12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle

  • 1,330 views
Uploaded on

Research report on alumni relations development at Aalto University. An independent research project and series of interviews. …

Research report on alumni relations development at Aalto University. An independent research project and series of interviews.

This final report (”Kaksitoista askelta Aalto-yliopiston alumnitoiminnalle – ideoita alumnitoiminnan kehittämiseen”) included a benchmarking study, case examples, alumni interviews and development ideas.

The project was an Aalto Design Factory initiative and funded by The Federation of Finnish Technology Industries (Teknologiateollisuus ry.) Published January 2009.

More in: Education
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
No Downloads

Views

Total Views
1,330
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1

Actions

Shares
Downloads
12
Comments
0
Likes
1

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. KAKsitoistA AsKeltAAAlto- yliopistonAlumnitoiminnAlle-ideoitA AlumnitoiminnAnKehittämiseentoimittanut krista kauppinen
  • 2. KAKsitoistA AsKeltAAAlto- yliopistonAlumnitoiminnAlle-ideoitA AlumnitoiminnAnKehittämiseentoimittanut krista kauppinen
  • 3. Toimitus: Krista KauppinenTaitto, kansi ja kuvitus: Inka KojoRaportin toimittaja Krista Kauppinen on opiskelijaHelsingin Kauppakorkeakoulussa sekä Teknillisessäkorkeakoulussa ja tutkimusapulainen Teknillisen kor-keakoulun Design Factoryssä.Teknillinen korkeakoulu ja Teknologiateollisuus ry2009ISBN: 978-951-22-9780-1
  • 4. yhteenvetoTämä raportti on tarkoitettu Aalto-yliopiston korkeakoulujen alumnikoordinaattoreidenstrategia- ja suunnittelutyön tueksi. Sen tavoit- kertomana. Sen jälkeen on yhteenveto bench-teena on rakentaa alumnitoiminnan tunnetta- marking vertailusta, johon on poimittu mukaanvuutta ja herättää keskustelua alumnien roolista neljä muuta yliopistoa. Vertailussa kartoitet-uudessa yliopistossa sekä tarjota ideoita ja ins- tiin muun muassa, miten eri yliopistoissa mita-piraatiota alumnitoiminnan edistämiseksi uu- taan alumnitoiminnan onnistumista ja kehitys-dessa yliopistossa. tä. Vastanneilta tiedusteltiin myös näkemyksiä avaintoimenpiteistä, joilla alumniyhteistyötäAalto-yliopisto alkoi Innovaatioyliopisto- voitaisiin laajentaa ja syventää uudessa yliopis-hankkeena, tavoitteenaan tossa.1. Opiskelijakeskeinen, intohimoiseen uu- Sen jälkeen esitellään alumnitoiminnan moni- den oppimiseen kannustava kulttuuri muotoisuutta case-esimerkkien kautta. Caset2. Laadukas ja pitkäjänteinen tutkimus ja ovat pääosin esimerkkejä ulkomaalaisten yli- taiteellinen työ opistojen käyttöönottamista palveluista ja toi- mintamalleista, joilla alumnit ja heidän tausta-3. Aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen yhteisönsä voivat hyötyä alumnin aktiivisuu- verkottuminen ja yhteistyö. desta osana yliopistoyhteisöä. Toisaalta ne tuo- vat myös esille alumnien merkityksen yliopis-Alumniyhteistyöstä voi olla merkittävää hyötyä ton toiminnan kehittämiselle.kaikille osapuolille – opiskelijoille, alumneille,opettajille, tutkijoille ja yrityksille. Se on yksi Alumnihaastattelut olivat tärkeä osa projektia jakeino, jonka avulla Aalto-yliopisto voi saavut- kiinnostava lisä raporttiin. Niistä käy ilmi, et-taa sille korkealla asetetut tavoitteet. tä niin yliopiston opiskelijoilla ja henkilöstöl- lä kuin myös alumneilla on molemmin puolinTämä raportti on noin puolivuotisen Design annettavaa ja saatavaa. Viidestä haastattelustaFactoryn aloitteesta käynnistyneen tutkimus- koottiin kannanotot alumnitoiminnan kehittä-projektin tulosta. Tutkimus koostui yli kahdes- misen puolesta.takymmenestä haastattelusta ja tiedonkeruus-ta eri lähteistä, sekä Suomesta että ulkomailta. Raportin lopussa esitellään 12 askelta Aalto-yli-Projektin toteutusta on tukenut Teknologiate- opiston alumnitoiminnan edistämiseksi.ollisuus ry. Raportin liitteenä ovat benchmarking-vertailunRaportin alussa on katsaus Aalto-yliopiston vastaustiivistelmät taulukkomuodossa sekä listakorkeakoulujen nykyiseen alumnitoimintaan lähteistä ja käytetyistä lyhenteistä. 5
  • 5. executive summAry This report is intended as a support tool for the newest research results and young, enthusias- strategy and planning work of Aalto Universi- tic students. ty. It aims to raise awareness of alumni relations This report is the result of a six-month rese- and to generate discussion on the role of alum- arch project that began as an initiative by the ni in the new university, which is being formed Design Factory. The project consisted of over through a merger of Helsinki University of twenty interviews and data collection from dif- Technology, Helsinki School of Economics and ferent sources within Finland as well as inter- the University of Art and Design Helsinki. nationally. The Federation of Finnish Techno- Aalto University began from the idea of a uni- logy Industries supported the realization of this versity with: project. 1. A student-centered culture that encou- The report begins with an overview of the cur- rages people to passionately learn new rent state of alumni relations in the three Aal- things. to University schools, written by their alum- 2. Research and artistic work that is both of ni coordinators. After this there is a benchmar- high quality and persistent in nature. king study which includes four other universi- ties. Among other things, the study maps out 3. Active national and international networ- how the different universities measure the suc- king and co-operation. cess and development of alumni relations. The alumni coordinators were also asked about their Merging the three universities will provide new views on the key actions that would enable the possibilities for strong, multidisciplinary educa- strengthening of relationships with and within tion and research, but it will also create oppor- the alumni community. tunities for new and innovative forms of alum- ni cooperation. Alumni relations can benefit all After the benchmarking study, the potential di- members of the university community. For the versity of alumni relations is illustrated through university and its students, stronger alumni re- the use of cases. The cases are mainly examp- lations mean more active communication with les of services, alumni clubs and operating mo- and greater access to the business and profes- dels from foreign universities. They exemplify sional community. For alumni, maintaining a how alumni and their interest groups can bene- relationship with one’s alma mater provides a fit from an alumnus’ active participation in the platform for lifelong learning and a great net- university community. They also demonstrate working opportunity, as well as access to the the significance of alumni’s role in developing a university.6
  • 6. Alumni interviews were an important part ofthe project and an interesting addition to thefinal report. Five commentaries were compiledbased on alumni interviews. They build a clearcase for giving alumni relations more attenti-on and resources. After this there is an outli-ne of twelve steps that represent concrete waysto develop alumni relations at Aalto Univer-sity, providing a good summary of the report.The appendix at the end includes abstracts ofthe alumni coordinator interviews done for thebenchmarking survey, as well lists of sourcesand abbreviations used in the report.This report is meant to be a source of ideas andinspiration to encourage the development ofalumni relations in the new university. Buildinga greater feeling of community and a networkwhere all members – students, professors, re-searchers, staff, alumni and companies - bene-fit will be central to the success of Aalto Uni-versity. 7
  • 7. 8
  • 8. AlKusAnAtYhteinen menneisyys; kaverit, kokemukset, denlainen mahdollisuus.muistot, paikka, fiilis. Tällaista sisältänee usein Hyvät esimerkit puhuvat puolestaan. Toivonensimmäinen assosiaatio alumnitoiminnasta, ja raportin kannustavan lukijaa inspiroituman jaonhan TKK:lla hyvinkin tunnettu sanonta ”ih- tarttumaan toimeen, sillä pienetkin teot ovatminen voi lähteä Otaniemestä, mutta Otaniemi arvokkaita kun ne vievät konkreettisesti asioitaei lähde ihmisestä”. Yhteinen menneisyys ja sen eteenpäin. Paitsi että alumni voi auttaa ja hyö-muistelu on arvokas mutta kapea-alainen tarke- tyä yliopiston aktiivitoiminnan (opetuksen jaastelukulma alumnitoimintaan. tutkimuksen) puitteissa, hänellä on tärkeä rooliKun muistetaan, että yliopistokoulutus täh- yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttami-tää pysyvään osaamisperustaan, jonka avulla sessa: uusien, motivoituneiden opiskelijoidenpystyy jatkuvasti ylläpitämään ja kehittämään saamisessa, kansainvälisen toiminnan kehittä-asiantuntijuuttaan 40 vuoden työuran aikana, misessä ja ajassa muuttuvien oppimistavoittei-avautuu muitakin näkökulmia. Niitä on ansiok- den määrittelyssä.kaasti valotettu tässä Krista Kauppisen laatimas- Erityiskiitokset kaikille projektin haastattelui-sa raportissa. Hedelmällinen vuorovaikutus pe- hin, keskusteluihin ja kyselyihin osallistuneillerustuu aina molemminpuoliseen tyydytykseen, alumneille ja alumnikoordinaattoreille Suomes-jatkuvaan oppimiseen ja uutteraan työntekoon. sa ja ulkomailla. Lämmin kiitos myös Tekno-Niin yliopistolla – sen opiskelijoilla ja henki- logiateollisuuden Mervi Karikorvelle ja Anne-löstöllä – kuin myös alumnilla on molemmin Mari Tiilikalle kehitysideoista projektin aika-puolin annettavaa ja saatavaa. Motivaatio syn- na ja Inka Kojolle laadukkaasta taitosta ja ku-tyy itsestään, jos toiminta on hauskaa ja opet- vituksesta.tavaista – kukapa ei olisi silloin valmis panosta-maan aikaansa.Yliopistojen oppilasmäärät ovat kasvaneet voi- Design Factoryssä, Otaniemessä 7.1.2009makkaasti. Pienimuotoisessa toiminnassa hen-kilösuhteet ja valmistumisen jälkeiset kontaktitovat luontaisesti tiiviit. Aalto-yliopiston muo- Kalevi Ekmandostumisen myötä toiminnan mittakaava ja mo- Vararehtori, TKKnialaisuus kasvaa entisestään. Toimivan vuoro-vaikutussuhteen muodostaminen entisiin opis-kelijoihin vaatii systemaattista ja tavoitteellistatoimintaa, mutta siihen sisältyy myös aivan uu- 9
  • 9. 10
  • 10. sisällysluetteloyhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5executive summAry . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6AlKusAnAt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9sisällysluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11KAtsAus AAlto- yliopistonnyKyiseen AlumnitoimintAAn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12BencmArKing vertAilun yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15AlumnitoiminnAn cAse- esimerKKejä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22AlumnitoimintAA uudessA yliopistossA:Alumnien hAAstAttelujA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2812 AsKeltA AAlto- yliopiston AlumnitoiminnAlle . . . . . . . . . . . . . . 40lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44rAportissA Käytettyjä lyhenteitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 11
  • 11. KAtsAus AAlto- yliopiston nyKyiseen AlumnitoimintAAn Seuraavassa on esitetty lyhyet katsaukset alum- keisessä osassa ovat muun muassa mentoroin- nitoiminnan nykytilaan Aalto-yliopiston kol- titoiminta sekä yritysyhteistyö yhdessä TKK:n messa korkeakoulussa. Katsaukset ovat korkea- Ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa. koulujen kuvauksia alumnitoiminnan historias- PoliAlumni-alumniverkoston jäsenyyden hyö- ta ja näkemyksiä alumnitoiminnan vahvuuksista tyjä alumnille ovat elinikäinen yhteys korkea- ja hyödyistä alumneille. Katsauksissa kerrotaan kouluun ja opiskelukavereihin, ajan tasalla py- myös korkeakoulujen odotuksista ja tavoitteis- syminen TKK:n ja tiedemaailman kuulumisis- ta alumnitoiminnalle Aalto-yliopistossa. ta ja mahdollisuus osallistua korkeakoulun toi- mintaan ja kehittämiseen sekä alumnitoimin- teKnillisen KorKeAKoulun taan omien kiinnostustensa pohjalta. Jäsenyys AlumnitoimintA tarjoaa myös mahdollisuuksia itsensä kehittä- miseen erilaisten palveluiden, kuten tapahtumi- Teknillisessä korkeakoulussa alumnitoimintaa en, verkostoitumistilaisuuksien, seminaarien se- on toteutettu osana korkeakoulun strategiaa kä jatko- ja täydennyskoulutuksien yhteydes- Innovaatiokeskuksessa jo vuodesta 1997 lähti- sä. PoliAlumniin kuuluu jo yli 11 000 TKK:n en. Alumnitoiminnalla halutaan luoda ja vah- kasvattia. vistaa elinikäistä yhteistyösuhdetta yliopisto- yhteisön ja alumnien välillä. Entiset opiskelijat Aalto-yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia ovat kautta aikojen toimineet linkkinä korkea- myös alumnitoiminnan kehittämiseen ja moni- koulun, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan puolistamiseen. Aalto-yliopiston tavoitteena on välillä. Alumnitoiminta onkin ollut Teknillises- olla kansainvälistä kärkeä kaikessa mitä se tekee, sä korkeakoulussa perinteisesti aktiivista ja vi- ja tämä tavoite koskee myös alumnitoimintaa. reää. Alumnitoiminnalla on myös tärkeä roo- Jo nykyisellään Aalto-yliopiston muodostavien li osana korkeakoulun teknologian siirtojärjes- korkeakoulujen alumnitoiminta on monipuo- telmää. Tämän tavoitteen saavuttamisessa kes- lista ja laadukasta ja edelläkävijöiden joukossa12
  • 12. Suomen mittakaavassa. Alumnitoiminnan rooli workshopit, yrittäjä- ja tohtorialumnien tapaa-tulee Aalto-yliopistossa kasvamaan ja toimin- miset, alumnikuntaillat ja muut juhlat.taan tullaan jatkossa panostamaan entistä enem- Alumnisuhteet ovat HSE:n organisaatiossa osamän. Yliopistojen sekä alumnitoimijoiden yh- viestintätiimiä ja kuuluvat varainhankinnan,distymisen myötä alumneille tulee tarjolle uu- yrityspalvelujen sekä ura- ja rekrytointipalve-sia palveluja, mahdollisuuksia itsensä kehittä- lujen ohella markkinointi- ja viestintäyksik-misen ja osallistumiseen korkeakoulun toimin- köön. Yhteistyö muiden tiimien, yksikköjen,taan. Nämä toimenpiteet toivottavasti kasvatta- yhteisöjen, yhdistysten ja yliopistojen sekä yli-vat aktiivisien alumnien määrää edelleen. oppilaskunnan kanssa (esimerkiksi HSE Pien- yrityskeskus, HSE Executive Education, HE-helsingin KAuppAKorKeAKoulun KO) on ollut lähinnä tilaisuuksien markkinoi-AlumnitoimintA mista ja järjestämistä.Helsingin kauppakorkeakoulun alumnitoimin- HSE:n alumnitoiminnan vahvuudet ovat laa-ta on aloitettu jo 1980-luvulla silloisen rehtorin ja kontaktipinta, alumnien saavutettavuus sekäja kahden professorin aloitteesta. Ennen vuot- vahvat perinteet muun muassa vuosikurssijuh-ta 1993 perustettiin alumnitoiminnan johtoryh- lien ja avoimien luentojen järjestämissä. Suunni-mä, jossa olivat muun muassa Sirkka Hämäläi- teltuja kehittämiskohteita ovat erityisesti alum-nen, Matti Lehti ja Timo Summa. Ensimmäinen nitoiminnan näkyvyys ja tunnettuus opiskeli-alumnihallitus kokoontui 1993 ja järjestelmäl- joiden keskuudessa, kansainvälisten alumnienlistä alumnitoimintaa on harjoitettu vuodesta tavoittaminen, interaktiivisen sähköisen ver-1994. HSE:n alumneja ovat kaikki yliopistossa kostoinnin ja asiakkuudenhallintajärjestelmäntutkinnon suorittaneet tai työskennelleet: eko- kehittäminen sekä lisäarvopalvelut alumneille.nomit, KTK, KTM, MBA, BBA, BScBA, EM- HSE:n Vuoden Alumni 2008, vuorineuvos Mat-BA, JOKO®- ja HSE-henkilöstö. ti Honkalan mukaan yliopistolla on hyvä ollaNykyisen alumnihallituksen hyväksymä alum- sieltä valmistuneita ystäviä, eräänlaisia PR-hen-nitoiminnan visio on seuraava: HSE – elinikäi- kilöitä, jotka kehittävät elinkeinoelämän ja yli-nen kumppani. Vastaavasti alumnitoiminnan opiston suhteita sekä varainhankintaa. Alum-missio on: HSE:n alumniyhteisö tarjoaa alum- nitoiminnan avulla voidaan hänen mukaansaneille itsensä ja liiketoiminnan kehittämistä sekä myös vahvistaa yliopistojen kolmatta tehtävääverkostoitumista, myös kansainvälisesti. eli yliopistojen roolia yhteiskunnallisena vai- kuttajana.Käytännössä alumnitoiminta Helsingin kaup-pakorkeakoulussa on viestintää, tapahtumia,mentorointia opiskelijoille, yliopiston liikelah- tAideteollisen KorKeAKoulunjoja ja varainhankintaa. Alumneille suunnattuun AlumnitoimintAviestintään kuuluvat kuukausittainen uutiskir- Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) alumnitoi-je, puolivuosittainen kirje, alumniverkkosivut, minta käynnistyi vuonna 2001. Korkeakoulul-sidosryhmälehti kaksi kertaa vuodessa, henki- la on runsaat 1700 rekisteröitynyttä alumnia.lökohtainen sähköpostiviestintä ja aktiivialum- Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuneetnien tapaamiset. HSE:n alumnitapahtumia ovat taiteen kandidaatit, maisterit ja tohtorit toimi-vuosikurssijuhlat, joita järjestetään yli kymme- vat liike-elämän ja teollisen toiminnan parissa –nen vuodessa, sekä avoimet luennot, seminaarit, 13
