KAKsitoistA AsKeltAAAlto- yliopistonAlumnitoiminnAlle-ideoitA AlumnitoiminnAnKehittämiseentoimittanut krista kauppinen
KAKsitoistA AsKeltAAAlto- yliopistonAlumnitoiminnAlle-ideoitA AlumnitoiminnAnKehittämiseentoimittanut krista kauppinen
Toimitus: Krista KauppinenTaitto, kansi ja kuvitus: Inka KojoRaportin toimittaja Krista Kauppinen on opiskelijaHelsingin K...
yhteenvetoTämä raportti on tarkoitettu Aalto-yliopiston         korkeakoulujen alumnikoordinaattoreidenstrategia- ja suunn...
executive summAry    This report is intended as a support tool for the    newest research results and young, enthusias-   ...
Alumni interviews were an important part ofthe project and an interesting addition to thefinal report. Five commentaries w...
8
AlKusAnAtYhteinen menneisyys; kaverit, kokemukset,             denlainen mahdollisuus.muistot, paikka, fiilis. Tällaista s...
10
sisällysluetteloyhteenveto  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  .  ....
KAtsAus AAlto- yliopiston nyKyiseen     AlumnitoimintAAn     Seuraavassa on esitetty lyhyet katsaukset alum-     keisessä ...
Suomen mittakaavassa. Alumnitoiminnan rooli          workshopit, yrittäjä- ja tohtorialumnien tapaa-tulee Aalto-yliopistos...
vahvan taiteellisen osaamisensa kautta. Korkea-     koulusta valmistuneet toimivat myös taiteilijoi-     na, yrittäjinä se...
BencmArKing vertAilun yhteenvetoAlumnitoiminnan benchmarking vertailun ta-voitteena oli sijoittaa Aalto-yliopiston korkea-...
yliopistoyhteisön kanssa tapahtuvan verkostoi-      mässä aikaisempaa tärkeämpi osa yliopistojen     tumisen tarjoaminen h...
viin toimintamuotoihin ja alumnitoiminnan tu-        Alumnien AKtiivisuudenloksellisuuteen. Useat haastatelluista korostiv...
suutta mitataan tyypillisesti rekisteröityneiden   dollisuus kehittää toimintaa edelleen. Asteikon     alumnien määrällä s...
Mahdollisuus kirjata tietokantaan tiedot alum-       alumneilta kerätty palaute, yliopistojen välinennien yhteydenotoista ...
AlumnitoiminnAn resurssit                               nostuksen kohteet ovat usein hyvin erityyppi-                     ...
AvAimiA AAlto-yliopistonAlumnitoiminnAn menestyKseenKun alumnikoordinaattoreilta kysyttiin, mitkäolivat heidän mielestään ...
AlumnitoiminnAn cAse- esimerKKejä     Aalto-yliopisto alkoi innovaatioyliopistohank-         myös henkilö, jolla ei vielä ...
taa. Project Managers’ Club on esimerkki aktii-     normaalikuukauteen nähden. Tämä oli tehokasvisesta klubitoiminnasta ja...
yrittäjistä. Pitchit tapahtuvat tiivistahtisesti eikä   MIT:n tapaisessa nimekkäässä yliopistossa     niiden väliin jätetä...
asuvat suomalaiset ovat usein jo melko hyvin            on heille arvokas työkalu yhteydenpitoon, uranverkostoituneita kes...
mukaan yliopiston alumnitoimintaan jo opis-           saa kummin henkilökohtaiseksi tuekseen. Li-     keluvaiheessa. He os...
tyssponsorilta toimeksiantona innovaatiohaas-         samaan $125 000 osallistumismaksun. Vuosit-teen, joka heillä on teht...
AlumnitoimintAA uudessA yliopistossA:     Alumnien hAAstAttelujA     Tämä osa raportista koostuu alumnien haastat-       y...
ominaisuudessa. Luentosarjassa Professori Hi-manen kertoi omasta oppimisen filosofiastaanja jakoi ajatuksiaan oppimisesta ...
AlumnitoimintA on siltA                                   säilyy. On tärkeää, että tätä yhteisöllisyyt-                   ...
Kuinka monta eri yhteisöä yliopiston sisälle ha-      olla intressi lisätä sinne tietoja itsestään ja pitäälutaan? Esimerk...
mistuneisiin sähkötekniikan diplomi-insinöö-          naan PDP-kurssilla design-assistenttina ja tänä     reihin, joilla o...
Korkeakoulujen tutkimustoiminta voisi myös         sestä. Teemme opiskelijoiden keskuudessa työ-hyötyä alumniyhteyksien ke...
Yrityksen näkökulmasta tällaiseen case-hank-          uudenlainen alumnikulttuuri     keeseen osallistuminen on iso panos ...
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle

1,458

Published on

Research report on alumni relations development at Aalto University. An independent research project and series of interviews.

This final report (”Kaksitoista askelta Aalto-yliopiston alumnitoiminnalle – ideoita alumnitoiminnan kehittämiseen”) included a benchmarking study, case examples, alumni interviews and development ideas.

The project was an Aalto Design Factory initiative and funded by The Federation of Finnish Technology Industries (Teknologiateollisuus ry.) Published January 2009.

Published in: Education
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
1,458
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
13
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

12 askelta Aalto yliopiston Alumnitoiminnalle

  1. 1. KAKsitoistA AsKeltAAAlto- yliopistonAlumnitoiminnAlle-ideoitA AlumnitoiminnAnKehittämiseentoimittanut krista kauppinen
  2. 2. KAKsitoistA AsKeltAAAlto- yliopistonAlumnitoiminnAlle-ideoitA AlumnitoiminnAnKehittämiseentoimittanut krista kauppinen
  3. 3. Toimitus: Krista KauppinenTaitto, kansi ja kuvitus: Inka KojoRaportin toimittaja Krista Kauppinen on opiskelijaHelsingin Kauppakorkeakoulussa sekä Teknillisessäkorkeakoulussa ja tutkimusapulainen Teknillisen kor-keakoulun Design Factoryssä.Teknillinen korkeakoulu ja Teknologiateollisuus ry2009ISBN: 978-951-22-9780-1
  4. 4. yhteenvetoTämä raportti on tarkoitettu Aalto-yliopiston korkeakoulujen alumnikoordinaattoreidenstrategia- ja suunnittelutyön tueksi. Sen tavoit- kertomana. Sen jälkeen on yhteenveto bench-teena on rakentaa alumnitoiminnan tunnetta- marking vertailusta, johon on poimittu mukaanvuutta ja herättää keskustelua alumnien roolista neljä muuta yliopistoa. Vertailussa kartoitet-uudessa yliopistossa sekä tarjota ideoita ja ins- tiin muun muassa, miten eri yliopistoissa mita-piraatiota alumnitoiminnan edistämiseksi uu- taan alumnitoiminnan onnistumista ja kehitys-dessa yliopistossa. tä. Vastanneilta tiedusteltiin myös näkemyksiä avaintoimenpiteistä, joilla alumniyhteistyötäAalto-yliopisto alkoi Innovaatioyliopisto- voitaisiin laajentaa ja syventää uudessa yliopis-hankkeena, tavoitteenaan tossa.1. Opiskelijakeskeinen, intohimoiseen uu- Sen jälkeen esitellään alumnitoiminnan moni- den oppimiseen kannustava kulttuuri muotoisuutta case-esimerkkien kautta. Caset2. Laadukas ja pitkäjänteinen tutkimus ja ovat pääosin esimerkkejä ulkomaalaisten yli- taiteellinen työ opistojen käyttöönottamista palveluista ja toi- mintamalleista, joilla alumnit ja heidän tausta-3. Aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen yhteisönsä voivat hyötyä alumnin aktiivisuu- verkottuminen ja yhteistyö. desta osana yliopistoyhteisöä. Toisaalta ne tuo- vat myös esille alumnien merkityksen yliopis-Alumniyhteistyöstä voi olla merkittävää hyötyä ton toiminnan kehittämiselle.kaikille osapuolille – opiskelijoille, alumneille,opettajille, tutkijoille ja yrityksille. Se on yksi Alumnihaastattelut olivat tärkeä osa projektia jakeino, jonka avulla Aalto-yliopisto voi saavut- kiinnostava lisä raporttiin. Niistä käy ilmi, et-taa sille korkealla asetetut tavoitteet. tä niin yliopiston opiskelijoilla ja henkilöstöl- lä kuin myös alumneilla on molemmin puolinTämä raportti on noin puolivuotisen Design annettavaa ja saatavaa. Viidestä haastattelustaFactoryn aloitteesta käynnistyneen tutkimus- koottiin kannanotot alumnitoiminnan kehittä-projektin tulosta. Tutkimus koostui yli kahdes- misen puolesta.takymmenestä haastattelusta ja tiedonkeruus-ta eri lähteistä, sekä Suomesta että ulkomailta. Raportin lopussa esitellään 12 askelta Aalto-yli-Projektin toteutusta on tukenut Teknologiate- opiston alumnitoiminnan edistämiseksi.ollisuus ry. Raportin liitteenä ovat benchmarking-vertailunRaportin alussa on katsaus Aalto-yliopiston vastaustiivistelmät taulukkomuodossa sekä listakorkeakoulujen nykyiseen alumnitoimintaan lähteistä ja käytetyistä lyhenteistä. 5
  5. 5. executive summAry This report is intended as a support tool for the newest research results and young, enthusias- strategy and planning work of Aalto Universi- tic students. ty. It aims to raise awareness of alumni relations This report is the result of a six-month rese- and to generate discussion on the role of alum- arch project that began as an initiative by the ni in the new university, which is being formed Design Factory. The project consisted of over through a merger of Helsinki University of twenty interviews and data collection from dif- Technology, Helsinki School of Economics and ferent sources within Finland as well as inter- the University of Art and Design Helsinki. nationally. The Federation of Finnish Techno- Aalto University began from the idea of a uni- logy Industries supported the realization of this versity with: project. 1. A student-centered culture that encou- The report begins with an overview of the cur- rages people to passionately learn new rent state of alumni relations in the three Aal- things. to University schools, written by their alum- 2. Research and artistic work that is both of ni coordinators. After this there is a benchmar- high quality and persistent in nature. king study which includes four other universi- ties. Among other things, the study maps out 3. Active national and international networ- how the different universities measure the suc- king and co-operation. cess and development of alumni relations. The alumni coordinators were also asked about their Merging the three universities will provide new views on the key actions that would enable the possibilities for strong, multidisciplinary educa- strengthening of relationships with and within tion and research, but it will also create oppor- the alumni community. tunities for new and innovative forms of alum- ni cooperation. Alumni relations can benefit all After the benchmarking study, the potential di- members of the university community. For the versity of alumni relations is illustrated through university and its students, stronger alumni re- the use of cases. The cases are mainly examp- lations mean more active communication with les of services, alumni clubs and operating mo- and greater access to the business and profes- dels from foreign universities. They exemplify sional community. For alumni, maintaining a how alumni and their interest groups can bene- relationship with one’s alma mater provides a fit from an alumnus’ active participation in the platform for lifelong learning and a great net- university community. They also demonstrate working opportunity, as well as access to the the significance of alumni’s role in developing a university.6
  6. 6. Alumni interviews were an important part ofthe project and an interesting addition to thefinal report. Five commentaries were compiledbased on alumni interviews. They build a clearcase for giving alumni relations more attenti-on and resources. After this there is an outli-ne of twelve steps that represent concrete waysto develop alumni relations at Aalto Univer-sity, providing a good summary of the report.The appendix at the end includes abstracts ofthe alumni coordinator interviews done for thebenchmarking survey, as well lists of sourcesand abbreviations used in the report.This report is meant to be a source of ideas andinspiration to encourage the development ofalumni relations in the new university. Buildinga greater feeling of community and a networkwhere all members – students, professors, re-searchers, staff, alumni and companies - bene-fit will be central to the success of Aalto Uni-versity. 7
  7. 7. 8
  8. 8. AlKusAnAtYhteinen menneisyys; kaverit, kokemukset, denlainen mahdollisuus.muistot, paikka, fiilis. Tällaista sisältänee usein Hyvät esimerkit puhuvat puolestaan. Toivonensimmäinen assosiaatio alumnitoiminnasta, ja raportin kannustavan lukijaa inspiroituman jaonhan TKK:lla hyvinkin tunnettu sanonta ”ih- tarttumaan toimeen, sillä pienetkin teot ovatminen voi lähteä Otaniemestä, mutta Otaniemi arvokkaita kun ne vievät konkreettisesti asioitaei lähde ihmisestä”. Yhteinen menneisyys ja sen eteenpäin. Paitsi että alumni voi auttaa ja hyö-muistelu on arvokas mutta kapea-alainen tarke- tyä yliopiston aktiivitoiminnan (opetuksen jaastelukulma alumnitoimintaan. tutkimuksen) puitteissa, hänellä on tärkeä rooliKun muistetaan, että yliopistokoulutus täh- yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttami-tää pysyvään osaamisperustaan, jonka avulla sessa: uusien, motivoituneiden opiskelijoidenpystyy jatkuvasti ylläpitämään ja kehittämään saamisessa, kansainvälisen toiminnan kehittä-asiantuntijuuttaan 40 vuoden työuran aikana, misessä ja ajassa muuttuvien oppimistavoittei-avautuu muitakin näkökulmia. Niitä on ansiok- den määrittelyssä.kaasti valotettu tässä Krista Kauppisen laatimas- Erityiskiitokset kaikille projektin haastattelui-sa raportissa. Hedelmällinen vuorovaikutus pe- hin, keskusteluihin ja kyselyihin osallistuneillerustuu aina molemminpuoliseen tyydytykseen, alumneille ja alumnikoordinaattoreille Suomes-jatkuvaan oppimiseen ja uutteraan työntekoon. sa ja ulkomailla. Lämmin kiitos myös Tekno-Niin yliopistolla – sen opiskelijoilla ja henki- logiateollisuuden Mervi Karikorvelle ja Anne-löstöllä – kuin myös alumnilla on molemmin Mari Tiilikalle kehitysideoista projektin aika-puolin annettavaa ja saatavaa. Motivaatio syn- na ja Inka Kojolle laadukkaasta taitosta ja ku-tyy itsestään, jos toiminta on hauskaa ja opet- vituksesta.tavaista – kukapa ei olisi silloin valmis panosta-maan aikaansa.Yliopistojen oppilasmäärät ovat kasvaneet voi- Design Factoryssä, Otaniemessä 7.1.2009makkaasti. Pienimuotoisessa toiminnassa hen-kilösuhteet ja valmistumisen jälkeiset kontaktitovat luontaisesti tiiviit. Aalto-yliopiston muo- Kalevi Ekmandostumisen myötä toiminnan mittakaava ja mo- Vararehtori, TKKnialaisuus kasvaa entisestään. Toimivan vuoro-vaikutussuhteen muodostaminen entisiin opis-kelijoihin vaatii systemaattista ja tavoitteellistatoimintaa, mutta siihen sisältyy myös aivan uu- 9
  9. 9. 10
  10. 10. sisällysluetteloyhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5executive summAry . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6AlKusAnAt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9sisällysluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11KAtsAus AAlto- yliopistonnyKyiseen AlumnitoimintAAn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12BencmArKing vertAilun yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15AlumnitoiminnAn cAse- esimerKKejä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22AlumnitoimintAA uudessA yliopistossA:Alumnien hAAstAttelujA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2812 AsKeltA AAlto- yliopiston AlumnitoiminnAlle . . . . . . . . . . . . . . 40lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44rAportissA Käytettyjä lyhenteitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 11
  11. 11. KAtsAus AAlto- yliopiston nyKyiseen AlumnitoimintAAn Seuraavassa on esitetty lyhyet katsaukset alum- keisessä osassa ovat muun muassa mentoroin- nitoiminnan nykytilaan Aalto-yliopiston kol- titoiminta sekä yritysyhteistyö yhdessä TKK:n messa korkeakoulussa. Katsaukset ovat korkea- Ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa. koulujen kuvauksia alumnitoiminnan historias- PoliAlumni-alumniverkoston jäsenyyden hyö- ta ja näkemyksiä alumnitoiminnan vahvuuksista tyjä alumnille ovat elinikäinen yhteys korkea- ja hyödyistä alumneille. Katsauksissa kerrotaan kouluun ja opiskelukavereihin, ajan tasalla py- myös korkeakoulujen odotuksista ja tavoitteis- syminen TKK:n ja tiedemaailman kuulumisis- ta alumnitoiminnalle Aalto-yliopistossa. ta ja mahdollisuus osallistua korkeakoulun toi- mintaan ja kehittämiseen sekä alumnitoimin- teKnillisen KorKeAKoulun taan omien kiinnostustensa pohjalta. Jäsenyys AlumnitoimintA tarjoaa myös mahdollisuuksia itsensä kehittä- miseen erilaisten palveluiden, kuten tapahtumi- Teknillisessä korkeakoulussa alumnitoimintaa en, verkostoitumistilaisuuksien, seminaarien se- on toteutettu osana korkeakoulun strategiaa kä jatko- ja täydennyskoulutuksien yhteydes- Innovaatiokeskuksessa jo vuodesta 1997 lähti- sä. PoliAlumniin kuuluu jo yli 11 000 TKK:n en. Alumnitoiminnalla halutaan luoda ja vah- kasvattia. vistaa elinikäistä yhteistyösuhdetta yliopisto- yhteisön ja alumnien välillä. Entiset opiskelijat Aalto-yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia ovat kautta aikojen toimineet linkkinä korkea- myös alumnitoiminnan kehittämiseen ja moni- koulun, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan puolistamiseen. Aalto-yliopiston tavoitteena on välillä. Alumnitoiminta onkin ollut Teknillises- olla kansainvälistä kärkeä kaikessa mitä se tekee, sä korkeakoulussa perinteisesti aktiivista ja vi- ja tämä tavoite koskee myös alumnitoimintaa. reää. Alumnitoiminnalla on myös tärkeä roo- Jo nykyisellään Aalto-yliopiston muodostavien li osana korkeakoulun teknologian siirtojärjes- korkeakoulujen alumnitoiminta on monipuo- telmää. Tämän tavoitteen saavuttamisessa kes- lista ja laadukasta ja edelläkävijöiden joukossa12
  12. 12. Suomen mittakaavassa. Alumnitoiminnan rooli workshopit, yrittäjä- ja tohtorialumnien tapaa-tulee Aalto-yliopistossa kasvamaan ja toimin- miset, alumnikuntaillat ja muut juhlat.taan tullaan jatkossa panostamaan entistä enem- Alumnisuhteet ovat HSE:n organisaatiossa osamän. Yliopistojen sekä alumnitoimijoiden yh- viestintätiimiä ja kuuluvat varainhankinnan,distymisen myötä alumneille tulee tarjolle uu- yrityspalvelujen sekä ura- ja rekrytointipalve-sia palveluja, mahdollisuuksia itsensä kehittä- lujen ohella markkinointi- ja viestintäyksik-misen ja osallistumiseen korkeakoulun toimin- köön. Yhteistyö muiden tiimien, yksikköjen,taan. Nämä toimenpiteet toivottavasti kasvatta- yhteisöjen, yhdistysten ja yliopistojen sekä yli-vat aktiivisien alumnien määrää edelleen. oppilaskunnan kanssa (esimerkiksi HSE Pien- yrityskeskus, HSE Executive Education, HE-helsingin KAuppAKorKeAKoulun KO) on ollut lähinnä tilaisuuksien markkinoi-AlumnitoimintA mista ja järjestämistä.Helsingin kauppakorkeakoulun alumnitoimin- HSE:n alumnitoiminnan vahvuudet ovat laa-ta on aloitettu jo 1980-luvulla silloisen rehtorin ja kontaktipinta, alumnien saavutettavuus sekäja kahden professorin aloitteesta. Ennen vuot- vahvat perinteet muun muassa vuosikurssijuh-ta 1993 perustettiin alumnitoiminnan johtoryh- lien ja avoimien luentojen järjestämissä. Suunni-mä, jossa olivat muun muassa Sirkka Hämäläi- teltuja kehittämiskohteita ovat erityisesti alum-nen, Matti Lehti ja Timo Summa. Ensimmäinen nitoiminnan näkyvyys ja tunnettuus opiskeli-alumnihallitus kokoontui 1993 ja järjestelmäl- joiden keskuudessa, kansainvälisten alumnienlistä alumnitoimintaa on harjoitettu vuodesta tavoittaminen, interaktiivisen sähköisen ver-1994. HSE:n alumneja ovat kaikki