2. Kiertotalous – uusi talousmalli
2
• Kiertotaloudessa raaka-aineet ja materiaalit pyritään pitämään mahdollisimman
pitkään talouden käytössä: materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset
ympäristölle vähenevät.
• Tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja
kestävästi.
• Jätteitä ei synny, koska ylijäämämateriaalit ovat raaka-ainetta muille ja tuotteet
suunnitellaan käytettäväksi yhä uudelleen.
• Arvo muodostuu yhä enemmän aineettomasti ja tuotteita korvataan palveluilla.
• Yritysten omavaraisuus lisääntyy ja varautuminen raaka-aineiden niukkuuteen ja
hinnanmuutokseen paranee.
3. Kohti uudenlaista resurssiajattelua
3
• Tärkeimmät muutokseen ajavat tekijät ovat luonnonvarojen rajallisuus,
ilmastonmuutos, digitaalinen vallankumous ja yhteiskunnan verkostoituminen sekä
arvojen ja asenteiden muutos.
• Kiertotalous avaa uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoimintaan ja talouskasvuun:
• Sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen
• Avoin sektori- ja tuotantorajat ylittävä yhteistyö
• Uudet liiketoimintamallit, kuten julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistäminen
• Ratkaisuina digitalisaatio, uudet teknologiat ja tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen
• Tiedon, osaamisen ja innovaatioiden merkitys kasvun lähteinä
5. Laajat ja laadukkaat
yhteistyöverkostot
arvokkain pääoma.
MMM suunnannäyttäjänä
• Monialainen yhteistyö eri
sidosryhmien
kanssa
• Hallinnonalan, tutkimuksen ja
yritystoiminnan välinen vuoropuhelu
kaiken toiminnan lähtökohtana
5
6. Ravinteiden kierrätys –
kiertotaloutta kalataloudessa
6
• Levissä, vesikasveissa ja kaloissa olevien ravinteiden
tehokkaammalla hyödyntämisellä parannetaan vesistöjen tilaa ja
vähennetään lannoitteiden tarvetta.
• Ravinteiden poistumista tehostetaan särkikalojen kaupallisella
kalastuksella ja niiden tuotteistamisella elintarvikkeiksi.
• Itämeren silakasta valmistettu rehu mahdollistaa merialueen
kalankasvatuksen kasvun ravinneneutraalisti.
• Uutta arvoa ja tuotteita silakasta ja kalanjalostuksen
sivuvirroista
8. Kiertotaloutta edistäviä hankkeita
8
• Vettä säästävien ja kierrättävien ratkaisujen kehittäminen (jäteveden uusiokäyttö,
case Mikkeli)
• Kiertovesiteknologian kehittäminen kalankasvatuksessa (case Laukaa)
• Järvien pohjaan kerrostuneet puunjalostusteollisuuden ns. nollakuituesiintymät
Suomen vesistöissä ja niiden hyödyntämismahdollisuudet (case Tampere)
• Vesistömatkailun palveluiden kehittäminen digitalisaatiota hyödyntämällä
• Merellisten yrityspuistojen edistäminen
• esim. tuulivoimapuistojen yhteyteen kalankasvatuslaitoksia, ympäristökompensaatioiden
hyödyntäminen
9. Puun resurssiviisas hyödyntäminen –
kiertotaloutta metsäalalla
9
• Toimivat markkinat ohjaavat Suomessa puutavaralajit eri
käyttötarkoituksiin. Metsäpolitiikalla varmistetaan, että tuet tai muut
kannustimet eivät vääristä puumarkkinoiden toimintaa.
• Tavoitteena puun eri osien hyödyntäminen mahdollisimman
korkean jalostusarvon tuotteisiin
• Paikkatiedon ja digitaalisten palvelujen kehittäminen edistävät raaka-
aineen ja sivuvirtojen resurssiviisasta hyödyntämistä.
• Perinteisten tuotteiden puusta ja puunjalostuksen sivuvirroista saadaan
ainesosia lukuisin tuotteisiin:
• kemikaalit, kosmetiikka, liikennepolttoaineet, lääkkeet, älypakkaukset,
pinnoitteet, muovit, eläinrehujen ja funktionaalisten elintarvikkeiden
tuottaminen, kangaskuidut ja tekstiilit jne.
10. Puunjalostuksen sivuvirtoja
hyödynnetään monissa tuotteissa
10
Puun kuori
Puun kuoresta saadaan
vaihtoehtoja esim. liimoissa
käytetyille myrkyllisille
fenoliyhdisteille.
Metsäteollisuuden
jäteliemet
Mustalipeästä ja metsäteollisuuden
jäteliemistä voidaan valmistaa
kemikaaleja ja liikenteen
biopolttoaineita.
Puutuhka
Energiantuotannossa syntyvää
puupolttoaineiden tuhkaa voidaan
hyödyntää lannoitteena ja
maanrakennuksessa.
Sellutehtaan jätelietteet
Sellu- ja paperitehtaiden
jätelietteistä voidaan tuottaa
maanparannusaineita ja
lannoitteita.
Sahapuru
Sahanpurusta, puun kuoresta ja
selluteollisuuden jäteliemistä
voidaan tuottaa sähköä ja
lämpöä tai jalostaa liikenteen
biopolttoaineita tai sahanpurua
pelleteiksi.
Keräyspaperi
ja -kartonki
Keräyspaperia ja -kartonkia
kierrätetään ja hyödynnetään
uuden paperin ja kartongin
tuotannossa.