  • 13. vahvan taiteellisen osaamisensa kautta. Korkea- koulusta valmistuneet toimivat myös taiteilijoi- na, yrittäjinä sekä yhteiskunnan vaikuttajina eri ammateissa opetuksesta asiantuntijatehtäviin. Korkeakoulun alumnityö perustuu eri toi- mintojen alumneille tarjoamiin palvelui- hin. Näkyvin osa palveluja ovat viestinnälli- set palvelut, kuten korkeakoulun sidosryh- mälehti Arttu, jonka alumnit saavat mak- sutta kotiin sekä kuusi kertaa vuodessa il- mestyvä alumnikirje. Alumnit saavat kutsun myös erilaisiin korkeakoulun järjestämiin ta- pahtumiin, kuten akateemisiin tilaisuuksiin ja näyttelyiden avajaisiin. Alumnit kuuluvat ura- kehitys- ja rekrytointipalveluiden asiakaskun- taan sekä muodostavat merkittävän kohderyh- män koulutus- ja kehittämiskeskuksen, avoi- men yliopiston ja yrityshautomon palveluille. Taideteollisen korkeakoulun alumnitoiminnan vahvuuksina voidaan pitää korkeakoulun ja val- mistuneiden vahvaa sidettä. TaiKin alumnit ovat ylpeitä koulutuksestaan ja tuntevat voimakasta yhteenkuuluvuutta. Korkeakoulun kulttuuris- sa elääkin vahva itse tekemisen, yrittäjyyden ja vapaaehtoistyön arvostus. Oman osaamisen ja- kaminen opinahjon sekä sen nykyisten ja entis- ten kasvattien kanssa esimerkiksi opetuksen ja näyttelytoiminnan kautta koetaan positiivisena mahdollisuutena. Kansainvälisten suhteiden ja opiskelijarekrytoinnin kehittämisessä kasvatit muodostavat niin ikään merkittävän yhteistyö- verkon. Aalto -yliopiston muodostuminen luo merkittä- viä kehitysmahdollisuuksia Taideteollisen kor- keakoulun alumnitoiminnalle. Yhdistymisen myötä voidaan rakentaa entistä vahvempia ke- hyksiä korkeakoulun ja sen kasvattien elinikäi- selle kumppanuudelle sekä tarjota alumneille tilaisuuksia ja teknisiä mahdollisuuksia yhä laa- jempaan verkottumiseen ja näkemysten vaih- toon.14
  • 14. BencmArKing vertAilun yhteenvetoAlumnitoiminnan benchmarking vertailun ta-voitteena oli sijoittaa Aalto-yliopiston korkea- Haastattelukysymykset olivat:koulujen nykyinen alumnitoiminta osaksi laa- 1. Mikä on olennaista alumnitoiminnas-jempaa, kansainvälistä kontekstia. Kuinka ke- sa?hittynyttä alumnitoiminta muualla on, mitä 2. Montako alumnia yliopistolla on?muut yliopistot tekevät, missä heidän kehitys- Kuinka aktiivisia he ovat? Miten ak-työnsä painopisteet ovat ja voiko näistä vetää tiivisuutta mitataan?johtopäätöksiä Aalto-yliopiston alumnitoimin-nan kehittämiseksi? Vertailussa olivat mukana 3. Miten alumnitoiminnan menestystäTKK:n, HSE:n ja TaiKin lisäksi Helsingin Yli- mitataan?opisto, International Institute of Management 4. Millaiset resurssit alumnitoiminnalleDevelopment IMD, Kungliga Tekniska Hög- ja sen kehittämisellä on? (henkilöstö,skolan KTH ja Liverpool University. Yliopis- budjetti, muu)tojen alumnikoordinaattorien vastaukset vieres- 5. Aalto-yliopisto on suunnitte-sä oleviin kysymyksiin on taulukoitu raportin luvaiheessa. Mitkä ovat mieles-liitteeksi niiden suuren koon vuoksi. Vertailu on tänne kolme tärkeintä avaintapitkälti laadullista, mutta haastatteluvastauksis- menestykselliseen alumnitoimin-ta ja niistä rakentuvasta kokonaiskuvasta saa kä- taan?sityksen alumnitoimintaan käytetyistä voima-varoista eri yliopistoissa. tävä termi sidosryhmä. Alumnit ovat investoi-Alumnit ovat suurin yksittäinen osakasryhmä neet aikaansa ja energiaansa yliopistoon, useim-missä tahansa yliopistossa – he edustavat yleen- mat muutenkin kuin opiskelutyöpanoksena.sä noin kahta kolmasosaa yliopistoyhteisön jä- Heillä on intressi nähdä yliopiston kehittyvänsenistä. Osakasryhmä sanana kuvaa alumnien ja sen maineen kasvavan, koska nämä korreloi-roolia paremmin kuin heistä yleisemmin käytet- vat heidän tutkintonsa tuoman lisäarvon sekä 15
  • 15. yliopistoyhteisön kanssa tapahtuvan verkostoi- mässä aikaisempaa tärkeämpi osa yliopistojen tumisen tarjoaminen hyötyjen kanssa. strategiaa eurooppalaisissa vertailuyliopistois- sa. Kaikissa yliopistoissa alumnitoiminta oli Aalto-yliopiston korkeakoulujen alumnirekis- yhdistetty samaan yksikköön kuin varainhan- tereissä on tällä hetkellä 22 000 henkeä eli noin kinta, viestintä, ura- ja rekrytointipalvelut ja/ 29 % vuosien aikana valmistuneista. Alla ole- tai markkinointi. Kaikki haastatellut alumni- va taulukko ja kuvio havainnollistavat kuinka koordinaattorit kertoivat, että heidän tiiminsä suuri alumnien osuus Aalto-yliopiston yhtei- söstä on. opiskelijat henkilökunta Alumnit tKK 15 000 3 300 40 000 hse 4 000 500 24 000 taik 1 900 450 12 000 20 900 4 250 76 000 Aalto- yliopiston korkeakoulujen osakkaat - opiskelijat, henkilökunta ja alumnit. AlumnitoimintA tunnetuKsi oli joko suunnittelemassa tiiviimpää yhteistyötä joidenkin muiden yksiköiden kanssa tai yhdis- Keskusteluissa alumnikoordinaattorien kans- tymässä osaksi isompaa yksikköä uuden strate- sa kävi ilmi, että alumnitoiminnan kehitys- gian myötä. Nämä suuremmat yksiköt kulkivat työn keskeisiä haasteita ovat alumnikonseptin vertailuyliopistoissa nimillä ”development offi- ja – toiminnan tunnettavuus. Suomessa alum- ce”, ”corporate affairs” ja “yhteiskuntasuhteet” nitoiminta on vasta kehittymässä yliopistojen sekä TKK:lla nimellä ”Innovaatiokeskus. Ni- johtamaksi, ammattilaisten vetämäksi toimin- met kuvaavat sitä, miten alumnitoiminta sijoit- naksi. TKK ja HSE ovat Suomen mittakaavas- tuu osaksi yliopiston yhteiskuntasuhteita. sa edelläkävijöitä, koska niillä molemmilla on ollut järjestäytynyttä toimintaa jo yli kymme- AlumnitoiminnAn ydin nen vuoden ajan. Helsingin yliopistolla on ollut osakuntien toimesta senioritoimintaa jo ennen Haastatellut alumnikoordinaattorit lähestyivät toista maailmansotaa, mutta se on ollut mel- kysymystä alumnitoiminnan olennaisimmista ko irrallaan yliopiston toiminnasta. Liverpool asioista eri näkökulmista. Kysymys oli muo- University on tässä suhteessa kiinnostava esi- toiltu melko avoimesti, ja se näkyy myös vas- merkki. Yliopistossa on onnistuttu kehittämään tauksissa erilaisina näkökulmina ja tärkeimmik- alumnitoiminnan laajuutta ja laatua huomatta- si koettujen asioiden kirjona. Viereisellä sivul- vasti viimeisen viiden vuoden aikana. Tähän on la olevassa viitekehyksessä esille nostetut alum- vaikuttanut ratkaisevasti uuden johdon sitou- nitoiminnan ydinasiat on ryhmitelty perustoi- tuminen alumnitoiminnan edistämiseen ja sen minnasta pitkäjänteiseen, eri osapuolien aktii- nivominen osaksi yliopiston strategiaa. viseen yhteistyöhön perustuvaan toimintaan. Alareunassa olevat palkit puolestaan kuvaavat Yleisesti ottaen alumnitoiminnasta on kehitty- tekijöitä, joilla on vaikutusta kaikkiin yllä ole-16
  • 16. viin toimintamuotoihin ja alumnitoiminnan tu- Alumnien AKtiivisuudenloksellisuuteen. Useat haastatelluista korostivat mittAritalumnisuhteiden strategista merkitystä yliopis- Alumnitoiminnan tulosmittareiden ja itse toi-tolle ja alumnitoiminnan tarkastelua osana yli- minnan kehittyneisyys korreloivat keskenään.opiston strategiaprosessia. Myös alumniyhtei- Kehittyneet mittarit ja toiminnan arviointi indi-sön eri intressiryhmien tunnistaminen, eri osa- koivat, että toiminnan laajuus ja sisältö on hyvinpuolia hyödyttäminen toimintamuotojen kehit- tunnettu. Alumnitoiminnan alkuvaiheessa en-tämistä ja ammattimaista viestintää pidettiin tär- nen kuin kehitystyöhön on panostettu riittäviäkeänä alumnitoiminnan suunnittelutyössä. resursseja, alumnitoimiston työ on usein lähin- nä jäsenrekisterin ylläpitoa. Toiminnan aktiivi-Viitekehys kuvaa alumnitoiminnan monimuotoisuutta ja alumni-toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. 17
  • 17. suutta mitataan tyypillisesti rekisteröityneiden dollisuus kehittää toimintaa edelleen. Asteikon alumnien määrällä sekä osoitetietojen ajanta- taustalla on oletus, että alumneilla on käytös- saisuudella. Alumnin aktiivisuuden kehitysjat- sään toimiva alumnitietokantapalvelu sen si- kumoa kuvaavat oma-aloitteisuus, vastuunot- jaan, että alumnikoordinaattori toimisi passiivi- taminen sekä toiminnan suunnitteluun, toteu- sen alumnirekisterin päivittäjänä. Monet Aalto- tukseen ja kehitystyöhön osallistuminen. yliopiston alumneista kuuluvat jo erilaisiin ole- massa oleviin nettiyhteisöihin ja tiedostavat ak- Alla oleva kaavio kuvaa alumnien aktiivisuuden tiivisen verkostoitumisen merkityksen esimer- kehittymistä asteittain. Kaavio mukailee Liver- kiksi heidän urakehitykselleen. Yliopistolla on pool Universityn käyttämää activity level sco- mahdollisuus toimia linkkinä alumnien välillä ring -asteikkoa. Jokaiselle vaiheelle pystytään tietokannan avulla. Jos alumnit verkostoituvat asettamaan jonkinlainen mittari. Alumnitieto- keskenään ulkopuolisten hallinnoimissa palve- kannan tuottamat raportit automatisoivat osan limissa, verkostoitumisen potentiaaliset hyödyt aktiivisuuden mittaamisesta kokonaan ja rapor- yliopistolle menevät sivu suun. tit tuottavat tietoa, jota analysoimalla on mah- Liverpool Universityn käyttämä activity scoring –asteikko.18
  • 18. Mahdollisuus kirjata tietokantaan tiedot alum- alumneilta kerätty palaute, yliopistojen välinennien yhteydenotoista ja osallistumisista tilai- vapaaehtoinen vertailutoiminta, sekä erilaistensuuksiin ja muuhun toimintaan on tärkeä. Ide- verkostojen ja organisaatioiden kautta saatavaaalitilanteessa yliopistot pystyisivät seuraamaan tieto parhaista käytännöistä.ja mittaamaan kaikkien alumnien aktiivisuus- 1974 USA:ssa perustettu CASE eli Council fortasoa tätä kautta. Tällöin vältytään myös alum- Advancement and Support of Education onnille mahdollisesti ikävistä päällekkäisyyksistä, voittoa tavoittelemattoman järjestö. Sen missiokuten esimerkiksi monesta haastattelu- tai lu- on edistää ja tukea koulutusta maailmanlaajui-ennointipyynnöstä saman lukuvuoden aikana. sesti alumnitoiminnan, viestinnän, varainhan-Koska muualla yliopistojen sisällä ei tällaista kinnan ja markkinoinnin tehostamisen avulla.tietoa tavallisesti kerätä systemaattisesti, alum- Euroopan alueella järjestöllä on 4300 jäsenkou-nitietokanta olisi luonteva paikka pitää kirjaa lua. Käytännössä heidän toimintansa koostuualumnin ja yliopiston suhteen historiasta. jokavuotisista jäsenkyselyistä, joiden tuloksetSuureen osaan eduista ja palveluista, joita esi- kootaan ja raportoidaan organisaation jäsenil-merkiksi IMD tarjoaa maantieteellisesti erittäin le, erilaisista verkostoitumispalveluista kutenhajautuneelle alumniyhteisölleen, on pääsy ne- blogeista ja postituslistoista, konferensseista jatin kautta. TKK on tässä suhteessa kolmesta workshopeista alan toimijoille, julkaisuista sekäAalto-yliopiston korkeakoulusta teknisesti ke- pääsystä erilaisiin tietokantoihin.hittynein. Käytössä on alumnitietokannan li- Vuonna 2008 CASE-järjestön jäsenmaksu eu-säksi verkostopalvelu, jonka sisällä alumniker- rooppalaiselle yliopistolle oli 550 euroa. Jäse-hot voivat muodostaa omia ryhmiään. Verkos- nyys tukee alumnitoiminnan kehitystoimintaa,topalvelun kautta yliopisto tiedottaa toiminnas- koska järjestön kautta saa benchmarking-tietoataan, alumnit voivat muun muassa rakentaa ja muista jäsenyliopistoista, tukea sekä esimerk-ylläpitää omia profiileitaan, löytää toisia alum- kejä kehitystyökaluista. Alumnitoiminnan bud-neja ja ilmaista kiinnostuksensa erilaisia alum- jettia ei kannata käyttää tällaisen organisaationnitoiminnan muotoja kohtaan ja työstää yhtei- jäsenmaksuun, jos sieltä saataviin tietoihin eisiä projekteja. Aalto-yliopiston korkeakoulu- ole mahdollista perehtyä tai oppeja ei voi vä-jen yhdistymisen myötä kaikki alumnit pääse- häisten resurssien takia viedä käytäntöön. Tä-vät hyötymään näistä palveluista. hän mennessä Aalto-yliopiston korkeakouluis- ta ainoastaan TKK on järjestön jäsen. KolmenAlumnitoiminnAn menestyKsen korkeakoulun alumnitoiminnan yhdistymisenmittArit myötä kaikki osalliset pääsevät hyötymään jä- seneduista.Alumnitoiminnan hyödyt ovat pitkälti laadul-lisia ja siksi toiminnan kasvu tapahtuu usein Alumnitoiminnan menestyksen mittaamisensykäyksissä sen sijaan, että kehitys olisi suora- kannalta haastavaa on myös se, että erilaistenviivaista. Onnistuneiden tapahtumien ja niihin asiakaskyselyiden myötä odotukset nousevat.liittyvän tiedotuksen myötä toiminnan hyödyt Yliopiston palvelutarjonnan on pystyttävä vas-konkretisoituvat ja tulevat näkyviksi ja mu- taamaan luotuihin odotuksiin.kaan saadaan uusia ihmisiä. Alumnitoiminnanmenestyksen mittaamisen työkaluja ovat eri-laisten aktiivisuusmittareiden lisäksi suoraan 19
  • 19. AlumnitoiminnAn resurssit nostuksen kohteet ovat usein hyvin erityyppi- set kuin esimerkiksi seniori-ikäisten alumnien. Alumnitoimintaa pyöritetään monilla eri re- Monelle koulusta etääntyneelle alumnille alum- sursseilla, ja suurin osa varsinaisten tapahtu- nikoordinaattori on ensisijainen yhteyshenkilö mien järjestämistyöstä tapahtuu vapaaehtois- yliopistolla, etenkin jos hänellä ei ole suhdet- voimin. Alumnitiimin työntekijöiden palkat, ta esimerkiksi laitoksen professoreihin tai tie- alumnitietokanta verkostopalveluineen ja isot toa pääaineen alumnikerhosta. On tärkeää, että alumni- ja sidosryhmälehtien massapostitukset alumnitiimin työntekijöillä on aikaa, resursseja ovat yleisesti ottaen toiminnan suurimmat ku- ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaansa, luerät. Monet haastateltavista mainitsivat, että sillä muuten panostaminen toiminnan kehittä- heidän resurssiensa määrä oli kasvanut tai kas- miseen ei ole realistista. vamassa. Alumnitoiminnan tärkeys yliopistois- sa on tunnistettu ja siihen on alettu investoida Alumnivapaaehtoiset osallistuvat toimintaan aikaisempaa enemmän. Käytännössä tämä tar- oman kiinnostuksensa, innostumisasteensa ja koittaa ensisijaisesti uusia työntekijöitä, joita il- vapaa-aikansa puitteissa. Toiminnan jatku- man kehitystyö jää alumnivapaaehtoisten teh- vuus on kuitenkin tärkeää yliopistolle. Alum- täväksi. nien aktiivisuus voi olla hyvinkin epäsäännöl- listä, esimerkiksi kerran vuodessa pidettävän ta- Työntekijöiden lukumäärä alumnikunnan ko- pahtuman järjestäminen vuosittain vaihtuvalla koon nähden on kaikissa vertailuyliopistoissa vapaaehtoisporukalla. Sen sijaan, että tällainen hyvin pieni. Vertailu osoitti, että alumnitiimi toiminta tapahtuu kaukana yliopistosta, alum- yhden tai vain osa-aikaisen työntekijän sijaan nitoimisto voi tarjota tukensa sen järjestämisel- on merkittävä askel toiminnan kehityksessä. le. Toimiva tietokanta on yksi parhaista tuki- Kaikissa vertailuyliopistoissa varsinaisten alum- muodoista klubitason toiminnalle. Sen lisäksi nitapahtumien järjestäminen oli pitkälti jalkau- alumnitoimisto voi tarjota materiaaleja ja tu- tettu erilaisille klubeille, toimikunnille sekä ver- kea esimerkiksi toiminnansuunnitteluun, netti- tailuyliopistoista Helsingin yliopiston kohdalla sivujen tekemiseen, tapahtumien markkinoin- myös laitoksille. Sateenvarjomalli, jossa alumni- tiin ja alumnien tavoittamiseen. Harva yhdistys tiimi koordinoi koko yliopiston tason toimin- tai kerho on kirjannut kaikkia käytäntöjään ja taa ja erilaiset alumniklubit ja -yhdistykset toi- järjestelijäporukan vaihtuessa on aina riski, että mivat melko itsenäisesti ja omavaraisesti ruo- joitain tärkeitä asioita unohtuu. honjuuritasolla, kuvaa yliopiston kannalta te- hokkainta toimintamuotoa. Kolmen yliopiston alumnitoimintojen yhdisty- minen tuo synergiaetua ja lisäresursseja alum- Resurssien kasvun myötä alumnitiimin sisällä nitiimien yhdistyessä. Isossa ja monipuolisessa on mahdollista erikoistua joihinkin toiminnan yliopistossa alumnitoimiston päätehtäviin kuu- osa-alueiseen, kuten esimerkiksi jäsenrekiste- luukin tuottaa tukimuotoja ja viitekehys muul- rin hallintaan, tiedotukseen, varainhankintaan le käytännön toiminnalle ja tiedottaa erilaisis- tai uusien räätälöidympien alumnipalveluiden ja ta mahdollisuuksista alumneille, opiskelijoille, -tukimuotojen kehitykseen ja tuottamiseen. Täl- yrityksille ja tiedekunnille. Kun alumnitiimillä löin toiminnassa olisi myös mahdollista huomi- on mahdollisuus keskittyä pelkästään toimin- oida eri-ikäisten ja eritaustaisten alumnien tar- nan koordinointiin, toiminnan hyödyt konkre- peet ja intressit paremmin. Esimerkiksi nuorien tisoituvat paremmin ja alumnitoiminta voi saa- ja vastavalmistuneiden alumnien tarpeet ja kiin- vuttaa suuremman yleisön.20