yliopistossa kostoinnin ja asiakkuudenhallintajärjestelmäntutkinnon suorittaneet tai työskennelleet: eko- kehittäminen sekä lisäarvopalvelut alumneille.nomit, KTK, KTM, MBA, BBA, BScBA, EM- HSE:n Vuoden Alumni 2008, vuorineuvos Mat-BA, JOKO®- ja HSE-henkilöstö. ti Honkalan mukaan yliopistolla on hyvä ollaNykyisen alumnihallituksen hyväksymä alum- sieltä valmistuneita ystäviä, eräänlaisia PR-hen-nitoiminnan visio on seuraava: HSE – elinikäi- kilöitä, jotka kehittävät elinkeinoelämän ja yli-nen kumppani. Vastaavasti alumnitoiminnan opiston suhteita sekä varainhankintaa. Alum-missio on: HSE:n alumniyhteisö tarjoaa alum- nitoiminnan avulla voidaan hänen mukaansaneille itsensä ja liiketoiminnan kehittämistä sekä myös vahvistaa yliopistojen kolmatta tehtävääverkostoitumista, myös kansainvälisesti. eli yliopistojen roolia yhteiskunnallisena vai- kuttajana.Käytännössä alumnitoiminta Helsingin kaup-pakorkeakoulussa on viestintää, tapahtumia,mentorointia opiskelijoille, yliopiston liikelah- tAideteollisen KorKeAKoulunjoja ja varainhankintaa. Alumneille suunnattuun AlumnitoimintAviestintään kuuluvat kuukausittainen uutiskir- Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) alumnitoi-je, puolivuosittainen kirje, alumniverkkosivut, minta käynnistyi vuonna 2001. Korkeakoulul-sidosryhmälehti kaksi kertaa vuodessa, henki- la on runsaat 1700 rekisteröitynyttä alumnia.lökohtainen sähköpostiviestintä ja aktiivialum- Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuneetnien tapaamiset. HSE:n alumnitapahtumia ovat taiteen kandidaatit, maisterit ja tohtorit toimi-vuosikurssijuhlat, joita järjestetään yli kymme- vat liike-elämän ja teollisen toiminnan parissa –nen vuodessa, sekä avoimet luennot, seminaarit, 13
  13. 13. vahvan taiteellisen osaamisensa kautta. Korkea- koulusta valmistuneet toimivat myös taiteilijoi- na, yrittäjinä sekä yhteiskunnan vaikuttajina eri ammateissa opetuksesta asiantuntijatehtäviin. Korkeakoulun alumnityö perustuu eri toi- mintojen alumneille tarjoamiin palvelui- hin. Näkyvin osa palveluja ovat viestinnälli- set palvelut, kuten korkeakoulun sidosryh- mälehti Arttu, jonka alumnit saavat mak- sutta kotiin sekä kuusi kertaa vuodessa il- mestyvä alumnikirje. Alumnit saavat kutsun myös erilaisiin korkeakoulun järjestämiin ta- pahtumiin, kuten akateemisiin tilaisuuksiin ja näyttelyiden avajaisiin. Alumnit kuuluvat ura- kehitys- ja rekrytointipalveluiden asiakaskun- taan sekä muodostavat merkittävän kohderyh- män koulutus- ja kehittämiskeskuksen, avoi- men yliopiston ja yrityshautomon palveluille. Taideteollisen korkeakoulun alumnitoiminnan vahvuuksina voidaan pitää korkeakoulun ja val- mistuneiden vahvaa sidettä. TaiKin alumnit ovat ylpeitä koulutuksestaan ja tuntevat voimakasta yhteenkuuluvuutta. Korkeakoulun kulttuuris- sa elääkin vahva itse tekemisen, yrittäjyyden ja vapaaehtoistyön arvostus. Oman osaamisen ja- kaminen opinahjon sekä sen nykyisten ja entis- ten kasvattien kanssa esimerkiksi opetuksen ja näyttelytoiminnan kautta koetaan positiivisena mahdollisuutena. Kansainvälisten suhteiden ja opiskelijarekrytoinnin kehittämisessä kasvatit muodostavat niin ikään merkittävän yhteistyö- verkon. Aalto -yliopiston muodostuminen luo merkittä- viä kehitysmahdollisuuksia Taideteollisen kor- keakoulun alumnitoiminnalle. Yhdistymisen myötä voidaan rakentaa entistä vahvempia ke- hyksiä korkeakoulun ja sen kasvattien elinikäi- selle kumppanuudelle sekä tarjota alumneille tilaisuuksia ja teknisiä mahdollisuuksia yhä laa- jempaan verkottumiseen ja näkemysten vaih- toon.14
  14. 14. BencmArKing vertAilun yhteenvetoAlumnitoiminnan benchmarking vertailun ta-voitteena oli sijoittaa Aalto-yliopiston korkea- Haastattelukysymykset olivat:koulujen nykyinen alumnitoiminta osaksi laa- 1. Mikä on olennaista alumnitoiminnas-jempaa, kansainvälistä kontekstia. Kuinka ke- sa?hittynyttä alumnitoiminta muualla on, mitä 2. Montako alumnia yliopistolla on?muut yliopistot tekevät, missä heidän kehitys- Kuinka aktiivisia he ovat? Miten ak-työnsä painopisteet ovat ja voiko näistä vetää tiivisuutta mitataan?johtopäätöksiä Aalto-yliopiston alumnitoimin-nan kehittämiseksi? Vertailussa olivat mukana 3. Miten alumnitoiminnan menestystäTKK:n, HSE:n ja TaiKin lisäksi Helsingin Yli- mitataan?opisto, International Institute of Management 4. Millaiset resurssit alumnitoiminnalleDevelopment IMD, Kungliga Tekniska Hög- ja sen kehittämisellä on? (henkilöstö,skolan KTH ja Liverpool University. Yliopis- budjetti, muu)tojen alumnikoordinaattorien vastaukset vieres- 5. Aalto-yliopisto on suunnitte-sä oleviin kysymyksiin on taulukoitu raportin luvaiheessa. Mitkä ovat mieles-liitteeksi niiden suuren koon vuoksi. Vertailu on tänne kolme tärkeintä avaintapitkälti laadullista, mutta haastatteluvastauksis- menestykselliseen alumnitoimin-ta ja niistä rakentuvasta kokonaiskuvasta saa kä- taan?sityksen alumnitoimintaan käytetyistä voima-varoista eri yliopistoissa. tävä termi sidosryhmä. Alumnit ovat investoi-Alumnit ovat suurin yksittäinen osakasryhmä neet aikaansa ja energiaansa yliopistoon, useim-missä tahansa yliopistossa – he edustavat yleen- mat muutenkin kuin opiskelutyöpanoksena.sä noin kahta kolmasosaa yliopistoyhteisön jä- Heillä on intressi nähdä yliopiston kehittyvänsenistä. Osakasryhmä sanana kuvaa alumnien ja sen maineen kasvavan, koska nämä korreloi-roolia paremmin kuin heistä yleisemmin käytet- vat heidän tutkintonsa tuoman lisäarvon sekä 15
  15. 15. yliopistoyhteisön kanssa tapahtuvan verkostoi- mässä aikaisempaa tärkeämpi osa yliopistojen tumisen tarjoaminen hyötyjen kanssa. strategiaa eurooppalaisissa vertailuyliopistois- sa. Kaikissa yliopistoissa alumnitoiminta oli Aalto-yliopiston korkeakoulujen alumnirekis- yhdistetty samaan yksikköön kuin varainhan- tereissä on tällä hetkellä 22 000 henkeä eli noin kinta, viestintä, ura- ja rekrytointipalvelut ja/ 29 % vuosien aikana valmistuneista. Alla ole- tai markkinointi. Kaikki haastatellut alumni- va taulukko ja kuvio havainnollistavat kuinka koordinaattorit kertoivat, että heidän tiiminsä suuri alumnien osuus Aalto-yliopiston yhtei- söstä on. opiskelijat henkilökunta Alumnit tKK 15 000 3 300 40 000 hse 4 000 500 24 000 taik 1 900 450 12 000 20 900 4 250 76 000 Aalto- yliopiston korkeakoulujen osakkaat - opiskelijat, henkilökunta ja alumnit. AlumnitoimintA tunnetuKsi oli joko suunnittelemassa tiiviimpää yhteistyötä joidenkin muiden yksiköiden kanssa tai yhdis- Keskusteluissa alumnikoordinaattorien kans- tymässä osaksi isompaa yksikköä uuden strate- sa kävi ilmi, että alumnitoiminnan kehitys- gian myötä. Nämä suuremmat yksiköt kulkivat työn keskeisiä haasteita ovat alumnikonseptin vertailuyliopistoissa nimillä ”development offi- ja – toiminnan tunnettavuus. Suomessa alum- ce”, ”corporate affairs” ja “yhteiskuntasuhteet” nitoiminta on vasta kehittymässä yliopistojen sekä TKK:lla nimellä ”Innovaatiokeskus. Ni- johtamaksi, ammattilaisten vetämäksi toimin- met kuvaavat sitä, miten alumnitoiminta sijoit- naksi. TKK ja HSE ovat Suomen mittakaavas- tuu osaksi yliopiston yhteiskuntasuhteita. sa edelläkävijöitä, koska niillä molemmilla on ollut järjestäytynyttä toimintaa jo yli kymme- AlumnitoiminnAn ydin nen vuoden ajan. Helsingin yliopistolla on ollut osakuntien toimesta senioritoimintaa jo ennen Haastatellut alumnikoordinaattorit lähestyivät toista maailmansotaa, mutta se on ollut mel- kysymystä alumnitoiminnan olennaisimmista ko irrallaan yliopiston toiminnasta. Liverpool asioista eri näkökulmista. Kysymys oli muo- University on tässä suhteessa kiinnostava esi- toiltu melko avoimesti, ja se näkyy myös vas- merkki. Yliopistossa on onnistuttu kehittämään tauksissa erilaisina näkökulmina ja tärkeimmik- alumnitoiminnan laajuutta ja laatua huomatta- si koettujen asioiden kirjona. Viereisellä sivul- vasti viimeisen viiden vuoden aikana. Tähän on la olevassa viitekehyksessä esille nostetut alum- vaikuttanut ratkaisevasti uuden johdon sitou- nitoiminnan ydinasiat on ryhmitelty perustoi- tuminen alumnitoiminnan edistämiseen ja sen minnasta pitkäjänteiseen, eri osapuolien aktii- nivominen osaksi yliopiston strategiaa. viseen yhteistyöhön perustuvaan toimintaan. Alareunassa olevat palkit puolestaan kuvaavat Yleisesti ottaen alumnitoiminnasta on kehitty- tekijöitä, joilla on vaikutusta kaikkiin yllä ole-16
  16. 16. viin toimintamuotoihin ja alumnitoiminnan tu- Alumnien AKtiivisuudenloksellisuuteen. Useat haastatelluista korostivat mittAritalumnisuhteiden strategista merkitystä yliopis- Alumnitoiminnan tulosmittareiden ja itse toi-tolle ja alumnitoiminnan tarkastelua osana yli- minnan kehittyneisyys korreloivat keskenään.opiston strategiaprosessia. Myös alumniyhtei- Kehittyneet mittarit ja toiminnan arviointi indi-sön eri intressiryhmien tunnistaminen, eri osa- koivat, että toiminnan laajuus ja sisältö on hyvinpuolia hyödyttäminen toimintamuotojen kehit- tunnettu. Alumnitoiminnan alkuvaiheessa en-tämistä ja ammattimaista viestintää pidettiin tär- nen kuin kehitystyöhön on panostettu riittäviäkeänä alumnitoiminnan suunnittelutyössä. resursseja, alumnitoimiston työ on usein lähin- nä jäsenrekisterin ylläpitoa. Toiminnan aktiivi-Viitekehys kuvaa alumnitoiminnan monimuotoisuutta ja alumni-toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. 17
