Sitran 28.5.2014 järjestämän Resurssiviisauden indikaattorit -työpajan yhteenveto

1. 1Sitra • Johanna Kirkinen • 17.1.2014 •
Resurssiviisauden indikaattorit
Työpajayhteenveto 28.5.2014 Tekniskan Salit

2. 2
• Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tehtävänä
on rakentaa Suomen tulevaisuutta ja hyvinvointia.
• Jyväskylä on Suomen koelaboratorio resurssiviisauden
edistämisessä ja resurssitehokkaiden ratkaisujen ja
elämäntapojen etsimisessä.
• Tavoitteena on säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä,
mutta samalla lisätä hyvinvointia.
• Hankkeen lopputuloksena meidän on saavutettava
Suomen kaupungeille monistettava toimintamalli, jonka
avulla menestyvä hyvinvointiyhteiskunta toimii luonnon
kantokyvyn rajoissa. Osana tätä työtä kehitetään
resurssiviisauden indikaattorit.
Kohti
resurssi-
viisautta
Sitra • Johanna Kirkinen • 17.1.2014 •

3. Resurssiviisauden indikaattorit kaupungeille
”Mitä mitataan, sitä voidaan johtaa ja kehittää”
3
• Resurssiviisauden indikaattorit tulee saada luontaiseksi osaksi
päätöksentekoa, ennakointia ja kansantalouden tilastointia (kuten
BKT, työllisyysaste)
• Tarjoavatko nykyisin käytössä olevat kestävän kehityksen /
ympäristöjohtamisen mittarit riittävästi tietoa kokonaiskuvan
ymmärtämiseksi?
• Yhtenäinen ja vertailukelpoinen indikaattorikokoelma, joka myös
linjassa Euroopan komission resurssitehokkuustiekartan kanssa
Sitra järjesti työpajan 28.5 yhteisymmärryksen löytämiseksi,
siitä millä indikaattoreilla resurssiviisauden kehittymistä
voidaan seurata.

4. 4Syke • Sirkka Koskela ja Maija Mattinen• 28.05.2014 •
Työpajassa ehdotettu resurssiviisauden teema ja indikaattorikokoelma

5. Kuinka hyvin teemat yhdessä kuvaavat resurssiviisautta?
Teemakokoelma todettiin yleisesti ottaen hyväksi. Kokoelma tarpeeksi
kokonaisvaltainen ja ottaa tärkeimmät resurssiviisauden haasteet huomioon.
Erityisesti materiaalien kiertoon ja materiaalien käyttöön liittyvät teemat ja
indikaattorit nähtiin erittäin tervetulleina ilmastonmuutosta kuvaavien
indikaattorien rinnalle. Ehdotettiin, että kriittisten luonnonvarojen teema
sisällytettäisiin materiaalien kierto tai materiaalien käyttö –teemoihin. Ehdotettiin,
että maankäyttö -teema jaettaisiin kahteen teemaan tai sitä mitattaisi kahdella
indikaattorilla.
Kuinka hyvin ehdotetut indikaattorit kuvaavat kutakin teemaa?
Ilmastonmuutos - kasvener
Kunnat seuraavat jo hyvin kasvihuonekaasu päästöjään. Eri kunnissa erilaisia
laskentamalleja käytössä tällä hetkellä ja kasvener yksi niistä. llmastonmuutosta
kuvaavan indikaattorin tulisi ottaa huomioon koko kulutuksen aiheuttamat
kasvihuone vaikutukset, mukaan lukien tuonnin vaikutus khk-päästöihin.
Ehdotettiin, että kuntien saama valtion rahoitus olisi sidoksissa khk-päästö
profiiliin.
5Sitra • Etunimi Sukunimi • 00.00.2014 •
Työpajan tulokset 1/4

6. Materiaalien käyttö – RMC/asukas
Tiedon saanti kunta/alue tasolla voi olla vaikeaa. Tämän helpottamiseksi
RMC/asukas voitaisiin rajata vain rakentamisen virtojen seurantaan.
Rakentamisen vaikutukset indikaattoriin on merkittävimmät. Ehdotettiin, että
uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat tulisi erotella laskennassa. Todettiin,
että indikaattorin seurannasta tulisi huolehtia keskitetysti koska kunnille on
haastavaa laskea RMC/asukas. Indikaattori ei vielä ohjaa päätöksen tekoa, mutta
se nähtiin hyvänä.
Materiaalien kierto – materiaali häviöt
Indikaattorin seuranta periaatteessa helppoa, sillä jätetilastointia tehdään
Suomessa laajasti. Tärkeä määritellä selkeästi mitä ovat häviöt ja milloin häviö
tapahtuu. Pohdittiin, että kertooko indikaattori tarpeeksi kierrätyksen laadusta
(uusiokäyttö ja upcycling). Biopohjaiset ja ei-biopohjaiset materiaalit voisi olla
myös hyvä erotella laskennassa. Jäteseuranta vaikuttaa päätöksentekoon jo
monella alueella. Indikaattori helppo ottaa käyttöön.
6Sitra • Etunimi Sukunimi • 00.00.2014 •
Työpajan tulokset 2/4

7. Maankäyttö
Indikaattorin kohdalla tulisi harkita sen jakamista kahdeksi erilliseksi, jotka
seuraisivat (1) luonnontilassa olevan maa-alueen kuntoa ja (2) rakennetun
ympäristön vaikutuksia. Indikaattoreiksi ehdotettiin mm. luonnonsuojelualueiden
määrä, rakennetun ympäristön tehokkuus asemakaava-alueella as/ha. Teema
tärkeä päätöksentekijöille, erityisesti alueellisille/kuntapäättäjille.
Kriittiset luonnonvarat – patenttien lukumäärä
Teema tärkeä. Tietoisuus kriittisten luonnonvarojen suhteen heikkoa tällä
hetkellä. Ehdotettu indikaattori koettiin hankalasti hahmotettavaksi. Kuntatasolla
myös vaikea seurata patenttien pienen lukumäärän takia. Vaihtoehtona voisi olla
kriittisiä luonnonvaroja sisältävät julkisten hankintojen euromäärä. Mahdollista
olisi keskittyä yhteen luonnonvaraan fosforiin. Teema ehdotettiin yhdistettäväksi
materiaalien kierto -teemaan tai RMC-analyysiin.
7Sitra • Etunimi Sukunimi • 00.00.2014 •
Työpajan tulokset 3/4

8. Muita huomioita indikaattoreista
Yleisesti todettiin, että indikaattori tiedon tulisi olla mahdollisimman ajantasaista
ja seuranta ei saisi laahata perässä. Indikaattorit tarvitsevat vahvaa metadataa
pohjakseen.
Kunnilla omat erityispiirteensä ja indikaattorien vertaaminen kuntien välillä voi
olla ongelmallista. Ensi sijaisesti indikaattoreita tulisi seurata edellisvuoden
kehitykseen, mutta kuntienväliselät vertailua tullaan myös tekemään.
Kuntien erityispiirteiden vuoksi indikaattoreille yhtenäisten tavoitteiden luominen
on haasteellista. Suositeltiinkin, että luodaan kansalliset tavoitteet, joista,
jokainen voi alue voi suorittaa oman siivunsa. Paikallisia tavoitteita laatiessa tulee
ottaa huomioon kuntien erityispiirteet. Tavoitteet voisi olla järkevää myös pilkkoa
toimialakohtaisiksi.
8Sitra • Etunimi Sukunimi • 00.00.2014 •
Työpajan tulokset 4/4

9. sitra.fi
Facebook.com/SitraFund
@SitraFund
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea