Miten euroalue kehittyy?
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•375 views
Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarin 10.2.2013 Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? toinen esitys.Esittäjänä PTT:n Pasi Holm
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Miten euroalue kehittyy?
Similar to Miten euroalue kehittyy? (20)
Miten euroalue kehittyy?
- 1. Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm, Janne Huovari ja Markus Lahtinen Tutkimuksen on rahoittanut Perussuomalaiset rp Suomen Perusta –ajatuspajan lukuun.
- 2. Euron uhka: elintasoerot • Vaihtotasekriisi, pankkikriisi vai julkisen talouden kriisi? Kaikki yhdessä limittäin ja lomittain • Eurokriisin hoito on perustunut euroalueen yhteisvastuuseen ja kriisimaiden sisäiseen devalvaatioon Euroalueen yhteisvastuulliset kriisimekanismit jäävät pysyviksi, jäsenmaiden julkisen talouden ohjaus lisääntyy, pankkiunioni etenee ja paine liittovaltiokehitykseen lisääntyy Euroalueen valuvikoja jää jäljelle vielä 2020-luvulle? • • • • • Euroopan unionin ja euroalueen välinen ja sisäinen kehitys uhkaa eriytyä Elintasoerojen tasoittuminen vahvistaisi euroaluetta sekä taloudellisesti että poliittisesti … elintasoerojen kasvu lisää uusien ongelmien todennäköisyyttä Euro saattaa murentua heikkojen maiden kansalaisten kyllästyessä elintasonsa laskuun
- 3. Tarkasteltavien maiden elintasoerot Saksaan verrattuna ja niiden kehitys, ostovoimakorjattu henkilöä kohden laskettu bruttokansantuoteverrattuna Saksan vastaavaan. Lähde: IMF World Economic Outlook 2/2012 Database ja PTT. 94 % 101 % 94 % 93 % 93 % 88 % 103 % 111 % 107 % 107 % 107 % 101 % 114 % 116 % 110 % 107 % 107 % 107 % 100 % 101 % 92 % 90 % 90 % 80 % 95 % 93 % 80 % 75 % 75 % 67 % 86 % 90 % 80 % 76 % 85 % 67 % 70 % 69 % 61 % 58 % 61 % 48 % 114 % 128 % 107 % 108 % 115 % 91 % 72 % 82 % 69 % 61 % 65 % 51 %
- 4. Euroalueen valtioiden ja Yhdysvaltojen osavaltioiden henkeä kohti laskettu BKT suhteessa keskiarvoon, %. Lähde: Eurostat ja BEA.
- 5. Bkt /työtunnit vuoden 2011 Yhdysvaltojen dollareissa, logaritminen asteikko. (Länsi- Eurooppa pl. Norja ja Luxemburg). Lähde: The Conference Board Total Economy Database, Skenaario PTT.
- 6. Mitä Suomen kannattaisi tavoitella euron sisällä? • Vahvistaa jäsenvaltioiden omaehtoista kestävää taloudenpitoa. • Euroalueen valvonnassa, ohjauksessa ja sanktioissa kiinnitettävä julkisen talouden tasapainon ja velkaantumisen lisäksi vaihtotaseen tasapainoon • Eurokriisin myötä kasvanut yhteisvastuu ei riitä estämään tulevia kriisejä • Rakennerahoja elintasoerojen kaventamiseen kestävällä tavalla; ei tulonsiirtoihin • Pankkivalvonta ja säätely kannatettavaa; yhteisvastuulliseen talletussuojaan ja riskirahastoihin suhtauduttava varauksellisesti – Ruotsin mukanaolo • Euromaiden joukkovelkakirjojen 1-2 % korkoero toivottavaa; ero riippuvaiseksi julkisen talouden ja vaihtotaseen tasapainosta
- 7. Skenaarioita Euroopan ja euroalueen talouskehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä Nykyinen kriisi 2008-2018 Yhteisvastuu, % BKT:sta Korkoero Saksaan Julkisen talouden kuri Talouskasvu; euroalueen konvergointi Sisäinen devalvaatio eli palkkasumman BKT-osuus Kansantalouden ulkoinen tasapaino eli vaihtotase Työvoiman liikkuvuus maiden välillä EU:n/Euroalueen budjetti EKP ja keskuspankit Pankkiunioni Kriisirahastot tai ”eurobondit” Ranska ja muut ydin/vahvat maat Reunavaltiot Alijäämä Velka/BKT Vahvat maat Heikot maat Vahvat maat Heikot maat Saksa ja Alankomaat Ranska ja Italia Suomi Espanja Kreikka ja Portugali 1 4 0 7 1 4 Pitkän aikavälin kehitys 2020 % BKT:stä % % BKT:stä % BKT:stä - 2 prosenttiyksikköä prosenttiyksikköä 2 % BKT:stä 1-2 % 1 BKT:stä 7 - 9 % BKT:stä 1 prosenttiyksikkö 2 prosenttiyksikköä -3 prosenttia BKT:stä Asteittain kohti tavoitteita; kriisimaat? 60 prosenttia BKT:stä 1 – 2 %:n vuosikasvu 2 – 3 %:n vuosikasvu -1 – 1 %:n vuosikasvu 1 – 3 %:n vuosikasvu maltilliset palkankorotukset; työllisyys maltilliset palkankorotukset; työllisyys nykytasolla paranee palkat eivät nouse tai laskevat; olemattomat palkankorotukset; työttömyys kasvaa työttömyysaste jää korkeaksi ylijäämä tasapaino tai ylijäämä alijäämä alijäämä tai tasapaino alijäämä tai tasapaino tasapaino alijäämä tai tasapaino tasapaino alijäämä alijäämä Ruotsi Iso-Britannia nykyinen asema erkaantuu Valtaosa veloista anteeksi Osa veloista yhteiseen velanpurkurahastoon joutuu miettimään liittymistä alkaa miettiä eroa joutuu eroamaan, ellei pysty uudistamaan talouttaan Espanja ja Portugali Euroalueen yhtenäisyys kasvaa, mutta ei tasapainota elintasoeroja Kreikka EU:n ja euro-alueen suhde vähäistä Espanjan ero eurosta ei ole mahdollinen - Vaihtotaseen alijäämällä ei voi ylläpitää kasvua Euroalue tiivistyy; yhteisvastuuta ei · yhteiset sisämarkkinat ja ”liittovaltiokehitys” eivät tuota optimaalista haluta kuitenkaan kasvattaa riittävästi - Elintasoerot kasvavat? valuutta-aluetta - Uusia potentiaalisia eurokriisejä
- 8. Suomen vaihtoehdot • Euron hajoaminen tai yksittäisen jäsenmaan erkaantuminen eurosta on hyppy tuntemattomaan. • Nimellinen valuuttakurssin arvo tai sen määräytymismekanismi ei kuitenkaan määritä kansantalouden pitkän aikavälin kasvua. • Globalisaation luomat haasteet kohdattava riippumatta valuuttakurssijärjestelmästä. • Mitä vaihtoehtoja on olemassa, jos euro ei ole enää vaihtoehto?
- 9. Uusi rahaliitto • Rahaliiton ehdottomasti merkittävin etu kiinteisiin valuuttakurssijärjestelmiin on devalvaatiosyklin katkeaminen ja rahapolitiikan uskottavuuden paraneminen niissä maissa, joissa ei ole omasta takaa valmiiksi uskottavaa keskuspankkia. • Lisäksi ylikansallisten finanssialan toimijoiden valvonta on tehokkainta tehdä kansallisvaltiota laajemmassa kokonaisuudessa. • Olettaen euron epäonnistuminen, uuden rahaliiton pitää olla kuitenkin aivan jotain muuta kuin euroalue.
- 11. Suomi ja Ruotsi • Pankkivalvonta ja rahoitusmarkkinasääntely yhdessä Ruotsin kanssa. • Suomi hyötyisi jo alun perin toimintakulttuuriltaan uskottavasta keskuspankista. • Finanssipolitiikkaa leimaa kummassakin maassa fiskaalinen konservatismi. • Rahaliiton haasteet silti kohdattava. • Pieni rahaliitto antaisi huonon suojan myrskyiltä.
- 12. Kiinteä valuutta • Rahapolitiikan uskottavuus ja valuuttakurssin vakaus. • Kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä kytkös esim. Saksan markkaan olisi Suomelle hyvin vaikea, koska sitoutuminen olisi yksipuolista. • Finanssialan säätely ja valvonta olisi lisäksi pääosin kansallista. • Suurin haitta olisi devalvaatiosyklin riski, koska kiinteän valuuttakurssijärjestelmän uskottavuutta vaikea rakentaa vahvaksi ilman talouden suurta joustavuutta.