  17. 17. suutta mitataan tyypillisesti rekisteröityneiden dollisuus kehittää toimintaa edelleen. Asteikon alumnien määrällä sekä osoitetietojen ajanta- taustalla on oletus, että alumneilla on käytös- saisuudella. Alumnin aktiivisuuden kehitysjat- sään toimiva alumnitietokantapalvelu sen si- kumoa kuvaavat oma-aloitteisuus, vastuunot- jaan, että alumnikoordinaattori toimisi passiivi- taminen sekä toiminnan suunnitteluun, toteu- sen alumnirekisterin päivittäjänä. Monet Aalto- tukseen ja kehitystyöhön osallistuminen. yliopiston alumneista kuuluvat jo erilaisiin ole- massa oleviin nettiyhteisöihin ja tiedostavat ak- Alla oleva kaavio kuvaa alumnien aktiivisuuden tiivisen verkostoitumisen merkityksen esimer- kehittymistä asteittain. Kaavio mukailee Liver- kiksi heidän urakehitykselleen. Yliopistolla on pool Universityn käyttämää activity level sco- mahdollisuus toimia linkkinä alumnien välillä ring -asteikkoa. Jokaiselle vaiheelle pystytään tietokannan avulla. Jos alumnit verkostoituvat asettamaan jonkinlainen mittari. Alumnitieto- keskenään ulkopuolisten hallinnoimissa palve- kannan tuottamat raportit automatisoivat osan limissa, verkostoitumisen potentiaaliset hyödyt aktiivisuuden mittaamisesta kokonaan ja rapor- yliopistolle menevät sivu suun. tit tuottavat tietoa, jota analysoimalla on mah- Liverpool Universityn käyttämä activity scoring –asteikko.18
  18. 18. Mahdollisuus kirjata tietokantaan tiedot alum- alumneilta kerätty palaute, yliopistojen välinennien yhteydenotoista ja osallistumisista tilai- vapaaehtoinen vertailutoiminta, sekä erilaistensuuksiin ja muuhun toimintaan on tärkeä. Ide- verkostojen ja organisaatioiden kautta saatavaaalitilanteessa yliopistot pystyisivät seuraamaan tieto parhaista käytännöistä.ja mittaamaan kaikkien alumnien aktiivisuus- 1974 USA:ssa perustettu CASE eli Council fortasoa tätä kautta. Tällöin vältytään myös alum- Advancement and Support of Education onnille mahdollisesti ikävistä päällekkäisyyksistä, voittoa tavoittelemattoman järjestö. Sen missiokuten esimerkiksi monesta haastattelu- tai lu- on edistää ja tukea koulutusta maailmanlaajui-ennointipyynnöstä saman lukuvuoden aikana. sesti alumnitoiminnan, viestinnän, varainhan-Koska muualla yliopistojen sisällä ei tällaista kinnan ja markkinoinnin tehostamisen avulla.tietoa tavallisesti kerätä systemaattisesti, alum- Euroopan alueella järjestöllä on 4300 jäsenkou-nitietokanta olisi luonteva paikka pitää kirjaa lua. Käytännössä heidän toimintansa koostuualumnin ja yliopiston suhteen historiasta. jokavuotisista jäsenkyselyistä, joiden tuloksetSuureen osaan eduista ja palveluista, joita esi- kootaan ja raportoidaan organisaation jäsenil-merkiksi IMD tarjoaa maantieteellisesti erittäin le, erilaisista verkostoitumispalveluista kutenhajautuneelle alumniyhteisölleen, on pääsy ne- blogeista ja postituslistoista, konferensseista jatin kautta. TKK on tässä suhteessa kolmesta workshopeista alan toimijoille, julkaisuista sekäAalto-yliopiston korkeakoulusta teknisesti ke- pääsystä erilaisiin tietokantoihin.hittynein. Käytössä on alumnitietokannan li- Vuonna 2008 CASE-järjestön jäsenmaksu eu-säksi verkostopalvelu, jonka sisällä alumniker- rooppalaiselle yliopistolle oli 550 euroa. Jäse-hot voivat muodostaa omia ryhmiään. Verkos- nyys tukee alumnitoiminnan kehitystoimintaa,topalvelun kautta yliopisto tiedottaa toiminnas- koska järjestön kautta saa benchmarking-tietoataan, alumnit voivat muun muassa rakentaa ja muista jäsenyliopistoista, tukea sekä esimerk-ylläpitää omia profiileitaan, löytää toisia alum- kejä kehitystyökaluista. Alumnitoiminnan bud-neja ja ilmaista kiinnostuksensa erilaisia alum- jettia ei kannata käyttää tällaisen organisaationnitoiminnan muotoja kohtaan ja työstää yhtei- jäsenmaksuun, jos sieltä saataviin tietoihin eisiä projekteja. Aalto-yliopiston korkeakoulu- ole mahdollista perehtyä tai oppeja ei voi vä-jen yhdistymisen myötä kaikki alumnit pääse- häisten resurssien takia viedä käytäntöön. Tä-vät hyötymään näistä palveluista. hän mennessä Aalto-yliopiston korkeakouluis- ta ainoastaan TKK on järjestön jäsen. KolmenAlumnitoiminnAn menestyKsen korkeakoulun alumnitoiminnan yhdistymisenmittArit myötä kaikki osalliset pääsevät hyötymään jä- seneduista.Alumnitoiminnan hyödyt ovat pitkälti laadul-lisia ja siksi toiminnan kasvu tapahtuu usein Alumnitoiminnan menestyksen mittaamisensykäyksissä sen sijaan, että kehitys olisi suora- kannalta haastavaa on myös se, että erilaistenviivaista. Onnistuneiden tapahtumien ja niihin asiakaskyselyiden myötä odotukset nousevat.liittyvän tiedotuksen myötä toiminnan hyödyt Yliopiston palvelutarjonnan on pystyttävä vas-konkretisoituvat ja tulevat näkyviksi ja mu- taamaan luotuihin odotuksiin.kaan saadaan uusia ihmisiä. Alumnitoiminnanmenestyksen mittaamisen työkaluja ovat eri-laisten aktiivisuusmittareiden lisäksi suoraan 19
  19. 19. AlumnitoiminnAn resurssit nostuksen kohteet ovat usein hyvin erityyppi- set kuin esimerkiksi seniori-ikäisten alumnien. Alumnitoimintaa pyöritetään monilla eri re- Monelle koulusta etääntyneelle alumnille alum- sursseilla, ja suurin osa varsinaisten tapahtu- nikoordinaattori on ensisijainen yhteyshenkilö mien järjestämistyöstä tapahtuu vapaaehtois- yliopistolla, etenkin jos hänellä ei ole suhdet- voimin. Alumnitiimin työntekijöiden palkat, ta esimerkiksi laitoksen professoreihin tai tie- alumnitietokanta verkostopalveluineen ja isot toa pääaineen alumnikerhosta. On tärkeää, että alumni- ja sidosryhmälehtien massapostitukset alumnitiimin työntekijöillä on aikaa, resursseja ovat yleisesti ottaen toiminnan suurimmat ku- ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaansa, luerät. Monet haastateltavista mainitsivat, että sillä muuten panostaminen toiminnan kehittä- heidän resurssiensa määrä oli kasvanut tai kas- miseen ei ole realistista. vamassa. Alumnitoiminnan tärkeys yliopistois- sa on tunnistettu ja siihen on alettu investoida Alumnivapaaehtoiset osallistuvat toimintaan aikaisempaa enemmän. Käytännössä tämä tar- oman kiinnostuksensa, innostumisasteensa ja koittaa ensisijaisesti uusia työntekijöitä, joita il- vapaa-aikansa puitteissa. Toiminnan jatku- man kehitystyö jää alumnivapaaehtoisten teh- vuus on kuitenkin tärkeää yliopistolle. Alum- täväksi. nien aktiivisuus voi olla hyvinkin epäsäännöl- listä, esimerkiksi kerran vuodessa pidettävän ta- Työntekijöiden lukumäärä alumnikunnan ko- pahtuman järjestäminen vuosittain vaihtuvalla koon nähden on kaikissa vertailuyliopistoissa vapaaehtoisporukalla. Sen sijaan, että tällainen hyvin pieni. Vertailu osoitti, että alumnitiimi toiminta tapahtuu kaukana yliopistosta, alum- yhden tai vain osa-aikaisen työntekijän sijaan nitoimisto voi tarjota tukensa sen järjestämisel- on merkittävä askel toiminnan kehityksessä. le. Toimiva tietokanta on yksi parhaista tuki- Kaikissa vertailuyliopistoissa varsinaisten alum- muodoista klubitason toiminnalle. Sen lisäksi nitapahtumien järjestäminen oli pitkälti jalkau- alumnitoimisto voi tarjota materiaaleja ja tu- tettu erilaisille klubeille, toimikunnille sekä ver- kea esimerkiksi toiminnansuunnitteluun, netti- tailuyliopistoista Helsingin yliopiston kohdalla sivujen tekemiseen, tapahtumien markkinoin- myös laitoksille. Sateenvarjomalli, jossa alumni- tiin ja alumnien tavoittamiseen. Harva yhdistys tiimi koordinoi koko yliopiston tason toimin- tai kerho on kirjannut kaikkia käytäntöjään ja taa ja erilaiset alumniklubit ja -yhdistykset toi- järjestelijäporukan vaihtuessa on aina riski, että mivat melko itsenäisesti ja omavaraisesti ruo- joitain tärkeitä asioita unohtuu. honjuuritasolla, kuvaa yliopiston kannalta te- hokkainta toimintamuotoa. Kolmen yliopiston alumnitoimintojen yhdisty- minen tuo synergiaetua ja lisäresursseja alum- Resurssien kasvun myötä alumnitiimin sisällä nitiimien yhdistyessä. Isossa ja monipuolisessa on mahdollista erikoistua joihinkin toiminnan yliopistossa alumnitoimiston päätehtäviin kuu- osa-alueiseen, kuten esimerkiksi jäsenrekiste- luukin tuottaa tukimuotoja ja viitekehys muul- rin hallintaan, tiedotukseen, varainhankintaan le käytännön toiminnalle ja tiedottaa erilaisis- tai uusien räätälöidympien alumnipalveluiden ja ta mahdollisuuksista alumneille, opiskelijoille, -tukimuotojen kehitykseen ja tuottamiseen. Täl- yrityksille ja tiedekunnille. Kun alumnitiimillä löin toiminnassa olisi myös mahdollista huomi- on mahdollisuus keskittyä pelkästään toimin- oida eri-ikäisten ja eritaustaisten alumnien tar- nan koordinointiin, toiminnan hyödyt konkre- peet ja intressit paremmin. Esimerkiksi nuorien tisoituvat paremmin ja alumnitoiminta voi saa- ja vastavalmistuneiden alumnien tarpeet ja kiin- vuttaa suuremman yleisön.20
  20. 20. AvAimiA AAlto-yliopistonAlumnitoiminnAn menestyKseenKun alumnikoordinaattoreilta kysyttiin, mitkäolivat heidän mielestään kolme tärkeintä asiaaAalto-yliopiston alumnitoiminnan menestyk-seen, esiin nostettiin erilaisia asioita. Vastaajientausta ja tuntemus yliopistouudistuksesta ja sentavoitteista tietenkin vaikutti tähän.Tärkeimpinä asioina esille nostettiin:• teknisten tukimuotojen, erityisesti alum- nitietokannan ja – verkostopalvelun toi- mivuus• yliopiston johdon tuki toiminnan kehit- tämiselle ja sen kommunikointi laitosta- solle• kolmen korkeakoulun alumnitoiminnan vaiheittainen integraatio, joka huomioi alumnien erilaisuuden sekä mahdollisen muutosvastarinnan• alumnien tarpeiden huomioiminen ja ak- tiivinen osallistuminen toiminnan suun- nitteluun.Lisäksi suosituksissa tuli ilmi alumnitoimis-ton tiimin osaaminen, taloudelliset resurssit,yliopiston monialaisuuden luomien mahdol-lisuuksien viestintä alumneille sekä riittävänmarkkinatutkimuksen teettäminen päätöksen-teon tueksi. 21