  • 20. AvAimiA AAlto-yliopistonAlumnitoiminnAn menestyKseenKun alumnikoordinaattoreilta kysyttiin, mitkäolivat heidän mielestään kolme tärkeintä asiaaAalto-yliopiston alumnitoiminnan menestyk-seen, esiin nostettiin erilaisia asioita. Vastaajientausta ja tuntemus yliopistouudistuksesta ja sentavoitteista tietenkin vaikutti tähän.Tärkeimpinä asioina esille nostettiin:• teknisten tukimuotojen, erityisesti alum- nitietokannan ja – verkostopalvelun toi- mivuus• yliopiston johdon tuki toiminnan kehit- tämiselle ja sen kommunikointi laitosta- solle• kolmen korkeakoulun alumnitoiminnan vaiheittainen integraatio, joka huomioi alumnien erilaisuuden sekä mahdollisen muutosvastarinnan• alumnien tarpeiden huomioiminen ja ak- tiivinen osallistuminen toiminnan suun- nitteluun.Lisäksi suosituksissa tuli ilmi alumnitoimis-ton tiimin osaaminen, taloudelliset resurssit,yliopiston monialaisuuden luomien mahdol-lisuuksien viestintä alumneille sekä riittävänmarkkinatutkimuksen teettäminen päätöksen-teon tueksi. 21
  • 21. AlumnitoiminnAn cAse- esimerKKejä Aalto-yliopisto alkoi innovaatioyliopistohank- myös henkilö, jolla ei vielä ole läheistä suhdetta keena, tavoitteenaan: yliopistoon, voi hyötyä. Edut ja alennukset ovat tapa houkutella heidät toiminnan piiriin. Tämä 1. Opiskelijakeskeinen, intohimoiseen uu- den oppimiseen kannustava kulttuuri on ensimmäinen askel suhteen muodostumises- sa yliopistoon valmistumisen jälkeen. Se ei vaa- 2. Laadukas ja pitkäjänteinen tutkimus ja di alumnilta juuri muuta kuin rekisteröitymisen taiteellinen työ alumnitietokantaan. Sen jälkeen esitellään mui- 3. Aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen ta caseja, jotka edustavat erilaisia tapoja syven- verkottuminen ja yhteistyö. tää alumniyhteistyötä: neuvoteltuja urapalve- luita alumneille, Babson Rocket Pitch campus- Parhaimmillaan alumnitoiminta pystyy tarjoa- tapahtuma ja MIT:n tapa houkutella alumneja maan tukea ja työkaluja näiden kaikkien tavoit- vapaaehtoisiksi ja madaltaa alumnien kynnys- teiden edistämiselle. Seuraavat case-esimerkit tä osallistua tapahtumien järjestämiseen. Muis- ovat poimittu mukaan, koska ne havainnollista- ta alumnitoimiston koordinoimista palveluista vat alumnitoiminnan hyötyjä. Kaikki osapuolet ja hankkeista esille on nostettu Liverpool Uni- saavat jotain yhteistyöstä ja suhteiden luomises- versity Internationational Ambassadors-ohjel- ta - alumnit, opiskelijat, opettajat ja tutkijat se- ma. Esimerkkinä taideteollisen alan alumniyh- kä yliopiston muu henkilöstö ja alumneja työl- teistyöstä mukana on 15 Horizons -taidenäyt- listävät yritykset. Monilla case-esimerkeistä on tely Japanissa. myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Harvard Business School -case kuvaa verkos- Ensimmäiseksi esitellään, millaisia hyötyjä toitumisen hyötyjä kaikille osapuolille. Yritys- alumnit voivat saada osana jäsenpakettiaan. Mil- yhteistyömalleista mukaan on poimittu Stan- laisia etuja ja alennuksia alumneille voi tarjota? ford E310 -kurssi ja sen ympärille rakentunut Useammat näistä palveluista ovat sellaisia, joista yhteisö, jossa alumnit ovat kiinteä osa toimin-22
  • 22. taa. Project Managers’ Club on esimerkki aktii- normaalikuukauteen nähden. Tämä oli tehokasvisesta klubitoiminnasta ja Warwick Connecti- tapa herättää huomiota alumnien keskuudessa.ve on valittu esimerkkinä opiskelijoiden sitout-tamisesta alumnitoiminnan piiriin jo opiskelu- urApAlveluitA Alumneilleaikana.Näiden casejen on tarkoitus herätellä ajatuk- INSEAD, Stanford, Harvard Business School jasia ja keskustelua alumnitoiminnan mahdolli- Northwestern University:n Kellogg School ofsuuksista uudessa yliopistossa. Ideoiden toteu- Management ovat tehneet vastavuoroisen sopi-tus vaatii kysyntää alumnien puolelta, eivätkä muksen, jossa yliopistojen alumneilla on suh-kaikki ulkomailta tulevat mallit suoraan sovel- teellisen pientä maksua ($50–75/6kk) vastaanlu meidän käyttöömme. Miten Aalto-yliopisto pääsy omaan ja muiden yliopistojen uraverk-voisi viedä alumnitoimintansa maailman huip- koihin. Palvelu on suunnattu MBA-alumneille.putasolle soveltamalla ulkomaalaisia parhaita Tämä helpottaa ulkomaille suuntaavien, etenkinkäytäntöjä Suomen olosuhteisiin tai ehkä jopa vastavalmistuneiden, alumnien työnhakua.tarjoamalla alumneilleen jotain, mitä muut eivät Yhteistyökuviossa on mukana vain nimekkäitäole vielä tehneet? yliopistoja ja uraverkot ovat avoimia vain alum- neiksi rekisteröityneille. Rekrytoivilla yrityksil-AlennuKsiA jA etujA Alumneille lä on näin viestintäkanava hyvin valikoitunee- seen joukkoon ammattilaisia ja palvelua käyttä-Aalto-yliopiston alumneja on jo noin 75 000. ville alumneille puolestaan valikoituu vain hei-Tämä on jo melko suuri kuluttajaryhmä, jolle dän koulutustaustaansa vastaavia tehtäviä. Tä-voi harkitusti neuvotella alennuksia tuotteis- mä on yrityksille varmasti nopeampi tapa rek-ta ja palveluista, esimerkiksi 10 %:n alennuk- rytoida ja tehokkaampi tapa saada näkyvyyttäsen yliopiston kustantamon joululahjakirjoista, MBA-alumnien keskuudessa kuin vastaava jul-alennuksia kuntosali- tai muihin liikuntapalve- kinen kanava. Urapalvelut ja etenkin tämä ”työ-luihin, edullisempia yliopiston logotuotteita tai paikkapankki” ovat yksi tapa houkutella ja pitääalennuskuponkeja jatkokoulutukseen vastaval- alumnit yliopiston toiminnan piirissä. Yliopistomistuneille. Yliopistolla on myös omia palvelui- hyötyy läheisistä väleistä rekrytoiviin yrityksiinta kuten kirjaston tiedonhaku- ja tietokantapal- ja pääsee toimimaan välittäjänä alumneille po-veluita, joista alumnit jo hyötyvät. tentiaalisesti hyvinkin arvokkaalle palvelulle.Alumnit voisivat myös käyttää alumnitoimintaapromootio- ja tiedotuskanavana omille hank- BABson rocKet pitch eventkeilleen. Tämä osoittautui hyvin toimivaksi toi-mintamuodoksi Kungliga Tekniska Högsko- Babson Rocket Pitch- tapahtuma on mielenkiin-lanissa. He profiloivat menestyneitä alumneja toinen yliopiston yhteisöllisyyden ilmentymä.säännöllisesti ilmestyvässä sähköpostitiedot- Babson College tunnetaan maailman parhaanateessaan. Kesällä 2008 ilmestyneen animaatio- yrittäjyyden yliopistona. Rocket Pitch -tapah-elokuva Kungfu Pandan tuotannossa oli muka- tumassa Babsonista valmistuneet yrittäjät saavatna KTH alumni, jonka kautta yliopistolla oli kolme minuuttia ja kolme PowerPoint-kalvoamahdollisuus tarjota 100 ilmaista lippua eloku- aikaa myydä liikeideansa suurelle yleisölle, jokavan näytöksiin. Kampanjan myötä yhteydenot- koostuu opiskelijoista, yliopiston henkilökun-tojen määrä alumnitoimistoon moninkertaistui nasta, sijoittajista, palveluntarjoajista ja muista 23
  • 23. yrittäjistä. Pitchit tapahtuvat tiivistahtisesti eikä MIT:n tapaisessa nimekkäässä yliopistossa niiden väliin jätetä aikaa kysymyksille. Kolmen alumnitoiminnan nimissä järjestetyn toimin- minuutin esityksiä on useassa salissa samanai- nan laadulla on merkitystä MIT:n imagolle, ja kaisesti ja tunnelma on ainutlaatuinen. Niiden yliopisto tiedostaa tämän. Alumnitoimintaan jälkeen on avoin networking-tapahtuma, jos- liittyvät käytännöt tukevat toiminnan laadun sa yrittäjät kohtaavat yleisön ja vastaavat ky- kehittämistä ja ylläpitämistä ja takaavat sen jat- symyksiin. kuvuuden. Vastineeksi tuesta MIT pyytää klu- beilta vuosittaisia raportteja heidän toiminnas- Tapahtumanjärjestäjän näkökulmasta Rocket taan. Näiden avulla he voivat seurata itsenäisesti Pitch on melko kevyt toteuttaa, koska osallis- toimivien klubien toimintaa. tujat luovat itse tapahtuman sisällön ja tuoreet yritysideat houkuttelevat laajan yleisön. Suu- rin osa yleisöstä on Babsonin alumneja, mutta internAtionAl AmBAssAdors tapahtuma vetää väkeä myös yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Tapahtuma on alumneille tilai- Liverpool Universityn International Ambas- suus palata kampukselle ja vahvistaa yhteyksiä sadors-ohjelma on noin kaksi vuotta kestänyt sekä yliopistoon että toisiin alumneihin. hanke, jonka tavoitteena on edistää yliopis- ton tunnettavuutta maailmalla. He ovat määri- Tapahtumassa solmitut suhteet voivat olla yrit- telleet kansainvälisiä ”hot spot” -alueita, jotka täjän näkökulmasta hyvin merkittäviä, minkä li- ovat yliopiston kannalta erityisen kiinnostavia säksi osallistuvat yritykset saavat hyvää näky- esimerkiksi suuren alumnikeskittymän tai opis- vyyttä. Babson puolestaan vahvistaa imagoaan kelijarekrytoinnin kannalta. Yliopisto rekrytoi yrittäjyyden huippuyliopistona samalla, kun se paikallisia vapaaehtoisia alumneja järjestämään tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden opiskelijoi- tapahtumia ja toimimaan yhteyshenkilönä sekä den ja alumnien kohtaamiseen. yliopiston edustajana. Lähettiläät saavat yliopistolta perehdytyksen ja mit volunteer toolKit omat käyntikortit. Heidän yhteystietonsa ovat esillä yliopiston nettisivuilla ja he pitävät sään- MIT:ssa alumnivapaaehtoiseksi ryhtyminen on nöllistä yhteyttä alumnitoimistoon. Tällä het- tehty todella helpoksi. Erilaisia tapoja osallistua kellä maailmalla on seitsemäntoista Liverpool joko suoraan yliopiston toimintaan tai alumni- Universityn lähettilästä, jotka toimivat paikalli- en oman klubitoiminnan järjestämiseen on tar- sina kontaktihenkilöinä. He auttavat paikallisia jolla runsaasti, ja ne on selkeästi esitelty MIT:n alumneja pitämään yhteyttä keskenään sekä alu- nettisivuilla. Yliopiston alumnitoimiston sivuil- eelle muuttavia tai vierailevia alumneja tapaa- la on koottu Volunteer Toolkit eli työkalupak- maan toisiaan. Lisäksi he voivat auttaa yliopis- ki, joka koostuu erilaisista käytännön tukimuo- ton henkilökuntaa ja nykyisiä sekä mahdollisia doista itsenäisesti toimiville alumnihankkeille. tulevia opiskelijoita paikallisella tasolla. Vastaa- Tarjolla on esimerkiksi oppaita, joissa on kuvat- van tyyppisiä ohjelmia on muissakin kansainvä- tu parhaita käytäntöjä, annettu malliesimerkke- lisissä yliopistoissa. jä erilaisista lähestymis-, kiittämis- ja rekrytoin- tikirjeistä, kuvattu klubin toimijoiden rooleja Ulkomailla asuu monia Aalto-alumneja, ja heitä ja kerrottu toimintaideoita. Osa vapaaehtoisille on keskittynyt joihinkin maantieteellisiin alu- alumneille tarjolla olevista työkaluista on avoi- eisiin kuten esimerkiksi Bostoniin, Silicon Val- mesti saatavilla ja osa MIT:n Infinite Connecti- leyn -ympäristöön ja Lontooseen. Ulkomailla on -alumniekstranetissä.24
  • 24. asuvat suomalaiset ovat usein jo melko hyvin on heille arvokas työkalu yhteydenpitoon, uranverkostoituneita keskenään, mutta harvoilla on rakentamiseen ja edistämiseen sekä verkostoitu-säilynyt yhteys kotiyliopistoon. Lähettiläiden miseen. Alumnit päivittävät profiileitaan aktii-avulla yliopisto voi olla läsnä ulkomailla. Tämä visesti, ja ne luodaan jo opiskeluaikana. Opis-on tapa rakentaa arvokkaita suhteita alumnien kelijat pääsevät tietoihin käsiksi jo ennen val-välille, tiedottaa yliopiston tapahtumista ja tuo- mistumistaan ja voivat hyödyntää niitä verkos-da yliopistolle näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa ul- toitumiseen, tosin heidät ohjeistetaan olemaankomailla. häiritsemättä alumneja turhaan. Yliopisto puo- lestaan pystyy helposti seuraamaan alumnien15 horizons - KAnsAinvälinen urakehitystä ja pitämään yhteyttä heihin.yhteisnäyttely Valmistumisen yhteydessä kaikki alumnit saavat ”lifelong forwarding address” -sähköpostiosoit-15 Horizons oli maaliskuussa 2008 Japanissa jär- teen mallia jsmith@mbal1969.hbs.edu. Tämä onjestetty näyttelysarja, jossa oli esillä viidentoista pysyvä osoite, jonka ihmiset laittavat CV:n yh-japanilaisen Taideteollisen korkeakoulun opiske- teystietoihin ja jonka avulla alumnit voivat hel-lijan tai alumnin töitä. Esillä oli teoksia monelta posti ottaa yhteyttä toisiinsa vielä vuosia val-taideteolliselta alalta, muun muassa huoneka- mistumisen jälkeen. HBS MBA on arvostettuluja, muotia, astioita, keramiikkaa ja graafista tutkinto, jolla erotutaan joukosta myös rekry-suunnittelua. Näyttely järjestettiin Cumulus- tointitilanteissa. Sähköpostiosoitteen käyttö onverkoston Kioton konferenssin yhteydessä. yliopistolle brändin rakentamista ja se pitää yli-Cumulus-verkosto on TaiKin koordinoiman opiston alumnien mielessä päivittäisellä tasol-eurooppalaisen muotoilu- ja taidekorkeakou- la. Se on hyvin yksinkertainen tapa yliopistol-lujen yhteistyöfoorumi le saada näkyvyyttä yliopiston ulkopuolella jaNäyttely oli TaiKin kuratoima ja töistä luotiin alumnille tuoda ilmi oma koulutustaustaansa.yhtenäinen kokonaisuus, jossa näkyi suomalai-sen kulttuurin heijastuminen näiden japanilais- WArWicK connectiveten muotoilukäsitykseen. Näyttely järjestettiinyhteistyössä Japan Finland Design Associatio- Warwick Connective on osa Warwick Gradua-nin JFDA kanssa ja se oli osa Suomen ja Japanin tes Associationia, Warwick Universityn laajavälisten diplomaattisuhteiden juhlavuoden oh- alumnijärjestöä. Se on opiskelijoiden vetämäjelmistoa. järjestö, jonka tavoitteena on rakentaa suhtei- ta opiskelijoiden, alumnien ja yliopiston välil-Näyttely oli uudenlainen tapa profiloida TaiKin le. Kiteytettynä kyseessä on ”friend-raising” jakasvatteja ja heidän ammattiosaamistaan ja ra- ”fundraising”. Warwick Connective järjestääkentaa kansainvälisiä suhteita ja yliopiston nä- urakehitysohjelmia ja sosiaalisia tapahtumiakyvyyttä. Toimintamalli oli erittäin onnistunut opiskelijajäsenilleen, esimerkiksi networking-ja TaiK tulee järjestämään kansainvälisiä näytte- taitojen koulutusta sekä CV- ja työhaastattelu-lyitä samalla konseptilla myös tulevaisuudessa. neuvontaa. Opiskelijat pääsevät pientä vuotuis- ta maksua (£5) vastaan mukaan verkostoon jahArvArd Business school uudet vastavalmistuneet alumnit saavat vuoden jäsenyyden ilmaiseksi.Harvard Business Schoolissa alumnitietokan-nassa on 70 000 yliopiston alumnin tiedot. Se Connective on tehokas tapa kytkeä opiskelijat 25
