4. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 3
PUHEENJOHTAJAN KATSAUS
Lähtökohdat vuodelle olivat hyvät. Loppuvuodesta 2011 työmarkkinoilla oli sol-
mittu keskitetty raamisopimus, ja alkuvuonna 2012 solmittiin työurasopimus.
Molemmat antoivat Suomen taloudelle toivottua ennustettavuutta ja vakautta.
Työurasopimuksen arvioidaan pidentävän työuria noin vuodella ja pienentävän
kestävyysvajetta yli kahdella miljardilla eurolla. Sopimukseen sisältyy myös muun
muassa nuorten työllistämisen ja työssä jatkamisen edistämistä sekä parannuksia
työttömyysturvaan. Varhennettu vanhuuseläke poistettiin kokonaan, ja osa-
aikaeläkkeen ikäraja nousi vuodella 61 vuoteen. Lisäksi sovittiin koko eläkejärjes-
telmän uudistamisesta siten, että se tulee voimaan vuoden 2017 alusta.
Arvostelu erityisesti raamisopimusta kohtaan alkoi melko pian. Työnantajat moit-
tivat sitä liian kalliiksi. Näin siitäkin huolimatta, ettei raamin taloudellisia vaiku-
tuksia ollut edes vielä pystytty laskemaan. Työurasopimuksessa sovittu eläkejärjes-
telmän uudistusaikataulu ei sekään riittänyt arvostelijoille, vaan aikataulua olisi
haluttu nopeuttaa.
Kaiken hälinän taustalla oli sinällään ymmärrettävästi Suomen haasteellinen ta-
loustilanne: muun muassa julkisen talouden kestävyysvaje sekä heikkenevä huol-
tosuhde. Mutta arvostelijoilla oli myös itsekkäämpiä tavoitteita. Osa työnantajista
moitti raamia siksi, että heidän tavoitteenaan oli kuopata keskitetyn sopimisen
malli lopullisesti. Työurasopimuksen arvostelijoiden mielessä oli mekaaninen elä-
keiän nosto mahdollisimman nopeasti.
Työmarkkinoiden melko kovista näkemyseroista kertoivat kolmen päivän koulu-
tusasian kaatuminen Elinkeinoelämän keskusliiton toimesta sekä järjestössä ta-
pahtuneet henkilöstö- ja organisaatiomuutokset. Vuoden loppupuoliskolla EK:ssa
vaihtuivat niin hallituksen puheenjohtaja kuin toimitusjohtajakin. Lisäksi järjes-
tölle nimitettiin uusi työmarkkinajohtaja.
Esitin SAK:n syysvaltuustossa, että raamisopimusta olisi jatkettu vuodella niin, et-
tä tekstit olisi pidetty kiinni, mutta palkoista olisi neuvoteltu. Tämä olisi mielestä-
ni ollut yksi ratkaisu ajankohtaiseen työllisyys- ja taloustilanteeseen.
Loppuvuodesta maan hallitus alkoi vedota työmarkkinajärjestöihin, jotta ne voisi-
vat työuria pidentämällä omalta osaltaan avittaa Suomen kasvua ja työllisyyttä.
Työuriin liittyvä keskustelu ei johtanut tuloksiin, mutta sen jälkeen katseet kään-
tyivät keskitetyn työmarkkinasopimuksen suuntaan..
Syksyllä käytiin kunnallisvaalit. Niitä värittävät paitsi julkisen sektorin tiukka ta-
loustilanne, myös erityisesti käynnissä olleet kuntaremontti sekä sosiaali- ja terve-
yssektorin uudistaminen. SAK korosti omissa vaalitavoitteissaan palvelujen toimi-
vuutta ja saatavuutta sekä sitä, että myös kunnan on oltava hyvä työnantaja ja että
kunnallinen päätöksenteko on pidettävä demokraattisena. Kuntavaalitulos ei
juurikaan heiluttanut Suomen poliittisia asetelmia, mutta ei myöskään tuonut sel-
vyyttä vireillä oleviin uudistuksiin.
5. 4 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
SAK:n omassa elämässä maininnan arvoista oli, että Suomen Huippu-
urheilijoiden Unionista tuli SAK:n jäsenliitto. Urheilijoiden mukaantulo lisäsi en-
tisestään SAK:laisen perheen monipuolista ammattikirjoa.
Lauri Lyly
Puheenjohtaja
6. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 5
1 SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Yhteiskunnallinen tilanne
Vuotta 2012 leimasi korostetusti Suomen ja koko maanosamme taloudellinen
epävarmuus. Vaikka niin sanottu eurokriisi ei enää ollut pahimmillaan, se vaikutti
taustalla lähes kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon – niin hyvässä kuin
pahassa.
Maan hallitus peräsi sekä itseltään että erityisesti työmarkkinajärjestöiltä toimia,
joiden avulla Suomeen saataisiin enemmän talouskasvua ja työllisyyttä. Hallituk-
sen oma toimintakyky ei ollut paras mahdollinen. Hankalan taloustilanteen lisäksi
sen päätettävänä oli monia suuria asioita, muun muassa kuntauudistus sekä sosi-
aali- ja terveystoimen uudistaminen.
Syksyllä pidetyt kuntavaalitkaan eivät avanneet kunta- ja palvelurakenneuudistuk-
sen solmua, vaan asioista päättäminen siirtyi seuraavan vuoden puolelle. Vaalien
tulos oli kuitenkin sellainen, ettei se juurikaan vaikuttanut poliittisiin voimasuh-
teisiin hallituksen sisällä tai hallituksen ja opposition välillä.
Taloudellinen tilanne
Suomen talouskasvu pysähtyi vuonna 2012 nollan tuntumaan. Tuotanto kasvoi
vielä alkuvuodesta, mutta vuoden loppua kohden muun muassa viennin ja inves-
tointien kehitys kääntyi laskuun. Tähän vaikuttivat erityisesti kansainvälisen ta-
louden epävarmuus ja siitä johtuva kysynnän matala taso. Kasvun tyrehtyminen
näkyi myös monilla palvelualoilla, vaikkakin kotimainen kulutuskysyntä vielä piti
pintansa suhteellisen hyvin. Loppuvuonna huolta herättivät kuitenkin myös koti-
maisen kysynnän heikot näkymät, sillä palkansaajien ostovoiman ja työllisyyden
odotettiin kehittyvän jatkossa selvästi aiempaa heikommin.
Työllisten määrä lisääntyi vielä vuonna 2012 noin 10 000 hengellä. Työllisyysaste
nousi 69 prosenttiin. Työpaikat lisääntyivät eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa
sekä liike-elämän palveluissa. Työttömyysaste pysyi ennallaan 7,7 prosentissa.
Työllisyyskehitystä voi pitää hämmästyttävän hyvänä, vaikka tuotanto ei kasvanut.
Kansantalouden rakennemuutos näkyy: työpaikkoja on syntynyt työvaltaisille pal-
velualoille.
Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu hidastui hieman verrattuna vuoteen 2011. In-
flaatioksi tuli kuitenkin 2,8 prosenttia, mikä ylittää selvästi Euroopan keskuspan-
kin inflaatiotavoitteen, joka oli noin 2 prosenttia. Inflaation noususta noin pro-
senttiyksikkö johtuu välillisten verojen korotuksista, eli alkoholi- ja tupakkaveros-
ta sekä ajoneuvoveroista. Ilman näitä verojen korotuksia inflaatio olisi siis ollut
noin 1,8 prosenttia.
Palkansaajien ansiotaso kehittyi vuonna 2012 melko hyvin. Raamisopimuksen
mukaisten palkankorotusten arvioidaan nostaneen ansiotasoindeksiä vuonna
2012 vajaat kolme prosenttia, kun edellisenä vuonna sopimuskorotukset myötä-
vaikuttivat kahden prosentin verran ansiotasoindeksin kohoamiseen. Sopimuk-
seen vuonna 2012 sisältyvä 150 euron kertaerä vaikutti osaltaan nimellisansioiden
7. 6 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
nousuvauhdin kiihtymiseen. Kun huomioidaan myös muiden tekijöiden kuin so-
pimuskorotusten vaikutus, nimellinen ansiotasoindeksi kohosi arviolta 3,5 pro-
senttia. Nousu oli melko tasaista valtion, kuntien ja yksityisen sektorin välillä.
Kokonaistalouden kuva vuodelta 2012 oli kaksijakoinen. Alkuvuosi sujui myöntei-
sissä merkeissä, mutta loppuvuonna tapahtui selvä käänne huonompaan. Vuosi
2013 aloitettiin melko synkissä tunnelmissa työllisyyden alentuessa ja tuotannon
kasvun hidastuessa.
Sopimustilanne
Vuoden 2011 syksyllä solmittuun noin kaksivuotiseen raamisopimukseen liittyivät
lähes kaikki SAK:laiset jäsenliitot. Työehtosopimukset astuivat voimaan eri sopi-
musaloilla eri aikoihin, koska pääsääntöisesti sopimuskausi jatkui vasta vanhan
sopimuskauden umpeuduttua.
SAK ryhtyi valmistautumaan seuraavaan sopimuskierrokseen keväällä 2012. Toi-
mintaprosessiksi valittiin sopimusvastaavien ja eri asiantuntijaryhmien koordi-
naatio. Yhteisiä tavoitteita ryhdyttiin valmistelemaan liittojen näkökulmasta riip-
pumatta siitä, mikä seuraavan sopimuskierroksen muoto tulisi olemaan. Vuoden
2012 syksyllä työryhmät ryhtyivät aktiivisesti valmistelemaan tavoitteita.
Järjestökentän kehitys
Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU hyväksyttiin marraskuussa SAK:n 21.
jäsenliitoksi. SHU on kattojärjestö, joka kokoaa yhteen eri lajien huippu-
urheilijoita edustavat yhdistykset. SAK sai SHU:n kautta noin 3 200 uutta jäsentä.
Rajavartiolaitoksen kaksi suurinta henkilöstöjärjestöä Rajavartioliitto ja Merivar-
tioliitto yhdistyivät 8.–10.5.2012 pidetyssä edustajakokouksessa. Ennen yhdisty-
mistä Merivartioliitto oli JHL:n jäsen ja kuului SAK:hon. Rajavartioliitto puoles-
taan oli STTK:n jäsen. Uusi liitto, Rajaturvallisuusunioni, on JHL:n yhteisöjäsen.
Liittoon kuuluu noin 2 500 jäsentä.
Vuoden lopussa SAK:n jäsenliittojen henkilöjäsenten määrä oli 1 038 399. Jäsen-
määrä lisääntyi 1735 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Huomionarvoista
on, että alle 30-vuotiaiden nettojäsenmäärä nousi vuodessa 10 000:lla.
Yhteistyösopimusta Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen kanssa jatkettiin.
Työelämän kehitys
Epävarma työmarkkinatilanne näkyy palkansaajien arvioissa työllisyyden ja oman
työpaikan talouden kehityksestä. Kahtena viime vuonna työllisyysnäkymät ovat
jatkuvasti synkentyneet. Pitkittynyt taloudellinen epävarmuus ja nopea rakenne-
muutos ovat johtaneet siihen, että miesvaltaisten alojen työllisyyden kehitys on ol-
lut vuodesta 2009 alkaen heikkoa.
Työssä oppimiseen ja osaamisen hyödyntämiseen kiinnitetään työpaikoilla nyky-
ään enemmän huomiota kuin aiemmin. Tämä on työn tuottavuuden kehittymisen
kannalta erittäin tärkeää. On kuitenkin huolestuttavaa, että osaamisen kehittämi-
8. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 7
sen panostukset jakautuvat työpaikoilla edelleen erittäin epätasaisesti: Mitä korke-
ampi pohjakoulutus ja korkeampi asema organisaatiossa, sitä paremmin kehitty-
mismahdollisuuksista huolehditaan. Sama pätee toisin päin: matala pohjakoulutus
merkitsee useimmiten ammatillisen osaamisen systemaattisen kehittämisen lai-
minlyöntiä. SAK:laisista palkansaajista alle puolet oli osallistunut työnantajan kus-
tantamaan koulutukseen vuoden aikana.
Vuonna 2012 toteutettu SAK:n työolobarometri antaa työelämästä varsin polari-
soituneen kuvan. SAK:laisista palkansaajista huomattavan suurella osalla oli vä-
hintään kohtuullisen hyvät työskentelyolosuhteet. Olosuhteet olivat kehittyneet
myönteisesti. Samaan aikaan huolestuttavan monella meni yleisesti ottaen aiem-
paa huonommin. Tällä joukolla olivat pinnalla erilaiset pelot ja huolet, kuten työt-
tömyyden pelko sekä huoli terveydentilasta ja osaamisen riittävyydestä.
Työtahtia suurin osa palkansaajista pitää ripeänä. Vuonna 2012 vajaa kolmannes
kaikista palkansaajista koki työskentelevänsä tiukkojen aikataulujen mukaan tai
hyvin nopealla tahdilla hyvin usein ja yli kolmannes melko usein. Ainoastaan
kahdeksalle prosentille palkansaajista tiukka työtahti on harvinaista.
Noin puolet SAK:laisista palkansaajista ei ole havainnut muutosta työn mielek-
kyydessä. Muutosta kokeneita tarkasteltaessa ilmenee, että useampi katsoo tilan-
teensa työn mielekkyyden osalta heikentyneen kuin parantuneen. Tilanne on sa-
mankaltainen koko suomalaisessa palkansaajakunnassa.
Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat erittäin selvässä yhtey-
dessä siihen, miten työn mielekkyys ja sen muutos koetaan. Mitä paremmat vaiku-
tusmahdollisuudet työntekijällä on omaan työhönsä, sitä useammin hän kokee
työn mielekkyyden muuttuneen positiiviseen suuntaan.
9. 8 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
2 VAHVA SOPIMUSYHTEISKUNTA
Raamisopimuksen jatkotyöt
Raamisopimuksen mukaiset työryhmät aloittivat työnsä pääsääntöisesti vuoden
2012 alkupuolella. Keväällä 2012 pääsi ratkaisuun vuokratyön määräaikaisuutta
tarkasteleva työryhmä, jonka esityksestä työsopimuslakiin ja tilaajavastuulakiin
saatiin vuokratyöntekijöiden asemaa parantavia säännöksiä.
Raamisopimuksessa oli sovittu myös luottamusta lisäävien toimien edistämisestä
työmarkkinoilla. Tämä työ alkoi ripeästi, mutta päättyi kokonaan, kun työnteki-
jöiden koulutusoikeudesta ei päästy sopuun syksyllä.
Perhevapaisiin ja työttömyysturvaan liittyvät työryhmät ja lainvalmistelu käynnis-
tyivät, ja raamin mukaiset tulokset saavutettiin. Muiden raamin mukaisten työ-
ryhmien työ eteni vaihtelevasti. Ns. nollatyösopimuksia selvittävä työryhmä ei
päässyt aloittamaan vielä vuoden 2012 aikana.
Työntekijöiden koulutusoikeutta koskeva kiista muutti kokonaan rakentavasti ja
rauhallisesti alkaneen sopimuskauden. Kesällä koulutusoikeudesta saatiin alustava
neuvotteluratkaisu, jonka mukaan lakivalmistelut aloitettiin. Elinkeinoelämän
keskusliiton (EK) hallitus hylkäsi kuitenkin syyskuussa yhteisen esityksen koulu-
tusoikeuden ratkaisuksi. Se tulehdutti työmarkkinajärjestöjen välit pahasti.
EK kieltäytyi toteuttamasta raamisopimuksen ohessa sovittua koulutusoikeutta tai
enää edes neuvottelemaan siitä. Kiista sopimuksen täyttämättä jättämisestä leimasi
koko loppuvuotta, ja lopetti käytännössä rakentavan sopimustoiminnan järjestö-
jen välillä.
Trendityöryhmä
Niin sanottu trendityöryhmä päätti vakinaistaa toimintansa hallituskauden lop-
puun saakka, jotta voidaan seurata ja ohjata käynnissä olevien selvitystöiden ete-
nemistä. Työryhmän tehtävänä on seurata muun muassa osa-aikatyöntekijöiden
ja itsensä työllistäjien asemaa sekä sosiaaliturvaa selvittävien alatyöryhmien toi-
minnan edistymistä. Alatyöryhmien vielä keskeneräisten töiden valmistuttua nii-
den jatkovalmistelua ja johtopäätöksiä käsitellään trendityöryhmässä. Siinä ovat
edustettuna kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt ja muut asiantuntijatahot.
Yksi trendityöryhmän alatyöryhmistä on osa-aikatyöryhmä. Kolmikantaisen osa-
aikatyöryhmän toimeksiantona on ollut selvittää osa-aikatyöhön liittyviä epäkoh-
tia ja esittää mahdollisia kehittämistarpeita tai lainsäädännön muuttamisesityksiä.
Työryhmä aloitti toimintansa vuoden 2012 puolivälissä ja sen toimeksianto päät-
tyy tammikuun lopussa 2013. Työryhmä laatii yhteisen työryhmämuistion mah-
dollisine jatkotoimenpide-esityksineen.
10. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 9
3 HYVINVOINTIA RAKENTAVA TYÖELÄMÄ
Työmarkkinajärjestöjen ikäohjelmamalli
Raamisopimuksessa sovittiin, että työmarkkinajärjestöt valmistelevat yhteisen
ikäohjelmamallin. Kaksikantainen työryhmä totesi jo valmistelun alkuvaiheessa
yksimielisesti, että ei ole järkevää rajoittaa mallia koskemaan vain työelämän vii-
meisiä vuosia, vaan on syytä tarkastella koko työuraa. Tämän vuoksi voidaan pu-
hua työkaarimallista.
Työryhmä totesi, että ei ole mahdollista laatia yhtä, kaikille työpaikoille samaa
mallia, koska työpaikkojen ja toimialojen erot asettavat omat vaatimuksensa ja ra-
joitteensa ikäohjelman laatimiselle. Siksi eri otsikoiden alle koottiin eri työpaikoil-
la käytössä olleita ja hyväksi havaittuja toimintatapoja. Niistä kukin työpaikka voi
valita sopivia elementtejä ikäohjelmaansa omien tarpeidensa mukaan. Keskeistä
on sopia työpaikalla yhdessä tavoista, joilla työn kuormitus- ja vaatimustekijöitä
mitoitetaan vastaamaan työntekijöiden voimavaroja elämän eri vaiheissa.
Ikäohjelmamallin lopullinen valmistuminen siirtyi vuoden 2013 puolelle EK:ssa
tapahtuneiden muutosten vuoksi.
Työelämän kehittämisstrategiaan vaikuttaminen
Kansallinen työelämän kehittämisstrategia on maan hallituksen ohjelmassa yksi
merkittävä avaus paremman työelämän aikaan saamiseksi Suomessa. Vuoden
2012 aikana valmistui sen tavoiteasiakirja, jossa on neljä ulottuvuutta, joita kehit-
tämällä tähdätään työelämän merkittävään laadulliseen parantamiseen. Ulottu-
vuudet ovat:
1. luottamus ja yhteistyö
2. työhyvinvointi ja terveys
3. osaava työvoima
4. innovointi ja tuottavuus.
Työelämän kehittämisstrategialle rekrytoitiin hankejohtaja vuoden lopulla, ja hä-
nen johdollaan ryhdytään valmistelemaan strategian toimeenpanoa.
Hallitusohjelmassa päätettiin jatkaa työhyvinvointifoorumia ja käynnistää johta-
misen kehittämisverkosto. Molemmat ovat sosiaali- ja terveysministeriön alaisuu-
dessa toteutettavia hankkeita. Kaikki mainitut hankkeet on valmisteltu ja johdettu
kolmikantayhteistyössä.
Työsuojeluvalvonnan kehittäminen
SAK on ollut huolissaan työsuojeluvalvonnan toteutumisesta ja riippumattomuu-
desta, nyt kun valvonta hoidetaan aluehallintovirastojen kautta. Tilannetta arvioi-
vat keväällä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamat selvitysmiehet, jotka
tekivät joukon ehdotuksia työsuojeluvalvonnan parantamiseksi.
11. 10 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Keskeisiksi parannuskohteiksi nousivat työsuojeluviranomaisten parempi tavoi-
tettavuus puhelimitse, työsuojeluvastuualueiden riippumattomuuden turvaami-
nen, ministeriön työsuojelun valvontaan ohjaamien määrärahojen käyttö nimen-
omaan työsuojeluun, toimivallan laajentaminen joiltain osin valtakunnalliseksi
sekä STM:n ohjauksen tehostaminen. Palkansaajajärjestöt ja EK laativat yhteisen
kannanoton ministeriön työsuojeluosastolle, jotta selvitysmiesten esittämät asiat
etenisivät. Työsuojeluosasto on alkanut valmistella asiaa tältä pohjalta.
Työsuojeluosasto on pyrkinyt yhdenmukaistamaan työsuojelun valvontaa valta-
kunnallisesti antamalla valvontaohjeita eri asioihin liittyen. SAK on työsuojelu-
neuvottelukunnassa voinut vaikuttaa valvontaohjeiden sisältöön. Tavoitteena on,
ettei viittä vuotta vanhempia valvontaohjeita ole käytössä.
Euroopan unionissa on useita työsuojeluun liittyviä direktiivejä valmistelun eri
vaiheissa. Osin niitä on käsitelty myös kansallisesti. SAK on vaikuttanut EU:n
ACHS:n (Advisory Committee on Health and Safety at Work) työntekijäryhmässä
direktiivien valmisteluun.
Työterveys ja -turvallisuus
Työterveyshuollolle on annettu merkittävä rooli työurien pidentämistä koskevassa
keskustelussa. Sitä on haluttu suunnata aikaisempaa voimakkaammin työkyvyn
tukemiseen. Asetusta hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä on päivitetty siltä poh-
jalta vuoden 2012 aikana. Laintarkistuksen jälkeen kuitenkin todettiin, että val-
mistelua on tarvetta jatkaa, ja asetuksen valmistuminen siirtyi vuodelle 2013.
Työterveyslaitos on aloittanut Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan päivittämi-
sen, ja alustavat tekstiluonnokset ovat olleet kommentoitavana SAK:ssa.
Kesäkuun alussa astuivat voimaan sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muu-
tokset. Niissä edellytetään työterveyshuollon lausuntoa työkyvystä ja mahdolli-
suudesta palata töihin, silloin kun työkyvyttömyys pitkittyy. Samalla työnantajalle
tuli velvollisuus ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolosta
kuukauden jälkeen.
Vaikka työsuojeluun ja työterveyshuoltoon on panostettu, näyttäisi työtapaturmi-
en määrä pysyvän likimain ennallaan tai jopa edelleen hiukan kasvavan. Siksi
pienten työpaikkojen riskien arviointia pyritään parantamaan yhdistämällä riskien
arviointi ja työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys. Toimintarapa on Työter-
veyslaitoksen kehittämä. Osaltaan turvallisuutta pyritään parantamaan suuntaa-
malla työsuojeluvalvontaa entistä paremmin riskikohteisiin.
Ammatillisen osaamisen kehittäminen
Vuoden aikana osallistuttiin useiden lainsäädäntö- ja kehittämishankkeiden edis-
tämiseen, joista keskeisiä olivat nuorten yhteiskuntatakuu, raamisopimukseen liit-
tyvät koulutusasiat, opintovapaa- ja yhteistoimintalainsäädäntö sekä tutkintojär-
jestelmän kehittäminen. Valtiontalouden kehyspäätöksiin liittyi tuntuvia ammatil-
liseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen kohdistuvia leikkauksia.
12. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 11
Hallituksen kehyspäätöksiin liittyvät leikkaukset kohdistuivat voimakkaina oppi-
sopimuskoulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen. Myös ammattikorkea-
koulujen määrärahoja päätettiin leikata tuntuvasti. SAK katsoi leikkausten vaaran-
tavan aikuisväestön mahdollisuudet osaamisensa kehittämiseen. Esimerkiksi uusi-
en oppisopimusten solminen tyrehtyisi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti lisäksi suunnitelman nuorten ammatillisten
koulutuspaikkojen voimakkaasta leikkaamisesta, niin että nettovähennys olisi
noin 7300 paikkaa. SAK vaati leikkausten lieventämistä erityisesti Pohjois- ja Itä-
Suomessa, joissa ne olisivat suurimmat. Lopulliset ratkaisut jäivät vuodelle 2013.
Työmarkkinajärjestöt jättivät syksyllä opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä työ- ja
elinkeinoministeriölle ehdotuksen nuorten työllisyyttä edistävistä koulutuksellisis-
ta toimista. Ne saivat myönteisen vastaanoton.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistaminen
Valtiovarainministeriö selvitti toisen asteen koulutuksen rahoituksen mahdollista
siirtämistä osaksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta. SAK on esittä-
nyt, että valtionosuusrahoitus tulee maksaa jatkossakin suoraan koulutuksen jär-
jestäjille. Varsinaisten esitysten valmistuminen siirtyi vuodelle 2013.
SAK esitti eri yhteyksissä opetus- ja kulttuuriministeriölle, että ammatillisen pe-
ruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistamistyö tulisi saada kiireelli-
sesti käyntiin.
SAK tuki valmistelussa olleita ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin peruslinja-
uksia mutta piti puutteena sitä, ettei malli kannusta riittävästi aikuiskoulutuksen
kehittämiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityshenkilöt esittivät syksyllä mallin kansalais-
ten koulutustilien käyttöönottamisesta. Tilimalli perustuisi säästämiseen, jossa
säästettyä omarahoitusosuutta vastaan voisi saada valtion tukea. SAK ei pitänyt
tilimallia käyttökelpoisena pohjana aikuiskoulutuksen rahoitukselle eikä sen kat-
sottu edistävän vähän koulutetun aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia.
Koulutusrahaston etuuksien kehittämisestä saavutettiin raamityöryhmässä neu-
vottelutulos, jonka pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin tarvitta-
via lainsäädäntömuutoksia. Esitysten mukaan aikuiskoulutustuen enimmäiskesto-
aika pitenisi kuukaudella 19 kuukauteen, sovitellun tuen niin sanottu suojaosuus
nousisi 250 euroon ja ammattitutkintostipendi korotettaisiin 450 euroon niiden
osalta, joilla ei ole aikaisempaa perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa.
Ammatillisen tutkintojärjestelmän ja laadun kehittäminen
Opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnistyi ammatillisen koulutuksen tutkinto-
järjestelmän kehittämishankkeen toinen vaihe, jonka ohjausryhmässä SAK:lla on
edustus. Hankkeen tarkoitus on päivittää ammatillisen koulutuksen tutkintora-
kenteen työelämävastaavuutta ja selkeyttää rakennetta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmän,
jossa SAK:lla on edustus. Sen tehtävä on tehdä ehdotus ammatillisen koulutuksen
13. 12 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
järjestäjien laatujärjestelmän kriteereiksi. Kriteerien pohjalta arvioidaan, onko
kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä toimiva laadunhallinta ja laadun jat-
kuvaa parantamista tukeva järjestelmä.
Vuoden aikana valmistui ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneiden työllisty-
mistä laadullisesta näkökulmasta selvittävä tutkimus Rahkeet duuniin, jonka to-
teuttamiseen SAK osallistui. Muita tutkimuksen teemoja olivat mm. valmistunei-
den tulevaisuusnäkymät, työnsaannin vaikeudet, työelämäasenteet ja tyytyväisyys
koulutukseen.
EU-koulutuspolitiikka
Euroopan tasolla koulutuspolitiikkaan vaikutettiin osallistumalla Euroopan am-
matillisen yhteisjärjestön EAY:n elinikäisen oppimisen työryhmän työhön sekä
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen CEDEFOPin hallinto-
neuvostoon.
Keskeisiä kuluneen vuoden teemoja olivat ammattipätevyysdirektiivin osittainen
avaaminen, kansainvälisten vaihto-ohjelmien yhtenäistäminen sekä EU-tasolla to-
teutettavien osaamisen siirtojärjestelmien (mm. ECVET, EQAVET) valmistelu.
SAK osallistui EAY:n tutkimushankkeeseen Informaali – nonformaali oppiminen.
Epävirallinen oppiminen, arkioppiminen, työssä oppiminen sekä aiemmin hanki-
tun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat osa sekä kansallista että EU-
tason koulutuspolitiikkaa, jossa työelämäosapuolten rooli korostuu. Suomi oli yksi
tutkimuksen kohdemaista, ja SAK isännöi maakohtaisen tutkijavierailun.
Perhevapaiden kehittäminen
Perhevapaiden kehittämisessä on edistytty tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2012
valmisteltiin kolmikantaisesti raamisopimuksen mukainen uudistus, jossa isyys-
vapaa pitenee kahdella viikolla ja vapaata voidaan pitää siihen saakka, kun lapsi
täyttää kaksi. Jatkovalmistelussa isyysvapaan käyttöehtoja tehtiin joustavammiksi
myös poistamalla vapaan saantiehdoista lapsen kotihoitoedellytys vanhempainva-
paan ja isyysvapaan välillä. Tämä oli perustelua isyysvapaan käyttöajan pidentymi-
sen myötä. Uudistukset astuvat voimaan vuonna 2013.
Syksyllä 2012 aloitti toimintansa sosiaali- ja terveysministeriön asettama kotihoi-
don tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistämistä selvittävä työryh-
mä. Tehtävänä oli selvittää, kuinka voitaisiin yhdistää varhaiskasvatuspalvelut ja
taloudellinen tuki niin, että kotihoidon tuelta olisi helpompi siirtyä asteittain työ-
elämään. SAK on kannattanut muun muassa osittaisen hoitorahan korottamista ja
päivähoitomaksujen määräytymistä käytön mukaan, koska ne ovat keinoja paran-
taa pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia perheen tilanteen mukaisiin työ-
aikaratkaisuihin.
14. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 13
Tutkimustoiminta
SAK:n työolobarometri 2012
Vuonna 2012 toteutettiin kolmatta kertaa SAK:n työolobarometri. Barometrissa
kerätään SAK:laisten liittojen jäsenten käsityksiä suomalaisen työelämän tilasta ja
laadusta.
Vuoden 2012 työolobarometrin aihealueita olivat muun muassa työajat ja työaika-
järjestelmät, SAK:laisten jäsenten työkyky ja työn kuormittavuus, työn mielekkyys
ja työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet, työnantajan tarjoama koulutus, pal-
kitseminen sekä yhdenvertaisuus.
Barometri toteutettiin puhelinhaastatteluina ja siihen vastasi 1207 jäsenliittojen
jäsentä. Otos poimittiin liittojen jäsenrekisteristä siten, että se vastaa työssäkäyvää
SAK:laista jäsenistöä.
SAK:n luottamushenkilöpaneeli
SAK:n luottamushenkilöpaneelin tarkoituksena on kytkeä SAK:n tutkimustoimin-
ta entistä tiiviimmin arkiseen edunvalvontaan kartoittamalla luottamushenkilöi-
den näkemyksiä ja odotuksia työelämän kehittämiselle. Toisena tavoitteena on ke-
rätä mahdollisimman ajankohtaista tietoa siitä, millainen on SAK:laisten työpaik-
kojen todellisuus tänä päivänä.
Luottamushenkilöpaneelin vastaajajoukko päivitettiin tammi–helmikuussa, minkä
jälkeen paneelissa on ollut mukana reilut 1600 luottamushenkilöä. Paneelin jäse-
nistä luottamusmiehiä on noin 900, työsuojeluvaltuutettuja noin 500 ja molem-
missa tehtävissä toimivia noin 200. Paneelin jäsenten jakauma vastaa hyvin SAK:n
jäsenjakaumaa.
Vuoden aikana tehtiin kymmenen kyselyä. Kyselyjen teemoina olivat mm. työn-
antajien tarjoamat koulutusmahdollisuudet, ikääntyvien työssä jatkaminen, toi-
veet paikallisesta palkkasopimisesta, palkaton työ eli harjoittelijoiden käyttäminen
työpaikoilla, tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset sekä työaikajärjestelyt.
SAK:n historiahanke
Huhtikuussa julkaistiin Tapio Bergholmin tutkimus: Kohti tasa-arvoa, Tulopolitii-
kan aika I, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö 1969–1977. Kirja sai kohtuulli-
sesti huomiota tutkijoiden ja ammattiyhdistysväen piirissä.
Tasa-arvotyö
SAK on ajanut naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventamista ja naisten
urakehityksen tasapuolistamista. Ammattiyhdistysliikkeen tasa-arvotyössä on
kiinnitetty huomiota eräiden miesten kohtuuttomiin etuoikeuksiin ja useiden
miesten ongelmiin. Miesten lyhyempi elinikä, heikompi koulutus ja korkeampi
työttömyys huolestuttavat.
SAK jätti tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäelle esityksen, että valtioneuvosto
asetettaisi pikaisesti laajapohjaisen komitean, joka selvittäisi monipuolisesti
15. 14 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
miesten asemaa ja joka myös valmistelisi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia
suuntaamaan Suomen tasa-arvopolitiikkaa tuleville vuosille. Ministeri Arhinmäki
nimesi mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtivan työryhmän, jonka
työskentelyn on määrä alkaa vuoden 2013 alussa.
Työmarkkinoiden raamisopimukseen liittyen työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät
yhteistyössä samapalkkaisuusohjelman kanssa selvityksen tasa-arvosuunnitelmaan
mukaisen palkkakartoituksen toteutumisesta. Selvityksen pohjalta sosiaali- ja ter-
veysministeriö perusti työryhmän valmistelemaan tasa-arvolain muutoksia tasa-
arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta koskevien säädösten osalta.
SAK osallistui myös tasa-arvolain uudistuksen valmisteluihin. Uudistukset koske-
vat sukupuolivähemmistöjen saamista oikeussuojan piiriin ja peruskoulujen tasa-
arvosuunnitelman tekovelvollisuutta.
16. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 15
4 KOHTI TÄYSTYÖLLISYYTTÄ
Elinkeinopoliittinen vaikuttaminen
SAK laati yhdessä STTK:n kanssa kasvupoliittisen puheenvuoron, joka hyväksyt-
tiin hallituksessa loppuvuodesta. Sen julkaiseminen siirrettiin aikataulusyistä vuo-
delle 2013.
Lisäksi SAK laati oman asuntopoliittisen puheenvuoron. Sen pääkohdat hyväksyt-
tiin SAK:n ja STTK:n kasvuohjelman yhteydessä. Varsinaisen asuntopoliittisen
ohjelman hyväksyntä siirrettiin vuodelle 2013.
Kuljetusalojen foorumi kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Aiheina olivat val-
tion menokehykset, liikennepoliittinen selonteko, rikkidirektiivi, kabotaasiliiken-
ne, rautatieliikenteen kilpailun avaaminen sekä lento- ja meriliikennestrategiat.
Keväällä hyväksyttyyn liikennepoliittisen selontekoon SAK vaikutti sekä kirjalli-
sesti että suullisesti.
SAK oli mukana muiden etujärjestöjen kanssa vaikuttamassa rikkidirektiivin toi-
meenpanon lykkäämiseen, mikä ei kuitenkaan edennyt EU:n komission ja muiden
EU-maiden vastustuksen vuoksi.
SAK solmi tiiviit yhteistyösuhteet Matkailun edistämiskeskukseen. Työ- ja elin-
keinojohtaja valittiin MEKin Advisory Boardin ryhmän jäseneksi.
Budjettivaikuttamisessa SAK korosti rajanylityksien sujuvoittamista lisäämällä tul-
lin ja rajavartiolaitoksen henkilöstöresursseja. Rajavartijoita päätettiin budjettirii-
hessä palkata lisää.
SAK oli mukana vaikuttamassa lento- ja meriliikennestrategioiden valmisteluun.
Erityisesti merenkulun päästökaupan torjumisessa SAK:n toimilla oli iso merkitys:
EU:n komissio taipui ainakin lykkäämään esitystä. Päästökauppa olisi kasvattanut
merkittävästi merirahtien kustannuksia. Lentoliikennestrategian valmistelussa
painotettiin vahvan maakuntalentokenttäverkoston merkitystä teollisuudelle, kos-
ka vientituotteet valmistetaan paljolti maakunnissa.
Rautatiekilpailun avaamista koskevaan raporttiin SAK otti kantaa yhdessä jäsen-
liittojen kanssa. Henkilöstön aseman ratkaiseminen ennen mahdollisia kilpailu-
tuksia saatiin kirjatuksi raporttiin tyydyttävällä tavalla. Lisäksi vaikutettiin siihen,
että raportissa huomioitiin kilpailun avaamisen edellyttämät investoinnit.
SAK oli vaikuttamassa myös siihen, että työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti Kai-
vos2030-työryhmätyön, jossa tähdätään kestävään kaivannaisteollisuuteen.
SAK piti yhteyttä maan hallitukseen vaikuttaakseen Royal Caribbean risteilijätila-
uksen saamiseksi STX Finlandin Turun telakan rakennettavaksi. Hallitus ei myön-
tänyt 50 miljoonan pääomalainaa telakkayhtiölle ja tilaus meni Ranskaan.
17. 16 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
SAK:n elinkeinopoliittinen vaikuttaminen vahvistui yhden lisähenkilön palkkaa-
misen myötä.
Harmaan talouden torjunta
Maan hallituksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaoh-
jelma vuosille 2012–2015 sisältää 22 hanketta, joilla tavoitellaan 300–400 miljoo-
nan euron arvoista verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäystä, rikosvahinkojen
estämistä sekä takaisinsaatua rikoshyötyä vuosittain. SAK on osallistunut hank-
keiden valmisteluun ja seurannut hankkeiden etenemistä parin kuukauden välein
kokoontuvassa SAK:n harmaan talouden hankeryhmässä.
Keväällä SAK järjesti avoimen seminaarin arvopaperikaupassa käytettyjen hallin-
tarekisterien viranomaisjulkisuudesta. Tilaisuus oli menestys ja myötävaikutti sii-
hen, että moniportaisen, pääosin pankkien ylläpitämän hallintarekisterin rinnalla
alettiin pohtia myös suoran omistamisen tilejä, joiden omistajat verottaja voi hel-
pommin tunnistaa.
Syksyllä toiminnassa painottuivat tulevan työmarkkinakierroksen valmisteluun
liittyvät asiat, joita varten perustettiin oma harmaan talouden tavoitteita jäsentävä
työryhmä.
Lisäksi SAK oli mukana hallitusohjelman kirjausten pohjalta vuonna 2011 käyn-
nistetyssä laajassa harmaan talouden torjuntakampanjassa.
Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus
Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus on koko hallituskauden kestävä
strateginen ohjelmahanke, jossa myös SAK on edustettuna. Hankkeessa valmistel-
tiin keväällä valtioneuvoston työpoliittinen periaatepäätös, joka listasi työpolitiik-
kaan liittyviä työryhmiä ja linjasi poliittista päätöksentekoa. Linjauksen pohjalta
valtiovarainministeriön alaisuuteen perustettiin kolmikantainen alueellisen liik-
kuvuuden edistämistä valmisteleva työryhmä. Hankkeessa teetettiin myös työ-
voimapolitiikan rakennearvio.
Työvoimapalveluiden parantaminen
Uuden työ- ja yrityspalvelulainsäädännön valmistelu jatkui koko vuoden. Asiaa
valmisteltiin pääsääntöisesti virkamiestyönä työmarkkinajärjestöjä kuullen.
Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä laadittiin työharjoitte-
lujen pelisäännöt sekä uudistettiin palkkatuki. SAK ajoi uudistuksessa juuri näitä
asioita. Vuodenvaihteessa voimaan astuvaa lainsäädäntöä on sovittu seurattavaksi
etenkin edellä mainittujen muutosten osalta.
Pitkäaikaistyöttömyyden helpottaminen
Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tavoitteena on löytää pitkäaikaistyöt-
tömien työllistymisen tukemiseen liittyviä uusia paikallisia malleja sekä vähentää
työttömyyden kestoa. Kokeilu käynnistyi syyskuussa 2012 ja kestää vuoden 2015
loppuun. Kokeiluun hyväksyttiin 23 hanketta, jotka toteutetaan 63 kunnassa.
18. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 17
SAK on mukana kuntakokeilun johtoryhmässä ja on osallistunut esimerkiksi ko-
keilukuntien valintaan. SAK on tiedottanut tuloksista omalle alueorganisaatiolleen
sekä osallistunut pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaa koskevaan keskusteluun
muun muassa Työvoimapoliittisen aikakauskirjan palstoilla.
Osatyökykyisten työllisyyden edistäminen
Hallitusohjelman ja raamisopimuksen mukainen työ osatyökykyisten työllisyyden
edistämiseksi alkoi kesällä. Työ jakautui sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja
elinkeinoministeriön työryhmiin, joiden lisäksi työtä koordinoi erillinen johto-
ryhmä. SAK oli edustettuna kaikissa ryhmissä. Työryhmissä valmisteltiin ehdo-
tuksia mm. palvelujärjestelmien sekä etuisuuksien kehittämiseen, mutta toimek-
siannon mukaisen toimintaohjelman valmistuminen viivästyi vuodelle 2013.
Nuorten yhteiskuntatakuu
SAK:n oli mukana nuorten yhteiskuntatakuuta valmistelleessa työryhmässä. Työ-
ryhmän esitykset takuun toteuttamisesta, budjettivaikutuksista sekä säädösmuu-
tostarpeista valmistuivat maaliskuussa. Esitykset suunnattiin peruskoulun päättä-
neille, työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneille sekä nuorille, jotka eivät ole
mukana missään aktiivisessa toiminnassa. Esityksissä korostuivat koulutuspaikko-
jen riittävyys, nuorille suunnatut työllisyyspalvelut sekä aktiivinen osallisuus.
Hallituksen varaama vuosittainen 60 miljoonan euron määräraha todettiin riittä-
mättömäksi ilman toisen asteen tutkintoa olevien nuorten tavoittamiseksi. Työ-
ryhmä esitti osana yhteiskuntatakuuta toteutettavaksi nuorten aikuisten osaamis-
ohjelman, jonka tavoitteena on tarjota pelkän peruskoulun varassa oleville 20–29-
vuotiaille mahdollisuus suorittaa ammatillinen perustutkinto tai erikoisammatti-
tutkinto. Hallitus tuki ehdotusta varaamalla tätä tarkoitusta varten 27 miljoonan
lisämäärärahan vuodelle 2013 sekä 52 miljoonaa euroa vuosittain 2014–2016.
Työvoiman maahanmuuttostrategiaan vaikuttaminen
Vuoden aikana laadittu Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia oli yksi halli-
tusohjelman kärkihankkeita. Strategian tarkoitus on ennakoida Suomeen kohdis-
tuvaa maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.
SAK osallistui strategian valmistelutyöhön hankkeen työryhmässä sekä vuoden
aikana järjestetyissä pyöreän pöydän keskustelutilaisuuksissa. Strategiaa valmistel-
tiin sisäministeriön johdolla, ja valmistelutyöhön kuului poliitikkoja, virkamiehiä,
tutkijoita sekä työelämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia.
SAK korosti strategian valmistelussa työelämään liittyviä kysymyksiä: Maahan-
muuttajille tulee antaa oikeaa tietoa Suomesta, ja työtä pitää tehdä Suomen lakien
ja työehtosopimuksien mukaisesti. Työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisen
rekrytoinnin tulee olla eettistä, ja sen pitää perustua aitoon työvoimapulaan. Arvi-
on työvoiman saatavuudesta on perustuttava luotettaviin tilastoihin. Maassa jo
asuvien maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiin – kuten kielikoulutukseen
ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen – tulee panostaa aiempaa enemmän.
Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia valmistui vuodenvaihteessa.
19. 18 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Maahanmuuttajien kotouttaminen
Ensimmäinen valtion kotouttamisohjelma valmistui kesäkuussa. Vuosille 2012–
2015 suunnattu ohjelma linjaa etenkin suomen tai ruotsin kielen merkitystä työ-
hön pääsemisessä sekä yhteiskuntaan osallistumisessa.
SAK oli mukana tekemässä kotouttamisohjelmaa tukevaa työmarkkinajärjestöjen
kannanottoa, jossa painotettiin toimenpiteiden riittävää resursointia ja rahoituk-
sesta huolehtimista. Järjestöt haluavat edistää yhteiskunnan ja erityisesti työyhtei-
söjen myönteisiä asenteita maahanmuuttajia kohtaan, lisätä maahanmuuttajien
työllisyyttä sekä vahvistaa työelämän monimuotoisuusosaamista.
Rakennerahastouudistus
Uutta, vuosia 2014–2020 koskevaa EU:n rakennerahasto-ohjelmaa valmisteltiin
kansallisesti jo vuoden 2011 lopulta lähtien. SAK on pitänyt tärkeänä EU2020-
strategian mukaisesti sitä, että rakennerahastotoiminnalla tuettaisiin osaamista,
työllisyyden parantamista ja innovaatiopolitiikkaa. Sosiaalisen koheesion tavoite
edellyttää, että eri rahastoja (ESR, EAKR) käytetään EU:n työllisyystavoitteen to-
teuttamiseen, työelämän kehittämiseen, työmarkkinoille pääsyn helpottamiseen
sekä osaamisperustan ja elinikäisen oppimisen tukemiseen. Erityinen paino tulee
olla nuorten ikäluokkien osallisuuden parantamisessa. Nuorisotyöttömyyttä vas-
taan on käytävä kaikin mahdollisin toimin.
Aluetoimitsijoille järjestettiin tilaisuus valtuuston kokouksen yhteydessä sekä eril-
linen koulutuspäivä aluepolitiikasta, rakennerahastoista ja kuntauudistuksesta.
Aluehallintouudistuksen väliraportista annettiin lausunto, jossa keskeisenä asiana
oli työsuojelun asema.
Paikallisen kehittämisen mahdollisuuksia rakennerahastotoiminnassa mietittiin
työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, jossa SAK:lla oli edustus.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus
SAK vaikutti kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-
uudistuksiin antamalla lausunnon kokonaisuudesta keväällä ja taustavaikuttamal-
la valmistelijoihin. SAK:n tavoitteena on hyvinvointipalveluiden turvaaminen sekä
niiden laadun, yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen.
20. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 19
5 KATTAVA SOSIAALITURVA JA
TASOKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT
Työeläketurvan taso ja rahoitus
Maaliskuussa 2012 solmitussa työurasopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat
eläkemaksujen korotusohjelman jatkamisesta, varhaiseläkkeiden muutoksista sekä
siitä, miten eläkeneuvotteluja jatketaan.
Työurasopimuksessa sovittiin jatkoa sosiaalitupossa päätetylle työeläkemaksujen
korotusohjelmalle siten, että maksu nousee 0,4 prosenttiyksiköllä sekä vuonna
2015 että 2016. SAK:lle työeläkemaksuista päättäminen oli tärkeää tulevien mak-
sunkorotusten kutistamiseksi ja nuorten ikäpolvien maksutaakan pienentämisek-
si. Työurasopimukseen kirjattiin myös julkisten alojen työeläkkeiden rahoituksen
varmistaminen.
Työurasopimuksen ikävintä antia oli se, että siinä jatkettiin varhaiseläkemahdolli-
suuksien karsimista. Osa-aikaeläkkeen ikäraja päätettiin nostaa 61 vuoteen 1954 ja
sen jälkeen syntyneiden osalta. Lisäksi varhennettu vanhuuseläke päätettiin lak-
kauttaa siten, että 1951 syntyneet ovat viimeinen ikäluokka, joka voi käyttää var-
hennettua vanhuuseläkettä.
Lisäksi työurasopimuksessa sovittiin uuden eläkeuudistuksen valmisteluista ja ai-
katauluista. Päätettiin, että ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla tehdään vuoden
2013 loppuun mennessä selvitys vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksista sekä
eläkejärjestelmän sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä.
Sovittiin, että tämän selvityksen valmistuttua aloitetaan neuvottelut seuraavasta
kokonaisuudesta, jossa ovat mukana: eläke-edut turvaava maksukehitys, eläkeikä-
rajat ja varhaiseläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeiden tuleva aika, perhe-eläke, pal-
kansaajamaksun vähentäminen eläkkeen perustana olevista palkoista, eläkkeen
karttumisprosentit ja niiden alkaminen sekä indeksit. Sopimuksen mukaan uusi
eläkeuudistus saatetaan voimaan viimeistään vuonna 2017.
Pekkarisen selvitysryhmän työ käynnistyi kesäkuussa. Syyskaudella selvitysryhmä
tutustui Eläketurvakeskuksen tutkimuksiin. Työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvot-
teluryhmä antoi ryhmän tehtäväksi käsitellä myös julkisten alojen eläkkeiden ra-
hoituksen varmistamista. Pekkarisen ryhmän työtä seuraava taustaryhmä, johon
nimettiin myös SAK:n edustaja, kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa.
Yksityisten alojen työeläkelaitoksia koskevan vakavaraisuusuudistuksen valmistelu
jatkui sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä ja sen alaryhmissä. SAK:n edus-
taja osallistui päätyöryhmän sekä riskinkantoalaryhmän työhön.
Vuoden 2013 työeläkemaksua koskevista neuvotteluista tuli odottamatta vaikeat.
SAK:n näkemys oli, että yksityisten alojen työeläkemaksua tulee vuonna 2013 ko-
rottaa 0,4 prosenttiyksikköä sosiaalitupossa sovitun mukaisesti. EK vaati kuiten-
kin, että perittävää maksua alennettaisiin jopa vuoden 2012 tasosta sillä perusteel-
la, että työkyvyttömyysmenojen heilahteluja varten kerätyissä puskurirahastoissa
21. 20 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
oli yliturvaavuutta. SAK esitti, että varat käytettäisiin vanhuuseläkerahastojen
vahvistamiseen. Pitkien neuvottelujen jälkeen päädyttiin kompromissiin, jonka
mukaan vuoden 2013 työeläkemaksua peritään samansuuruisena kuin vuonna
2012. Samalla päätettiin, että työeläkelaitosten asiantuntijat selvittävät vuoden
2014 maksuneuvotteluja silmälläpitäen työkyvyttömyysmenoa varten olevan pus-
kurin rajat ja vakuutusriskeihin varautumisen tavat.
Vuoden 2012 aikana kaksi kansainvälisesti arvostettua eläkeasiantuntijaa, profes-
sorit Nicholas Barr ja Keith Ambachtsheer tekivät selvitystä Suomen eläkejärjes-
telmän taloudellisesta, sosiaalisesta ja poliittisesta kestävyydestä. Selvityshenkilöt
tapasivat laajasti työeläkejärjestelmän toimijoita, ja mm SAK:n edustajilla oli
mahdollisuus esittää näkemyksiään selvitystyön kuluessa.
Toimintavuonna jatkui julkinen keskustelu työeläkeyhtiöiden hallintojen koostu-
muksesta ja siitä, minkälaista asiantuntemusta työeläkeyhtiöiden päättävissä eli-
missä tarvitaan. Muun muassa Finanssivalvonta esitti, että työeläkeyhtiöiden halli-
tuksissa tulisi lisätä sijoitusosaajien osuutta. SAK painotti, että lain mukaan jokai-
sella työeläkeyhtiön hallituksen jäsenellä on oltava hyvä työeläkevakuuttamisen
tuntemus, ja lisäksi hallituksissa tulee olla hyvä sijoitustoiminnan asiantuntemus.
Sosiaali- ja terveysministeriö teki huhtikuussa 2012 aloitteen työeläkevakuutusyh-
tiölain hallintosäännösten täsmentämisestä, jotta voidaan varmistaa työeläkehal-
linnon avoimuus ja vahvistaa työeläkelaitosten toimintaa kohtaan tunnettua luot-
tamusta. Myös työmarkkinajärjestöt esittivät lokakuussa 2012 sosiaali- ja terveys-
ministeri Paula Risikolle näkemyksensä lainsäädäntömuutoksiksi. Ministeriö
aloitti työeläkevakuutusyhtiölakia koskevan hallituksen esityksen kolmikantaval-
mistelut joulukuussa 2012.
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava päättivät tehostaa vaikuttamis-
taan työeläkelaitosten hallinnoissa järjestämällä yhteisiä tiedotus- ja koulutustilai-
suuksia kaikille palkansaajia työeläkehallinnoissa edustaville. Ensimmäinen Pal-
kansaajien Työeläkefoorumi järjestettiin syyskuussa, jolloin koolla oli noin 50 pal-
kansaajaedustajaa.
Työttömyysturvan selkeyttäminen ja kehittäminen
Raamisopimuksessa sovittiin syksyllä 2011 työttömyysturvauudistuksen valmiste-
lun aloittamisesta. Sen päälinjauksista sovittiin työurasopimuksessa keväällä 2012.
Uudistusta on valmisteltu kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriössä, ja hal-
lituksen esitys on tarkoitus saada valmiiksi keväällä 2013.
Uudistuksessa ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsy helpottuu, työttömyys-
turvan tasot vähenevät kahteen, korotusosat selkiytyvät ja ansiopäivärahan kesto
porrastetaan työhistorian pituuden ja työnhakijan oman aktiivisuuden mukaan.
Lisäksi poistetaan työn vastaanottamisen esteitä ja yksinkertaistetaan työttömyys-
turvan maksatuksen sääntöjä.
22. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 21
Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen
Kolmikantaisen tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmän
työ jatkui tiiviinä. Työryhmän toimeksiantona on tehdä esitys tapaturma- ja am-
mattitautilainsäädännön kokonaisuudistamiseksi syksyyn 2013 mennessä. Laki-
uudistus on mittava: uudistetussa laissa tulee olemaan noin 400 pykälää. Työ on
kestänyt jo useita vuosia, ja uudistetun lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan
vuonna 2015.
Tapaturma- ja ammattitautilain uudistuksen yhteydessä on toiminut lääkärityö-
ryhmä, jossa on päivitetty käytössä oleva ammattitautiluettelo sekä käsitelty muita
uudistukseen liittyviä lääketieteellisiä asioita.
23. 22 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
6 YHTEISKUNTAVAIKUTTAMISEN VAHVISTAMINEN
Kuntavaalit
SAK valmistautui syksyn kuntavaaleihin tuottamalla sisältöpaperin järjestön
omista tavoitteista kuntapolitiikassa. SAK:ssa pidettiin tärkeänä muun muassa si-
tä, että saataisiin palkansaajataustaisia ehdokkaita kaikkien puolueiden ehdok-
kaiksi ja mahdollisimman monessa kunnassa.
SAK:n kolme tärkeintä kuntapolitiikan tavoitetta olivat: palvelujen saatavuus ja
toimivuus on kaiken lähtökohta, kunnan on oltava hyvä työnantaja, ja demokratia
on toiminnan kivijalka myös kunnissa.
Järjestön mielestä kuntien on oltava niin suuria, että ne pystyvät itse järjestämään
asukkailleen tarvittavat peruspalvelut ja että ne pystyvät olemaan myös yrityksille
elinkeinopoliittisesti ajatellen tarpeeksi houkuttelevia. Palvelut on SAK:n mielestä
edelleen tuotettava pääsääntöisesti kunnan omana työnä.
Kuntien työnantajapolitiikassa SAK korosti muun muassa sitä, että kuntauudis-
tuksessa kuullaan myös työntekijöiden näkemyksiä. Lisäksi nähtiin, että juuri
kuntauudistus antaa mahdollisuuden töiden järkevämpään järjestelyyn esimerkik-
si määräaikaisten työntekijöiden osalta.
SAK organisoi kunnallisvaalien alla järjestö- ja viestintäkampanjan, jonka paino-
piste oli maakunnissa. Yli 70 paikallisjärjestöä järjesti tilaisuuksia, joiden tavoit-
teena oli sekä nostaa palkansaajien äänestysaktiivisuutta että tuoda entistä pa-
remmin esiin palkansaajille tärkeitä teemoja.
Alueellisia tilaisuuksia varten SAK tuotti Kunta-asioista päätämme me kaikki
-esitteen suomeksi ja ruotsiksi. SAK:n ja jäsenliittojen nettisivuja ja sosiaalisen
median kanavia varten tuotettiin kuntapalveluja esittelevä lyhyt piirrosvideo ja
sarjakuvastrippejä.
EU-Edunvalvonta
Vuonna 2012 EU oli keskellä historiallista kriisiä. EU jatkoi yrityksiä selviytyä fi-
nanssikriisistä sekä Tanskan EU-puheenjohtajakaudella alkuvuodesta että Kyp-
roksen kaudella loppuvuodesta.
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY oli tyytymätön EU:n taloushallinnon
järjestämiseen, koska siitä puuttui sosiaalinen näkökulma. EAY jatkoi kriisimai-
den säästöohjelmien kritisoimista. SAK osallistui aktiivisesti EAY:n hallituksen
kokouksiin sekä muuhun toimintaan.
EAY järjesti marraskuussa toimintapäivän. Suomessa palkansaajakeskusjärjestöt
toimittivat pääministerille, valtiovarainministerille ja työministerille sekä komissi-
on varapuheenjohtaja Olli Rehnille yhteisen kannanottonsa kriisiin liittyen.
Alkuvuodesta 2012 SAK osallistui EAY:n johdon talvikouluun sekä alueelliseen
keskusteluun minimipalkoista.
24. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 23
Lisäksi SAK osallistui sosiaalidialogikomiteaan. Vuoden aikana käynnistettiin EU-
tason neuvottelut nuorten työllisyyttä koskevasta toimintaohjelmasta, jossa SAK
edusti palkansaajakeskusjärjestöjä.
SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteisen Brysselin edustuston FinUnionsin toimintaan
satsattiin alkuvuonna 2012 SAK:n oman EU-asiantuntijan työpanoksella.
FinUnionsin toimintaa tehostettiin myös rekrytoimalla toimistoon johtajan avuksi
puolipäiväinen tiedottaja.
SAK osallistui palkansaajakeskusjärjestöjen työvaliokuntien EU-kokoukseen Brys-
selissä helmikuussa 2012. Lisäksi järjestöt järjestivät Elinkeinoelämän keskusliitto
EK:n kanssa EU-aiheisen asiantuntijatyöpajan keväällä 2012.
Osallistuttiin aktiivisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työskentelyyn.
Kansainvälinen vaikuttaminen
Valmisteltiin yhdessä jäsenliittojen kanssa SAK:lle kansainvälisten asioiden ja EU-
vaikuttamisen strategiaa. Strategian tarkoituksena oli ratkaista, miten pienenty-
nein resurssein voidaan toimia entistä tuloksellisemmin.
SAK toimi aktiivisesti ITUCin hallituksessa ja naiskomiteassa. Suomalaista mediaa
informoitiin ITUCin vuosittaisesta ay-oikeuksien loukkausten raportista.
SAK tuki Guy Ryderin valintaa ILOn pääjohtajaksi. Hänet valittiin tehtävään tou-
kokuussa 2012.
Osallistuttiin ILOn kansainväliseen työkonferenssiin kesäkuussa 2012. Konferens-
sin aiheina olivat yleissopimusten ja suositusten soveltaminen, työelämän perus-
oikeuksien toteutuminen, nuorisotyöllisyys ja sosiaaliturvaa koskeva suositus.
Yleissopimusten ja suositusten soveltamista käsitelleessä komiteassa ei pystytty
lainkaan suorittamaan ILOn peruskirjan mukaista tehtävää, koska työnantajapuoli
pysäytti komitean normaalin toiminnan. Pulmatilannetta alettiin ratkoa ILOn hal-
lintoneuvostossa syksyllä 2012.
Osallistuttiin aktiivisesti ILO-neuvottelukunnan toimintaan. Oltiin mukana koti-
taloustyöntekijöitä koskevan uuden ILOn yleissopimuksen nro 189 kansallisessa
voimaansaattamisvalmistelussa.
SAK vastaanotti Kiinan ay-keskusjärjestö ACFTU:n johdon delegaation elokuussa
2012. Vastavuoroisesti SAK:n edustajat vierailivat maaliskuussa Pekingissä ja
Shanghaissa ACFTU:ta tapaamassa. SAK:n delegaatio tapasi myös suomalaisia
Kiinassa toimivia yrityksiä.
SAK jatkoi hyvää yhteistyötä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus
SASKin kanssa. SAK:n oman hankesalkun avulla tuettiin erityisesti ammattiyhdis-
tysoikeuksien toteutumista kehittyvissä maissa. SASKin toiminnan kehittämistä
jatkettiin vuonna 2012. SAK osallistui muun muassa SASKin toiminnantarkastuk-
sen yhteydessä käytyihin keskusteluihin ulkoasiainministeriön kanssa.
25. 24 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
SAK vaikutti Suomen kehityspolitiikkaan Kehityspoliittisessa toimikunnassa, jossa
SAK:lla oli palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen edustajan paikka.
Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY jatkoi vireätä toimintaansa. SAK osal-
listui PAY:n 40-vuotispäivän merkeissä pidettyyn pohjoismaiseen ay-kongressiin
Norjassa syyskuussa. Marraskuussa PAY:n hallitus pidettiin Helsingissä.
SAK osallistui harkinnan mukaan yleiseurooppalaisen ay-neuvoston PERCin,
Itämeren ay-järjestöjen verkoston BASTUNin ja The Baltic Sea Labour Forum
BSLF:n toimintaan.
Lisäksi SAK osallistui aktiivisesti Suomen yritysvastuupolitiikasta ja suomalaisyri-
tysten vastuullisuudesta käytävään keskusteluun. Yhteiskunta- ja yritysvastuun
neuvottelukunnassa edistettiin erityisesti OECD:n uusien monikansallisten yritys-
ten toimintaohjeiden sekä YK:n yritysten ja ihmisoikeuksien periaatteiden toi-
meenpanoa. Finnwatchin kanssa tehtävällä yhteistyöllä tuettiin kehitysmaiden
tuotanto-oloista käytävää julkista keskustelua.
26. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 25
7 VAHVA JÄRJESTÖLLINEN TOIMINTAKYKY
Järjestäytymisen edistäminen
Järjestäytyminen ja sen edistäminen on määritelty yhdeksi SAK:n strategiseksi
painopisteeksi. Vuoden 2011 edustajakokouksen päätöksen mukaisesti SAK käyn-
nisti yhteistyössä jäsenliittojen kanssa koko edustajakokouskauden kestävän jär-
jestäytymishankkeen. Hankkeessa vahvistetaan liittojen keskinäistä sekä liittojen
ja keskusjärjestön välistä yhteistyötä, luottamusta ja tiedonjakamista.
Imagomainonnan sijaan nyt keskitytään yhteiskunnallisen ilmapiirin muokkaami-
seen. Hankkeessa tuotetaan tutkimustietoa liittojen tekemän jäsenhankinnan tu-
eksi ja etsitään mahdollisia yhteisiä uusia jäsenetuja. Työtä ohjaamaan nimettiin
liittojen edustajista koostuva ohjausryhmä. Lisäksi perustettiin viisi työryhmää.
Kesällä järjestettiin kesätapahtumakiertue, joka käsitti yhdeksän tapahtumaa. Ke-
säduunari-info toteutettiin toistamiseen palkansaajakeskusjärjestöjen yhteishank-
keena. Neuvontapuhelimen ja -nettipalvelujen toiminnasta on tehty erillinen yh-
teenvetoraportti.
Viestintä
SAK:n viestintä järjesti vuoden aikana viisi toimittajaseminaaria ja kuusi tiedotus-
tilaisuutta. Lehdistötiedotteita viestintä välitti 105, kun mukaan lasketaan paikalli-
set ja työmarkkinajärjestöjen yhteiset tiedotteet.
SAK:n viestinnän keskeisin hanke oli nettipalvelun www.sak.fi uudistaminen. Si-
sältö, tekninen ratkaisu ja ulkoasu uudistettiin kokonaan. Samalla palveluun lisät-
tiin sosiaalisen median elementtejä ja siihen yhdistettiin useita sellaisia SAK:n net-
tipalveluita, jotka aikaisemmin olivat omina sivujaan, mm. Palkkatyöläisen ja Lön-
tagarenin verkkopalvelut. Myös SAK:n uutiskirje ja -katsaus uudistettiin.
Uudistettu nettipalvelu avattiin kesäkuun alussa. Sivustolla vieraili koko vuoden
aikana 353 870 kävijää. Kävijöiden tilastointitapa muuttui uudistuksen yhteydessä,
mutta vertailukelpoisten alkuvuosien 2011 ja 2012 tietojen mukaan kävijämäärä
olisi laskenut kaksi prosenttia.
Viestintäkoulutusta järjestettiin muun muassa SAK:n johtoryhmän jäsenille, jotka
saivat henkilökohtaista esiintymiskoulutusta.
Palkkatyöläinen ilmestyi viisi kertaa. Lisäksi Palkkatyöläinen huolehti SAK:n ne-
tin luottamushenkilöpalvelusta. Lehti paneutui teemasivuillaan työurien pidentä-
miseen satsaamalla esimerkiksi työkykyyn, harmaaseen talouteen ja vapaa-aikaan.
Syksyn teemoissa Palkkatyöläinen muistutti jäsenhankinnan tärkeydestä sekä pa-
neutui luottamusmieheen rooliin ja tuntemuksiin yt-neuvottelujen pyörteissä.
Vuoden kuluessa kehiteltiin uusia nettijuttutyyppejä sekä lisättiin lehden ja netin
vuorovaikutusta.
Löntagaren ilmestyi kuudesti. Lisäksi tehtiin ammattiopintonsa päättäville nuoril-
le työelämästä kertova 16-sivuinen liite. Löntagarenin peruslinjana on nostaa esiin
27. 26 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
suomenruotsalaisten työntekijöiden arkipäivän ilmiöitä sekä antaa työmarkkina-
tietoa heille heidän omalla äidinkielellään. Erityisteemana pohdittiin romanien
asemaa ja heihin kohdistuvaa syrjintää työelämässä. Työympäristöreportaaseissa
käsiteltiin muun muassa asbestikuolemia, nanoteknologian tuntemattomia riskejä,
lihanleikkaajia ja satamatyöntekijöitä.
Arvo ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Nuorille jäsenille menevän postituksen
lisäksi se oli jaossa SAK:n kesäduunarikierroksella, messuilla sekä kesäfestivaaleil-
la. Arvo menestyi Aikakausmedian järjestämässä vuoden aikakauslehti kansikuva
-kilpailussa sekä Folion Eddie and Ozzie Awards -aikakauslehtikilpailussa.
SAK:n paikallis- ja aluetoiminnan kehittäminen
Paikallistoimintaa on kehitetty järjestämällä useita SAK:n paikallisjärjestöjen ke-
hittämiskoulutuksia, tänä vuonna Etelä-Savon paikallisjärjestöille. Vuoden lopus-
sa TSL:n kanssa yhdessä järjestetyssä kehittämiskoulutuksessa oli ollut mukana 65
paikallisjärjestöä. Lisäksi on järjestetty aluevaikuttajakoulutusta.
Vuoden aikana jatkettiin paikallisjärjestöjen sparrauspäiviä, joiden kautta on saatu
lisää aktiivisuutta ja aktiiveja paikallistoimintaan. Sparraukset järjestettiin use-
amman paikallisjärjestön yhteisinä ja niiden sisällöt räätälöitiin kunkin alueen ja
niiden paikallisjärjestöjen tarpeiden mukaisesti.
SAK:n hallitus hyväksyi tammikuussa 2012 paikallisjärjestöjen uudet mallisäännöt
sekä aluetoiminnan ohjesäännön. Vuoden aikana uudet säännöt hyväksyi 25 pai-
kallisjärjestöä. Viisi paikallisjärjestöä teki lopettamispäätöksen, joten paikallisjär-
jestöjen määrä oli vuoden lopussa 103.
Aluetoimikunnat toimivat jokaisen 13 toimipisteen alueella, ja niissä ovat olleet
edustettuina kunkin alueen paikallisjärjestöt. Uusien toimintaohjesääntöjen mu-
kaan myös SAK:n valtuuston jäsenet ovat varsinaisia aluetoimikuntien jäseniä.
Kokouksiin on kutsuttu myös alueella toimivien liittojen toimitsijat.
Aluetoimikunnissa tehtiin kierros, jonka tarkoituksena oli selvittää, millaisia asioi-
ta uusien valittavien aluetoimikuntien koulutukseen tulisi sisällyttää. Aluetoimi-
kuntakierroksesta tehtiin raportti, jota käsiteltiin yhdessä alueiden kanssa. Kier-
roksen, raporttien ja keskustelujen pohjalta tehtiin suunnitelma uusien aluetoimi-
kuntien koulutukseksi vuonna 2013.
Alueelliset SAK-päivät järjestettiin jokaisella SAK:n toiminta-alueella ympäri
Suomea. Ne keräsivät yli 800 osanottajaa Forssassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Rus-
kossa ja Kittilässä. Lisäksi käynnistettiin syksyllä 2013 Kuopiossa järjestettävien
valtakunnallisten SAK-päivien valmistelut.
Aluetoiminnassa työskenteli vuoden lopussa 19 työntekijää 13 toimipisteessä.
Nuorisotoiminta
Nuorisovastaavien asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Li-
säksi liittojen nuorisovaliokunnat kokoontuivat ensimmäistä kertaa yhteissemi-
28. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 27
naariin syventäen näin liittojen nuorisotoimintaa. Nuorisovastaavat käsittelivät
erityisesti nuorisotyöttömyyttä sekä nuorten työehtoihin liittyviä asioita.
SAK Nuorten koulu- ja työmarkkinatiedotustoiminta painottui keväälle. Vuosi
käynnistyi perinteisesti Next Step -messuilta, jotka pidettiin Turussa tammikuussa
ja Helsingissä helmikuussa. Alueellinen kesäduunarikiertue käynnistyi niin ikään
helmikuussa ja jatkui toukokuun puoliväliin saakka. Kesäduunarikiertueella tavoi-
tettiin yli 15 000 ammattiin opiskelevaa nuorta.
Pohjantähti-perheleiri järjestettiin kesällä 25. kerran yhteistyössä TUL:n, Kisakes-
kuksen, SAKKI ry:n ja Nuorten Kotkien kanssa.
SAK Nuorten alueellisten toimintaryhmien tukemista jatkettiin, ja ryhmät ovat pi-
täneet aktivointitilaisuuksia omilla alueillaan. Jatkossa alueellisten toimintaryhmi-
en toimintaa tuetaan tehokkaammin ja liittojen yhteistyötä vahvistetaan.
SAK osallistui yhdessä muiden keskusjärjestöjen ja Suomen Ammattiliittojen So-
lidaarisuuskeskus SASKin kanssa ITUCin kansainväliseen Kunnon työn päivä
-tempaukseen syksyllä. Kampanjan teemana oli Nuorille töitä kunnon työehdoin.
Nuorisovaliokuntien yhteisseminaarissa jaettiin vuoden duunaristipendi, jonka
tällä kertaa sai konduktööri Jarkko Karlsson Raideammattilaisten yhteisjärjestö
JHL ry:stä. Stipendin myöntää SAK Nuoret.
Ruotsinkielinen toiminta
SAK:n ruotsinkielinen sihteeristö kokoontui kahdeksan kertaa.
Ruotsinkielisille jäsenille tiedotettiin Löntagaren-lehdessä ja SAK:n ruotsinkielisil-
lä verkkosivuilla. Materiaalia ja käännöksiä on tuotettu entisten vuosien tapaan.
Lisäksi tuotettiin ruotsinkielinen ay-kalenteri FFC – facklig kalender 2012.
Toisen asteen ammattioppilaitoksiin lähetettiin kirje, jossa kerrottiin mahdolli-
suudesta saada koulutiedottajia ja asiantuntijoita kertomaan työelämästä ja am-
mattiliitoista sekä markkinoitiin samalla SAK:n ruotsinkielistä materiaalia.
Vuonna 2012 järjestettiin yksi ruotsinkielinen seminaari, ruotsin kielikurssi liitto-
jen henkilökunnalle sekä Insikter om arbetslivet -moduulikoulutus yhteistyössä
Kijavan opiston, Työväen Sivistysliiton ja Kansan sivistysliiton kanssa.
Pohjoismaisia tapaamisia oli kaksi: keväällä Ruotsissa aiheena olivat ay-
koulutusasiat ja järjestäytymisen edistäminen, syksyn tapaamisessa Suomessa kes-
kusteltiin mm. Suomen kunnallisvaaleista ja taloudesta.
Loppuvuodesta ruotsinkielinen sihteeristö päätti alkaa markkinoida ruotsinkielis-
tä koulutusta entistä tehokkaammin sekä suunnitella sen sisältöjä yhdessä liittojen
koulutusvastaavien kanssa.
Svenskspråkiga verksamheten
FFC:s svenska sekretariat har sammanträtt åtta gånger.
29. 28 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Information till de svenskspråkiga medlemmarna gavs i huvudsak i tidningen
Löntagaren och på FFC:s svenska webbplats. Materialproduktionen och översätt-
ningsverksamheten har haft samma omfattning som under tidigare år. Den årliga
publikationen FFC – facklig kalender 2012 har publicerats.
Andra stadiets yrkesanstalter har kontaktats med brev och erbjudits möjligheten
till sakkunniga föreläsare i arbetslivsfrågor samt facklig verksamhet. På samma
gång marknadsfördes även FFC:s svenskspråkiga material.
Under verksamhetsåret genomfördes ett svensk seminarium, svenska språkkurs
till förbundens personal samt Insikter om arbetslivet -modulkurs i fem moduler
tillsammans med Kijavainstitutet, Arbetarnas Bildningsförbund ABF och Folkets
Bildningsförbund FBF.
Samarbetet med de nordiska systerorganisationerna har en etablerad plats i den
svenskspråkiga verksamheten. Under gemensamma möten i Sverige och i Finland
behandlades bl.a. facklig utbildning och medlemsrekrytering samt Finlands eko-
nomi och kommunalvalet 2012.
I slutet av året bestämde svenska sekretariatet att starta utvecklingen av marknads-
föring och planeringen av kursinnehåll tillsammans med förbundens utbildnings-
ansvariga.
Ammattiyhdistyskoulutus
Ammattiyhdistyskoulutusta edistettiin yhteistyössä T-opistot ry:n, SAK:n koulu-
tussäätiön ja Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa. SAK organisoi myös omaa alue-
koulutusta yhteistyössä alueiden kanssa. Tilaisuudet keräsivät 1579 osallistujaa.
SAK:n luottamusmieskonferenssi ja luottamusmiespalkinto
Ensimmäinen SAK:n luottamusmieskonferenssi järjestettiin marraskuussa Tam-
pereella yhteistyössä jäsenliittojen ja ay-opistojen sekä opintokeskusten kanssa.
Konferenssi toimi työpajatyyppisenä koulutustapahtumana,
Konferenssiin osallistui 127 luottamusmiestä 17 jäsenliitosta sekä järjestöjen toi-
mitsijoita. Sen yhteydessä palkittiin SAK:n vuoden luottamusmies. Ay-järjestöt ja
yksittäiset henkilöt saivat ehdottaa palkinnon saajia. Esityksiä SAK:lle tuli 55.
Vuoden luottamusmieheksi valittiin Harri Lindholm Paperiliitosta.
Työelämän koulutusneuvojat -hanke
SAK, jäsenliitot ja TSL toteuttivat yhdessä työelämän koulutusneuvojat -hanketta,
jonka hallinnoimisesta vastasi TSL. Koulutusneuvojat toimivat työpaikoilla ja ay-
järjestöissä edistäen työntekijöiden osaamisen kehittämistä yhteistyössä työnanta-
jien, oppilaitosten ja TE-toimistojen kanssa. Vuoden lopulla valmennukseen oli
osallistunut yhteensä 144 henkilöä.
Hankkeessa valmisteltiin toimia, joilla voidaan varmistaa koulutusneuvojatoimin-
nan jatkuvuus varsinaisen hankekauden päättyessä vuonna 2013.
30. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 29
Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminen
SAK:n ja kehittämiskeskuksen keskeinen koulutushanke on ay-toimihenkilö-
tutkinto. Se avaa mahdollisuudet liittorajojen ylittävään dialogiin sekä oman työn
ja työyhteisön kehittämiseen. Keväällä 2011 aloittanut ryhmä jatkoi opintojaan
vuonna 2012. Opiskelunsa sai päätökseen jo sadas opiskelija.
Ay-toiminnan asiantuntija- ja kokemustiedon välittämisessä uusille ay-
työntekijöille on mentoroinnilla ollut tärkeä rooli. Mentorointikoulutukseen osal-
listui neljä henkilöä, kaikki Palvelualojen ammattiliitosta.
Lisäksi toteutettiin SAK:n pilottihanke Pääluottamusmiesten vertaistukiryhmien
työnohjaus. Ryhmiä oli Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Ryhmien kanssa ko-
keiltiin, millä tavoin työnohjaus voisi olla liittojen tarjoama tukitoimi luottamus-
henkilölle. Kokemukset olivat hyvät.
Työelämän verkko-opisto
Työelämän verkko-opiston portaalissa asioi vuoden 2012 aikana 9 108 kävijää. It-
seopiskeluaineistoihin tutustui 46 297 kävijää, mikä oli noin 45 prosenttia enem-
män kuin edellisenä vuonna.
Pitkille, ohjatuille verkkokursseille oli vuoden päättyessä osallistunut 322 opiskeli-
jaa. Opisto on jatkanut pitkäkestoisten verkko-opintojen kokonaisuuden suunnit-
telua yhdessä JHL:n, PAMin ja TEAMin kanssa.
Helsingissä järjestettiin marraskuussa yhteistyössä TSL:n kanssa verkko-oppimista
ja verkon palveluiden hyötykäyttöä kehittävä Tiedon Virtaa -koulutustapahtuma,
joka keräsi yhteensä 44 osallistujaa.
Verkko-opiston koulutustarjonta käsitti vuodenvaihteessa 31 itseopiskeluaineistoa
ja yli 60 linkkiä muualla verkossa sijaitseviin aineistoihin. Ohjattuja verkkokursse-
ja oli vuoden päättyessä tarjolla 23, joista monesta järjestettiin vuoden aikana use-
ampia kursseja. Lisäksi järjestettiin kaksi liittojen henkilöstölle suunnattua, usean
kuukauden mittaista verkkokurssin suunnittelijakoulutusta.
Kansainvälinen ay-koulutusyhteistyö
SAK oli partnerina eurooppalaisen ay-instituutin ETUIn Young Leaders -kurssilla
2012–2013, johon osallistuu Suomesta neljä opiskelijaa ja tuutori.
SAK oli partnerina ja järjestäjänä myös ETUIn rakennerahastokurssilla, joka pi-
dettiin Kiljavan opistolla lokakuussa. Kurssin teemana olivat ay-liikkeen strategi-
set tavoitteet rakennerahastokaudelle 2014–2020. Kurssille osallistui ulkomaisten
edustajien lisäksi yhdeksän suomalaista kaikista keskusjärjestöistä, heistä viisi ja
tuutori olivat SAK:sta tai sen jäsenliitoista.