  21. 21. AlumnitoiminnAn cAse- esimerKKejä Aalto-yliopisto alkoi innovaatioyliopistohank- myös henkilö, jolla ei vielä ole läheistä suhdetta keena, tavoitteenaan: yliopistoon, voi hyötyä. Edut ja alennukset ovat tapa houkutella heidät toiminnan piiriin. Tämä 1. Opiskelijakeskeinen, intohimoiseen uu- den oppimiseen kannustava kulttuuri on ensimmäinen askel suhteen muodostumises- sa yliopistoon valmistumisen jälkeen. Se ei vaa- 2. Laadukas ja pitkäjänteinen tutkimus ja di alumnilta juuri muuta kuin rekisteröitymisen taiteellinen työ alumnitietokantaan. Sen jälkeen esitellään mui- 3. Aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen ta caseja, jotka edustavat erilaisia tapoja syven- verkottuminen ja yhteistyö. tää alumniyhteistyötä: neuvoteltuja urapalve- luita alumneille, Babson Rocket Pitch campus- Parhaimmillaan alumnitoiminta pystyy tarjoa- tapahtuma ja MIT:n tapa houkutella alumneja maan tukea ja työkaluja näiden kaikkien tavoit- vapaaehtoisiksi ja madaltaa alumnien kynnys- teiden edistämiselle. Seuraavat case-esimerkit tä osallistua tapahtumien järjestämiseen. Muis- ovat poimittu mukaan, koska ne havainnollista- ta alumnitoimiston koordinoimista palveluista vat alumnitoiminnan hyötyjä. Kaikki osapuolet ja hankkeista esille on nostettu Liverpool Uni- saavat jotain yhteistyöstä ja suhteiden luomises- versity Internationational Ambassadors-ohjel- ta - alumnit, opiskelijat, opettajat ja tutkijat se- ma. Esimerkkinä taideteollisen alan alumniyh- kä yliopiston muu henkilöstö ja alumneja työl- teistyöstä mukana on 15 Horizons -taidenäyt- listävät yritykset. Monilla case-esimerkeistä on tely Japanissa. myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Harvard Business School -case kuvaa verkos- Ensimmäiseksi esitellään, millaisia hyötyjä toitumisen hyötyjä kaikille osapuolille. Yritys- alumnit voivat saada osana jäsenpakettiaan. Mil- yhteistyömalleista mukaan on poimittu Stan- laisia etuja ja alennuksia alumneille voi tarjota? ford E310 -kurssi ja sen ympärille rakentunut Useammat näistä palveluista ovat sellaisia, joista yhteisö, jossa alumnit ovat kiinteä osa toimin-22
  22. 22. taa. Project Managers’ Club on esimerkki aktii- normaalikuukauteen nähden. Tämä oli tehokasvisesta klubitoiminnasta ja Warwick Connecti- tapa herättää huomiota alumnien keskuudessa.ve on valittu esimerkkinä opiskelijoiden sitout-tamisesta alumnitoiminnan piiriin jo opiskelu- urApAlveluitA Alumneilleaikana.Näiden casejen on tarkoitus herätellä ajatuk- INSEAD, Stanford, Harvard Business School jasia ja keskustelua alumnitoiminnan mahdolli- Northwestern University:n Kellogg School ofsuuksista uudessa yliopistossa. Ideoiden toteu- Management ovat tehneet vastavuoroisen sopi-tus vaatii kysyntää alumnien puolelta, eivätkä muksen, jossa yliopistojen alumneilla on suh-kaikki ulkomailta tulevat mallit suoraan sovel- teellisen pientä maksua ($50–75/6kk) vastaanlu meidän käyttöömme. Miten Aalto-yliopisto pääsy omaan ja muiden yliopistojen uraverk-voisi viedä alumnitoimintansa maailman huip- koihin. Palvelu on suunnattu MBA-alumneille.putasolle soveltamalla ulkomaalaisia parhaita Tämä helpottaa ulkomaille suuntaavien, etenkinkäytäntöjä Suomen olosuhteisiin tai ehkä jopa vastavalmistuneiden, alumnien työnhakua.tarjoamalla alumneilleen jotain, mitä muut eivät Yhteistyökuviossa on mukana vain nimekkäitäole vielä tehneet? yliopistoja ja uraverkot ovat avoimia vain alum- neiksi rekisteröityneille. Rekrytoivilla yrityksil-AlennuKsiA jA etujA Alumneille lä on näin viestintäkanava hyvin valikoitunee- seen joukkoon ammattilaisia ja palvelua käyttä-Aalto-yliopiston alumneja on jo noin 75 000. ville alumneille puolestaan valikoituu vain hei-Tämä on jo melko suuri kuluttajaryhmä, jolle dän koulutustaustaansa vastaavia tehtäviä. Tä-voi harkitusti neuvotella alennuksia tuotteis- mä on yrityksille varmasti nopeampi tapa rek-ta ja palveluista, esimerkiksi 10 %:n alennuk- rytoida ja tehokkaampi tapa saada näkyvyyttäsen yliopiston kustantamon joululahjakirjoista, MBA-alumnien keskuudessa kuin vastaava jul-alennuksia kuntosali- tai muihin liikuntapalve- kinen kanava. Urapalvelut ja etenkin tämä ”työ-luihin, edullisempia yliopiston logotuotteita tai paikkapankki” ovat yksi tapa houkutella ja pitääalennuskuponkeja jatkokoulutukseen vastaval- alumnit yliopiston toiminnan piirissä. Yliopistomistuneille. Yliopistolla on myös omia palvelui- hyötyy läheisistä väleistä rekrytoiviin yrityksiinta kuten kirjaston tiedonhaku- ja tietokantapal- ja pääsee toimimaan välittäjänä alumneille po-veluita, joista alumnit jo hyötyvät. tentiaalisesti hyvinkin arvokkaalle palvelulle.Alumnit voisivat myös käyttää alumnitoimintaapromootio- ja tiedotuskanavana omille hank- BABson rocKet pitch eventkeilleen. Tämä osoittautui hyvin toimivaksi toi-mintamuodoksi Kungliga Tekniska Högsko- Babson Rocket Pitch- tapahtuma on mielenkiin-lanissa. He profiloivat menestyneitä alumneja toinen yliopiston yhteisöllisyyden ilmentymä.säännöllisesti ilmestyvässä sähköpostitiedot- Babson College tunnetaan maailman parhaanateessaan. Kesällä 2008 ilmestyneen animaatio- yrittäjyyden yliopistona. Rocket Pitch -tapah-elokuva Kungfu Pandan tuotannossa oli muka- tumassa Babsonista valmistuneet yrittäjät saavatna KTH alumni, jonka kautta yliopistolla oli kolme minuuttia ja kolme PowerPoint-kalvoamahdollisuus tarjota 100 ilmaista lippua eloku- aikaa myydä liikeideansa suurelle yleisölle, jokavan näytöksiin. Kampanjan myötä yhteydenot- koostuu opiskelijoista, yliopiston henkilökun-tojen määrä alumnitoimistoon moninkertaistui nasta, sijoittajista, palveluntarjoajista ja muista 23
  23. 23. yrittäjistä. Pitchit tapahtuvat tiivistahtisesti eikä MIT:n tapaisessa nimekkäässä yliopistossa niiden väliin jätetä aikaa kysymyksille. Kolmen alumnitoiminnan nimissä järjestetyn toimin- minuutin esityksiä on useassa salissa samanai- nan laadulla on merkitystä MIT:n imagolle, ja kaisesti ja tunnelma on ainutlaatuinen. Niiden yliopisto tiedostaa tämän. Alumnitoimintaan jälkeen on avoin networking-tapahtuma, jos- liittyvät käytännöt tukevat toiminnan laadun sa yrittäjät kohtaavat yleisön ja vastaavat ky- kehittämistä ja ylläpitämistä ja takaavat sen jat- symyksiin. kuvuuden. Vastineeksi tuesta MIT pyytää klu- beilta vuosittaisia raportteja heidän toiminnas- Tapahtumanjärjestäjän näkökulmasta Rocket taan. Näiden avulla he voivat seurata itsenäisesti Pitch on melko kevyt toteuttaa, koska osallis- toimivien klubien toimintaa. tujat luovat itse tapahtuman sisällön ja tuoreet yritysideat houkuttelevat laajan yleisön. Suu- rin osa yleisöstä on Babsonin alumneja, mutta internAtionAl AmBAssAdors tapahtuma vetää väkeä myös yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Tapahtuma on alumneille tilai- Liverpool Universityn International Ambas- suus palata kampukselle ja vahvistaa yhteyksiä sadors-ohjelma on noin kaksi vuotta kestänyt sekä yliopistoon että toisiin alumneihin. hanke, jonka tavoitteena on edistää yliopis- ton tunnettavuutta maailmalla. He ovat määri- Tapahtumassa solmitut suhteet voivat olla yrit- telleet kansainvälisiä ”hot spot” -alueita, jotka täjän näkökulmasta hyvin merkittäviä, minkä li- ovat yliopiston kannalta erityisen kiinnostavia säksi osallistuvat yritykset saavat hyvää näky- esimerkiksi suuren alumnikeskittymän tai opis- vyyttä. Babson puolestaan vahvistaa imagoaan kelijarekrytoinnin kannalta. Yliopisto rekrytoi yrittäjyyden huippuyliopistona samalla, kun se paikallisia vapaaehtoisia alumneja järjestämään tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden opiskelijoi- tapahtumia ja toimimaan yhteyshenkilönä sekä den ja alumnien kohtaamiseen. yliopiston edustajana. Lähettiläät saavat yliopistolta perehdytyksen ja mit volunteer toolKit omat käyntikortit. Heidän yhteystietonsa ovat esillä yliopiston nettisivuilla ja he pitävät sään- MIT:ssa alumnivapaaehtoiseksi ryhtyminen on nöllistä yhteyttä alumnitoimistoon. Tällä het- tehty todella helpoksi. Erilaisia tapoja osallistua kellä maailmalla on seitsemäntoista Liverpool joko suoraan yliopiston toimintaan tai alumni- Universityn lähettilästä, jotka toimivat paikalli- en oman klubitoiminnan järjestämiseen on tar- sina kontaktihenkilöinä. He auttavat paikallisia jolla runsaasti, ja ne on selkeästi esitelty MIT:n alumneja pitämään yhteyttä keskenään sekä alu- nettisivuilla. Yliopiston alumnitoimiston sivuil- eelle muuttavia tai vierailevia alumneja tapaa- la on koottu Volunteer Toolkit eli työkalupak- maan toisiaan. Lisäksi he voivat auttaa yliopis- ki, joka koostuu erilaisista käytännön tukimuo- ton henkilökuntaa ja nykyisiä sekä mahdollisia doista itsenäisesti toimiville alumnihankkeille. tulevia opiskelijoita paikallisella tasolla. Vastaa- Tarjolla on esimerkiksi oppaita, joissa on kuvat- van tyyppisiä ohjelmia on muissakin kansainvä- tu parhaita käytäntöjä, annettu malliesimerkke- lisissä yliopistoissa. jä erilaisista lähestymis-, kiittämis- ja rekrytoin- tikirjeistä, kuvattu klubin toimijoiden rooleja Ulkomailla asuu monia Aalto-alumneja, ja heitä ja kerrottu toimintaideoita. Osa vapaaehtoisille on keskittynyt joihinkin maantieteellisiin alu- alumneille tarjolla olevista työkaluista on avoi- eisiin kuten esimerkiksi Bostoniin, Silicon Val- mesti saatavilla ja osa MIT:n Infinite Connecti- leyn -ympäristöön ja Lontooseen. Ulkomailla on -alumniekstranetissä.24