- 13. Kelluva valuutta • Uskottavasti riippumattoman keskuspankin tapauksessa finanssipolitiikan ja rahapolitiikan hyödyllinen koordinaatio. • Rahaliittoon liittyvien tulonsiirtojen aiheuttamien kustannusten poistuminen. • Kelluvassa valuuttakurssijärjestelmässä rahapolitiikkaa ei myöskään tarvitsisi kiristää puhtaasti valuutan arvon puolustamiseksi irrallaan talouden yleisestä kehityksestä.
- 14. Kelluva valuutta • Haittana tässä mallissa olisi valuuttakurssien määrittyminen lyhyellä aikavälillä osin irrallaan talouden perustekijöiden määrittämistä tarpeista. • Uskottavan keskuspankin tapauksessa valuuttakurssi ei kuitenkaan muodostuisi täysin satunnaiseksi muuttujaksi. • Merkittävä haaste olisi uskottavan keskuspankin luominen Suomeen, jossa ei ole vastaavaa uskottavan keskuspankin traditiota kuin esimerkiksi Ruotsin Riksbankenilla. • Ei rahaliiton haasteita, mutta hyvin pieni valuutta-alue.
- 16. Skenaarioissa käytetyt oletukset henkeä kohti lasketun ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen vuosittaisesta kasvuvauhdista 2014 -2025: Saksa talouskasvu 2 % vuodessa. 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 3,0 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 1,5 % 1,5 % 2,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 0,5 % 0,5 % 0,5 %
- 17. Eurojäsenyyden hyötyjä ja haittoja pienen kansantalouden vahvuuden mukaan Nykyinen kriisi Eurossa Vahva talous Euron ulkopuolella - Hyötyy heikohkosta eurosta - Joutuu yhteisvastuun maksajaksi -Eurokriisi aiheuttaa epävarmuutta - Voi vaikuttaa osittain omaan valuuttakurssiinsa - Pakottaa sisäiseen devalvaatioon - Julkisen talouden säästöt Heikko talous - Korkoturbulenssi Euron ulkopuolella - Valuuttakurssisopeutus mahdollinen? - Ei yhteisvastuuta - Suojaa osittain korkojen nousulta - Suojaa devalvoitumiselta Eurossa Epäsymmetriset shokit - Ei valuuttakurssi sopeutusta - Julkisen talouden toimet - Työllisyys vaihtelee - Ulkoinen devalvaatio - Julkisen talouden säästöt Rakenteellinen erilaisuus - Hyötyy heikohkosta eurosta - Yhteisvastuun maksaja - Saattaa hyötyä sisämarkki- noiden kehityksestä? - Valuuttakurssi sopeutus mahdollinen -Ulkomaisten sijoittajien luottamus? - Vakauttaa korkoja - Haittaa liian vahvasta eurosta - Vakauttaa valuuttakurssia - Julkisen talouden sopeuttaminen - Toistuvia sisäisiä devalvaatioita - Osittainen sisäinen devalvaatio - Korko- ja valuuttakurssiturbulenssi mahdollinen - Julkisen talouden säästöt - Osittainen sisäinen devalvaatio - Suojaa korko- ja valuuttakurssiturbulenssilta - Toistuvia devalvaatioita - Toistuvia julkisen talouden säästöjä - Toistuvia korkoturbulenssijaksoja - Uskottavuus ulkomaisten sijoittajien piirissä heikko
- 18. Maiden ostovoimakorjattu henkeä kohden laskettu bruttokansantuote Saksaan verrattuna. Lähde: IMF 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Saksa Suomi Ruotsi Alankomaat 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Irlanti Kreikka Espanja Italia Portugali
- 19. Julkisen sektorin jäämä, vaihtotase ja henkeä kohden laskettu bruttokansantuote Saksaan verrattuna sekä vuosittain että kumulatiivisesti. Lähde: Eurostat Suomi Suomi 20,0 % 220 % 80 % 15,0 % 200 % 60 % 180 % 40 % 160 % 20 % 5,0 % 140 % 0% 0,0 % 120 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % 80 % -60 % 60 % -80 % 40 % -100 % -20,0 % 20 % -120 % -25,0 % 0% -140 % 10,0 % -10,0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen 20,0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 -15,0 % BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V. 1997 kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.) Ruotsi Ruotsi 80 % 200 % 60 % 180 % 40 % 160 % 20 % 140 % 0% 0,0 % 120 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % 80 % -60 % 60 % -80 % 40 % -100 % -20,0 % 20 % -120 % -25,0 % 0% -140 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % -10,0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 -15,0 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 220 % BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V. 1997 kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)
- 20. Saksa Saksa 20,0 % 220 % 80 % 15,0 % 200 % 60 % 180 % 40 % 10,0 % 160 % 20 % 5,0 % 140 % 0% 0,0 % 120 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % 80 % -60 % -10,0 % -80 % 40 % -100 % -20,0 % 20 % -120 % -25,0 % 0% -140 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 60 % -15,0 % BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V. 1997 kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.) BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen Espanja Espanja 220 % 80 % 15,0 % 200 % 60 % 180 % 40 % 160 % 20 % 140 % 0% 0,0 % 120 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % 80 % -60 % 60 % -80 % 40 % -100 % -20,0 % 20 % -120 % -25,0 % 0% -140 % 10,0 % 5,0 % -10,0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 -15,0 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20,0 % BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V. 1997 kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)
- 21. 20,0 % Ranska 220 % Ranska 80 % 15,0 % 200 % 60 % 10,0 % 180 % 40 % 160 % 20 % 5,0 % 0% 120 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % 80 % -60 % 60 % -80 % 40 % -100 % 20 % -120 % 0% -140 % -15,0 % -20,0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 -25,0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 140 % 0,0 % BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V. 1997 kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.) Italia 20,0 % Italia 220 % 80 % 15,0 % 200 % 60 % 10,0 % 180 % 40 % 160 % 20 % 5,0 % 140 % 0,0 % -5,0 % 100 % -10,0 % 0% 120 % 80 % -20 % -40 % -60 % 40 % -80 % -20,0 % 20 % -100 % -25,0 % 0% -120 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 60 % -15,0 % BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V. 1997 kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)
- 22. 20,0 % Alankomaat Alankomaat 220 % 80 % 15,0 % 200 % 60 % 10,0 % 180 % 40 % 160 % 20 % 5,0 % 140 % 0% 0,0 % 120 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % 80 % -60 % 60 % -80 % -15,0 % -100 % 20 % -120 % -25,0 % 0% -140 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 40 % -20,0 % BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen 20,0 % Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V. 1997 kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.) Kreikka Kreikka 220 % 80 % 15,0 % 200 % 60 % 10,0 % 180 % 40 % 160 % 20 % 5,0 % 0% 120 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % 80 % -60 % 60 % -80 % 40 % -100 % -20,0 % 20 % -120 % -25,0 % 0% -140 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 -15,0 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 140 % 0,0 % BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V. 1997 kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)
- 23. Tarkasteltavien maiden kilpailukyvyn kehitys. Lähde: Eurostat Reaaliset yksikkötyökustannukset = Keskimääräinen palkansaajakorvaus / Työn tuottavuus, nimellinen =keskimääräinen palkansaajakorvaus jaettuna tuotannon arvolla 0,65 0,60 0,55 Saksa Suomi Ruotsi Alankomaat 0,50 0,45 1996 2001 2006 2011 Reaaliset yksikkötyökustannukset = Keskimääräinen palkansaajakorvaus / Työn tuottavuus, nimellinen =keskimääräinen palkansaajakorvaus jaettuna tuotannon arvolla 0,65 0,60 0,55 Irlanti Kreikka Espanja Italia Portugali 0,50 0,45 1996 2001 2006 2011