Oppilaitosyhteistyö
SAK järjesti yhdessä opettajajärjestöjen kanssa seminaarit historian ja yhteiskun-
taopin opettajille sekä ammatillisille opettajille. Lisäksi SAK:n oppilaitosyhteistyö
esittäytyi valtakunnallisilla opo-päivillä Hämeenlinnassa. SAK palkitsi yhdessä Ta-
loudellisen tiedotustoimiston ja Suomen opojen kanssa vuoden opon.
31. 30 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Kulttuurialojen yhteistyö
Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunnan aiheita vuoden aikana olivat
mm. itsensä työllistäminen, ammattikorkeakoulujen rahoitus, taiteen edistämis-
keskus sekä tekijänoikeudet.
Kulttuurirahaston apurahat jaettiin yhteistyössä Kansan Sivistysrahaston kanssa.
Apurahoja jaettiin 27. Lisäksi myönnettiin yksi stipendi Niilo Hämäläisen rahas-
tosta Humakin opiskelijalle.
SAK:n sääntömuutos
Vuoden 2011 edustajakokouksen päätöksen mukaisesti SAK käynnisti yhteistyös-
sä jäsenliittojensa kanssa koko edustajakokouskauden kestävän prosessin, jonka
tavoitteena on arvioida SAK:n nykyisten sääntöjen ja päätöksentekojärjestelmän
toimivuus ja tehdä tarvittavat muutosesitykset.
Muutosprosessia valmisteli SAK:n toimiston ja liittojen edustajista koostuva työ-
ryhmä. Työryhmä kuuli yhteenvedon STTK:n vastaavasta muutosprosessista.
Prosessi käynnistettiin siksi, että SAK:n päätöksentekojärjestelmä koetaan hierar-
kiseksi, moniportaiseksi ja hitaaksi nopeasti muuttuvassa maailmassa. Viiden
vuoden välein kokoontuvan edustajakokouksen on vaikea päättää liikkeen tulevai-
suuden avainkysymyksistä, eikä viideksi vuodeksi ole mahdollisista linjata talou-
den tai toiminnan suuntaviivoja. Käytännössä päätökset ja päälinjaukset tekee
SAK:n hallitus, jolloin kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan valtuuston rooli on
hieman epäselvä.
Päätöksentekojärjestelmän ongelmien lisäksi prosessin aikana arvioidaan muun
muassa SAK:n toiminta suhteessa strategiaan, keskusjärjestön ja jäsenliittojen vä-
linen työnjako sekä SAK:n tehtävä – miksi se on olemassa ja miten sääntömuutok-
sen kautta voidaan vahvistaa demokratiaa, osallisuutta sekä tasa-arvoa. Prosessi ei
siis voi olla yksistään tekninen pykäläuudistus.
32. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 31
8 HALLINNON KOKOUKSET
Valtuusto
SAK:n valtuusto kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa.
Kevät 2012
SAK:n valtuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 23.–24.5.2012
Tiivistelmä päätöslausumasta: Työntekijä on palkkansa ansainnut
Työurat pitenevät vain, jos työtä on tarjolla ja sitä jaksetaan tehdä eläkeikään asti.
Työnantajien on alettava kantaa vastuuta työelämän kehittämisestä, inhimillisestä
työelämästä.
Palkka-alet eivät pidennä työuria. Kunnon työelämässä työstä saadaan palkkaa,
jolla tulee toimeen. SAK tuomitsee jyrkästi julkisuudessa esitetyt vaatimukset
nuorten palkan alentamisesta ja työehtojen heikentämisestä. Kymmeniätuhansia
nuoria on tällä hetkellä vailla työtä. Nuorisotakuun toteuttamiseen on varattava
riittävästi resursseja.
SAK edellyttää, että työntekijöiden oikeus kolmen päivän koulutukseen vuodessa
toteutuu. Panostus työntekijöiden koulutukseen on panostus tulevaisuuteen.
SAK vaatii tilaajavastuun tehostamista ja rangaistusten koventamista. SAK ei hy-
väksy yhä uusien suurien ammattiryhmien saatavuusharkinnasta luopumista. SAK
edellyttää, että viranomaiset toimivat tässä asiassa hallitusohjelman mukaisesti.
Samalla kun työntekijöiden toimeentulosta ollaan valmiita tinkimään, yritysjohta-
jien palkitseminen on karannut käsistä. Johdon ahneuteen tarvitaan rajoja ja koh-
tuuttomaan palkitsemiseen tervettä järkeä.
SAK vastustaa hallituksen kaavailuja puuttua kilometrikorvausten verovapauteen.
Jos työtehtävät edellyttävät oman auton käyttöä, ei ole oikein siirtää kuluja työnte-
kijän itsensä maksettavaksi.
Suomalaisten päättäjien on tehtävä kaikkensa, jotta teollisuuden toimintaedelly-
tykset ja työpaikat Suomessa turvataan. Kuluttamisessa kotimaisuus on nostettava
kunniaan, ja siihen voi jokainen omilla valinnoillaan vaikuttaa.
Syksy 2012
SAK:n valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin 22.–23.11.2012.
Tiivistelmä päätöslausumasta: Palatkaa ruotuun, työnantajat!
SAK:n valtuustolla on vahva viesti EK:n uudelle johdolle: tehtyjä sopimuksia on
noudatettava. Niistä ei voi jälkikäteen valita vain miellyttäviä asioita, kuten EK on
nyt tehnyt. Kiista koulutuspäivistä on ratkaistava, ennen kuin luottamusta työ-
markkinoilla voidaan lähteä rakentamaan uudelleen.
33. 32 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Jatkuvat yt-neuvottelut, lisääntyvät lomautukset ja irtisanomiset uuvuttavat työn-
tekijöitä ja lisäävät epävarmuutta. Yhä useampi nuori on työttömänä, ja pitkäai-
kaistyöttömyys jatkaa kasvuaan. Nyt tarvitaan todellisia toimia työllisyyden edis-
tämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Hallituksen on rohkeasti tartuttava toimeen ja harjoitettava elvyttävää talous- ja
työllisyyspolitiikkaa. SAK on valmis etsimään toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden
edistämiseksi.
Uudet innovaatiot synnyttävät uusia työpaikkoja. Niiden syntymistä on tuettava
myös valtion taholta. Paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia on esimerkiksi puu-
rakentamisessa, kaivosalalla ja bioenergian hyödyntämisessä.
Osaava työvoima on talouskasvun perusedellytys. Kaikilla nuorilla on oltava oike-
us hankkia sellainen ammattitaito, joka mahdollistaa todellisen työelämään kiin-
nittymisen. Työntekijöiden osaamista on kehitettävä koko työuran ajan. Koulu-
tusmahdollisuudet on turvattava tasapuolisesti koko maassa.
Hallitus
SAK:n hallitus piti 13 kokousta ja käsitteli kokouksissaan muun muassa ajankoh-
taisia edunvalvonta- ja sopimusasioita, seuraavaan sopimuskierrokseen valmistau-
tumista ja sen tavoiteasetantaa sekä työurien pidentämistä.
Johtoryhmä
SAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui 34 kertaa. SAK:n sääntöjen
mukaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksen kokoukselle ja käsitteli
SAK:n sisäiseen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita.
Työvaliokunta
Hallituksen valmisteluelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui vuoden aikana
yhteensä 13 kertaa.
34. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 33
9 LIITTEET
LIITE 1 Hallintoelimien jäsenet
Valtuusto (tilanne 23.11.2012)
Valtuuston jäsenissä tapahtui joitakin vaihdoksia edelliseen vuoteen verrattuna,
mm. puheenjohtaja vaihtui. Valtuuston puheenjohtaja erosi tehtävistään siirrytty-
ään muihin tehtäviin, ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jarkko Eloranta.
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, JHL
1. Varapuheenjohtaja Piia Yli-Heikkuri, PAM
2. Varapuheenjohtaja Mika Vuoti, Metallityöväen liitto
Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Arpula Jarkko Lovén Jape Hiivala Jonne
Laaksonen Kai Karjalainen Matti
Lehto Hannele Malinen Vesa Lindholm Jani
Pohjola Vesa Haapakoski Timo Kopra Jori
Ruonala Veijo Nurmela Jouni Porkka Auvo
Ilmailualan Unioni IAU ry
Leppäniemi Maria Hiltunen Reijo
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Alanko-Ojala Karita Liekola Anja Korhonen Jouko
Alatalo Ilppo Sulin Tiina Lindström Eija
Hakkarainen Sirpa Rytkönen Pauli Timonen Armas
Korhonen Riitta Pikkarainen Rauno Siika Paavo
Kärkkäinen Tarja Kiljander Markku Pennanen Jukka
Liimatainen Tiina Laitinen Outi Liukkonen Jorma
Lähdesmäki Kirsti Mattila Kirsti Karjalainen Sini
Nieminen Helena Pietilä Tarja Aaltonen Auli
Nyronen Jarmo Remonen Mirja Salmi Ulla
Paananen Eija Lautaniemi Timo Jaatinen Juha
Peltonen Hannu Ruohonen Marja Rautiola Leena
Rannanpää Eija Muukkonen Kai Perkiömäki Katriina
Raunela Tommi Starck Erja Kangas Anne-Marja
Ristamäki Tapio Suntila Mirja Mattila Tero
Salo Jari Hartman Jari Majanen Liisa
Eloranta Jarkko Farah Nura Ahonen Sinikka
Suoraniemi Terhi Stark Reijo Kenttälä Regina
Söderlund Johanna Vento-Turunen Heli Kervinen Arja
35. 34 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Jurmu Jaana Pyykkö Teuvo
Uusikumpu Kari Vikman Leila Talonpoika Kaija
Vyyryläinen Marja Salminen Maarit Puljujärvi-Seila Vuokko
Väänänen Leena Niemi Kaija-Leena Latvaniemi Merja
Aliupseeriliitto ry
Tiitinen Mika Klemetti Jukka Oranen Mika
Rajaturvallisuusunioni ry
Salonen Pekka Roiha Lauri
Tulliliitto ry
Pirttiperä Jukka Naski Pekka
Vankilavirkailjain Liitto VVL ry
Virtanen Kari Reinikka Hannu Paukku Tuija
Metallityöväen Liitto ry
Aalto Jari Hiltunen Jukka-Pekka Välimäki Eero
Henriksson Seppo Levonen Jyrki Vainio Janne
Jokinen Jarkko Sirniö Ilpo Moisio Aki
Karttunen Pasi Latva-Pietilä Hannu Brisk Kaarle
Laakso Mikko Torkkeli Aulis
Larila Keijo Saroma Mika Karppinen Raimo
Malm Anne Ahonen Päivi Korhonen Päivi
Mäkinen Pentti Liikanen Arto Kemppainen Timo
Niininen Kari Koistinen Hannu
Perttunen Keijo Salonen Antti Vanhala Tommi
Pörsti Pekka Lukkarinen Tarmo Pietari Marja Kristiina
Ronkainen Harri Toikka Kai Pykälistö Janne
Taipale Arja Koponen Seppo Kari Ville
Valtanen Pirkko Junnila Kari Suonvieri Mikko
Vilander Bo Liljekvist Sture Pihlström Karita
Vuoti Mika Halttu Helena Karppinen Juha
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Aly Sirpa Raatesalmi-Salonen Terhi Lehto Merja
Arhenius Päivi Peltovirta Kari Laakso Sirpa
Halonen Arto Kankare Mika
Hanki Inkeri Isokoski Sauli Laakkonen Lasse
Heikkinen Sini Salonen Saku Höttönen Jukka
Jaatinen Seija Pussinen Malla Seppänen Riitta
36. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 35
Jonkka Harri Alonen Kati Lähdesniemi Marko
Kilpinen Lilli Kuusisto Tiina Kivelä Kirsti
Kokkola Jaana Harkko Mia Tervonen Tuure
Koski Matti Alava Tuija Soutolahti Katja
Huuskonen Irmeli Vehmas Päivi
Niiranen Jouni Savolainen Kim Nykyri Sami
Nuolikoski Pirjo Javanainen Kaisa Kukkamäki Sirpa
Åman Toni Hallikas Marko Hakala Janne
Pimperi Jorma Kellokumpu Eija Hakomäki Jan-Mikael
Reunamo Anita Stenberg Kim Härkönen Pekka
Savolainen Arja Majuri Sari Juhala Birgitta
Savolainen Tarja Saarinen Markku Komsi Eetu
Salo Johanna Nyman Anne
Vainio Harry Utrianen Simo Anttila Sinikka
Viitanen Sirpa Salminen Riikka Plit Tomi
Yli-Heikkuri Piia Sihto Birgitta Rantala Kirsti
Ylivirta Anne Jäntti Kaija Silvola Anna-Liisa
Åman Toni Hallikas Marko Hakala Anne
Paperiliitto ry
Aitonurmi Jouko Uotila Risto Koivu Ahti
Kettunen Matti Simula Juhani Kaikkonen Olli-Pekka
Lindeman Veli-Matti Salminen Petri Limola Irene
Nokelainen Ilkka Pajunen Esa Suhonen Timo
Paajanen Jorma Kyrö Marja-Leena Soikkeli Katja
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
Jaatinen Juha Kalliokoski Jukka Peippo Timo