  24. 24. asuvat suomalaiset ovat usein jo melko hyvin on heille arvokas työkalu yhteydenpitoon, uranverkostoituneita keskenään, mutta harvoilla on rakentamiseen ja edistämiseen sekä verkostoitu-säilynyt yhteys kotiyliopistoon. Lähettiläiden miseen. Alumnit päivittävät profiileitaan aktii-avulla yliopisto voi olla läsnä ulkomailla. Tämä visesti, ja ne luodaan jo opiskeluaikana. Opis-on tapa rakentaa arvokkaita suhteita alumnien kelijat pääsevät tietoihin käsiksi jo ennen val-välille, tiedottaa yliopiston tapahtumista ja tuo- mistumistaan ja voivat hyödyntää niitä verkos-da yliopistolle näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa ul- toitumiseen, tosin heidät ohjeistetaan olemaankomailla. häiritsemättä alumneja turhaan. Yliopisto puo- lestaan pystyy helposti seuraamaan alumnien15 horizons - KAnsAinvälinen urakehitystä ja pitämään yhteyttä heihin.yhteisnäyttely Valmistumisen yhteydessä kaikki alumnit saavat ”lifelong forwarding address” -sähköpostiosoit-15 Horizons oli maaliskuussa 2008 Japanissa jär- teen mallia jsmith@mbal1969.hbs.edu. Tämä onjestetty näyttelysarja, jossa oli esillä viidentoista pysyvä osoite, jonka ihmiset laittavat CV:n yh-japanilaisen Taideteollisen korkeakoulun opiske- teystietoihin ja jonka avulla alumnit voivat hel-lijan tai alumnin töitä. Esillä oli teoksia monelta posti ottaa yhteyttä toisiinsa vielä vuosia val-taideteolliselta alalta, muun muassa huoneka- mistumisen jälkeen. HBS MBA on arvostettuluja, muotia, astioita, keramiikkaa ja graafista tutkinto, jolla erotutaan joukosta myös rekry-suunnittelua. Näyttely järjestettiin Cumulus- tointitilanteissa. Sähköpostiosoitteen käyttö onverkoston Kioton konferenssin yhteydessä. yliopistolle brändin rakentamista ja se pitää yli-Cumulus-verkosto on TaiKin koordinoiman opiston alumnien mielessä päivittäisellä tasol-eurooppalaisen muotoilu- ja taidekorkeakou- la. Se on hyvin yksinkertainen tapa yliopistol-lujen yhteistyöfoorumi le saada näkyvyyttä yliopiston ulkopuolella jaNäyttely oli TaiKin kuratoima ja töistä luotiin alumnille tuoda ilmi oma koulutustaustaansa.yhtenäinen kokonaisuus, jossa näkyi suomalai-sen kulttuurin heijastuminen näiden japanilais- WArWicK connectiveten muotoilukäsitykseen. Näyttely järjestettiinyhteistyössä Japan Finland Design Associatio- Warwick Connective on osa Warwick Gradua-nin JFDA kanssa ja se oli osa Suomen ja Japanin tes Associationia, Warwick Universityn laajavälisten diplomaattisuhteiden juhlavuoden oh- alumnijärjestöä. Se on opiskelijoiden vetämäjelmistoa. järjestö, jonka tavoitteena on rakentaa suhtei- ta opiskelijoiden, alumnien ja yliopiston välil-Näyttely oli uudenlainen tapa profiloida TaiKin le. Kiteytettynä kyseessä on ”friend-raising” jakasvatteja ja heidän ammattiosaamistaan ja ra- ”fundraising”. Warwick Connective järjestääkentaa kansainvälisiä suhteita ja yliopiston nä- urakehitysohjelmia ja sosiaalisia tapahtumiakyvyyttä. Toimintamalli oli erittäin onnistunut opiskelijajäsenilleen, esimerkiksi networking-ja TaiK tulee järjestämään kansainvälisiä näytte- taitojen koulutusta sekä CV- ja työhaastattelu-lyitä samalla konseptilla myös tulevaisuudessa. neuvontaa. Opiskelijat pääsevät pientä vuotuis- ta maksua (£5) vastaan mukaan verkostoon jahArvArd Business school uudet vastavalmistuneet alumnit saavat vuoden jäsenyyden ilmaiseksi.Harvard Business Schoolissa alumnitietokan-nassa on 70 000 yliopiston alumnin tiedot. Se Connective on tehokas tapa kytkeä opiskelijat 25
  25. 25. mukaan yliopiston alumnitoimintaan jo opis- saa kummin henkilökohtaiseksi tuekseen. Li- keluvaiheessa. He osallistuvat varainhankinta- säksi PMC järjestää vuosittain Huippusemi- kampanjoihin, tutustuvat syvemmin yliopiston naarin, johon kutsutaan puhujia teollisuudesta taustayhteisöihin ja pääsevät näkemään, millai- sekä tuotekehitys- että projektijohdon tehtävis- siin tehtäviin alumnit työllistyvät. Itse War- tä kertomaan työkokemuksistaan. Seminaarin wick Connectiven pyörittäminen on opiskeli- lisäksi klubi järjestää paneelikeskusteluja jäse- joille opettavaista ja toimintaan osallistumises- nistöä kiinnostavista aiheista sekä vapaamuotoi- ta on heille konkreettista hyötyä työelämässä. sia kokoontumisia. Verkoston jäsenillä on mah- Yliopisto pystyy tukemalla Connectivea mo- dollisuus kutsua koolle oma problem-solving nipuolistamaan oman palvelutarjontansa ja yh- -klinikka pohtimaan pienellä porukalla esimer- teisö on tärkeä osa heidän varainhankintaansa. kiksi heidän lopputyössään esillä olevia kysy- Toimintaan osallistuvat alumnit pääsevät jaka- myksiä. maan omia kokemuksiaan, ja he voivat hyödyn- PMC jäsenet toimivat omalla tavallaan PDP- tää Connectivea rekrytointi- ja verkostoitumis- kurssin lähettiläinä. Kurssin näkyvyys kas- kanavana sekä saavat tilaisuuden antaa yliopis- vaa vuosi vuodelta osittain heidän ansiostaan. tolle jotain takaisin. PMC-jäsenillä on myös mahdollisuus aktiivi- sesti edistää kurssia ja sen opetustavoitteita, vie- project mAnAgers’ cluB den samalla tuoretta tuotekehitysajattelua heitä työllistäviin yrityksiin. Monet kurssin projek- Project Managers’ Club on TKK:n Tuotekehi- tiaihioista ovatkin tulleet entisten kurssilaisten tysprojekti-kurssin entisistä ja nykyisistä opis- ja projektipäälliköiden yritysten tai työnanta- kelijaprojektipäälliköistä sekä kunniajäsenis- jayritysten kautta. tä koostuva alumniyhteisö. Lukuvuoden mit- taisella Product Development Project (PDP) PMC on alumniklubiksi melko vahvasti profi- -kurssilla noin kymmenen hengen poikkitie- loitunut sekä tuotekehityksen että projektijoh- teelliset tiimit tekevät yrityssponsoreille tuote- tamisen osaajien yhteisönä. PMC on osa uutta kehitysprojektin, jossa tuotekehitysidea kehi- Design Factoryn yhteisöä. Design Factory on tetään prototyypiksi asti. Kurssia on järjestet- yksi Aalto-yliopiston kärkihankkeista, tuote- ty nykymuodossaan jo yli kymmenen vuoden kehityksen opetuksen ja tutkimuksen osaamis- ajan ja projekteja on vuosittain noin kolmetois- keskittymä. Sen tilat ja toimintatavat on suunni- ta. Kurssi on erittäin vaativa ja etenkin projekti- teltu luovan, kansainvälisen ryhmätyön ehdoil- päälliköille projektin johtamiseen liittyy paljon la. PMC-jäsenet pysyvät alan uusimman tiedon haasteita, joihin aikaisempi akateeminen koulu- kärjessä osallistumalla Design Factoryn toimin- tus ei välttämättä anna valmiuksia. Project Ma- taan. He voivat ammentaa työhönsä ideoita se- nagers’ Club ry perustettiin vuonna 2005 pro- kä meneillään olevien hankkeiden sisällöstä, että jektipäälliköiden tukiryhmäksi ja tavaksi pitää käytössä olevista toimintatavoista ja malleista. yhteyttä kurssin kautta tutuiksi tulleisiin pääl- likkökollegoihin. Klubilla on noin 60 aktiivi- stAnford engineering 310 jäsentä. Engineering 310: Global Team-Based Innova- Klubin toiminta kehittyy vuosi vuodelta. PMC tion (ME310) on Stanfordin yliopiston maiste- järjestää uusille PDP-kurssia käyville projek- ritason tuotekehitysprojektikurssi. Siinä kan- tipäälliköille koulutusta ja jokainen päällikkö sainväliset, poikkitieteelliset tiimit saavat yri-26
  26. 26. tyssponsorilta toimeksiantona innovaatiohaas- samaan $125 000 osallistumismaksun. Vuosit-teen, joka heillä on tehtävänään ratkoa kolmes- tain mukana on isoja, kansainvälisiä yrityksiäsakymmenessä viikossa. Lopputuloksena on - esimerkiksi autovalmistajia ja elektroniikka-toimiva prototyyppi. Vuodesta 1969 pyörineen jättejä kuten Nokia, BMW, Audi ja Panasonic.kurssin ympärillä on paljon tutkimustoimintaa, Kurssiin osallistuminen on heille benchmar-sosiaalisia tapahtumia, yritysyhteistyötä ja tie- king-toimintaa ja yhteistyö nimekkään yliopis-tenkin kurssin ja Stanfordin alumneja. Vuodesta ton kanssa helpottaa parhaiden opiskelijoiden2005 mukana on ollut myös suomalaisia opis- houkuttelemista töihin. Yritys saa kurssin avul-kelijoita Aalto-yliopiston korkeakouluista. He la myös täysin uudenlaisia ja tuoreita ”out-of-ovat muodostaneet Foreign Partner Universi- the-box”-ideoita. Yliopisto puolestaan pystyyty -etätiimejä, jotka toimivat stanfordilaisen tii- kurssin avulla tarjoamaan opiskelijoille arvok-min osan kanssa yhdessä samassa projektissa. kaan kokemuksen, ”lentosimulaattorin”, ennenKurssiin kuuluu vierailut puolin ja toisin, se- työelämän haasteiden pariin siirtymistä. Alum-kä kevään lopulla intensiivijakso Kaliforniassa. nit ovat opiskelijoita, jotka arvostavat saamaan-Ensimmäisten kolmen vuoden aikana ME310- sa opetusta ja haluavat jäädä kurssin toiminnankurssille osallistui yhteensä 23 suomalaista opis- piiriin jatkamaan elinikäistä oppimista.kelijaa, ja lukuvuonna 2008–2009 on mukana 12suomalaista.Opiskelijatiimeillä on kaikilla omat coachin-sa, jotka antavat vinkkejä tuotekehitykseen jatukea tiimille. Suomessa coachit ovat vanhojaopiskelijoita eli kurssin alumneja, jotka saavatpalkkaa noin 100 dollaria kuussa. Korvaus onpieni, mutta coachit ovatkin mukana halustaanseurata ja auttaa projektin etenemistä. He saa-vat ideoita ja haastetta omalle ajattelulleen yh-teisistä keskusteluista opiskelijoiden kanssa.Stanfordissa coacheina toimivat yrityselämäs-sä jo kypsyneet henkilöt, joista osa on kurssinomia alumneja.Lisäksi kurssin alumneja vierailee kurssin tilois-sa ja toimii sekä yliopiston puolella kurssias-sistentteina että yrityksissä projektiyhteyshen-kilöinä. Alumnien mukanaolo perustuu haluunnähdä, mitä rajapinnassa tapahtuu. Millaisiaprojekteja yritykset teettävät? Mitä tutkitaan?Millaista osaamista ja työkaluja tiimit hyödyn-tävät? Millaisia tuotteita projekteista syntyy?Iso osa kurssin menestystä on Stanford-brändinvetovoima, joka houkuttelee mukaan korkeanprofiilin sponsoreita, jotka ovat valmiita mak- 27