- 24. Pääomatase vertailumaissa. Lähde: Eurostat % bruttokansantuotteesta 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % -0,5 % -1,0 % 1996 2001 Saksa 2006 Suomi Ruotsi 2011 Alankomaat % bruttokansantuotteesta 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % -0,5 % -1,0 % 1996 Irlanti 2001 Kreikka 2006 Espanja Italia 2011 Portugali
- 25. Euroopan unionin nettojäsenmaksu eri vuosina, prosenttia bruttokansantuotteesta. Lähde: Eurostat Suomi Ruotsi Alankomaat Ranska Italia Espanja Portugali Irlanti Kreikka Saksa BKT 2011, mrd € 189,4 387,9 602,0 1 996,6 1 579,7 1 063,4 170,9 159,0 208,5 2 592,6 2000 0,21 -0,39 -0,37 -0,05 0,10 0,84 1,67 1,63 3,18 -0,40 2005 -0,05 -0,29 -0,51 -0,17 -0,15 0,66 1,54 0,70 2,02 -0,27 2008 -0,17 -0,44 -0,45 -0,20 -0,26 0,26 1,57 0,32 2,69 -0,35 2010 -0,17 -0,35 -0,31 -0,29 -0,29 0,39 1,52 0,51 1,62 -0,37 2011 -0,34 -0,34 -0,37 -0,32 -0,38 0,28 1,75 0,24 2,22 -0,35
- 26. Verotulojen osuus bruttokansantuotteesta, bruttoveroaste, %. Suomi Ruotsi Alankomaat Ranska Italia Espanja Portugali Irlanti Kreikka Saksa 1995 45,7 47,5 41,5 42,9 39,9 32,1 29,3 32,1 29,1 37,2 2000 47,2 51,4 39,6 44,4 42,0 34,3 30,9 31,0 34,3 37,5 OECD 2005 43,9 48,9 38,4 44,1 40,6 36,0 31,1 30,1 32,1 35,0 2008 42,9 46,4 39,3 43,5 43,0 33,1 32,5 29,1 32,1 36,5 2010 42,5 45,5 38,7 42,9 42,9 32,3 31,3 27,6 30,9 36,1 Lähde: 2011 43,4 44,5 .. 44,2 42,9 31,6 .. .. 31,2 37,1
- 27. Vertailumaiden 10-vuoden joukkovelkakirjalainojen korot vuosina 1993-2011. Lähde: Euroopan keskuspankki Korko 30,0 Itävalta Suomi Italia 25,0 Belgia Ranska Alankomaat Saksa Kreikka Portugali Espanja Irlanti 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 01/93 01/95 01/97 01/99 01/01 01/03 01/05 01/07 01/09 01/11
- 28. Eurossa arvioidun nimellisen ja reaalisen bruttokansantuotteen muutos vuosina 2008-2011 Suomessa ja Ruotsissa sekä näiden maiden reaalinen BKT ennuste (PTT). Lähde: Eurostat 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% -6% -8% -10% 2008 2009 Suomi, nimellinen 2010 Suomi, reaalinen 2011 2012e, PTT Ruotsi, nimellinen euroissa 2013e, PTT Finanssikriisin jälkeen yhteensä Ruotsi, reaalinen
- 29. Euron arvo kruunuina sekä Suomen ja Ruotsin joukkovelkakirjalainojen korot vuosina 1999-2012. Lähde: Euroopan keskuspankki 11,5 7,0 11,0 6,0 10,5 5,0 10,0 4,0 9,5 3,0 9,0 2,0 8,5 Euron arvo kruunuina (vas.) 10v valtionlainan korko, Suomi (oik.) 8,0 7,5 01/99 1,0 10v valtionlainan korko, Ruotsi (oik.) 0,0 01/01 01/03 01/05 01/07 01/09 01/11
- 30. Islannin BKT, työttömyysaste ja inflaatio vuosina 2008-2011. Lähde: Eurostat Islanti 2008 2009 2010 2011 BKT, reaalinen, kasvu, % 1,2 % -6,6 % -4,0 % 2,6 % Työttömyysaste, % 1,6 % 8,0 % 8,1 % 7,4 % 18,1 % 7,5 % 2,5 % 5,3 % Inflaatio, %
- 31. Osuus maiden tavara- ja palvelukaupasta 2010, euroalue ja hypoteettinen pohjoisten maiden valuutta-alue. Lähde: Eurostat, PTT:n laskelma 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Suomi Irlanti Viro Saksa Euroalue Alankomaat Ranska Pohjoinen valuutta-alue Belgia Luxemburg Itävalta
- 32. Kasvukorrelaatiot vuosina 1996-2011. Lähde: Eurostat Euroalue Tanska Suomi Ruotsi Norja Euroalue 1,000 0,946 0,964 0,864 0,686 Tanska 0,946 1,000 0,956 0,843 0,816 Suomi 0,964 0,956 1,000 0,846 0,784 Ruotsi 0,864 0,843 0,846 1,000 0,478 Norja 0,686 0,816 0,784 0,478 1,000