  • 25. mukaan yliopiston alumnitoimintaan jo opis- saa kummin henkilökohtaiseksi tuekseen. Li- keluvaiheessa. He osallistuvat varainhankinta- säksi PMC järjestää vuosittain Huippusemi- kampanjoihin, tutustuvat syvemmin yliopiston naarin, johon kutsutaan puhujia teollisuudesta taustayhteisöihin ja pääsevät näkemään, millai- sekä tuotekehitys- että projektijohdon tehtävis- siin tehtäviin alumnit työllistyvät. Itse War- tä kertomaan työkokemuksistaan. Seminaarin wick Connectiven pyörittäminen on opiskeli- lisäksi klubi järjestää paneelikeskusteluja jäse- joille opettavaista ja toimintaan osallistumises- nistöä kiinnostavista aiheista sekä vapaamuotoi- ta on heille konkreettista hyötyä työelämässä. sia kokoontumisia. Verkoston jäsenillä on mah- Yliopisto pystyy tukemalla Connectivea mo- dollisuus kutsua koolle oma problem-solving nipuolistamaan oman palvelutarjontansa ja yh- -klinikka pohtimaan pienellä porukalla esimer- teisö on tärkeä osa heidän varainhankintaansa. kiksi heidän lopputyössään esillä olevia kysy- Toimintaan osallistuvat alumnit pääsevät jaka- myksiä. maan omia kokemuksiaan, ja he voivat hyödyn- PMC jäsenet toimivat omalla tavallaan PDP- tää Connectivea rekrytointi- ja verkostoitumis- kurssin lähettiläinä. Kurssin näkyvyys kas- kanavana sekä saavat tilaisuuden antaa yliopis- vaa vuosi vuodelta osittain heidän ansiostaan. tolle jotain takaisin. PMC-jäsenillä on myös mahdollisuus aktiivi- sesti edistää kurssia ja sen opetustavoitteita, vie- project mAnAgers’ cluB den samalla tuoretta tuotekehitysajattelua heitä työllistäviin yrityksiin. Monet kurssin projek- Project Managers’ Club on TKK:n Tuotekehi- tiaihioista ovatkin tulleet entisten kurssilaisten tysprojekti-kurssin entisistä ja nykyisistä opis- ja projektipäälliköiden yritysten tai työnanta- kelijaprojektipäälliköistä sekä kunniajäsenis- jayritysten kautta. tä koostuva alumniyhteisö. Lukuvuoden mit- taisella Product Development Project (PDP) PMC on alumniklubiksi melko vahvasti profi- -kurssilla noin kymmenen hengen poikkitie- loitunut sekä tuotekehityksen että projektijoh- teelliset tiimit tekevät yrityssponsoreille tuote- tamisen osaajien yhteisönä. PMC on osa uutta kehitysprojektin, jossa tuotekehitysidea kehi- Design Factoryn yhteisöä. Design Factory on tetään prototyypiksi asti. Kurssia on järjestet- yksi Aalto-yliopiston kärkihankkeista, tuote- ty nykymuodossaan jo yli kymmenen vuoden kehityksen opetuksen ja tutkimuksen osaamis- ajan ja projekteja on vuosittain noin kolmetois- keskittymä. Sen tilat ja toimintatavat on suunni- ta. Kurssi on erittäin vaativa ja etenkin projekti- teltu luovan, kansainvälisen ryhmätyön ehdoil- päälliköille projektin johtamiseen liittyy paljon la. PMC-jäsenet pysyvät alan uusimman tiedon haasteita, joihin aikaisempi akateeminen koulu- kärjessä osallistumalla Design Factoryn toimin- tus ei välttämättä anna valmiuksia. Project Ma- taan. He voivat ammentaa työhönsä ideoita se- nagers’ Club ry perustettiin vuonna 2005 pro- kä meneillään olevien hankkeiden sisällöstä, että jektipäälliköiden tukiryhmäksi ja tavaksi pitää käytössä olevista toimintatavoista ja malleista. yhteyttä kurssin kautta tutuiksi tulleisiin pääl- likkökollegoihin. Klubilla on noin 60 aktiivi- stAnford engineering 310 jäsentä. Engineering 310: Global Team-Based Innova- Klubin toiminta kehittyy vuosi vuodelta. PMC tion (ME310) on Stanfordin yliopiston maiste- järjestää uusille PDP-kurssia käyville projek- ritason tuotekehitysprojektikurssi. Siinä kan- tipäälliköille koulutusta ja jokainen päällikkö sainväliset, poikkitieteelliset tiimit saavat yri-26
  • 26. tyssponsorilta toimeksiantona innovaatiohaas- samaan $125 000 osallistumismaksun. Vuosit-teen, joka heillä on tehtävänään ratkoa kolmes- tain mukana on isoja, kansainvälisiä yrityksiäsakymmenessä viikossa. Lopputuloksena on - esimerkiksi autovalmistajia ja elektroniikka-toimiva prototyyppi. Vuodesta 1969 pyörineen jättejä kuten Nokia, BMW, Audi ja Panasonic.kurssin ympärillä on paljon tutkimustoimintaa, Kurssiin osallistuminen on heille benchmar-sosiaalisia tapahtumia, yritysyhteistyötä ja tie- king-toimintaa ja yhteistyö nimekkään yliopis-tenkin kurssin ja Stanfordin alumneja. Vuodesta ton kanssa helpottaa parhaiden opiskelijoiden2005 mukana on ollut myös suomalaisia opis- houkuttelemista töihin. Yritys saa kurssin avul-kelijoita Aalto-yliopiston korkeakouluista. He la myös täysin uudenlaisia ja tuoreita ”out-of-ovat muodostaneet Foreign Partner Universi- the-box”-ideoita. Yliopisto puolestaan pystyyty -etätiimejä, jotka toimivat stanfordilaisen tii- kurssin avulla tarjoamaan opiskelijoille arvok-min osan kanssa yhdessä samassa projektissa. kaan kokemuksen, ”lentosimulaattorin”, ennenKurssiin kuuluu vierailut puolin ja toisin, se- työelämän haasteiden pariin siirtymistä. Alum-kä kevään lopulla intensiivijakso Kaliforniassa. nit ovat opiskelijoita, jotka arvostavat saamaan-Ensimmäisten kolmen vuoden aikana ME310- sa opetusta ja haluavat jäädä kurssin toiminnankurssille osallistui yhteensä 23 suomalaista opis- piiriin jatkamaan elinikäistä oppimista.kelijaa, ja lukuvuonna 2008–2009 on mukana 12suomalaista.Opiskelijatiimeillä on kaikilla omat coachin-sa, jotka antavat vinkkejä tuotekehitykseen jatukea tiimille. Suomessa coachit ovat vanhojaopiskelijoita eli kurssin alumneja, jotka saavatpalkkaa noin 100 dollaria kuussa. Korvaus onpieni, mutta coachit ovatkin mukana halustaanseurata ja auttaa projektin etenemistä. He saa-vat ideoita ja haastetta omalle ajattelulleen yh-teisistä keskusteluista opiskelijoiden kanssa.Stanfordissa coacheina toimivat yrityselämäs-sä jo kypsyneet henkilöt, joista osa on kurssinomia alumneja.Lisäksi kurssin alumneja vierailee kurssin tilois-sa ja toimii sekä yliopiston puolella kurssias-sistentteina että yrityksissä projektiyhteyshen-kilöinä. Alumnien mukanaolo perustuu haluunnähdä, mitä rajapinnassa tapahtuu. Millaisiaprojekteja yritykset teettävät? Mitä tutkitaan?Millaista osaamista ja työkaluja tiimit hyödyn-tävät? Millaisia tuotteita projekteista syntyy?Iso osa kurssin menestystä on Stanford-brändinvetovoima, joka houkuttelee mukaan korkeanprofiilin sponsoreita, jotka ovat valmiita mak- 27
  • 27. AlumnitoimintAA uudessA yliopistossA: Alumnien hAAstAttelujA Tämä osa raportista koostuu alumnien haastat- yrityksiin mukaan. teluista. Alumnien ääntä on tärkeää kuunnella Ari Jokilaakso on suuren teollisuusyrityksen alumnitoimintaa ja laajemmin myös Aalto-yli- henkilöstöjohtaja. Hän peräänkuuluttaa yli- opiston toimintaa suunnitellessa. Kaikki haasta- opistolta apua alumneille heitä työllistävien teltavat tuovat ilmi oman näkemyksensä alum- yritysten casejen tuomiseksi kursseille ja näkee nitoiminnan kehittämisen hyödyistä. alumnitoiminnan tapana rakentaa yrityksen Risto Siilasmaa on kansainvälisesti menestynyt työnantajamielikuvaa opiskelijoiden keskuu- yrittäjä ja tietoturvayritys F-Securen perusta- dessa. Hän korostaa alumnien ja opiskelijoiden ja. Lisäksi hän on Nokian, Elisan, Teknologia- verkottumisen tärkeyttä. teollisuus ry:n sekä usean pienemmän yrityk- Harri Kulmala on kokenut tutkija ja metalli- sen hallituksen jäsen. Hän pohtii muun muas- tuotteet ja koneenrakennus –alan strategisen sa, miten alumnitoiminta voi auttaa yliopiston huippuosaamisen keskittymän FIMECC Oy:n eri osastoja löytämään toisensa ja mitä hyöty- toimitusjohtaja. Hän ottaa kantaa siihen, miten jä alumniyhteisön profiloimisesta voisi olla esi- aktiivisempi tiedottaminen tutkimustoiminnas- merkiksi tutkimustoiminnalle. ta alumneille hyödyttäisi tutkimustulosten jal- Maija Itkonen on Taideteollisesta korkeakou- kauttamisessa käytäntöön. lusta valmistunut teollinen muotoilija, Project Pekka Himanen on Taideteollisen korkea- Managers’ Clubin aktiivinen jäsen ja nuori yrit- koulun professori, kansainvälisesti tunnettu fi- täjä. Hän uskoo, että alumnien päämotiivi osal- losofi, Helsingin yliopiston ja Teknillisen kor- listua alumnitoimintaan on ulkoisten kannus- keakoulun yhteisen HIIT-tutkimuskeskuksen timien sijaan mahdollisuus antaa takaisin. Hän päätutkija sekä Helsingin Yliopiston vuoden näkee, että alumnitoiminnan ja startup-yrittä- alumni 2007. Syksyllä 2008 hän piti ”Elämä jyyden välillä on selvä yhteys. Hänen mieles- taideteoksena”-luentosarjan Vuoden alumnin tään, on tärkeää saada alumnit opiskelijoiden28
  • 28. ominaisuudessa. Luentosarjassa Professori Hi-manen kertoi omasta oppimisen filosofiastaanja jakoi ajatuksiaan oppimisesta ja luovasta elä-mästä parhaimmillaan perustuen hänen tutki-muksiinsa. Luentosarja toteutettiin yhteises-tä aloitteesta kansleri Niiniluodon kanssa, jo-ka myös avasi luentosarjan. Hän pohtii alum-nitoimintaa rikastuttavan vuorovaikutuksenmuotona ja ideoi osaltaan uusia alumnitoimin-nan muotoja. Haastatetuille esitetyt kysymykset olivat pääpiirteittäin: 1. Mistä ja milloin valmistuit? Millainen suhde yliopistoon sinulle on kehittynyt valmistumisen jälkeen? 2. Mitä alumnitoiminta vois parhaimmillaan tarjota yrityksille/ laajemmin suoma- laiselle yrityselämälle? Mitä on hyvä alumnitoiminta? 3. Mikä on oma näkemyksesi Aalto-yliopiston alumnitoiminnan nykytilasta? 4. Miten alumnit voisivat toimia linkkinä yliopiston tutkimustoiminnan ja yri- tysten välillä? Miten tutkimustoimintaa voisi kehittää, jotta siitä olisi enemmän hyötyä teollisuudelle? 5. Millä tavoin Suomen ”alumnikulttuuria” voisi kehittää niin, että opiskelijat tun- tisivat alumnitoiminnan luonnolliseksi jatkeeksi opiskeluajalleen? 29
  • 29. AlumnitoimintA on siltA säilyy. On tärkeää, että tätä yhteisöllisyyt- tä ruokitaan systemaattisesti. Risto siilasmaa hallituksen puheenjohtaja, F-secuRe tkk, tuotantotalous 4. Yliopiston sisäisten toimijoiden välil- lä Korkeakoulun sisäisten toimijoiden väli- Alumnitoiminta on paitsi linkki yliopiston ja nen kommunikaatio ja yhteistyö eivät ole sieltä valmistuneiden välillä, myös silta yliopis- niin sujuvia kuin ne voisivat olla. Usein ton eri sidosryhmien välillä: korkeakoulun sisäiset toimijat tapaavat alumnien kautta. Siltaa pitkin voi kulkea monia asioita, esimer- Alumni Alumni kiksi jatko- ja täydennyskoulutusta tai alum- nin omaan pääaineeseen liittyviä seminaareja ja muita koulutustapahtumia. Siltaa pitkin voi kulkea myös vierailuja, kokemuksia, kontakti- en luontia, gradupaikkoja, työpaikkoja tai esi- AAlto AAlto merkiksi tukea opiskelijoiden perustamille yri- yliopisto yliopisto tyksille. Opiskelijat Ovat esialumneja 1. Yliopistolta alumnille Tiedotuskanava ja tapa hakea tukea yli- Mielestäni on tärkeää ottaa opiskelijat mukaan opiston opetus- ja tutkimustoiminnalle. toimintaan. On turhaa jäykistellä siitä, kuka Alumneille mahdollisuus elinikäiseen op- alumnikuntaan voi kuulua. Toiminnan on hyvä pimiseen ja omia intressejä vastaavaan ver- olla avointa kiinnostuneille. Alumnitoiminnan kottumiseen. silta voisi mahdollistaa tutustumista nykyisiin opiskelijoihin. Alumnit voivat saada heiltä pal- 2. alumnilta Yliopistolle jon uusia ideoita, mielenkiintoisia näkemyksiä ja käsityksen siitä, ”mistä kenkä puristaa”. Tä- Alumnitoiminta on samalla korkea- mä on myös loistava rekrytointikanava, etenkin koulun yhteys alumnien taustayh- jos haluaa päästä käsiksi huippuopiskelijoihin. teisöihin eli yrityksiin ja järjestöi- Opiskelijoiden on mukanaolon myötä luonte- hin. Alumnilla voi olla varteenotetta- vaa viestittävää korkeakoululle. Hyvässä vampaa sijoittaa itsensä alumniyhteisöön val- vuorovaikutuksessa alumneilla on tunne mistumisen jälkeen. siitä, että heidän näkemyksiänsä kuunnel- laan. aaltO-yliOpistO – puhutteleva brändi? 3. alumnien välillä Alumnitoiminnassa on tärkeää miettiä, mihin Alumnien välisen yhteydenpidon kautta viiteryhmään alumnilla on vahvin assosiaatio. alumnien yhteys omaan viitekehykseen30
  • 30. Kuinka monta eri yhteisöä yliopiston sisälle ha- olla intressi lisätä sinne tietoja itsestään ja pitäälutaan? Esimerkiksi Cambridgen ja Harvardin profiiliaan ajan tasalla. Mitä enemmän dataa onyliopistoissa on kahden tason brändejä – uni- saatavilla, sitä helpompi alumnikuntaa on pro-versity ja college. Omalla kohdallani vaikutta- filoida ja sitä myötä palvelu kehittyy. Alumni-vat TKK:n kattobrändi sekä pääaineeni tuotan- tietokanta voisi olla ikään kuin kattava puhelin-totalouden TUTA-brändi. luettelo, joka olisi helposti jäsenistön käytös- sä. Keskitetty tietokanta voisi myös auttaa luo-Olen mukana Tuotantotalouden kilta Prode- maan yhteisöllisyyttä.ko ry:n neuvottelukunnassa, joka on ryhmä eriikäpolvista koottuja neuvonantajia. Heidän ta- Alumnisuhde ei saisi olla pelkästään tietovirtaavoitteena on edistää tuotantotalouden alan tun- korkeakoululta alumneille, vaan tiedon pitäi-nettavuutta, kehitystä ja vaikuttavuutta Suomen si liikkua myös toiseen suuntaan. Alumnisäh-teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kilpai- köposteissa on oltava heidän kannaltaan rele-lukyvylle muun muassa lisäämällä alumnien ja vanttia tietoa, ei niistä muuten viitsi kiinnostua.opiskelijoiden keskinäisiä yhteyksiä. En ollut Viesteissä tulisi olla sopiva määrä tietoa, jokakuullut, että TKK:lla on muun tason alumni- on kohdennettu alumnin kiinnostuksen kohtei-toimintaa, en esimerkiksi kuulu PoliAlumni- den mukaan. Tämä vaatii profilointia. Viestin-tietokantaan. nän vahvempi substanssi ja säännöllisyys vah- vistavat myös yliopiston brändiä.Yliopiston brändin vaikutus perustuu brändintunnettavuuteen ja siihen liittyvään tunnetilaan,joka muodostuu jo opiskeluaikana. Tässä piilee prOfilOinti arvOkas tuki myösoptimointihaaste: työnjako kattotason ja esi- tutkimustOiminnallemerkiksi kilta-tason alumnitoiminnan välillä on Alumnit ovat käyttämätön tapa löytää tutki-oltava selvä, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä muskohteita tai käytännön caseja tutkimuksenesimerkiksi tiedotuksessa. Brändiassosiaatiolla tueksi.on merkitystä myös varainhankinnan kannalta.Monet lahjoittajat haluavat antaa rahaa nimen- Alumnien kautta voisi saada arvokkaita vasta-omaan heitä lähinnä olevan yhteisön tueksi. Tä- uksia, haastateltavia sekä rahoitusta. Tässäkinmä olisi ehkä syytä huomioida uuden yliopiston asiassa voisi hyödyntää tietokantaa. Mitä enem-rahastorakenteessa. män ja parempaa tietoa alumneista on saatavilla, sitä arvokkaampi väline alumnitietokanta on.alumnitOiminta On Tutkijat voisivat teettää erilaisia kyselyjä alum-asiakkuuksienhallintaa neilla, joko itse tutkimuksia varten tai tutki- musaiheen taustakartoitusta varten. KyselyjenTäytyy tuntea asiakaskuntansa, ennen kuin heil- tulee olla riittävän helppoja ja lyhyitä, jotta nii-le voi tarjota kiinnostavia ja arvokkaita palve- den huomioarvo säilyy. Lisäksi niiden on olta-luita. Tämä pätee myös alumnitoimintaan. Mi- va kohdistettuja oikeille henkilöille, mikä vaatiitä kattavamman alumnitietokannasta saa, sitä alumnikunnan profilointia.paremmin se pystyy palvelemaan sekä yliopis-toa että sen alumneja. Moderni, ammattimainen Tietokanta pystyisi vastaamaan sellaisiin haas-verkkopalvelu voi tallentaa kaiken tiedon alum- teisiin mihin nykyään ei vielä voida. Ajattele,nin vierailuista siellä – missä, milloin, kauan hän jos alumnitietokannan sisäisen haun pystyisiviihtyi, minne hän ei mennyt. Alumneilla tulisi rajaamaan esimerkiksi kaikkiin 90-luvulla val- 31
