä. Vältä suuria leipätekstimassoja.
6. Huolehdi, että tärkeimmät asiat löytyvät ensimmäiseltä sivulta. Moni lukee vain sen.
Poimintoja paneelikeskustelusta
Projektipäällikkö Johanna Ikävalko, Ilmatieteen laitos: “Policy Brief kannattaa tehdä,
kun selvitystyö on edennyt niin pitkälle, että on jotain kiinnostavaa sanottavaa. Jos
jokaisesta rasahduksesta valmistellaan Policy Brief, kokevat ne painoarvoinflaation.”
“Kun Policy Brief valmistuu, kannattaa se laittaa ministeriössä laajaan jakeluun. Kun
viestejä tulee paljon, jollekin jää muistijälki, jos jakelu on laaja.
Kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.): “Päättäjät ovat kiinnostuneita käytännönratkaisuista
ja erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksista.
”Panosta tiivistelmään. Konkretiaa sisältävään tiivistelmään on ilo tutustua ja se pitää
otteessaan.”
“Poliitikkoihin ollaan todella vähän suoraan yhteydessä. Poliitikoilla on usein suuri työ haalia
tietoa kasaan, ja kuulisimme tutkijoilta mielellämme erilaisia näkökulmia.”
Asiantuntija Kristiina Kokko, Akava: “Jos ministerin erityisavustajalle haluaa viestiä
jotain, kannattaa tärkein tiivistää jo sähköpostin otsikkoon ja sen jälkeen tiivistää
viestikenttään kolme tärkeintä pointtia ja pistää loppuun linkki, josta voi käydä lukemassa
lisätietoja.”
“Kun esimerkiksi mediakeskustelua seuratessa tutkijan ärsytyskynnys ylittyy, kannattaa
ottaa puhelin käteen ja soittaa suoraan päättäjälle. Keskustelun ei aina tarvitse olla
mediavälitteistä.”