Kiertotalousesimerkkejä puunjalostuksen sivuvirtojen hyödyntämisestä:
11. 11
Kiertotaloutta edistävät hankkeet
• MMM:n T&K-määrärahoista rahoitettuja hankkeita puun jalostuksesta syntyvien
sivuvirtojen uusien käyttökohteiden tutkimiseksi ja pilotoimiseksi
• Tietoa biomassojen määristä ja sijainneista (Biomassa-atlas)
• Kansallinen metsästrategia 2025:n uudet puupohjaiset tuotteet -hanke
• Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke ja puumarkkinoiden tehostaminen
• Metsäalalla toteutetaan lukuisia T&K-hankkeita osana metsäbiotalouden
edistämistä
12. Ravinteiden kierrätys –
kiertotaloutta maataloudessa
12
• Lannan, biojätteen, puhdistamolietteen ja muiden biomassojen
prosessointi lannoitevalmisteiksi tai kuivikkeiksi
• Arvokkaat ravinteet saadaan takaisin kasvien käyttöön ja
samalla vältetään vesistöjen rehevöityminen sekä vähennetään
kasvihuonekaasupäästöjä.
• Biomassojen prosessoinnissa syntyy energiaa, biokaasua tai
lämpöä, joka hyödynnetään sekä maatilan energiatarpeisiin
että jalostetaan liikennepolttoaineeksi.
• Ruokahävikki: tavoitteena ruokahävikin puolittaminen vuoteen
2030 mennessä.
13. 13
Kiertotaloutta edistävät hankkeet
• Hallitusohjelma:
• Ravinteet hyötykäyttöön -hanke
• Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma (12 milj. €)
• Hevosenlannan hyötykäyttöhanke (600 000 €)
• Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020:
• 6,5 milj. € vesistöjen kannalta herkkien alueiden ravinnekierrätystoimiin
• Ympäristökorvaus, investointituet, koulutus ja tiedonvälitys, yhteistyö, neuvonta ja maaseudun
yritysrahoitus sekä Leader
• Uutta liiketoimintaa sivutuotteista
• Ylijäämäelintarvikkeiden hyödyntäminen osana kiertotaloutta
• Maaseutuohjelma on tärkeä väline kiertotalouden edistämiseen ja tämä huomioidaan myös tulevan
kauden valmistelussa.
• Ruokahävikki:
• 2018–2019 ruokahävikin seuranta ja sen kehittäminen ruokaketjun eri osissa sekä ruokahävikin
kansallisen tiekartan rakentamista (LUKE)
• 2016–2018 ruokahävikin mittaamisen ja arvioinnin työkalu (LUKE)
• Saa syödä hävikkitempaukset 2015–2018, hävikkiviikko 2015–2018, vapaaehtoinen elintarvikealan
materiaalitehokkuuden sopimus
14. • Pakkaukset ja muovi: tavoitteena vähentää muovijätteen ja -roskan aiheuttamia
ongelmia mm. tehostamalla
• muovin talteenottoa ja kierrätystä
• tuotesuunnittelua, joka edistää muovituotteiden uudelleenkäyttöä, korjattavuutta ja kierrätystä
• luomalla edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille
• Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa – Muovitiekartta: tehostetaan maatalous- ja puutarhamuovien
kierrätystä ja korvaamista
Kiertotaloutta edistävät hankkeet
14
Kuva:TetraPak
Kuva:DSSmith
Kuva:Kotkamills
Kuva:Woodio
15. 15
Kiertotaloutta edistävät yrityshankkeet
• Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 voidaan myöntää rahoitusta
kiertotalouden aloilla toimiville mikro- ja pienyrityksille, joihin liitetään parhaillaan isoja kehitys- ja
kasvuodotuksia.
• Loimaalla toimiva Timberwise Oy valmistaa lankkuparketteja. Hankkeen kautta se pyrki jalostamaan
nykyisessä tuotannossa syntyvän hukan kaupalliseksi tuotteeksi. Tällä odotetaan olevan myönteisiä
vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen. Toiminnan kautta muodostuu uusia työpaikkoja.
• Iisalmella sijaitseva purkutyöliike Purkumerkki Oy investoi uuteen erikoispurkukoneeseen, joka
mahdollistaa isommat ja haastavammat purkukohteet. Investointi lisää työllisyyttä ja parantaa yrityksen
kannattavuutta. Yrityksen tavoitteena on kasvaa kansainvälisesti.
• Kotkalainen Firomet Oy kerää lähes kaikkia metalleja. Parantaakseen metallin käsittelyvalmiuksia ja
toimittaakseen tasalaatuista materiaalia yritys hankki liikuteltavan metallin murskaimen. Murskain nostaa
liikevaihtoa ja tuotteen käsittelyastetta. Rahtikustannukset pienenevät, koska rekan kyytiin mahtuu
enemmän materiaalia.
• Kuormalavakeskus Oy Loviisassa on vienyt puulavojen kierrättämisen pitkälle. Lava myydään,
noudetaan takaisin, korjataan, lajitellaan, ja käyttöikänsä päässä se haketetaan ja myydään
lämpökeskukseen. Kiertotalouden edelläkävijä investoi uuteen halliin saadakseen lisää tilaa laajenevalle
yritystoiminnalle. Tämä on mahdollistanut volyymin vahvan kasvun ja lisännyt liikevaihtoa.
18. Sivuvirtojen
hyödyntäminen ja
uusiutuvien
materiaalien
tuottaminen kestävästi
luo myös uusia
työpaikkoja.
Kiertotaloudella
kasvavaa ja kestävää
liiketoimintaa ja
hyvinvointia uusiutuvista
luonnonvaroista.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden
saavuttaminen edellyttää kiertotaloutta
18
MMM:n toimet:
mahdollistava
lainsäädäntö,
innovaatiorahoitus,
kansainvälinen
vaikuttaminen jne.
Luonnonvarojen
vastuullinen ja
ilmastokestävä
käyttö on osa
riskienhallintaa.