  • 31. mistuneisiin sähkötekniikan diplomi-insinöö- naan PDP-kurssilla design-assistenttina ja tänä reihin, joilla on kolme lasta, asuvat Jyväskyläs- vuonna IDBM-ohjelmassa yritysprojektia te- sä ja osaavat sujuvasti ranskaa. Esimerkki ei ole kevän opiskelijaryhmän kummina. Silloin kun ehkä realistisin ja kyseessä on pitkäntähtäimen tuntee, että koulutus oikeasti auttaa eteenpäin, visio, mutta olisi mielenkiintoista nähdä, mil- syntyy halu vaalia niitä kokemuksia. Nostalgi- laisia hyötyjä saavutettaisiin, jos yliopisto hyö- aa on hyvä ylläpitää, mutta pohjalla täytyy olla dyntäisi nykyisiä huipputason välineitä ja me- arvokkaita kokemuksia. netelmiä. En ole vielä ollut mukana TaiKin alumnitoimin- nassa. Valmistumisen jälkeen ei ole tullut kir- katseet kOhti tulevaisuutta jettä tai yhteydenottoa koululta. Lähtisin mu- kaan, jos kutsu tulisi. Haluaisin auttaa nykyisiä Tällä hetkellä kutsut erilaisiin tapahtumiin ei- opiskelijoita. Antaminen on tässä suhteessa tär- vät jakaudu tasaisesti. Saan paljon kutsuja, joista keämpi kuin saaminen. on ajanpuutteen takia pakko kieltäytyä, mutta TKK:n alumnien joukossa on varmasti sellai- alumnitOiminta vOisi tarjOta huike- sia kiinnostuneita henkilöitä, joita kutsut eivät asti yrityksille tavoita. Jos Aalto-yliopiston ambitiotaso on olla kan- Sisäpiirejä tulisi vaalia – sieltä löytyvät oikeat sainvälistä huippua, alumnitoiminnan kehittä- ihmiset, tiedot, osaaminen, kanavat ja ratkai- miseen pitäisi kohdentaa samanlainen kunnian- sut yrityksen ongelmiin varmemmin ja usein himo. Kommunikaation ja välineiden on olta- helpommin kuin muita teitä käyttäen. En ha- va huipputasoa. Brändäys on väline saavuttaa lua rekrytoida yritykseeni satunnaista tyyp- huipputaso – houkutella parhaita opiskelijoita piä, varsinkaan startup-vaiheessa. Suomessa on ja henkilökuntaa sekä ylipäätään helpottaa yli- vielä joskus vallalla vanhanaikainen asenne, et- opiston toimintaa. tä on ”huijaamista” jos käyttää omaa verkosto- aan. Tähän tarvittaisiin muutos – se ei ole väärin, vaan ainoa oikea tapa hyödyntää omia kontak- ”AAlto eli ole yliopisto vAAn teja ja taustayhteisöjä. KluBi” Alumnitoiminnan kautta Suomeen voisi tuo- maija itkonen da advisory board -kulttuuria. Alumnit voisi- toimitusjohtaja, poweRkiss vat olla mukana opiskelijoiden ja vastavalmis- taiteen maisteRi 2008 tuneiden yrityksissä tuomassa uskottavuutta taideteollinen koRkeakoulu ja antamassa neuvoja. Vanhemmilla alumneilla olisi aikaa, näkemystä ja kokemusta. Opiskeli- joiden välille syntyisi kilpailuasetelma siitä ke- Alumniteemaan liittyen ensimmäinen ajatuk- net he saavat omaan boardiinsa mukaan – tästä seni on, että joissain asioissa se toimii luon- olisi pelkästään hyötyä aloitteleville yrityksil- nollisesti. Omat positiivisimmat kokemukseni le. Pientä alkupääomaa vastaan alumnit voisivat liittyvät International Design Business Mana- olla oikeasti mukana startup -yrityksissä, mikä gement IDBM -ohjelmaan ja TKK:n Product tukisi konkreettisesti yrittäjyyttä Suomessa. Development Project PDP -kurssiin. Yhteys näihin on jäänyt luontaisesti – toimin aikoi-32
  • 32. Korkeakoulujen tutkimustoiminta voisi myös sestä. Teemme opiskelijoiden keskuudessa työ-hyötyä alumniyhteyksien kehittämisestä. Alum- tä yrityksen houkuttelevuuden lisäämiseksi.ni voi teettää tutkimusta yrityksensä käyttöön Sponsoroimme muun muassa saunailtoja ja yri-ja jalkauttaa tutkimuksessa löytyneitä toiminta- tysvierailuita. Tätä työtä voisi tehdä systemaat-malleja omaan työhönsä. tisemmin ja laajemmin, jotta viesti saavuttaisi suuremman yleisön. Kiltoja ja ainejärjestöjä onKorkeakoulun ja alumnin suhde ei voi olla or- paljon. Poikkitieteellisten, opiskelijoille suun-jallinen, vaan sen täytyy pohjautua yhteiseen nattujen tapahtumien järjestämiselle on motiivi.tekemiseen. Alumneja tulee osallistaa ja kutsua Eri alojen insinöörit ja muut ammattilaiset te-paikalle. Alumnitoiminnan pitäisi olla sammio, kevät töitä yhdessä valmistumisen jälkeen, jo-mistä jengi voi ammentaa. Eri osapuolet voivat ten miksei heitä voisi tuoda yhteen jo opiske-kaikki hyötyä suhteiden ylläpitämisestä ja uu- luvaiheessa? Olen saanut oivalluksia ja tukeadenlaisten toimintamuotojen etsimisestä ja ko- ideoilleni saunailloista, muun muassa ajatuksiakeilusta. Outotec:in trainee-ohjelman kehitykseen opis- kelijoiden jakamien kokemusten perusteella.yhteistyö opisKelijoiden KAnssA Minulla on hyvät kokemukset mentoroinnista.hyödyttää KAiKKiA osApuoliA Outokumpu-aikoina olin mukana Vuorimies- killan mentorointiohjelmassa, missä pieni po-aRi jokilaakso rukka opiskelijoita valittiin hakemusta vastaanhenkilöstöjohtaja, outotec oYjdi 1985, tekniikan tohtoRi 1992 tekemään case-tyyppisiä harjoitustöitä van-teknillinen koRkeakoulu hemman, outokumpulaisen tieteenharjoittajan ohjauksessa. Silloinen mentoroitavani väitteli 5.12.2008 TKK:lta ja työskentelee Outotecilla.Omilta opiskeluajoilta lämpimimmät muis-tot liittyvät kiltatoimintaan, kaveriporukkaan, tekemällä Oppiminen –jonka kanssa teimme hieman kilvoitellen hark- teOllisuuden yrityscasetkatöitä, ja tuntitöihin labrassa. Myöhemminosallistuin myös opetustoimintaan. En tunne Opiskelijoiden eteen työskentely voi olla mie-TKK:n tämän hetkistä alumnitoimintaa. Toi- lenkiintoisempaa kuin muiden alumnien kans-minta on periaatteessa kiinnostavaa, mutta sa verkostoituminen. Tosielämän casejen käyttöajankäytöllisesti haastavaa. Jos alumnitoimin- opetuksessa hyödyttää kaikkia osapuolia. Itsetaan liittyy työnantajamielikuvan rakentamista opettajana toimineena tiedän, että laskuharjoi-opiskelijoiden keskuudessa, sen sisältö voi olla tukset on laadittava niin, että ne ovat ratkais-arvokasta työni kannalta, ja osallistuminen on tavissa kohtuullisessa ajassa melko itsenäisestiperusteltua. työskennellen. Valitettavasti tämä johtaa siihen, että ne eivät vastaa todellisuutta. Teollisuudes-Omat kOkemukset alumnitOiminnasta sa ei ole tilanteita joissa on 10 muuttujaa, jois- ta yksi on ratkaistava. Pikemminkin on satojaOutotec Oyj on nuori pörssiyhtiö. Irtauduim- muuttujia, joista vain yksi tunnetaan. Yritysca-me Outokumpu Oyj:stä vuonna 2006 ja lis- set olisivat monipuolisempia, haastavampia jatauduimme uudella nimellä huhtikuussa 2007. kiinnostavampia.Meillä on siis tarve lisätä tietoisuutta yrityk- 33
  • 33. Yrityksen näkökulmasta tällaiseen case-hank- uudenlainen alumnikulttuuri keeseen osallistuminen on iso panos ja yhteis- työn aloittamisen kynnys on korkea. Jos yri- Suomeen kehittyisi alumnikulttuuri lisäämällä tykset tarjoavat aiheen ja mentorit, korkeakoulu opiskelijoiden ja työelämässä olevien alumnien voisi tulla vastaan ja tarjota puitteet - prosessi- välisten kontaktien määrää ja laatua opiskeluvai- kuvauksen, markkinointimateriaalit, työkirjan heessa. Mitä henkilökohtaisempi yhteys muo- toiminnan tueksi jne. Usein käy niin, että yksi dostuu, sitä enemmän opiskelija hyötyy. Tar- ihminen on vahvasti asian takana, mutta hän ei vitaan yritysvierailuita ja luentosalitilaisuuksia ehdi tehdä asialle mitään. Jos prosessikuvaus ja intiimimpi tilanne, joka synnyttää keskustelua ohjeistus tulisivat korkeakoulun puolesta, hä- ja antaa opiskelijoille uskallusta ja mahdollisuu- nellä olisi mahdollista ”myydä” idea yrityksen den kysyä kysymyksiä ja käydä keskustelua. sisällä tai delegoida casen rakentaminen useam- Usein opiskelijat oppivat kantapään kautta, mi- man henkilön tehtäväksi. tä tietoja työelämässä oikeasti tarvitsee. Alum- Ajan myötä tekijöille karttuu osaamista, ja hy- nit voisivat muun muassa kannustaa heitä opis- vät ja tehokkaat toimintatavat seuloutuvat jou- kelemaan monipuolisemmin. En esimerkiksi it- kosta sekä yrityksen sisällä että korkeakoulus- se opiskeluvaiheessa tiennyt, kuinka hyödyllis- sa. Aluksi tarvitaan kuitenkin aktiivisuutta kor- tä sähkötekniikan ja lujuusopin opiskelu pää- keakoulun puolelta. Tällainen case-työskentely aineeni metallurgian rinnalla olisi myöhemmin osana ylemmän tason kurssien opetusta lisäisi ollut. Kun opiskelija pääsee osalliseksi tällaiseen yrityksien ja alojen houkuttelevuutta, ja mie- konsultoivaan toimintaan, hän haluaa valmis- lestäni tekemällä oppiminen on tehokkain ta- tumisen jälkeen tarjota samanlaisia kokemuk- pa oppia. sia muille. Edellä mainitut yrityscaset, mento- rointi sekä opiskelijoille henkilökohtaisesti tai pienryhmissä tehtävät konsultoinnit tukisivat alumniverkOstO tällaista kulttuurimuutosta. rekrytOintikanavana Mielestäni diplomityö on tehokkain ja paras tapa rekrytoida. Otamme diplomityöntekijöitä AlumnitoimintA tutKimustyön töihin hiljaisinakin aikoina, vaikka vapaita paik- tuKenA koja ei olisi. Lisäksi hyödynnämme rekrytoin- haRRi kulmala nissa tavallisia kanavia kuten lehtiä ja Interne- Fimecc, toimitusjohtaja tiä. Näiden rinnalle alumnitietokanta olisi ar- di 1999, tekniikan tohtoRi 2003 vokas työkalu, varsinkin jos siinä olisi mahdol- tampeReen teknillinen Yliopisto lisuus tehdä kohdennettuja hakuja esimerkiksi aineyhdistelmän, työkokemuksen ja asuinpai- kan mukaan. Henkilöstöjohtajan näkökulmas- Valmistuin Tampereen Teknillisestä Korkea- ta alumnitietokannasta voisi löytyä muutakin koulusta vuonna 1999, jonka jälkeen aloitin tut- hyödyllistä tietoa. kijana ison yrityksen kustantamassa TEKES- projektissa. Tutkimme verkostoja, ja kyseinen projekti poiki vastaavia tutkimushankkeita, joi- den myötä minulla oli mahdollisuus tehdä väi- töskirja. Valmistuin tekniikan tohtoriksi uudel-34
  • 34. leen nimetystä Tampereen Teknillisestä Yliopis- merkitys, esimerkiksi paljon tekniikan alan no-tosta vuonna 2003. Tämän jälkeen työskentelin belisteja tuottanut Bellin laboratorio on yksi-vanhempana tutkijana vielä muutaman vuoden tyinen tutkimuslaitos.ajan, kunnes siirryin tutkijaksi VTT:lle ja sit- Suomalaisten yliopistojen tutkimusryhmien tie-temmin Finnish Metals and Engineering Com- dotuksessa on yleisesti ottaen kehittämisen va-petence Cluster FIMECC Oy:n toimitusjohta- raa. Tiedotteita ja tutkimusesitteitä lähetetäänjaksi. sidosryhmille ja postituslistoille, mutta viestiOpiskelin ja työskentelin TTY:llä yli kymme- ei aina saavuta yleisöään. Mitä laajempi jouk-nen vuotta, joten minulle syntyi poikkeukselli- ko saa jatkuvasti tietoa käynnissä olevista tut-sen tiivis suhde korkeakouluun. Tunnen poruk- kimushankkeista, sitä varmemmin tutkimus-kaa yliopistolta laajasti, monelta eri osastolta, tuloksia viedään myös käytäntöön ja hyödytsekä saman alan tutkijoita muista yliopistoista. konkretisoituvat. TTY:llä käytetään niin sanot-Olen valmistumisen jälkeen kuullut alumnita- tuja ”snapshot”-artikkeleita – lyhyitä juttuja,pahtumista ja osallistunut joihinkin niistä, en joissa kerrotaan meneillään olevista tutkimus-kuitenkaan kovin aktiivisesti. Monet alumnita- hankkeista ja mainitaan yhteyshenkilö ja hä-pahtumat ovat olleet vain opiskeluaikaisten ka- nen yhteystietonsa, joiden avulla voi saada lisä-vereiden kokoontumisia, kuten Vapun alumnib- tietoja. Perinteisten tiedotusmuotojen rinnallerunsseja, eivätkä ne ole liittyneet ammattiini. voisi tuoda alumneille heidän kiinnostuksiensa mukaan kohdennettua tietoa meneillään olevas-mallia amerikasta ta tutkimuksesta esimerkiksi web-tiedotuksen kautta.Suomessa alumnitoiminta on kaukana siitä mitäse on Amerikassa, missä suhteiden ylläpitoa val- Opiskelijat ja prOfessOritmistuneisiin hoidetaan aktiivisesti. Erot alum- lähemmäksi tOisiaannitoiminnan kehityksen tasossa yliopistojenvälillä ovat isoja myös Suomen sisällä. Joissain Tällä hetkellä järjestelmässä on valitettavasti lo-yliopistoissa yhteydenpito alumnikuntaan on giikka, joka sotii alumnitoiminnan kehittymistätiiviimpää ja kouluhenkeä ylläpidetään. Syynä vastaan. Meillä Suomessa yliopistosta voi val-tähän ei ole pelkästään yliopisto, vaan taustal- mistua ilman, että on luonut ainuttakaan suh-la vaikuttaa myös kulttuurisia tekijöitä. Aalto- detta professoriin. Lopputyövaiheessakin onyliopiston haasteena tulee olemaan sen monia- mahdollisuus selvitä parilla palaverilla ja pa-laisuus. Etuna heillä on kuitenkin se, että esi- lautteenantotilaisuudella. Tarvitaan enemmänmerkiksi TKK:lla alumnitoiminnalla on suoma- kontakteja professoreihin opiskeluaikana, jottalaisittain pitkät perinteet. suhde yliopistoon ja käsitys tutkimuksen roo- lista siinä syvenee. Maailman huippukouluissaAlumnitoiminta voisi tarjota paljon yritysmaa- maisteritasolla on vain 3-5 opiskelijaa per pro-ilmalle ja tutkimustoiminnalle. Vieraillessani fessori. Opiskeluvaiheessa tiedotus professori-Stanfordin ja Berkeleyn yliopistoissa havah- en tutkimustoiminnasta voisi olla yksi tapa tuo-duin siihen, että opetus- ja tutkimustoiminta da opiskelija lähemmäksi yliopistoyhteisöä. Joson usein alumnien rahoittamaa. Ei tietenkään jo ensimmäisen vuoden opiskelijat voisivat lu-kokonaan, mutta osittain. Suomessa korkean kea lehdestä että tuo professori tutkii ja työs-veroasteen takia tällainen ei ole realistista. Yk- kentelee näiden asioiden parissa, opiskelijoidensityisellä rahoituksella voi kuitenkin olla suuri 35
  • 35. käsitys omista opinnoista osana laajempaa ko- Alumnitoiminnalla voisi olla merkittävä rooli konaisuutta ja omasta roolista osana yliopisto- tällaisissa keskittymissä. Ajattele, millaisen vies- yhteisöä kehittyisi. tin se antaa opiskelijoille ja muille yliopiston henkilöille kun nostaa esiin, että lähes kaikkien Vaikka alumneja lähestyttäisiin systemaattisesti alueella toimivien, keskeisten firmojen johto ja valmistumisen jälkeen esimerkiksi puhelinsoi- keskijohto ovat valmistuneet täältä. Tietoisuu- toilla, kiinnostuksen herääminen riippuu soit- den kokoaminen on merkittävää. ”Tällaista on tohetkestä. Kiireisillä ihmisillä on asiat priori- syntynyt meiltä” on tärkeä viesti, ei pelkästään teettilistalla ja alumnitoiminnan sisällön ja ajan- hengennostatuskeinona, vaan koko yliopisto- kohdan täytyy osua kohdalleen, jotta he lähte- yhteisön arvokkuuden tuntemuksen ja imagon vät toimintaan mukaan. Jos suhde yliopistoon ei muodostumisen kannalta. ole muodostunut läheiseksi jo opiskeluaikana, se voi olla vaikea rakentaa uudelleen myöhem- min. Alumnit ovat valmistumisen jälkeen töis- sä, useimmiten yrityksissä. Alumnitoiminnalla AlumnitoimintA - pArhAimmil- lAAn riKAstuttAvAA vuorovAi- on paikkansa keinona varmistaa alumnien am- KutustA mattitaidon ylläpito. Alumneilla on taipumus miettiä asioita oman työnsä kannalta ja hyödyn- pRoFessoRi pekka himanen tää muualta tulevat ideat oman työnsä sisällön FilosoFian tohtoRi 1993 puitteissa, siksikin on tärkeää että tiedotus tut- hY, vuoden alumni 2007 kimustoiminnasta saavuttaa heidät. Sana alumni on vähän ongelmallinen suomen- alueelliset Osaamiskeskittymät ja kielessä – se on luotaantyöntävä termi. Kukaan alumnitOiminta ei oikeastaan halua, että heitä kutsutaan alum- Design Factory on sinänsä nerokas ajatus - fyy- niksi. Siihen liittyy sanana vääränlainen eläke- sinen ympäristö, jonka ympärille on keräänty- läisyyden leima – aiemminhan alumnitoimintaa mässä kriittinen massa alan osaajia. Se on tuo- kutsuttiin senioritoiminnaksi. Parhaimmillaan tekehityksen paikallinen osaamiskeskittymä pelkkä ilmaisu olisi energisoiva ja innostaisi toi- ja sellaisia on muuallakin Suomessa. Vastaava mintaan. osaamiskeskittymiä löytyy Tampereelta, jos- Itse haluaisin lähestyä alumnitoimintaa mesta- sa on monta liikkuvien työkoneiden kehityk- ri-käsitteen kautta. Alumnitoiminnassa on kyse seen erikoistunutta yritystä pienistä isoihin, sekä mestari-kisällisuhteesta että käänteismen- muun muassa Metso Minerals, Sandvik, Kal- toroinnista. Entinen yliopistolainen mestari ja- mar ja John Deere. Alan firmat vaihtavat keske- kaa osaamistaan, mutta toiminta on motivoivaa nään työvoimaa. Ihmiset ovat kymmenen vuot- myös toisinpäin. Nuorempi tieteenharjoittaja ta yhdessä firmassa, jonka jälkeen he vaihtavat haastaa vanhemman ajattelun ja vaikka osallis- toiseen, samalla tieto kulkee, osaaminen keskit- tujat voivat aluksi olla vähän epäileviäkin, toi- tyy ja ihmiset oppivat tuntemaan toisensa. Tam- minta koetaan lopulta antoisaksi. Monet yrityk- pereella optoelektroniikan tutkimuskeskuksen setkin käyttävät tätä keinona henkilöstönkehi- ympärille rakentunut Lazer Valley eli laserlaak- tyksessä. so ja Turun laivanrakennuksen ympärille muo- dostunut klusteri ovat myös tällaisia osaamis- keskittymiä.36
