Esitys Sosiologipäivillä Turussa 21.3.2013. http://limuhanke.blogspot.fi/

1. Vaihtoehtolajit nuorten
liikunnallisina merkitysmaailmoina
Päivi Harinen & Anni Rannikko, Itä-Suomen yliopisto
Veli Liikanen & Jussi Ronkainen, Mikkelin
ammattikorkeakoulu, Juvenia – nuorisoalan tutkimus- ja
kehittämiskeskus
Sosiologipäivät 21.3.2013 Turku

2. Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja
tavat -tutkimushanke
• Kesällä 2012 alkanut kolmevuotinen tutkimushanke, jossa
perehdytään vaihtoehtolajeihin nuorten liikunnallisina
vuorovaikutus- ja merkitysmaailmoina
• Tutkimuksen toteuttavat Mikkelin ammattikorkeakoulun
nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia ja Itä-Suomen yliopiston
yhteiskuntatieteiden laitos yhteistyönä
• Rahoittajana opetus- ja kulttuuriministeriö
• Tähän mennessä on tehty verkkokysely
lajiharrastajille, haastateltu lajiharrastajia ja koottu harrastajien
verkkoon tuottamaa materiaalia
• Liikunnan uudet ja vanhat tulokkaat –esittelykirjanen (2013)
• Tutkimus jatkuu kenttätyöllä ja lajiharrastajien haastatteluilla
tämän kevään aikana

3. Lähtökohtia
• Aikuishuoli nuorista, jotka
– ovat passiivisia
– eivät suostu mihinkään sitkeyttä vaativaan
tekemiseen, eivät varsinkaan yhdessä toisten kanssa
– viettävät liikaa aikaa surffaillen erilaisissa
virtuaalitodellisuuksissa unohtaen liikkumisen ja
ulkona oleilun
• Voisiko kuitenkin olla niin, että nuoret
liikkuvat, kuluttavat paljon aikaa uusien asioiden
oppimiseen – ja tekevät tämän nimenomaan
yhdessä muiden kanssa?
• Esittelemme alustuksessamme tutkimuksen
ensimmäisiä tuloksia

4. Kysymykset
• Millaisia vuorovaikutusmaailmoja
vaihtoehtoliikunnan ympärille rakentuu?
• Mitä niiden harrastaminen merkitsee
tutkimukseemme osallistuneille nuorille?
• Minkälaista toimintaan kiinnittymistä
aineistomme viestii?

5. Aineisto
• Pääasiallisena aineistona toimii vuoden 2012 marras-
joulukuussa tehty verkkokysely
skeittauksen, longboardingin, bleidauksen, scoottaukse
n, roller
derbyn, parkourin, sirkuksen, slackliningin, boulderoin
nin, capoeiran ja katutanssin harrastajille
• Vastaajista 935 12-29-vuotiaita
• Lisäksi olemme hyödyntäneet
– Lajiharrastajien haastatteluja, jotka on tehty syksyllä 2012
• Yhteensä 9 kpl
– Harrastajien itsensä tuottamaa verkkomateriaalia
• Yhdistysten verkkosivut, foorumit, sosiaalinen
media, verkkolehdet yms.

6. Vaihtoehtolajit
• Osa liikunnallista vaihtoehtosektoria
• Haastavat, joko tietoisesti tai tahattomasti, perinteisen urheilun
– Pyrkivät erottautumaan järjestäytyneestä toiminnasta, seurakiinnityksistä,
junnuputkista ja kilpailuissa menestymisestä
– Kaikki niiden parissa toimivat voivat olla lajien kehittäjiä ja uusien
temppujen luojia
– Vievät harrastajansa pois perinteisiltä ja erityisesti liikuntaa varten
rakennetuilta paikoilta kaduille, portaikkoihin, pysäköintitiloihin ja
puistoihin
– Muuttavat jatkuvasti muotoaan rakennetun tilan muuttumisen luomien
uusien mahdollisuuksien myötä
• Eivät aina määrity liikunnan ja urheilemisen kautta, tai voi olla, että
niitä ei edes haluta kutsua lajeiksi
• Mutta: vaativat harrastajiltaan hyvää fyysistä kuntoa ja intensiivistä
harjoittelua, joten niitä ei voi täysin erottaa liikuntaan ja
liikunnallisuuteen liittyvistä määrittelyistä ja luokituksista

7. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Escalade_crochet_talon.jpg
Kuvalähteet:Carlos Marko-Tapio (roller derby), Maria Hopponen (sirkus),
Wikipedia (bouldereraus), Shutterstock (muut)

8. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/60710-katutanssi-
kasvaa-tanssilajeista-kovimmin
Kuvalähteet: Shutterstock