  27. 27. AlumnitoimintAA uudessA yliopistossA: Alumnien hAAstAttelujA Tämä osa raportista koostuu alumnien haastat- yrityksiin mukaan. teluista. Alumnien ääntä on tärkeää kuunnella Ari Jokilaakso on suuren teollisuusyrityksen alumnitoimintaa ja laajemmin myös Aalto-yli- henkilöstöjohtaja. Hän peräänkuuluttaa yli- opiston toimintaa suunnitellessa. Kaikki haasta- opistolta apua alumneille heitä työllistävien teltavat tuovat ilmi oman näkemyksensä alum- yritysten casejen tuomiseksi kursseille ja näkee nitoiminnan kehittämisen hyödyistä. alumnitoiminnan tapana rakentaa yrityksen Risto Siilasmaa on kansainvälisesti menestynyt työnantajamielikuvaa opiskelijoiden keskuu- yrittäjä ja tietoturvayritys F-Securen perusta- dessa. Hän korostaa alumnien ja opiskelijoiden ja. Lisäksi hän on Nokian, Elisan, Teknologia- verkottumisen tärkeyttä. teollisuus ry:n sekä usean pienemmän yrityk- Harri Kulmala on kokenut tutkija ja metalli- sen hallituksen jäsen. Hän pohtii muun muas- tuotteet ja koneenrakennus –alan strategisen sa, miten alumnitoiminta voi auttaa yliopiston huippuosaamisen keskittymän FIMECC Oy:n eri osastoja löytämään toisensa ja mitä hyöty- toimitusjohtaja. Hän ottaa kantaa siihen, miten jä alumniyhteisön profiloimisesta voisi olla esi- aktiivisempi tiedottaminen tutkimustoiminnas- merkiksi tutkimustoiminnalle. ta alumneille hyödyttäisi tutkimustulosten jal- Maija Itkonen on Taideteollisesta korkeakou- kauttamisessa käytäntöön. lusta valmistunut teollinen muotoilija, Project Pekka Himanen on Taideteollisen korkea- Managers’ Clubin aktiivinen jäsen ja nuori yrit- koulun professori, kansainvälisesti tunnettu fi- täjä. Hän uskoo, että alumnien päämotiivi osal- losofi, Helsingin yliopiston ja Teknillisen kor- listua alumnitoimintaan on ulkoisten kannus- keakoulun yhteisen HIIT-tutkimuskeskuksen timien sijaan mahdollisuus antaa takaisin. Hän päätutkija sekä Helsingin Yliopiston vuoden näkee, että alumnitoiminnan ja startup-yrittä- alumni 2007. Syksyllä 2008 hän piti ”Elämä jyyden välillä on selvä yhteys. Hänen mieles- taideteoksena”-luentosarjan Vuoden alumnin tään, on tärkeää saada alumnit opiskelijoiden28
  28. 28. ominaisuudessa. Luentosarjassa Professori Hi-manen kertoi omasta oppimisen filosofiastaanja jakoi ajatuksiaan oppimisesta ja luovasta elä-mästä parhaimmillaan perustuen hänen tutki-muksiinsa. Luentosarja toteutettiin yhteises-tä aloitteesta kansleri Niiniluodon kanssa, jo-ka myös avasi luentosarjan. Hän pohtii alum-nitoimintaa rikastuttavan vuorovaikutuksenmuotona ja ideoi osaltaan uusia alumnitoimin-nan muotoja. Haastatetuille esitetyt kysymykset olivat pääpiirteittäin: 1. Mistä ja milloin valmistuit? Millainen suhde yliopistoon sinulle on kehittynyt valmistumisen jälkeen? 2. Mitä alumnitoiminta vois parhaimmillaan tarjota yrityksille/ laajemmin suoma- laiselle yrityselämälle? Mitä on hyvä alumnitoiminta? 3. Mikä on oma näkemyksesi Aalto-yliopiston alumnitoiminnan nykytilasta? 4. Miten alumnit voisivat toimia linkkinä yliopiston tutkimustoiminnan ja yri- tysten välillä? Miten tutkimustoimintaa voisi kehittää, jotta siitä olisi enemmän hyötyä teollisuudelle? 5. Millä tavoin Suomen ”alumnikulttuuria” voisi kehittää niin, että opiskelijat tun- tisivat alumnitoiminnan luonnolliseksi jatkeeksi opiskeluajalleen? 29
  29. 29. AlumnitoimintA on siltA säilyy. On tärkeää, että tätä yhteisöllisyyt- tä ruokitaan systemaattisesti. Risto siilasmaa hallituksen puheenjohtaja, F-secuRe tkk, tuotantotalous 4. Yliopiston sisäisten toimijoiden välil- lä Korkeakoulun sisäisten toimijoiden väli- Alumnitoiminta on paitsi linkki yliopiston ja nen kommunikaatio ja yhteistyö eivät ole sieltä valmistuneiden välillä, myös silta yliopis- niin sujuvia kuin ne voisivat olla. Usein ton eri sidosryhmien välillä: korkeakoulun sisäiset toimijat tapaavat alumnien kautta. Siltaa pitkin voi kulkea monia asioita, esimer- Alumni Alumni kiksi jatko- ja täydennyskoulutusta tai alum- nin omaan pääaineeseen liittyviä seminaareja ja muita koulutustapahtumia. Siltaa pitkin voi kulkea myös vierailuja, kokemuksia, kontakti- en luontia, gradupaikkoja, työpaikkoja tai esi- AAlto AAlto merkiksi tukea opiskelijoiden perustamille yri- yliopisto yliopisto tyksille. Opiskelijat Ovat esialumneja 1. Yliopistolta alumnille Tiedotuskanava ja tapa hakea tukea yli- Mielestäni on tärkeää ottaa opiskelijat mukaan opiston opetus- ja tutkimustoiminnalle. toimintaan. On turhaa jäykistellä siitä, kuka Alumneille mahdollisuus elinikäiseen op- alumnikuntaan voi kuulua. Toiminnan on hyvä pimiseen ja omia intressejä vastaavaan ver- olla avointa kiinnostuneille. Alumnitoiminnan kottumiseen. silta voisi mahdollistaa tutustumista nykyisiin opiskelijoihin. Alumnit voivat saada heiltä pal- 2. alumnilta Yliopistolle jon uusia ideoita, mielenkiintoisia näkemyksiä ja käsityksen siitä, ”mistä kenkä puristaa”. Tä- Alumnitoiminta on samalla korkea- mä on myös loistava rekrytointikanava, etenkin koulun yhteys alumnien taustayh- jos haluaa päästä käsiksi huippuopiskelijoihin. teisöihin eli yrityksiin ja järjestöi- Opiskelijoiden on mukanaolon myötä luonte- hin. Alumnilla voi olla varteenotetta- vaa viestittävää korkeakoululle. Hyvässä vampaa sijoittaa itsensä alumniyhteisöön val- vuorovaikutuksessa alumneilla on tunne mistumisen jälkeen. siitä, että heidän näkemyksiänsä kuunnel- laan. aaltO-yliOpistO – puhutteleva brändi? 3. alumnien välillä Alumnitoiminnassa on tärkeää miettiä, mihin Alumnien välisen yhteydenpidon kautta viiteryhmään alumnilla on vahvin assosiaatio. alumnien yhteys omaan viitekehykseen30
  30. 30. Kuinka monta eri yhteisöä yliopiston sisälle ha- olla intressi lisätä sinne tietoja itsestään ja pitäälutaan? Esimerkiksi Cambridgen ja Harvardin profiiliaan ajan tasalla. Mitä enemmän dataa onyliopistoissa on kahden tason brändejä – uni- saatavilla, sitä helpompi alumnikuntaa on pro-versity ja college. Omalla kohdallani vaikutta- filoida ja sitä myötä palvelu kehittyy. Alumni-vat TKK:n kattobrändi sekä pääaineeni tuotan- tietokanta voisi olla ikään kuin kattava puhelin-totalouden TUTA-brändi. luettelo, joka olisi helposti jäsenistön käytös- sä. Keskitetty tietokanta voisi myös auttaa luo-Olen mukana Tuotantotalouden kilta Prode- maan yhteisöllisyyttä.ko ry:n neuvottelukunnassa, joka on ryhmä eriikäpolvista koottuja neuvonantajia. Heidän ta- Alumnisuhde ei saisi olla pelkästään tietovirtaavoitteena on edistää tuotantotalouden alan tun- korkeakoululta alumneille, vaan tiedon pitäi-nettavuutta, kehitystä ja vaikuttavuutta Suomen si liikkua myös toiseen suuntaan. Alumnisäh-teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kilpai- köposteissa on oltava heidän kannaltaan rele-lukyvylle muun muassa lisäämällä alumnien ja vanttia tietoa, ei niistä muuten viitsi kiinnostua.opiskelijoiden keskinäisiä yhteyksiä. En ollut Viesteissä tulisi olla sopiva määrä tietoa, jokakuullut, että TKK:lla on muun tason alumni- on kohdennettu alumnin kiinnostuksen kohtei-toimintaa, en esimerkiksi kuulu PoliAlumni- den mukaan. Tämä vaatii profilointia. Viestin-tietokantaan. nän vahvempi substanssi ja säännöllisyys vah- vistavat myös yliopiston brändiä.Yliopiston brändin vaikutus perustuu brändintunnettavuuteen ja siihen liittyvään tunnetilaan,joka muodostuu jo opiskeluaikana. Tässä piilee prOfilOinti arvOkas tuki myösoptimointihaaste: työnjako kattotason ja esi- tutkimustOiminnallemerkiksi kilta-tason alumnitoiminnan välillä on Alumnit ovat käyttämätön tapa löytää tutki-oltava selvä, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä muskohteita tai käytännön caseja tutkimuksenesimerkiksi tiedotuksessa. Brändiassosiaatiolla tueksi.on merkitystä myös varainhankinnan kannalta.Monet lahjoittajat haluavat antaa rahaa nimen- Alumnien kautta voisi saada arvokkaita vasta-omaan heitä lähinnä olevan yhteisön tueksi. Tä- uksia, haastateltavia sekä rahoitusta. Tässäkinmä olisi ehkä syytä huomioida uuden yliopiston asiassa voisi hyödyntää tietokantaa. Mitä enem-rahastorakenteessa. män ja parempaa tietoa alumneista on saatavilla, sitä arvokkaampi väline alumnitietokanta on.alumnitOiminta On Tutkijat voisivat teettää erilaisia kyselyjä alum-asiakkuuksienhallintaa neilla, joko itse tutkimuksia varten tai tutki- musaiheen taustakartoitusta varten. KyselyjenTäytyy tuntea asiakaskuntansa, ennen kuin heil- tulee olla riittävän helppoja ja lyhyitä, jotta nii-le voi tarjota kiinnostavia ja arvokkaita palve- den huomioarvo säilyy. Lisäksi niiden on olta-luita. Tämä pätee myös alumnitoimintaan. Mi- va kohdistettuja oikeille henkilöille, mikä vaatiitä kattavamman alumnitietokannasta saa, sitä alumnikunnan profilointia.paremmin se pystyy palvelemaan sekä yliopis-toa että sen alumneja. Moderni, ammattimainen Tietokanta pystyisi vastaamaan sellaisiin haas-verkkopalvelu voi tallentaa kaiken tiedon alum- teisiin mihin nykyään ei vielä voida. Ajattele,nin vierailuista siellä – missä, milloin, kauan hän jos alumnitietokannan sisäisen haun pystyisiviihtyi, minne hän ei mennyt. Alumneilla tulisi rajaamaan esimerkiksi kaikkiin 90-luvulla val- 31