  • 36. elämä taideteOksena -luentOsarja tua vaikka mitä hienoja juttuja, mutta niistä ei välttämättä tiedoteta. Pitää kehdata tehdä alum-Muutin valmistumisen jälkeen Englantiin ja nitoiminnasta iso juttu. Viesti on ihan eri, josasuin sen jälkeen USA:ssa. Yhteyteni Helsin- alumnitoiminta tapahtuu vain korkeakoulungin yliopistoon on ollut lähinnä henkilöyhtey- piirissä, kuin jos se tuodaan tiedotusvälineissädet filosofian laitoksen professoreihin. Kukaan esiin suuremmalle yleisölle.ei ollut ennen Vuoden alumni -nimitystäni lä-hestynyt minua missään alumniasioissa. Se on Iso ihmeellisyys Suomessa ei ole pelkästään se,mielestäni kuvaavaa, sillä toiminta tässä asias- miten vähän alumnit antavat henkisesti takaisinsa on yleisesti ottaen ollut aika passiivista Suo- yliopistoille, vaan myös miten vähän he anta-messa. vat rahallisesti. Yliopistojen taloudellinen status laissa ei kannusta antamaan niille rahaa, muttaKun tuli kysymys, että lähdenkö vuoden alum- pelkästään tämä ei selitä ilmiötä.nin rooliin, tein sen kuitenkin hyvin mielelläni.Halusin toimia oman kotiyliopistoni edustaja- Ideaalitilanteessa kaikki yliopistojen kasva-na ja tehdä Vuoden alumni-tittelistä enemmän tit kokisivat olevansa arvostettuja mestareitakuin nimikkeen. Siksi ehdotin ”Elämä taidete- ja heihin oltaisiin yhteydessä. Alumnitoimin-oksena”- luentosarjaa. Sen taustalla oli halu an- ta edellyttää, että rikastuttavan vuorovaikutuk-taa jotain takaisin siitä, mitä olin kehittänyt yli- sen kulttuuri on olemassa jo opiskeluaikana jaopiston jälkeen. Antaa ”mestariluokan henges- alumnit kokevat, että he todella saivat jotain yli-sä” parhaani auttaakseen muita saavuttamaan opistolta ja kuuluvat edelleen osaksi yliopisto-parhaansa, mikä on rikastuttavan vuorovaiku- yhteisöä. Laitosrajat ylittävää, yliopistotason ri-tuksen perimmäinen ajatus. kastavaa vuorovaikutusta ei Suomesta oikeas- taan vielä löydy. Nykyinen järjestelmä ja esi-Vuoden alumnin potentiaalia voisi hyödyntää merkiksi professori: opiskelija -suhdeluku ke-enemmän kuin tähän mennessä on ollut tapana. hittyvät vasta ajan myötä. Amerikassa menes-Minun täytyi itse olla luentosarjan järjestämi- tyneet alumnit, esimerkiksi Intelin entinen pää-sessä aktiivinen osapuoli. Toiminta on sittem- johtaja, vetävät luentosarjoja laitostasolla. Hemin kehittynyt vähän aktiivisemmaksi korkea- kokevat, että yliopisto teki heistä paljolti sen,koulun puolelta. Tunnustus on hienoa, mutta mitä he ovat, ja halu antaa takaisin on kova. Jostäytyy miettiä, mitä valinta kertoo. Ehkä alum- tätä ei koe, mitä motivaatiota alumneilla on an-neja olisi syytä huomioida jo aikaisemmassa taa takaisin? Esimerkiksi Googlen perustajatvaiheessa heidän uraansa, jotta alumnitoimin- ovat antaneet paljon takaisin Stanfordille.nan imagoa saataisiin nuorennettua. kOrkean prOfiilin avaus - alumnitOi-”esse est percipi” minta tunnetuksi”Oleminen On havaituksi tulemista” Pitää miettiä, mikä on alumnitoiminnan perim-George Berkeley ei tarkoittanut tällä mediaa, mäinen tavoite. Alumneilla on sekä henkistä et-vaan kyseessä oli syvempi idea. Aalto-yliopis- tä taloudellista pääomaa, joko itsellään tai val-ton kannalta ajatus voi kuitenkin olla merkit- lassaan. Useimmat yhteiskuntamme johtajistatävä. Tässä amerikkalaiset yliopistot ovat mei- ovat jonkun yliopiston alumneja. Uskon, ettätä edellä. Ne osaavat brändätä itseään olemalla pitäisi olla korkeaprofiilisia avauksia, jotka rai-nimenomaan mediallisia. Suomessa voi tapah- vaavat tien alumnitoiminnalle Suomessa. Tämä 37
  • 37. oli myös ”Elämä taideteoksena”-luentosarjan profiilin luentokokonaisuuden järjestämisek- yksi tarkoitus. si. Tällainen rajojen ylittäminen ja yhteistyö kahden yliopiston välillä voisi olla symbolises- Tällaisen hankkeen tavoitteet täytyy asettaa riit- ti vahva ele, joka viestii myös siitä, että Aalto- tävän kunnianhimoiselle tasolle. Miksei joka yliopisto on tarkoitettu koko Suomen kansalli- kuukausi voisi olla vuorossa esimerkiksi Tarja seksi eduksi. Hyödyt olisivat selvät, jos raken- Halonen tai Jorma Ollilla? Tämän luokan ihmi- nettaisiin tarpeeksi iso kokonaisuus, mikä toisi siä olisi mielenkiintoista mennä kuuntelemaan. alumnitoiminnan merkityksen ja sisällön suu- Mestariluokka voisi toimia samalla konseptil- remman yleisön tietoisuuteen. la kuin Jukka-Pekka Sarasteen Helsinki Festi- val Orchestra. Saraste on sitoutunut siihen ni- Toinen korkean profiilin hanke, mitä yliopis- menä, ja toimii taiteellisena johtajana ja kokoaa ton kannattaisi harkita, on nimekkäiden alum- kasaan Suomen parhaat soittajat. Aidon, rikas- nien advisory board. Board kokoontuisi muu- tavan vuorovaikutuksen aikaansaaminen edel- taman kerran vuodessa antamaan omia neuvo- lyttää jatkumoa. Ettei kyseessä olisi sarja irralli- jaan ja tarjoamaan yhteiskunnallista näköalaa. sia ja erillisiä luentoja, hankkeelle tarvitaan hyvä Kyseessä olisi kovatasoinen ryhmä, joka kes- vetäjä. Henkilö, joka on itsessään kiinnostava, kittyisi tekemään alumnitoiminnasta houkutte- ei pelkkä juontaja. Jos mukaan saisi tarpeeksi levampaa, ja jolla olisi vaikutusvaltaa isompien hyvän vetäjän, ei yliopisto varmaankaan kiel- säätiöiden ja yritysten hallituksissa. Tällainen täytyisi. yhteisö täytyisi olla sopivan korkealla statuk- sella ja ei saisi olla konfliktissa boardin jäsenten Kapellimestarin lisäksi mukana on kovatasoi- muiden sitoumusten kanssa. He voisivat kes- nen käytännön tuottaja. Samantyyppinen jär- kenään antaa toisilleen jotain olennaista ja toi- jestely voisi toimia alumnitoiminnassa. Alum- saalta olla auttavassa roolissa yliopiston kannal- nikoordinaattorit olisivat tapahtumien järjeste- ta. Advisory board voisi olla tehokas tapa saada lyissä tuottajan roolissa. Tuottajan täytyy ol- kasaan lisäbudjetteja tai löytää tukea erilaisille la omassa luokassaan ammattilainen, korkea- kehityshankkeille. koulun puolesta valtuutettu motivoitunut hen- kilö, joka uskaltaa lähestyä hanketta tarpeeksi aggressiivisesti ja hakea puhujia ja rahaa. Sisäl- internet-ajan ilmiöt hyödyksi tö tulee ns. taiteelliselta johtajalta joka olisi ni- menä mukana, johtaisi dialogia tilaisuuksissa ja Mitkä ovat Internetin kovimpia ilmiöitä ja mi- olisi mukana kutsumassa koolle puhujia. Esi- tä merkitystä niillä voisi olla alumnitoiminnan merkiksi johtajuuden teemasta saisi kovan luo- kehittämiselle? - Facebook, joka on yliopisto- kan luentosarjan. Helsinki Festival Orchestra jen matrikkeli- ja alumnilähtöinen nettiyhteisö on saanut taustalleen yksityisiä sijoittajia klas- ja Youtube, joka osoitti, että riittävän kiinnosta- sisen musiikin ystävistä. Tällainen toimintamalli va sisältö vetää ihmisiä puoleensa. Pitää miettiä, mahdollistaisi myös alumnitoiminnalle uuden- miten luodaan merkityksellinen yhteisö, jossa laisen rahoituspohjan – yksityiset ”mesenaatit” ihmiset haluavat olla mukana. Alumniverkos- voitaisiin houkutella rahoittajaksi. toon kannattaa panostaa jo ihan design-tasolla. Miltä alumnitoiminta ja -verkkosivut näyttä- Alumnitoimintaa ei pitäisi tietenkään samais- vät? Sivustosta täytyy saada kiehtovan näköi- taa tällaisiin tapahtumiin, vaan profiloida nii- nen paikka, missä yhteisö elää, ei byrokraatti- den avulla. Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopis- nen portaali. Tarvitaan myös riittävän kiinnos- to voisivat tehdä yhteistyötä tällaisen korkean tava substanssi, sisältöä mihin palata. Alum-38
  • 38. niekstranetissä voisi olla taltioituna masterclass-luennot youtube-tyyliin.D8 ”dinner for eight”-konsepti on Wikipedianperustajan Jimmy Walesin ratkaisu siihen, ettäMaailman Talousfoorumin jäsenillä olisi yhte-ys toisiinsa myös fyysisten kokousten välillä.Kahdeksan ihmistä valikoituu luonnostaan taisatunnaisesti, ja he lupautuvat tapaamaan esi-merkiksi kerran vuodessa illallisen merkeissä.He myös sitoutuvat ottamaan toistensa puhelutvastaan, jos muille ryhmän jäsenille tulee jotainkysyttävää. Kiireiselle ihmiselle tämä voi ollaisokin lupaus. Jos tällaiseen toimintaan kannus-tettaisiin laajemmin, voisi syntyä hyvinkin mie-lenkiintoista yhteistyötä ja ajatustenvaihtoa.Yliopisto voi tuoda esille tällaisia konseptejaalumneilleen. Kaikille toimintamuodot eivät so-vellu eivätkä kaikki halua toimintaan mukaan,mutta jotkut voivat haluta. Pitää olla skaala ta-poja, joilla voi olla mukana alumnitoiminnas-sa. Monet edellä esitetyistä ideoista veisivät sys-temaattisesti järjestettynä alumnitoimintaa pi-demmälle kuin, missä se on joissain korkeakou-lussa Jenkeissä tai Iso Britanniassa. Seuraava as-kel on viedä niitä käytäntöön. 39
  • 39. 12 AsKeltA AAlto- yliopiston AlumnitoiminnAlle Alumnihaastatteluissa ja muissa projektin aika- muille – sekä opiskelijoille että alumneil- na käydyissä keskusteluissa nousi esiin monta le. Luentosarjan tavoitteena on alumniu- konkreettista tapaa edistää Aalto-yliopiston den tunnetuksi tekeminen ja keskustelun alumnitoimintaa. Alla olevat ”12 askelta Aal- herättäminen. ”Huippuyliopistossa luen- to-yliopiston alumnitoiminnalle” kokoavat ke- noivat huippuluennoitsijat.” Luentojen hitysideoita tiivistettyyn muotoon ja arvioivat sisältö voi jo itsessään olla uutisarvoista, etenkin jos kyseessä on henkilö, joka ei niiden merkitystä Aalto-yliopiston näkökul- ole esiintynyt paljon akateemisissa piireis- masta. Niiden tarkoituksena on osoittaa, että sä. Tämä voisi olla tapa todistaa ulkomaa- alumni voi olla mukana alumnitoiminnassa eri ilmalle Aalto-yliopiston ambitiotaso. tavoilla ja erilaisilla panostuksilla ja että tällai- sen toiminnan tueksi tarvitaan yliopiston puo- lelta systemaattista lähestymistä. Osa ideoista 2 . sAmAnAiKAisesti luento- vie alumnitoiminnan uudelle innovaatiotasolle, sArjAn KAnssA juttusArjA kun taas toiset ovat kansainväliseen kärkeen ta- helsingin sAnomiin tAi toi- voittelevan yliopiston menestyksekkään alum- seen sAnomA- tAi AiKAKAusi- nitoiminnan perusedellytyksiä. lehteen ”Aalto-yliopiston alumnit ulos kaapista” 1 . KorKeAn profiilin mAster clAss-luentosArjA • Paras yliopistomuistosi • Koulutuksen paras anti Aalto-yliopiston alumnien joukossa on • Suhde korkeakouluun valmistu- kovia nimiä. Kansainvälisesti menestyneet misen jälkeen alumnit voivat antaa paljon yliopistolle • Toiveet tulevaisuudelle – yhteistyö pitämällä avoimia Master Class- luento- Aalto-yliopiston kanssa. ja. Nämä toimisivat inspiraation lähteenä40
  • 40. Juttusarja on tapa tuoda Aalto-yliopisto ja neita aikaansaamalla talkoisiin saisi var- sen alumnikuntaa suuremman yleisön tie- masti hyvää porukkaa. Alumnitoiminta on toisuuteen sekä tuoda esiin alumni-kon- isänmaallinen teko maassa, jossa yliopis- septi ja saada alumnikuntaa pohtimaan to on valtiollisessa omistuksessa ja halli- suhdettaan vanhaan opinahjoon. Haasta- tus laatii muutokset yliopistorakenteissa. teltavia voisivat olla sekä korkean profii- Esimerkki tällaisesta toiminnasta on uu- lin suomalaiset vaikuttajat, että tavalliset den visuaalisen ilmeen ja käyttöliittymän kansalaiset eri aloilta. Pitemmällä tähtäi- luominen yliopiston alumnitietokannalle. mellä samanlaista juttusarjaa voisi jatkaa Yliopistolle tehdyt projektit ovat alum- yliopiston sisäisessä viestinnässä. neille ja heidän yrityksilleen myös arvok- kaita referenssejä.3 . sisäinen mAster clAss 5 . vuoden Alumni – muutAKin Kaikkien Master Class tilaisuuksien ei tar- Kuin nimiKe vitsisi olla suuria massatapahtumia luo- dakseen rikastuttavia vuorovaikutuksen Vuoden alumni voisi olla muutakin kuin ilmapiirin. Avausluentosarjan jälkeen voi- kunnianimi. Se voisi olla ”kova juttu” niin si pitää yliopiston sisäiseen kehitykseen opiskelijoiden kuin muiden alumnien sil- suunnattuja sarjoja. Ulkomaisissa huip- missä. Vuoden alumni voidaan pyytää pi- puyliopistoissa tutkivia ja opettavia Aal- tämään luentosarja ja toimimaan laajem- to-yliopiston alumneja voisi kutsua kerto- min yliopistonsa lähettiläänä ja edustaja- maan suomalaisille kollegoille ja opiskeli- na. Nykyisin vuoden alumnit nimeää lau- joille kokemuksiaan siitä, miten maailman takunta, ja on pitkälti alumnin omasta ak- huippuyliopistot oikeasti toimivat. Kes- tiivisuudesta kiinni, mitä hän roolissa te- kustelua voi myös käydä siitä, mitä suo- kee. malaisuus merkitsee akateemisessa maa- ilmassa, ja mikä tulee olemaan Aalto-yli- opiston menestyksen malli tulevaisuudes- 6 . pyöreän pöydän ritArit sa. On tärkeä saada yliopiston professorit ja muu henkilökunta innostumaan alum- Aalto-yliopisto voisi toimia kokoon- nitoiminnasta. Heidän sitouttamisensa on kutsujana pyöreän pöydän keskusteluil- todella merkittävä asia. le, joissa eri alojen huiput kerääntyisivät pohtimaan ajankohtaisia asioita. Aiheita olisivat esimerkiksi nuorten pahoinvoin-4 . Alumnien osAAmisen hyö- ti, uusiutuvien energiamuotojen hyödyn- dyntäminen AAlto-yliopis- täminen Suomessa, eri alojen kilpailuky- to ”tAlKoissA” ky tai yliopistokoulutuksen kehittäminen tulevaisuuden työelämän haasteita parem- Aalto-yliopiston alumneja on lähes joka min huomioivaksi. alalla. Monet tunnetut ja vähemmän tun- netut alumnit voisivat haluta antaa aikaa ja Tämä on tapa edistää etenkin yliopiston osaamistaan yliopiston hyödyksi. He sai- kolmannen tehtävän toteutumista. Kes- sivat julkisuutta sekä työllä että itse teolla kustelut, niiden aiheet ja lopputulokset, – antamalla yhteiseen hyvään. Oikeanlai- olisivat näkyvä kannanotto. Keskuste- sella julkisuudella ja pieniä sosiaalisia pai- luista voisi syntyä yllättäviäkin ratkaisu- ja, joista olisi hyötyä maanlaajuisesti. 41
  • 41. 7 . KluBitoiminnAn tuKeminen 9 . AlumnitoiminnAn näKyvyy- den pArAntAminen opisKeli- Yliopistojen alumnitoiminta on pitkälti joiden KesKuudessA jalkautettu klubeille, alumnikilloille ym. Tämä on luonnollista, koska alumnikunta Alumnitoiminta on parhaimmillaan luon- on niin suuri ja ihmiset assosioituvat vain nollinen osa yliopiston arkea. Alumneil- pieneen osaan yliopistoa. Klubitoiminnan la voisi olla uuden yliopiston tiloissa oma tueksi voitaisiin laatia työkaluja ja suuri- paikka: sali, rakennus tai kahvila, johon en amerikkalaisten yliopistojen esimer- he ovat aina tervetulleita. Alumnit olisi- kin mukaisesti viitekehys ruohonjuurita- vat enemmän mukana opetuksessa men- son toiminnan toteuttamiseen. Klubeille toreina, vierailijaluennoitsijoina, case-esi- tarjottaisiin apua hallinnollisten tehtävien merkkien elävöittäjinä ja etenkin erilai- hoitoon, materiaaleja, joilla lähestyä mui- sissa uraneuvontatilaisuuksissa. Tätä toi- ta alumneja, ideoita toimintaan ja tukea ta- mintaa on jo, mutta siihen ei kannusteta pahtumien järjestämiseen. systemaattisesti yliopiston puolesta. Mitä enemmän kontaktia opiskelijalla on opis- keluvaiheessa alumneihin, sitä enemmän 8 . AlumnitietoKAntA on Arvo- hän haluaa itse antaa takaisin valmistu- KAs työKAlu misen jälkeen. Verkostoituminen alkaa jo ensimmäisinä opiskeluvuosina. Yhteistyö Mitä kattavampi ja helppokäyttöisempi ylioppilaskuntien kanssa voisi olla nykyis- alumnitietokanta ja – ekstranetti on, sitä tä kiinteämpää. Toiminnan tulee tavoittaa parempi. Tietokannasta hyötyvät kaikki myös tutkijaopiskelijat ja tätä kautta se osapuolet. Alumnit voivat löytää ja pitää hyödyttää myös Aalto-yliopiston tutki- yhteyttä vanhoihin opiskelukavereihin, musyhteistyön kehitystä. hyödyntää tietokantaa esimerkiksi rekry- toinnissa ja yhteistyökumppaneiden haus- sa tai kertoa sivuillaan omasta urakehityk- 10 . älyKKäät AAlto- yliopisto sestään ja osaamisprofiilistaan. Yliopis- logotuotteet ton tutkijat ja professorit voivat löytää tätä kautta yhteistyökumppaneita, vierai- Monissa yliopistoissa koulun logolla ja/tai levia luennoitsijoita ym. Tietokanta voisi tunnuksella varustetut tuotteet ovat arki- olla myös opiskelijoille avoin, mikä hel- päivää. Alumnit (etenkin vastavalmistu- pottaisi yhteyksien luomista alumneihin. neet) ovat osa yliopiston brändäystoimin- On tärkeää, että alumnien profiileissa käy taa ja näkyvyyden rakentamista. Hyvän- ilmi, minkä takia he ovat kiinnostuneita näköisten ja hyödyllisten Aalto-yliopis- alumnitoiminnasta. Alumnitietokanta on ton tuotteiden suunnittelu ja myynti on vastine Facebookin ja LinkedInin tapai- luonteva osa uuden yliopiston imagonra- sille avoimille palveluille. Sen kautta myös kentamista. Tuotteissa ei tarvitsisi tuoda yliopisto hyötyy jäsenistön keskinäisestä ilmi pelkästään Aalto-yliopisto kattobrän- verkostoitumisesta. diä vaan myös eri korkeakouluja eli HSE, TKK ja TaiK erikseen.42
