3. Kolme yleisintä syytä myöntää sosiaalistaluottoa (vaihtoehdonmaininneiden
kuntienlukumäärä) vuosina2010,2013, 2016 ja 2019
16.6.2020Ari Virtanen 3
4. • Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä
edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista . Kunta voi myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei ole
pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa.
• Sosiaalinen luototus on suhteellisen alikäytetty aikuissosiaalityön keino, sillä sosiaalinen luototus oli
aktiivisessa käytössä vuonna 2019 vain 10 prosentissa kunnista, vaikka sosiaalista luototusta
käyttäneiden kuntien väestöpohja kattaa puolet koko maan väestöstä, mikä vastasi tilannetta myös
vuonna 2016.
• Moni pienempi kunta ilmoitti, että odottaa valtionhallinnon ohjeistusta palvelun kehittämisen osalta.
• Yhteensä sosiaalisia luottoja myönnettiin vuonna 2019 kaikkiaan 553 henkilölle. Vuonna 2016 luottoa
myönnettiin 596 henkilölle.
• Palkansaajien osuus sosiaalisen luoton saajista on lisääntynyt koko 2010-luvun ajan, varsinkin sen
jälkeen, kun pääkaupunkiseudun kunnat luopuivat ns. opintososiaalisen luoton käytöstä vuonna 2014.
• Vuonna 2019 sosiaalisia luottoja myönnettiin yhteensä 3,6 miljoonaa euroa, mikä vastasi reaalihinnoin
määrää myös vuonna 2016. Luotoista lähes puolet myönnettiin Helsingissä.
• Keskimääräinen luotto henkilöä kohden oli vuonna 2019 noin 6 500 euroa , kun se oli reaalihinnoin noin
6 000 € vuonna 2016.
• Kunnat myönsivät useimmiten sosiaalisia luottoja asiakkaiden kulutus- ja ulosottovelkoihin sekä
talouden hallintaan saattamiseen.
16.6.2020Ari Virtanen 4
Kaksi kolmesta sosiaalisten luottojen saajista on palkansaajia