  31. 31. mistuneisiin sähkötekniikan diplomi-insinöö- naan PDP-kurssilla design-assistenttina ja tänä reihin, joilla on kolme lasta, asuvat Jyväskyläs- vuonna IDBM-ohjelmassa yritysprojektia te- sä ja osaavat sujuvasti ranskaa. Esimerkki ei ole kevän opiskelijaryhmän kummina. Silloin kun ehkä realistisin ja kyseessä on pitkäntähtäimen tuntee, että koulutus oikeasti auttaa eteenpäin, visio, mutta olisi mielenkiintoista nähdä, mil- syntyy halu vaalia niitä kokemuksia. Nostalgi- laisia hyötyjä saavutettaisiin, jos yliopisto hyö- aa on hyvä ylläpitää, mutta pohjalla täytyy olla dyntäisi nykyisiä huipputason välineitä ja me- arvokkaita kokemuksia. netelmiä. En ole vielä ollut mukana TaiKin alumnitoimin- nassa. Valmistumisen jälkeen ei ole tullut kir- katseet kOhti tulevaisuutta jettä tai yhteydenottoa koululta. Lähtisin mu- kaan, jos kutsu tulisi. Haluaisin auttaa nykyisiä Tällä hetkellä kutsut erilaisiin tapahtumiin ei- opiskelijoita. Antaminen on tässä suhteessa tär- vät jakaudu tasaisesti. Saan paljon kutsuja, joista keämpi kuin saaminen. on ajanpuutteen takia pakko kieltäytyä, mutta TKK:n alumnien joukossa on varmasti sellai- alumnitOiminta vOisi tarjOta huike- sia kiinnostuneita henkilöitä, joita kutsut eivät asti yrityksille tavoita. Jos Aalto-yliopiston ambitiotaso on olla kan- Sisäpiirejä tulisi vaalia – sieltä löytyvät oikeat sainvälistä huippua, alumnitoiminnan kehittä- ihmiset, tiedot, osaaminen, kanavat ja ratkai- miseen pitäisi kohdentaa samanlainen kunnian- sut yrityksen ongelmiin varmemmin ja usein himo. Kommunikaation ja välineiden on olta- helpommin kuin muita teitä käyttäen. En ha- va huipputasoa. Brändäys on väline saavuttaa lua rekrytoida yritykseeni satunnaista tyyp- huipputaso – houkutella parhaita opiskelijoita piä, varsinkaan startup-vaiheessa. Suomessa on ja henkilökuntaa sekä ylipäätään helpottaa yli- vielä joskus vallalla vanhanaikainen asenne, et- opiston toimintaa. tä on ”huijaamista” jos käyttää omaa verkosto- aan. Tähän tarvittaisiin muutos – se ei ole väärin, vaan ainoa oikea tapa hyödyntää omia kontak- ”AAlto eli ole yliopisto vAAn teja ja taustayhteisöjä. KluBi” Alumnitoiminnan kautta Suomeen voisi tuo- maija itkonen da advisory board -kulttuuria. Alumnit voisi- toimitusjohtaja, poweRkiss vat olla mukana opiskelijoiden ja vastavalmis- taiteen maisteRi 2008 tuneiden yrityksissä tuomassa uskottavuutta taideteollinen koRkeakoulu ja antamassa neuvoja. Vanhemmilla alumneilla olisi aikaa, näkemystä ja kokemusta. Opiskeli- joiden välille syntyisi kilpailuasetelma siitä ke- Alumniteemaan liittyen ensimmäinen ajatuk- net he saavat omaan boardiinsa mukaan – tästä seni on, että joissain asioissa se toimii luon- olisi pelkästään hyötyä aloitteleville yrityksil- nollisesti. Omat positiivisimmat kokemukseni le. Pientä alkupääomaa vastaan alumnit voisivat liittyvät International Design Business Mana- olla oikeasti mukana startup -yrityksissä, mikä gement IDBM -ohjelmaan ja TKK:n Product tukisi konkreettisesti yrittäjyyttä Suomessa. Development Project PDP -kurssiin. Yhteys näihin on jäänyt luontaisesti – toimin aikoi-32
  32. 32. Korkeakoulujen tutkimustoiminta voisi myös sestä. Teemme opiskelijoiden keskuudessa työ-hyötyä alumniyhteyksien kehittämisestä. Alum- tä yrityksen houkuttelevuuden lisäämiseksi.ni voi teettää tutkimusta yrityksensä käyttöön Sponsoroimme muun muassa saunailtoja ja yri-ja jalkauttaa tutkimuksessa löytyneitä toiminta- tysvierailuita. Tätä työtä voisi tehdä systemaat-malleja omaan työhönsä. tisemmin ja laajemmin, jotta viesti saavuttaisi suuremman yleisön. Kiltoja ja ainejärjestöjä onKorkeakoulun ja alumnin suhde ei voi olla or- paljon. Poikkitieteellisten, opiskelijoille suun-jallinen, vaan sen täytyy pohjautua yhteiseen nattujen tapahtumien järjestämiselle on motiivi.tekemiseen. Alumneja tulee osallistaa ja kutsua Eri alojen insinöörit ja muut ammattilaiset te-paikalle. Alumnitoiminnan pitäisi olla sammio, kevät töitä yhdessä valmistumisen jälkeen, jo-mistä jengi voi ammentaa. Eri osapuolet voivat ten miksei heitä voisi tuoda yhteen jo opiske-kaikki hyötyä suhteiden ylläpitämisestä ja uu- luvaiheessa? Olen saanut oivalluksia ja tukeadenlaisten toimintamuotojen etsimisestä ja ko- ideoilleni saunailloista, muun muassa ajatuksiakeilusta. Outotec:in trainee-ohjelman kehitykseen opis- kelijoiden jakamien kokemusten perusteella.yhteistyö opisKelijoiden KAnssA Minulla on hyvät kokemukset mentoroinnista.hyödyttää KAiKKiA osApuoliA Outokumpu-aikoina olin mukana Vuorimies- killan mentorointiohjelmassa, missä pieni po-aRi jokilaakso rukka opiskelijoita valittiin hakemusta vastaanhenkilöstöjohtaja, outotec oYjdi 1985, tekniikan tohtoRi 1992 tekemään case-tyyppisiä harjoitustöitä van-teknillinen koRkeakoulu hemman, outokumpulaisen tieteenharjoittajan ohjauksessa. Silloinen mentoroitavani väitteli 5.12.2008 TKK:lta ja työskentelee Outotecilla.Omilta opiskeluajoilta lämpimimmät muis-tot liittyvät kiltatoimintaan, kaveriporukkaan, tekemällä Oppiminen –jonka kanssa teimme hieman kilvoitellen hark- teOllisuuden yrityscasetkatöitä, ja tuntitöihin labrassa. Myöhemminosallistuin myös opetustoimintaan. En tunne Opiskelijoiden eteen työskentely voi olla mie-TKK:n tämän hetkistä alumnitoimintaa. Toi- lenkiintoisempaa kuin muiden alumnien kans-minta on periaatteessa kiinnostavaa, mutta sa verkostoituminen. Tosielämän casejen käyttöajankäytöllisesti haastavaa. Jos alumnitoimin- opetuksessa hyödyttää kaikkia osapuolia. Itsetaan liittyy työnantajamielikuvan rakentamista opettajana toimineena tiedän, että laskuharjoi-opiskelijoiden keskuudessa, sen sisältö voi olla tukset on laadittava niin, että ne ovat ratkais-arvokasta työni kannalta, ja osallistuminen on tavissa kohtuullisessa ajassa melko itsenäisestiperusteltua. työskennellen. Valitettavasti tämä johtaa siihen, että ne eivät vastaa todellisuutta. Teollisuudes-Omat kOkemukset alumnitOiminnasta sa ei ole tilanteita joissa on 10 muuttujaa, jois- ta yksi on ratkaistava. Pikemminkin on satojaOutotec Oyj on nuori pörssiyhtiö. Irtauduim- muuttujia, joista vain yksi tunnetaan. Yritysca-me Outokumpu Oyj:stä vuonna 2006 ja lis- set olisivat monipuolisempia, haastavampia jatauduimme uudella nimellä huhtikuussa 2007. kiinnostavampia.Meillä on siis tarve lisätä tietoisuutta yrityk- 33
  33. 33. Yrityksen näkökulmasta tällaiseen case-hank- uudenlainen alumnikulttuuri keeseen osallistuminen on iso panos ja yhteis- työn aloittamisen kynnys on korkea. Jos yri- Suomeen kehittyisi alumnikulttuuri lisäämällä tykset tarjoavat aiheen ja mentorit, korkeakoulu opiskelijoiden ja työelämässä olevien alumnien voisi tulla vastaan ja tarjota puitteet - prosessi- välisten kontaktien määrää ja laatua opiskeluvai- kuvauksen, markkinointimateriaalit, työkirjan heessa. Mitä henkilökohtaisempi yhteys muo- toiminnan tueksi jne. Usein käy niin, että yksi dostuu, sitä enemmän opiskelija hyötyy. Tar- ihminen on vahvasti asian takana, mutta hän ei vitaan yritysvierailuita ja luentosalitilaisuuksia ehdi tehdä asialle mitään. Jos prosessikuvaus ja intiimimpi tilanne, joka synnyttää keskustelua ohjeistus tulisivat korkeakoulun puolesta, hä- ja antaa opiskelijoille uskallusta ja mahdollisuu- nellä olisi mahdollista ”myydä” idea yrityksen den kysyä kysymyksiä ja käydä keskustelua. sisällä tai delegoida casen rakentaminen useam- Usein opiskelijat oppivat kantapään kautta, mi- man henkilön tehtäväksi. tä tietoja työelämässä oikeasti tarvitsee. Alum- Ajan myötä tekijöille karttuu osaamista, ja hy- nit voisivat muun muassa kannustaa heitä opis- vät ja tehokkaat toimintatavat seuloutuvat jou- kelemaan monipuolisemmin. En esimerkiksi it- kosta sekä yrityksen sisällä että korkeakoulus- se opiskeluvaiheessa tiennyt, kuinka hyödyllis- sa. Aluksi tarvitaan kuitenkin aktiivisuutta kor- tä sähkötekniikan ja lujuusopin opiskelu pää- keakoulun puolelta. Tällainen case-työskentely aineeni metallurgian rinnalla olisi myöhemmin osana ylemmän tason kurssien opetusta lisäisi ollut. Kun opiskelija pääsee osalliseksi tällaiseen yrityksien ja alojen houkuttelevuutta, ja mie- konsultoivaan toimintaan, hän haluaa valmis- lestäni tekemällä oppiminen on tehokkain ta- tumisen jälkeen tarjota samanlaisia kokemuk- pa oppia. sia muille. Edellä mainitut yrityscaset, mento- rointi sekä opiskelijoille henkilökohtaisesti tai pienryhmissä tehtävät konsultoinnit tukisivat alumniverkOstO tällaista kulttuurimuutosta. rekrytOintikanavana Mielestäni diplomityö on tehokkain ja paras tapa rekrytoida. Otamme diplomityöntekijöitä AlumnitoimintA tutKimustyön töihin hiljaisinakin aikoina, vaikka vapaita paik- tuKenA koja ei olisi. Lisäksi hyödynnämme rekrytoin- haRRi kulmala nissa tavallisia kanavia kuten lehtiä ja Interne- Fimecc, toimitusjohtaja tiä. Näiden rinnalle alumnitietokanta olisi ar- di 1999, tekniikan tohtoRi 2003 vokas työkalu, varsinkin jos siinä olisi mahdol- tampeReen teknillinen Yliopisto lisuus tehdä kohdennettuja hakuja esimerkiksi aineyhdistelmän, työkokemuksen ja asuinpai- kan mukaan. Henkilöstöjohtajan näkökulmas- Valmistuin Tampereen Teknillisestä Korkea- ta alumnitietokannasta voisi löytyä muutakin koulusta vuonna 1999, jonka jälkeen aloitin tut- hyödyllistä tietoa. kijana ison yrityksen kustantamassa TEKES- projektissa. Tutkimme verkostoja, ja kyseinen projekti poiki vastaavia tutkimushankkeita, joi- den myötä minulla oli mahdollisuus tehdä väi- töskirja. Valmistuin tekniikan tohtoriksi uudel-34

×