  • 42. 11 . oBAmA- tyylistä vArAin- hAnKintAA Obaman vaalikampanja oli keskeisesti Internet-kampanja. Kampanjassa tutuksi tulleesta ruohonjuuritason varainhankin- tamallista kannattaa ottaa oppia. Se koos- tui lähes kokonaan noin 25 dollarin lah- joituksista tavallisilta ihmisiltä. Suomen nykyinen verolainsäädäntö ei houkuttele lahjoittamaan suuria summia, mutta pie- nistä, esimerkiksi 20–50€ lahjoituksista kertyy jo melkoinen summa, jos lahjoit- tajia on paljon ja heitä inspiroidaan anta- maan rahaa heitä lähellä oleviin kohteisiin. Alumniverkoston sivuilla voisi olla yksin- kertainen linkki, jonka kautta on helppo lahjoittaa rahaa yliopistolle.12 . riittävästi resurssejA Alumnitoiminnan tulisi palvella nykyis- tä paremmin eri profiilien alumneja, ja alumnitoimintaa ja sen kehittämistä tu- lee tarkastella osana yliopiston strategi- aa. Vapaaehtoisvoimin tapahtuvan alum- nitoiminnan tuen voi hajauttaa laajemmin osaksi koko organisaatiota. Laitoksilla oli- si tällöin omat, nimetyt alumniyhteyshen- kilöt. Alumnitoimistolla pitää olla aikaa ja mahdollisuus keskittyä muuhunkin kuin hallinnollisiin tehtäviin. Työntekijöitä tar- vitaan lisää ja heillä täytyy olla mandaat- ti yliopistolta – vastuu prosessien kehittä- misestä ja ammattimaisemman toiminnan edellytyksien luomisesta. 43
  • 43. lähteettkk:n alumnisivuthttp://alumni.tkk.fi/fi/hse:n alumnisivuthttp://www.hse.fi/FI/alumni/taikin alumnisivuthttp://www.taik.fi/alumni/design FactoRYwww.aaltodesignfactory.fiuRapalveluita alumneillehttp://www.insead.fr/Alumni/career_services/index.cfmBaBson Rocket pitch eventhttp://www3.babson.edu/ESHIP/outreach-events/rocketpitch.cfmmit volunteeR toolkithttps://alum.mit.edu/volunteering/VolunteerTools/ClassVolunteerToolkit/liveRpool univeRsitY inteRnational amBassadoRshttp://alumni.liv.ac.uk/NetCommunity/Page.aspx?pid=240&srcid=279waRwick connectivehttp://www2.warwick.ac.uk/services/development/warwickconnective/pRoject manageRs’ cluBhttp://www.projectmanagersclub.fi/stanFoRd e310 kuRssihttp://me310.stanford.edu/08-09/index.phphaRvaRd Business school alumnitoimintahttp://www.alumni.hbs.edu/case inteRnationalwww.case.org
  • 44. rAportissA Käytettyjä lyhenteitäBBA = Bachelor of Business AdministrationBScBA = Bachelor of Science in Business AdministrationCASE = Council of Advancement and Support of EducationE310 = Stanford Engineering 310: Global Team-Based Innovation kurssiEMBA = Executive MBA (Master of Business Administration)FIMECC = Finnish Metals and Engineering Competence ClusterHBS = Harvard Business SchoolHEKO = Helsingin Ekonomit ryHIIT = Helsinki Institute for Information TechnologyHSE = Helsinki School of Economics, Helsingin kauppakorkeakouluHY = Helsingin yliopistoIMD = International Institute for Management DevelopmentJOKO = HSE Executive Education johdon koulutusohjelmatKTH = Kungliga Tekniska HögskolanKTK = Kauppatieteiden kandidaattiKTM = Kauppatieteiden maisteriMBA = Master of Business AdministrationPDP = Product Development Project, Tuotekehitysprojekti-kurssiPMC = Project Managers’ Club, Projektipäälliköiden klubi ryTaiK = Taideteollinen korkeakouluTKK = Teknillinen korkeakouluTTY = Tampereen Teknillinen yliopisto
  • 45. liitteetSeuraavissa taulukoissa on yliopistojen alumnikoordinaattorien haastattelujen tiivistelmät. Suoma-laisista yliopistoista on Aalto-yliopiston korkeakoulujen lisäksi mukana Helsingin yliopisto. Ul-komaalaisista haastateltiin sveitsiläinen International Institute of Management Development IMD,Kungliga Tekniska Högskolan KTH ja Liverpool University.IMD on maailman kansainvälisimpiin lukeutuva business-yliopisto ja KTH puolestaan Ruotsin joh-tava teknillinen korkeakoulu. Liverpool University valittiin, mukaan koska sen alumnitoiminta onmonipuolista, ja se on kehittynyt huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana yliopiston strate-giamuutoksen myötä. 1 . miKä on olennAistA AlumnitoiminnAssA? tkk Alumnitoiminnassa olennaista on yhteyden säilyttäminen korkeakouluun läpi elämän ja alumnitoiminnan strategisen merkityksen ymmärtäminen. TKK:n alumnitoiminta pyrkii tarjoamaan jäsenilleen mahdollisuuden säilyttää yhteys sekä korkeakouluun että muihin TKK:n kasvatteihin. Lisäksi pyrimme pitämään alumnimme ajan tasalla korkeakoulun toiminnasta ja kuulumisista se- kä sitouttamaan ja osallistamaan kasvatit korkeakoulun toimintaan ja sen kehit- tämiseen. Alumnien ja opiskelijoiden vuorovaikutus on myös tärkeä osa alumni- toimintaa. Tätä pyrimme edistämään muun muassa mentorointiohjelman kautta, tekemällä yhteistyötä ura- ja rekrytointipalvelujen kanssa, kutsumalla alumneja vieraileviksi luennoitsijoiksi TKK:lla sekä käyttämällä alumneja TKK:n mark- kinointiin ja opiskelijarekrytointiin. Monenlaiset tutkimusyhteistyöhankkeet kuuluvat myös alumnitoiminnan piiriin. Myös itsensä kehittämisen mahdollisuudet erilaisten palveluiden, kuten tapah- tumien, seminaarien sekä jatko- ja täydennyskoulutuksen kautta on tärkeää jä- senillemme. TKK:n sisällä toimivat pienemmät, alakohtaiset alumniklubit ja – yhdistykset ovat myös erittäin tärkeä osa TKK:n alumnitoimintaa, koska ne pystyvät tarjo- amaan kohdistetummin eri segmenteille ja eri tarpeisiin toimintaa, tilaisuuksia ja jäsenetuja. Alumniklubien ja – yhdistysten kanssa pyritään tekemään tiiviisti yhteistyötä.
  • 46. 1 . miKä on olennAistA AlumnitoiminnAssA?Hse Olennaista on tarjota alumneille mahdollisuuksia itsensä ja liiketoiminnan kehit- tämiseen ja verkostoitumiseen. HSE:n vahvuutena on säännöllinen yhteydenpi- to, vahvat perinteet tilaisuuksien järjestämisessä ja ajankohtaisen kauppatieteel- lisen koulutuksen tarjoaminen. Alumnirekisteri on toiminnan tärkein työväline. Yhteistyö muiden yksiköiden ja yhteisöjen kanssa on tiivistä sillä alumnitoimin- ta on yliopistolle tärkeä linkki yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään.taik Yhteydenpito korkeakoulun ja alumnien välillä on alumnitoiminnan olennaisin tekijä. Verkottuminen, TaiKin henkilökunnan, opiskelijoiden ja entisten opis- kelutoverien tapaaminen erilaisissa tilaisuuksissa on alumneille hyvin tärkeää. Alumnit tekevät yhteistyötä korkeakoulun kanssa muun muassa opetuksen, tut- kimuksen, näyttelytoiminnan ja rekrytoinnin puitteissa. Korkeakoulun alum- neille tarjoamat palvelut ja niiden kehittäminen ovat niin ikään merkittävä mo- tivaatiotekijä toiminnassa mukanaololle ja siihen liittymiselle.HeLsinGin Koko yliopiston yhteiskunnallinen vuorovaikutus on kaikkein tärkeintä, sillä seYLiopisto sisällyttää kaikki muut alumnitoiminnan vaikutukset: alumnien ja yliopiston nä- kyvyyden, yliopiston toiminnan vaikuttavuuden, opintojen työelämärelevanssin ja varainhankinnan. Alumnien kautta yliopisto toimii yhteiskunnassa ja alumni- toiminnassa on olennaista, että se on kaikkia osapuolia hyödyttävää toimintaa. Alumnitoiminta voi ottaa niin monta eri muotoa, että on vaikeaa sanoa, mikä niistä on yliopistotasolla kaikista merkittävin. Tämä vaihtelee sen mukaan, mistä näkökulmasta toimintaa katsoo. Opiskelijoiden yhteydet työelämään, verkos- toituminen ja työllistyminen ovat äärettömän tärkeitä asioita. Tarpeet ja pai- notukset vaihtelevat kuitenkin tiedekunnittain. Esimerkiksi lääkäreillä ei ole työllistymisongelmia eikä heille tarvitse kertoa työelämästä samalla tavalla kuin vaikkapa humanisteille, joille tämän tyyppinen ohjaus on taas tärkeämpää. Onnistunut toiminta vaatii sisällön tiedekuntien puolelta. Alumnitoiminta sai al- kunsa alumnien tarpeista ja kiinnostuksesta, ei yliopiston johtamana prosessina. Näin on tapahtunut myös laitostasolla. Helsingin yliopiston kaltaisessa isossa ja monialaisessa yliopistossa alumnikunta on suuri, eikä heitä voi yrittää tavoittaa samalla viestillä. Tavoittelemme sateenvarjomallia, jossa alumneilla on tiettyjä yhteisiä asioita ja lisäksi tiedekuntatasolla omaa toimintaa.
  • 47. 1 . miKä on olennAistA AlumnitoiminnAssA?imD Oppiminen ja verkostoituminen ovat avainasioita. IMD näkee alumniverkoston platformina – tapana pitää yhteyttä ja jakaa kokemuksia, sekä Internetin väli- tyksellä että tapahtumissa paikan päällä. Suurin osa alumneista suosii paikallista opetusta jossain tietyssä maassa tai alueella maailmanlaajuisesti. Alumneilla on mahdollisuus laajentaa henkilökohtaista ja ammatillista verkos- toaan IMD Alumni Networkin kautta. Verkosto on siis arvokas voimavara lii- ketoiminnan näkökulmasta.ktH Tärkeintä on, että on jotain mitä tarjota alumneilla – mitä he saavat toiminnasta? Palautteen saaminen ja urakertomukset ovat myös tärkeitä yliopiston kehitys- ja markkinointitoiminnalle. Eri alumniryhmillä (vastavalmistuneet, eläkeikäiset ym.) ovat erilaiset kiinnostuksen kohteet. Alumnitoiminnan näkyvyys opiskelijoiden keskuudessa on tärkeää ja KTH:lla esimerkiksi kaikki uudet työpaikkailmoitukset ovat myös opiskelijoiden nähtä- vissä. Teemme yhteistyötä yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen kanssa uusien nuorille alumneille suunnattujen palveluiden luomiseksi.LiVerpooL Alumnisuhteissa tärkeintä on viestintä. Aalto-yliopisto on onnekkaassa asemas-uniVersitY sa, jos se huomioi alumniasiat strategiassaan alusta lähtien. Tätä voisi pitää par- haana käytäntönä, koska monet yliopistot joutuvat näkemään suuren vaivan suhteiden uudelleen luomiseen. Täytyy miettiä, millainen paikka yliopistolla on alumnin elämässä. Yliopisto on kasvattaja ja voi auttaa heitä edistämään uriaan. Alumnitoiminta on parhaimmil- laan monimuotoista – tuutorointia, yhteydenpitoa kavereihin, jatkuvaa henki- lökohtaista ja ammatillista kehitystä, yliopiston markkinointia ja opiskelijoiden rekrytointia, sekä tutkimusyhteistyötä. Alumnit voidaan mobilisoida yliopiston puolestapuhujiksi ja suosittelijoiksi. On tärkeää, että alumnilla on –lämpimiä– tunteita yliopistoa kohtaan. Uuden varakanslerin myötä Liverpool University on suhtautunut proaktiivi- semmin alumnitoimintaan viimeisen viiden vuoden aikana. Alumnisuhteiden kehittämisen potentiaalin on tunnistettu. Yliopiston johdon päätös ja sitoutu- minen mahdollistivat kehityksen.
  • 48. 2 . montAKo AlumniA yliopistollA on? KuinKA AKtiivisiA he ovAt? miten AKtiivisuuttA mitAtAAn?tkk TKK:lta on kaiken kaikkiaan valmistunut noin 40 000 kasvattia. TKK:n alum- niyhteisöön, PoliAlumniin, liittyneitä jäseniä on yli 11 000. Alumniverkosto- palvelun käyttäjiä näistä on noin 7 000 alumnia ja PoliAlumni –tiedotteen tilaa- jia noin 6 700. Kaikki jäsenemme liittyvät itse yhteisön jäseneksi, ja sen jälkeen määrittävät miten ovat kiinnostuneita osallistumaan alumnitoimintaan, ja mitä palveluja haluavat käyttää. Näitä he voivat tietysti muuttaa myös jälkeenpäin. TKK:n alumnit ovat erittäin aktiivisia ja osallistuvat mielellään monenlaiseen toimintaan, muun muassa tilaisuuksissa puhujina. Mentorina toimimisesta kiin- nostuneita on yli 1 000 alumnia tietokannassamme. Myös TKK 100 -alumnijuh- laan osallistui yli 1 000 alumnia. Aktiivisuutta mitataan muun muassa kaksi kertaa vuodessa tehdystä tietokanta- raportista, josta seuraamme alumniverkoston sisäänkirjautumisia, uusien jäsen- ten määrää, kontaktipyyntöjä, tiedotteiden tilausmääriä, tietojen päivitystä sekä tilaisuuksiin osallistumista. Lisäksi kaikenlainen aktiivisuus ja kontaktit kirja- taan ylös tietokantaan ja ns. aktiivisten alumnien VIP-listaa ylläpidetään.Hse 9 200 rekisteröitynyttä (24 000 valmistunutta vuodesta 1911 lähtien). Alumni- viestintä tavoittaa noin 9 000. Useimmilla vuosikursseilla on aktiivinen juhlatoi- mikunta, mentorointiin osallistuu joka vuosi noin 40 alumnia, tohtori- ja yrit- täjäalumniverkostoissa on noin 200 alumnia. Lisäksi yli 2000 alumnia osallistuu tilaisuuksiin vuosittain. Aktiivisuutta mitataan osallistumisella toimintaan.taik TaiKilla on noin 1 700 rekisteröitynyttä alumnia. Aktiivisuutta mitataan pää- asiassa osoitetietojen ajantasaisuudella. Alumnit päivittävät postiosoitteitaan melko aktiivisesti niiden muuttuessa. Sähköpostitse tavoitetaan noin puolet alumneista. Sähköpostiosoitteen muutoksista ilmoitetaan hitaammin, eikä iäk- käimmillä alumneilla yleisesti ole sähköpostia käytössään.
  • 49. 2 . montAKo AlumniA yliopistollA on? KuinKA AKtiivisiA he ovAt? miten AKtiivisuuttA mitAtAAn?HeLsinGin Helsingin yliopiston alumniyhdistys on yliopiston toiminnasta itsenäinen, re-YLiopisto kisteröitynyt yhdistys. Se perustettiin vuonna 1990, jolloin se oli alun perin Hel- singin yliopiston seniorit ry. Heillä on noin 2 100 jäsentä. Heillä on valtuuskunta sekä hallitus. Hallitus johtaa toimintaa, kun taas valtuuskunta on korkeamman profiilin ryhmä, joka vastaa toiminnan suuremmista linjoista. Yhdistyksen 30 euron vuosimaksua vastaan alumni saa jäsenetuina muun muassa Yliopisto-leh- den ja jäsenkirjeen kahdesti vuodessa. Vuosimaksun maksaminen kertoo sitou- tumisesta ja aktiivisuudesta. Lisäksi yliopistolla on ilmainen sähköinen jäsenrekisteri/verkosto, johon toi- vomme kaikkien alumnien liittyvän. Sitä kautta välitämme sähköistä uutiskir- jettä neljää kertaa vuodessa. Verkostoon kuuluu 4 500 alumnia eli vain pieni osa yliopiston 175 000 alumnista. Nykyinen tietokantajärjestelmä antaa tietoja, joita seuraamme aktiivisesti, muun muassa siitä monta kertaa on järjestelmään on kir- jauduttu sisään, muutettu profiilia, kuinka monta kontaktia alumneilla on ym. Vähitellen tietoisuus alumnitoiminnasta yliopiston sisällä on kehittymässä, pit- kälti sitä myötä, että yliopiston johto on tarpeeksi kauan puhunut asiasta. Yli- opistolla on paljon erilaista alumneille suunnattua toimintaa, mutta ei ole tarkkaa tietoa, kuinka suuren osan alumneista toiminta tavoittaa. Tietyillä laitoksilla ja osakunnilla sekä ylioppilaskunnan vanhoilla aktiivijäsenillä on alumnitoimintaa. He toimivat itsenäisesti ja me emme kilpaile keskenään. Esimerkiksi osakuntien senioritoiminta alkoi jo ennen toista maailmansotaa eli heillä on pitkät perinteet. Alumnitiimillä ei ole tarvetta pyrkiä ohjaamaan tätä toimintaa. Yliopiston tapahtumakalenteria ja alumnirekisterin tapahtumakalenteria ei tois- taiseksi ole linkitetty keskenään eli tarkkaa tietoa alumnien osallistumisesta yli- opiston tapahtumiin ei ole saatavilla. Lisäksi esimerkiksi Studia Generalia- lu- ennoille osallistujat ovat lähinnä alumneja, mutta koska tilaisuuksiin ei oteta il- moittautumisia, meillä ei ole tilastoja alumnien aktiivisuudesta. Tällä hetkellä sähköisessä uutiskirjeessä on koko yliopiston uutisia sekä uuti- sia kampuksittain, eli niitä on neljää erilaista. Tämä on järjestetty samalla tavalla kuin koko yliopiston viestintäosasto. Yliopiston viestintäosaston asiantuntemus onkin tässä asiassa tärkeää, ja teemme heidän kanssa hyvää yhteistyötä. Uutis- kirje kehittyy edelleen, mittareita menestykselle ei vielä varsinaisesti ole. Tois- taiseksi 5 000 alumnista vain yksi ihminen on pyytänyt pois listalta. Sähköisillä uutiskirjeillä on vaikutus myös alumnien aktiivisuuteen. Saman tien kuin kirje lähtee, kirjautumisten määrä rekisteriin kasvaa.