9. Vaihtoehtoliikunnan
vuorovaikutusmaailmat
• Lajeja harrastetaan pääasiassa yhdessä muiden
kanssa, päämäärät liittyvät tekemiseen
• Vaihtoehtolajien vuorovaikutusmaailmat ovat samaan aikaan
paikallisia ja globaaleja (verkostot: 45 prosenttia kyselyyn
vastanneista tuntee useita ulkomailla asuvia harrastajia)
• Hierarkiaa rakennetaan iän, taitojen, autenttisuuden, lajiin
panostamisen ja siihen sitoutumisen, luovuuden, fyysisen
kunnon ja tietämyksen varaan. (On varmasti muitakin)
• Lajiharrastajat haluavat antaa lajeista avoimen kuvan:
lajiyhteisöjen jäsenyys näyttäisi usein edellyttävän
yhdenvertaisuutta painottavan ja syrjintää vastustavan
maailmankatsomuksen omaksumista
– Yhteisöt nähdään tasapuolisen kohtelun ympäristöinä (vaikka
kentältä katsottuna kuva voi olla toinen)

12. Kevyttä kiinnittymistä?
• Virallisesti ryhmään kuulumisen
intensiteetti on kevyttä ja vähän sitovaa
(vrt. Lähteenmaa 2000)
– Harrastajaporukoihin on helppo tulla ja lähteä
(”kuka vain voi tulla kokeilemaan”)
– Eräänlainen ”tässä-ja-nyt” sosiaalisuuden
muoto?
– Kuitenkin 61 prosenttia on jäsenenä
harrastukseensa liittyvässä yhdistyksessä tai
järjestössä

13. Vahvaa ja kokonaisvaltaista
kiinnittymistä?
• Periaatteessa ryhmien jäsenyys ei edellytä suurta ajallista tai rahallista
panostusta, mutta niihin liittyy tietty kokonaisvaltaisuus ja
elämäntavallisuus:
– Monet (vastaajista 63 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä lajin parissa)
käyttävät aikaa myös harrastuksen ympärillä tapahtuvaan toimintaan ja
jotkut jopa järjestävät muun elämänsä harrastuksensa mukaan
– ”harrastukseni on minulle enemmän kuin harrastus”, ”harrastukseni on
elämäni tärkein asia”
– Oman lajin historian, kulttuurin ym. tunteminen on olennainen osa
lajiharrastusta, koska sitä käytetään erottamaan tosissaan harrastavat
harrastelijoista
– Lajiharrastajien keskinäistä keskustelua verkossa seurataan aktiivisesti:
Päivittäin sitä seuraa 57 prosenttia, noin kerran viikossa 24 prosenttia
vastaajista
• Omaa lajia halutaan kehittää ja tehdä tunnetuksi ja tätä tuetaan
omalla työpanoksella. ”Vapaamatkustajat” koetaan ongelmaksi.
• Lajiharrastajia sitoo yhteen myös keskinäinen solidaarisuus (yksilö
harrastajayhteisön osana, yhteisön etu menee yksilön edun edelle) ja
tietyn lajin harrastajaksi identifioituminen

17. Vaihtoehtoliikuntaan kiinnittyminen
• Oma kehitys, joka tapahtuu ryhmän avustuksella, nousee
lajiharrastajien puheessa tärkeäksi
– 93 prosenttia vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä väitteen
”lajissani kehittyminen on minulle tärkeää” kanssa
– Yksilönä ryhmässä oleminen: asiat tehdään ja opitaan yhdessä, yksilö
kehittyy, ryhmä kannustaa yksilöä
– Omasta kunnosta ja kehityksestä huolehtiminen edesauttaa lajia ja
harrastajayhteisöä
– Itsensä toteuttaminen ja oma kehitys tärkeintä, vertailua muihin tulee
välttää
• Lajit motivoivat oman luovuuden löytämiseen ja intensiiviseen
harjoitteluun: ”muita ei saa matkia” eikä ”temppuja saa omia”
• Lajin ja lajiharrastajien hyvästä maineesta huolehditaan
kollektiivisesti, sillä se nähdään edellytykseksi julkisen tilan
harrastuskäytölle
• Moraalista paheksuntaa herättävät tilanteet, joissa jotkut pilaavat
yhteisiksi koetut intentiot

19. Yhteenvetoa
• Vaihtoehtoliikunnan piirissä syntyy samasta asiasta kiinnostuneiden jaettuja
kokemusmaailmoja
• Vaihtoehtoliikunta saa nuoret sitoutumaan
– Omaehtoisuus, luovuus ja yhteiset onnistumisen elämykset saavat nuoret liikkumaan
yhdessä
– Vaihtoehtoliikunnan piirissä nuoret ottavat vastuuta lajin kehittämisestä ja laittavat
siihen aikaa ja energiaa
– Nuoret luovat itselleen omanlaistaan toiminnan tilaa (tai ainakin pyrkivät tähän?)
• Yhtäältä vapaata toiminnan tilaa, toisaalta sopimuksia, periaatteita ja vastuita
• Toiminnan tila on kollektiivinen, mutta tilan ottaa haltuun omaa kehitystään
tarkkaileva yksilö
• Ovatko lajiyhteisöt käytännössä niin inklusiivisia kuin niiden mainostetaan
olevan?
• Mikä on vaihtoliikuntalajien suhde nuorten muihin
harrastuksiin, liikuntalajeihin ja elinympäristöön?