  • 50. 2 . montAKo AlumniA yliopistollA on? KuinKA AKtiivisiA he ovAt? miten AKtiivisuuttA mitAtAAn?imD IMD:n tietokantaan on rekisteröitynyt yli 60 000 alumnia. Alumnit lisätään tie- tokantaan automaattisesti valmistumisen yhteydessä, mutta heillä on mahdolli- suus jättäytyä pois toiminnasta. Alumnit ovat todella merkittävä maailmanlaajuinen ryhmä, ja monet heistä ovat hyvin korkean profiilin asemissa. Tällä hetkellä noin puolet alumneista on ak- tiivisia jollain tasolla, tarkoittaen, että alumnitiedotteet saavuttavat heidät. Olisi erittäin hyvä saada luotettava mittari aktiivisuudelle.ktH KTH:lla on noin 60 000 joista 8 500 on alumnitietokannassa (1983 jälkeen val- mistuneita). KTH on yrittänyt parantaa näitä lukuja PR- ja markkinointitoimil- la. Aktiivisuutta mitataan tietokantakirjautumisten määrän, tiedotesähköpostin liitteiden avausprosentin ja tapahtumien osallistumisprosenttien avulla.LiVerpooL Yliopistolla on noin 150 000 alumnia, joista 90 000 on osoitettavissa ja saavatuniVersitY alumnilehden. Liverpool University kuuluu Russell Group-ryhmään (mukana on myös muun muassa Cambridge, Oxford, Warwick ja Leeds yliopistot). Näi- den yliopistojen alumnikoordinaattorit tapaavat kolme kertaa vuodessa teke- mään toimintansa benchmarking-vertailua. He aloittivat vastikään myös aktii- visuustason mittaamisen asteikkoa käyttäen. Aktiivisuuden mittareina toimivat muun muassa alumnikyselyihin vastaaminen ja lehden tavoittaminen.
  • 51. 3 . miten AlumnitoiminnAn menestystä mitAtAAn?tkk Alumnitoiminnan menestystä mitataan ja arvioidaan vuosittain erilaisten luku- jen kautta esimerkiksi uusien jäsenten lukumäärällä, mentorointiohjelmaan, ti- laisuuksiin ja tapahtumiin osallistuneiden lukumäärällä sekä yhteydenottojen ja palautteen mukaan. Pyrimme tekemään palautekyselyn aina tapahtumien jäl- keen sekä aina mentorointiohjelman päätyttyä. Pyrimme myös vertaamaan toimintaamme muiden Suomen yliopistojen alum- nitoimintoihin olemalla mukana kansallisessa alumnitoimijoiden verkostossa ja ohjausryhmässä, pohjoismaisiin yliopistoihin olemalla mukana NARN-verkos- tossa ja seminaareissa sekä Nordic Five Tech –yhteistyössä ja muihin eurooppa- laisiin yliopistoihin osallistumalla CASE-seminaareihin. Aalto-yliopiston alumnitoiminnan suunnittelua varten olemme tekemässä yh- teistyössä Taikin ja HSE:n kanssa laajaa alumnikyselyä vuoden 2009 aikana.Hse Osallistumisaktiivisuutta ja tapahtumien määrää seurataan asiakkuudenhallin- tajärjestelmässä. Lisäksi kerätään palautetta tapahtumista. Teemme myös aktii- vista benchmarkkausta muihin yliopistoihin. Jatkossa menestystä mitataan sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla.taik Alumnitoiminnan menestystä on mitattu alumneille tehdyllä kyselyllä, jossa kartoitettiin alumnien toiveita ja näkemyksiä toiminnan onnistumisesta. Myös alumnien aktiivisuutta voidaan pitää toiminnan menestyksen mittarina. Alum- nit osallistuvat aktiivisesti esimerkiksi erilaisiin korkeakoulun järjestämiin ta- pahtumiin. Liittymisaktiivisuus on niin ikään keskeinen alumnitoiminnan tun- nettavuuden mittari.
  • 52. 3 . miten AlumnitoiminnAn menestystä mitAtAAn?HeLsinGin Tavoitettujen ja aktiivisten alumnien määrä on absoluuttinen mittari. Ihmiset,YLiopisto jotka haluavat tavalla tai toisella mukaan osoittavat, että toiminta on kiinnosta- vaa heille. Asenteet ovat kehittymässä ja se käy ilmi myös tiedekuntien edusta- jien kanssa käydyissä keskusteluissa. Monissa laitoksissa on järjestetty tai ollaan järjestämässä tilaisuuksia alumneille. Koko yliopiston tason alumnitoiminnan sateenvarjomallista puhuessa korostu- vat asiat kuten järjestelmä ja viestien lähettäminen. Kuitenkin varsinaiset tapah- tumat, joissa ihmiset tapaavat, ovat ydinasia. Varainhankinnan puolella voidaan toiminnan menestystä mitata euroina, mutta tämäkään ei ole yksiselitteistä ja raha ei voi olla alumnitoiminnan menestyksen yleismittari. Emme vielä tunne yliopiston alumnitoiminnan kokonaiskuvaa. Tavoite on olla tiedotusyhteydessä kaikkiin yliopiston piirissä oleviin alumnneihin. Alumnikyselyitä teetetään silloin tällöin. Ongelmallista on, että niiden myötä odotustaso nousee. Alumnit ovat niin heterogeeninen ryhmä, että kaikkien toi- veita ei voida toteuttaa. Kyselyitä on parasta tehdä sitä myötä kun on tarjonta kehittyy, jottei toiminnasta välity huono kuvaa.imD IMD on kartoittanut alumnien kiinnostuksen kohteita ja preferenssejä kyselyil- lä. Monilla alumneilla on opiskelutaustansa ansiosta pääsy myös muiden bu- siness yliopistojen alumnitoimintaan ja –verkostoihin ja siten koko ryhmälle mahdollisesti hyödyttävään tietoon. On kiinnostava kuulla, mitä alumnipalve- luita he ovat käyttäneet, miten palvelut olivat muotoiltu, mistä he pitivät ja mi- tä palveluita muut verkostot tarjoavat. Esimerkiksi tarjoavatko muut yliopistot etäyhteyden niiden nettitietokantoihin.ktH Osallistumisprosentit ovat onnistumisen tärkein mittari. Alumnitoimisto ei it- se järjestä paljon toimintaa, vaan tarjoaa tukea ihmisten ja tapahtumapaikkojen löytämiseen, kutsujen lähettämiseen ym. KTH:lla on 20 alumniklubia, jotka toi- mivat vapaaehtoisvoimin. Alumnitoimisto tapaa heitä kahdesti vuodessa. Alum- niorganisaatiota uudelleen järjestetään syksyn 2008 aikana, ja siitä muodostuu uusi yksikkö yliopiston urapalveluiden kanssa.LiVerpooL Aktiivisuustason mittaukset ja vertailu muihin yliopistoihin ovat menestyksenuniVersitY mittarit. Olemme kehittäneet opiskelijoiden ja laitosten tietoisuutta alumnitoi- minnasta olemalla aktiivisemmin heihin yhteydessä. On tärkeää vakuuttaa aka- teemiset kollegat ja henkilökunta alumnisuhteiden tärkeydestä.
  • 53. 4 . millAiset resurssit AlumnitoiminnAlle jA sen Kehittämiselleon? (henKilöstö, Budjetti, muu)tkk TKK:lla on lokakuusta 2008 asti työskennellyt kokopäiväisesti kolme henki- löä alumnitoiminnassa sekä yksi osa-aikainen sihteeri. Alumnitoiminnan vuo- sibudjetti on noin 45 000 euroa, joka ei sisällä palkkakustannuksia. Alumnitie- tokantamme sekä alumniverkostopalvelu vie vuositasolla noin puolet budjetis- tamme. Tämän lisäksi alumnipostitukset ja mentorointiohjelma ovat suurimmat kuluerät. Alakohtaiset alumniklubit- ja yhdistykset eivät pääasiassa saa rahallista tukea yliopistolta vaan he rahoittavat toimintansa muuten ja toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoisperiaatteella. Alumnitoiminta toimii TKK:lla osana Innovaatiokes- kusta yhdessä ura- ja rekrytointipalveluiden ja varainhankinnan kanssa.Hse HSE:n alumnitoiminnan toimijoita ovat seuraavat: • Alumnikoordinaattori, joka on myös CRM-järjestelmän pääkäyttäjä ja valtakunnallisen alumnitoiminnan verkoston puheenjohtaja. • Viestintäsihteeri, joka työskentelee osa-aikaisesti alumnitoiminnan paris- sa. • Varainhankintapäällikkö tukee alumnikoordinaattoria strategisessa suun- nittelussa. • Markkinointi- ja viestintäpäällikkö on yksikön esimies ja alumnihallituk- sen jäsen. • Alumnihallitus tukee alumnitoimintaa ja tuo esiin alumnien odotuksia ja tarpeita. Vuosibudjetti on palkkakulujen lisäksi noin 30 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi sidosryhmälehdenpostituksiin kuluu n. 13 000 euroa vuodessa.taik Taideteollisessa korkeakoulussa alumnitoimintaa koordinoi osa-aikainen alum- nikoordinaattori (noin 10 % viestintäsuunnittelijan työajasta). Alumnitoimin- nan vuosibudjetti 10 000 euroa kuluu pääasiallisesti sidosryhmälehden posti- tuksen kustannuksiin.
  • 54. 4 . millAiset resurssit AlumnitoiminnAlle jA sen Kehittämiselleon? (henKilöstö, Budjetti, muu)HeLsinGin Alumnitoiminta on osa yliopiston yhteiskuntasuhteita. Tämä ei ole varsinai-YLiopisto nen toimintayksikkö, mutta pitää sisällään varainhankinnan ja muita toiminto- ja. Tällä hetkellä resurssitilanne on parempi kuin koskaan ja kehittyy edelleen. Yliopiston tasolla alumnitoiminnasta vastaa 1,5 työntekijää. Alumnikoordinaat- torin lisäksi yliopistolla on alumniasiamies, jonka palkka tulee puoliksi alum- niyhdistykseltä, missä hän toimii toiminnanjohtajana. Lisäksi osassa tiedekun- nista on henkilöitä, joiden työnkuvaan kuuluu pienenä osana alumnisuhteiden hallinta. Tiedekuntatasolle on tulossa lisää tällaisia yhteyshenkilöitä ja pyrimme tukemaan laitoksia tässä työssä. Yliopistotason alumnibudjetti on noin 150 000 euroa mukaan lukien 1,5 henki- lön palkat, tietokantajärjestelmän ja toimintamenot. Alumnikunta on niin suu- ri, että heille on vaikea järjestää omia tapahtumia ja lisäksi yliopistolla on pal- jon alumneille avoimia tapahtumia. Sen vuoksi alumnitiimin työn pääpaino ei ole tapahtumien järjestämisessä eikä siihen kulu paljon rahaa. Edellisen lisäksi alumniyhdistyksellä on oma budjettinsa. Alumnitoiminnasta tiedotetaan melko satunnaisesti ja vähän opiskelijoille opis- keluvaiheessa. Niillä aloilla, joilla alumnitoiminta on aktiivista, näkyvyys opis- kelijoiden keskuudessa on parempaa. Esimerkiksi valtio-opin johdantokurssilla opiskelijat vierailevat yrityksissä, joissa on saman alan ihmisiä töissä ja tekevät siitä raportin. Tällainen toiminta tekee opiskelijoille alusta asti selväksi että ”te olette osa tätä yhteisöä ja tulette kuulumaan siihen elinikäisesti”. Samantyyppi- siä käytäntöjä on muuallakin lisääntyvissä määrin.imD IMD:n alumnitoiminnalla on kolme työntekijää - kaksi kokoaikaista ja yksi osa- aikainen. Alumnitoiminnan vuosibudjetti on >200 000 Sveitsin frangia (≈121 000 euroa). Alumnit ovat perustaneet 48 klubia. Nämä ovat itsenäisiä kokonai- suuksia, jotka eivät saa rahallista tukea yliopistolta vaan järjestävät omia tapah- tumiaan. Alumnitoiminnasta on kehittymässä integroidumpi osa yliopiston strategia pro- sessia. IMD sai uuden presidentin syksyllä 2008, ja uusi alumnitoiminnan huo- mioiva strategia on työn alla.ktH Alumnitoimisto on osa yliopiston Corporate Affairs-osastoa. KTH:lla on alum- nipuolella 3,5 työntekijää. Uusia lisäyksiä ovat olleet virka markkinointipuolel- la ja yhteistyö varainhankinnan kanssa. Vuosibudjetti on noin 1 500 000 SEK (160 000 euroa).
  • 55. 4 . millAiset resurssit AlumnitoiminnAlle jA sen Kehittämiselleon? (henKilöstö, Budjetti, muu)LiVerpooL Liverpool Universitylla on iso tiimi, mutta ihmisiä ei ole koskaan tarpeeksi. KununiVersit uusi hanke aloitetaan, tehdään esitutkimus. Jos se osoittaa, että toimintaa kan- nattaa jatkaa, uudesta hankkeesta tulee ydintoimintaa, mikä yleensä vaatii uuden työntekijän johtamaan sitä. Yksi tiimin avaintehtävistä on tiedonhallinta. Klubit ja toimikunnat koostuvat vapaaehtoisista. Yliopiston uusi corporate plan on pohjana alumnitoiminnan uuden mission, vision ja strategian laatimiselle. Nämä keskittyvät alumnien määrän kasvattamiseen ja vuorovaikutuksen laa- dun kehittämiseen. Alumnisuhde-tiimissä on kahdeksan henkeä. Työskentelemme kuusihenkisen development teamin kanssa. Vuotuinen budjetti on noin £5 per alumni. Suurin yksittäinen kustannuserä on alumnilehti joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja postitetaan 90 000 lukijalle (£1/alumni). Vastavalmistuneet saavat yliopiston alumnipinssin. Arvioimme jatkuvasti parasta tapaa käyttää budjetti. Suurin osa tapahtumista on joko yliopiston subventoimia tai alumneille ilmaisia. Tavoit- teemme on saada tapahtumista omavaraisia.
  • 56. 5 . AAlto-yliopisto on suunnitteluvAiheessA . mitKä ovAt mie-lestänne Kolme tärKeintä AvAintA AlumnitoiminnAn menestyK-seen?tkk • Monipuolinen ja toimiva Aalto-yliopiston toimijoiden yhteinen tietokanta ja alumniverkostopalvelu (tämä on meillä tavoitteena yhdistää ensimmäis- ten toimintojen joukossa). • Vaiheittainen integraatio yhteiseksi Aalto-yliopiston alumnitoiminnaksi kunnioittaen eri korkeakoulujen historiaa, kulttuureja ja toimintatapoja aluksi säilyttäen korkeakoulukohtaiset –alumniklubit– ja tarjoten lisäpal- veluita sekä yhteistapahtumia Aalto-yliopiston alumnitoiminnan nimissä kaikille alumneille. • Alumnitoiminnan strateginen ja tavoitteellinen hyödyntäminen ja ymmär- täminen läpi koko korkeakoulun sekä alumnien tarpeisiin ja odotuksiin vastaaminen laadukkailla ja ainutlaatuisilla palveluilla sekä alumnitoimin- nalla (perustuen tarpeiden kartoitukseen, joka on tehtävä mahdollisimman pian yhteisellä alumnikyselyllä kaikille Aalto-yliopiston alumneille).Hse • Synergia kolmen yliopiston alumnitoiminnassa, mutta toisaalta jokaisen yliopiston kasvattien alumni-identiteetin vaaliminen. • Alumnitoiminnan tarjoama mahdollisuus monialaiseen verkostoitumiseen ja opiskelijakontakteihin. • Fokusointi olennaiseen palvelutarjontaan. Alumnitoiminta pitää pystyä siirtämään aivan uudelle tasolle yhteismitalliseksi parhaiden kansainvälis- ten toimijoiden kanssa ja on taattava lisäresurssit niiden laadukkaaseen yl- läpitoon. Kyse on siis alumnitoiminnan organisoinnista ja ymmärryksestä, että toiminta on strategisesti tärkeää.taik • Positiivisen yhteishengen ja yhteisöllisyyden luominen yliopiston ja sen alumnien välille ottamalla alumnikunta aktiivisesti mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. • Alumnitoiminnan strategian määrittely ja johdonmukainen toteuttaminen, sekä toiminnan onnistumisen aktiivinen seuranta. • Toiminnan vahva resursointi ja teknisten välineiden, kuten asiakasrekiste- rien ja verkostoitumisalustojen kehittäminen.HeLsinGin Aalto-yliopistolla on edessään mielenkiintoinen vaihe, sillä alumnien vanhatYLiopisto identiteetit ovat vahvoina erityisesti muutosvaiheessa. Tasapainottelu uuden ja vanhojen yliopistojen välillä tulee olemaan käytännössä haastavaa. Pakotetaan- ko alumnit uuden yliopiston alumneiksi? Tilanteessa tarvitaan uusi, yhtenäinen viesti kaikille ja johtajuutta. Johtajuuden on tultava yliopiston puolelta, mutta alumnit on tärkeä ottaa mukaan kehitysprosessiin. Täytyy yrittää välttää taiste- lu asioiden omistajuudesta ja luoda yhteinen visio ja toimintamallit yhteistyös- sä alumnien kanssa.
  • 57. 5 . AAlto-yliopisto on suunnitteluvAiheessA . mitKä ovAt mie-lestänne Kolme tärKeintä AvAintA AlumnitoiminnAn menestyK-seen?imD • Logistiset asiat on tärkeä huomioida. Tietokanta kannattaa laittaa kuntoon heti alussa. Yhteisen tietoteknisen alustan rakentaminen on tärkeä. Tasai- nen, systemaattinen ja laadukas tietojenhallinta on avainroolissa. Amma- tilliset ja yhteystiedot ovat tietokannan ensisijainen tarkoitus ja sen tulisi olla erillään Facebookista, LinkedInistä ym. julkisista yhteisöistä. • Alumneihin tulee olla säännöllinen kontakti, mutta vain silloin kun on oi- keasti tietoa, jota välittää. Alumnilehti on kiva idea, mutta sillä tulee olla hyödyllistä sisältöä. • Tavoitteiden määrittely. Miksi alumnitoimintaa järjestetään? Ihmiset me- nettävät mielenkiinnon nopeasti ja uusia asioita pitää esitellä säännöllises- ti. Näillä voidaan lujittaa alumnien suhdetta yliopistoon. Pitää korostaa, miten alumni voi hyötyä poikkitieteellisestä ympäristöstä.ktH • Yliopiston, etenkin rehtorin, strateginen tuki toiminnan kehittämiselle. • Ainutlaatuinen tarjonta alumneille. Alumnitoiminnan missio tulee mää- ritellä kyselyjen ja markkinointitutkimuksen avulla, ja se täytyy viestiä alumneille selkeästi. • Toimiva tietokanta ja mahdollisuus segmentoida alumneja heidän työtaus- tan, yhteydenpidon aktiivisuuden ym. mukaan. Tämä mahdollistaa viestien kohdentamisen oikealle yhteisölle alumnikunnan keskuudessa.LiVerpooL • Oikea tiimi alumnitoimistossa.uniVersitY • Yliopiston tuki. • Raha. Tärkeämpää on kuitenkin se, että yliopiston johto vahvistaa alum- nitoimiston roolia selkeällä viestinnällä. • Markkinatutkimus, joka on sekä kehitystyöhön käytetyn ajan oikeutta- misperusta että indikaattori siitä mihin kannattaa keskittyä jatkossa. Liverpool Universityllä on alumneja monelta eri alalta – heidät täytyy segmen- toida ja tutkia. Kehitystyö vaatii sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa – kyselyjä kartoittamaan etujen ja palvelujen tärkeysjärjestystä, ja alumneja kiin- nostavia aiheita. Lisäksi tarvitaan fokusryhmähaastatteluja, jotka mahdollistavat syventymisen tärkeisiin kysymyksiin.