Lempinen Kari Torvinen Juha Jyrkinen Juha
Sandberg Mirja Ollikainen Satu Willberg Piia
Puu- ja erityisalojen liitto ry
Kontinen Reijo Korkalainen Aimo Kiiskinen Matti
Paananen Teijo Pasanen Jouko Vanhatalo Mika
Rissanen Ritva Kiukas Marketta Hirvonen Juha
Saarinen Asko Julin Benita Huusko Risto
Varis Matti Vertanen Lasse Tirkkonen Markku
Rakennusliitto ry
Elonen Johanna Vikstedt Tea Pettersson Liinu
Hentonen Keijo Katajamäki Jorma Leppälä Ervi
Järvi Risto Niskanen Pekka Yli-Hukkala Hannu
Mattanen Teuvo Heikkilä Pasi Uusimaa Antti
Luopa Sari Partinen Sini
Ollikainen Mikko Tenhonen Sami Salo Jarmo
37. 36 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Pasanen Ossi Salmi Jatta Karvinen Henri
Piitulainen Juha Asikainen Raimo Nummelin Pekka
Päivelin Mika Buuri Riku Anttila Martti
Rautatievirkamiesliitto ry
Peltola Karri Lahti Harri
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry
Heinonen Tiina Järveläinen Jesse Ekman Niina
Koivisto Petri Mäkelä Hannu Karimäki Matti
Korkeamäki Anne Perhovaara Timo
Vuorio Hannele Ojanen Eija Hietanen Tarja
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry
Heimonen Esa Hietala Anu Hartoneva Tiina
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
Nurmirinta Kari Lauriala Markku Ryökkynen Anu
Rännäli Tarja Pessi Eira Lummejoki Jyrki
Suomen Muusikkojen Liitto ry
Vesterinen Aarne Metsäketo Martti Kuukka Juha
Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry
Piskonen Heikki Ahde Hilkka Turunen Sami
Sähköalojen ammattiliitto ry
Arvola Markku Räsänen Jari Alakoski Jukka
Huczkowski Ari Kähkönen Ari Tiiro Jarmo
Junnila Mika Saari Seppo Vainio Jyrki
Mölsä Reijo Kantanen Hannu Vinnari Kari
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
Hartonen Ari Muikku Tuula Sikanen Marko
Kallio Pasi Kojola Hanna
Korpela Kristo Vainio Reija Kortelainen Harri
Kuohula Tuula Uusivirta Sari Vikkula Maija
Laosmaa Seija Gärding Anne Kaistinen Mervi
Lehti Jari Kauppinen Jari Lintunen Reijo
Pälvi Pirjo Kaukonen Markku Järvinen Sanna
38. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 37
Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry
Kallinen Outi Ålander Jari Jaako Sisko
Veturimiesten liitto ry
Viitanen Jorma Holopainen Janne Huilla Asko
Yleinen Lehtimiesliitto ry
Hurme Hannu Alatalo Eliisa
Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU ry (mukana syysvaltuustossa)
Saarela Jarmo Möttölä Hanno Multala Sari
Kaupanalan esimiesliitto KEY ry
Valkonen Mika
39. 38 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Hallitus
Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet
Lyly Lauri, pj., SAK Anttila Kirsti, Metalliliitto
Huutola Matti, varapj., SAK Laine-Tuominen Nina, TEAM
Aalto Riku, Metalliliitto Virtanen Jyrki, Metalliliitto
Alakoski Martti, Sähköliitto Salmi Reijo, Sähköliitto
Asara-Laaksonen Teija, JHL Hyttinen Urpo, JHL
Harjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto
Helkavuori Heikki, TEAM Hämäläinen Irene, TEAM
Julkunen Kaarlo, PAM Leppäkangas Sirpa, PAM
Kuntonen Veli-Matti, SEL Närhinen Pekka, SEL
Lepola Sakari, Puuliitto Juusola Pekka, Puuliitto
Mauriala Vesa, Raideammattilaisten
yhteisjärjestö JHL Ekström Håkan, JHL
Mäkelä Matti, Metalliliitto Risberg Ville-Petteri, Metalliliitto
Lehtonen Turja, Metalli (23.11. alk.)
Eloranta Jarkko, JHL (7.6. asti) Karrasch Kristian, JHL
Niemi-Laine Päivi, JHL (23.11. alk.),
Räty Timo, AKT (14.6. asti) Sorvali Arto, AKT
Piirainen Marko, AKT (1.12. alk.)
Selin Ann, PAM Kuntsi Hanna, PAM
Vallittu Timo, TEAM Rinne Merja, TEAM
Vanhala Petri, Paperiliitto Siira Juhani, Paperiliitto
Vilkuna Esa, PAU Nieminen Heidi, PAU
Zitting Simo, SM-U Bondas Kenneth, SM-U
Ylitalo Jaana, PAM Rönni-Sallinen Annika, PAM
Yleisvarajäsenet
1. Teatteri- ja Mediatyöntekijät Raimo Söder
2. IAU Juhani Haapasaari
3. Suomen Muusikkojen Liitto Ahti Vänttinen
4. Veturimiesten liitto Risto Elonen
5. SLSY Thelma Åkers
6. Rautatievirkamiesliitto Tarja Turtiainen
7. Aliupseeriliitto Petteri Leino
8. Merivartioliitto Erkki Hirvonsalo
9. Vankilavirkailijain liitto Jari Tuomela
10. Tulliliitto Markku Kosonen
11. SSSL Juha Pöyry (23.11. asti) Miriikka Laakkonen (23.11. alk.)
12. Yleinen Lehtimiesliitto Juha Saarinen
13. Rakennusliitto Rauno Kurki
14. TEAM Hannu Siltala
15. AKT Harri Pasanen
16. Paperiliitto Sauli Kovanen
17. Puuliitto Jyrki Alapartanen
40. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 39
18. SEL Henri Lindholm
19. Metalliliitto Timo Korpijärvi
20. PAM Heidi Lehikoinen
Johtoryhmä
Johtoryhmän jäseninä toimivat: puheenjohtaja Lauri Lyly, hallituksen varapu-
heenjohtaja Matti Huutola ja johtajat Arto Kuusiola, Nikolas Elomaa, Matti
Tukiainen, Eija Hietanen, Saana Siekkinen ja Marjaana Valkonen (31.3. asti).
Johtoryhmän sihteerinä toimi Marianne Uuskoski.
Johtoryhmän kokouksiin osallistuivat lisäksi eläke- ja työura-asioiden päällikkö
Kaija Kallinen, yhteyspäällikkö Harri Järvinen, viestintäpäällikkö Reijo Paana-
nen (31.5. asti), vt. viestintäpäällikkö Pauli Vento (30.11. asti) ja viestintäpäällik-
kö Jaana Pohja (3.12. alkaen) sekä henkilöstön edustajina luottamusmiehet Anu-
Tuija Lehto ja Tuula Kourunen.
Työvaliokunta
Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen
Lauri Lyly, SAK Sakari Lepola, Puuliitto
Matti Huutola, SAK Veli-Matti Kuntonen, SEL
Riku Aalto, Metalliliitto Timo Vallittu, TEAM
Ann Selin, PAM Jaana Ylitalo, PAM
Jarkko Eloranta, JHL Pirjo Mäkinen, JHL (7.6 asti),
Päivi Niemi-Laine, JHL
Timo Räty, AKT (14.6. asti) Esa Vilkuna, PAU
Marko Piirainen, AKT (1.12. alk.)
Työvaliokunnan sihteerinä toimi Marianne Uuskoski.
Asiantuntijaryhmät (vastuutoimitsija)
• Sopimusvastaavat (Katarina Murto)
• Juristit (Timo Koskinen)
• Sosiaalipoliittiset asiantuntijat (Katja Veirto)
• Kansainväliset asiantuntijat (Katja Lehto-Komulainen)
• Työsuojeluvastaavat (Raili Perimäki)
• Työelämän tutkijat ja kehittäjät (Juha Antila)
• Ay-koulutusvastaavat (Markku Liljeström)
• Tasa-arvovastaavat (Tapio Bergholm)
• Koulutuspoliittiset asiantuntijat (Markku Liljeström)
• Monikulttuurisuustyöryhmä (Helena Hämäläinen)
• Talous- ja elinkeinopoliittiset asiantuntijat (Olli Koski)
• Ilmasto- ja energiatyöryhmä (Pia Björkbacka)
• Omistajapolitiikan työryhmä (Olli Koski)
• Viestintävastaavat (viestintäpäällikkö, 3.12. alk. Jaana Pohja)
• Järjestövastaavat (Eija Harjula)
• Nuorisovastaavat (Tatu Tuomela)
42. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 41
LIITE 2 Jäsenyydet
Yhdistykset
Allianssi ry
Eurooppalainen Suomi ry
Palkansaajalehdet - Löntagarstidningarna, Pale ry
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry
Perhelomat ry
Pohjola-Norden ry
Reilun kaupan edistämisyhdistys ry
Skills Finland ry
Solaris-Lomat ry
Suomalaisen Työn Liitto ry
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry
Suomen Kuluttajaliitto ry
Suomen Mielenterveysseura ry
Suomen Pakolaisapu ry
Suomen YK-liitto ry
Taksvärkki ry
Transparency Suomi ry
Työterveyden Edistämisyhdistys ry
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry
Työväen Museoyhdistys ry
Työväen Sivistysliitto ry
Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry
Työväenperinne ry
Säätiöt
Ammattienedistämislaitoksen Säätiö rs
Asuntosäätiö rs
Kansan Sivistysrahaston Säätiö rs
SAK:n koulutussäätiö rs
Kansainväliset ammatilliset järjestöt
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY
ITUCin Euroopan aluejärjestö PERC
OECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUAC
Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY
43. 42 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
LIITE 3 Henkilöstö
SAK:n henkilöstö 31.12.2012
Vuoden 2012 lopussa SAK:n palveluksessa oli 100 työntekijää, joista kolme oli
määräaikaisia. Osa-aikaisessa työsuhteessa oli neljä henkilöä. Eläkkeellä oli 89
henkilöä, ja perhe-eläkettä sai 10 henkilöä. Eläkkeelle vuonna 2012 jäi neljä henki-
löä.
Yleisjohto
Puheenjohtaja Lauri Lyly
Puheenjohtajan sihteeri Kirsi Sainio
Yhteyspäällikkö Harri Järvinen
Strategia- ja hallintojohtaja Eija Hietanen
Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen
Hallintovastaava Marianne Uuskoski
Kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen
Kansainvälisten asioiden asiantuntija Pekka Ristelä
Kansainvälisten asioiden avustaja Eveliina Latvatalo
Edunvalvonta
Edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa
Osastosihteeri Ulla Honkanen
Päälakimies Timo Koskinen
Lakimies Anu-Tuija Lehto
Työehtoasiantuntija Katarina Murto
Lakimies Jari Hellsten (määräaikainen)
Sihteeri Kaisa Sember
Sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto
Ekonomisti Joonas Rahkola
Ekonomisti Ilkka Kaukoranta (määräaikainen)
Työllisyys ja kestävä kasvu
Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen
Osastosihteeri Leila Marjoniemi
Työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen
Ekonomisti Erkki Laukkanen
Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä
Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Helena Hämäläinen
Sihteeri Eva Fager
Elinkeinoasioiden päällikkö, pääekonomisti Olli Koski
Ekonomisti Helena Pentti
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen
Sihteeri Leila Hahtomaa
44. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 43
Kehittäminen
Kehittämisjohtaja Saana Siekkinen
Osastosihteeri Erja Aaltonen
Kehittämispäällikkö Juha Antila
Erikoistutkija Tapio Bergholm
Asiantuntijalääkäri Kari Haring
Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki
Tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen
Tilastoasiantuntija Tytti Jäppinen
Tietoasiantuntija Christina Karlsson
Sihteeri Tarja Kaukovaara
Kehittämispäällikkö Markku Liljeström
Koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari
Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho
Henkilöstösuunnittelija Leena Isokääntä
Sihteeri Pirjo Vainio
Sisäiset palvelut
Talousjohtaja Arto Kuusiola
Palveluvastaava, osastosihteeri Irma Tornberg
Laskentapäällikkö Ulla Hopponen
Kirjanpitäjä Ritva Sandmark
Tietohallintopäällikkö Vesa Savolainen
Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki
Atk-yhteyshenkilö Ulla Vettenranta
Järjestelmäasiantuntija Nikolai Mettovaara
Arkistosihteeri Nina Kanter
Toimistosihteeri Irmeli Kivivuori
Toimistosihteeri Tiina Viljamaa
Vahtimestari Pentti Honko
Vahtimestari Pauli Hänninen
Palveluneuvoja Ritva Taito
Emäntä Arja Valkama
Liitto- ja jäsenpalvelut
Järjestöjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola
Osastosihteeri Tuula Kourunen
Viestintäpäällikkö Jaana Pohja
Tiedottaja Sanni Halla-aho
Tiedottaja Laura Ventä
Verkkotiedottaja Pauli Vento
Sihteeri Mari Laaka
Päätoimittaja (Palkkatyöläinen) Aino Pietarinen
Toimitussihteeri (Palkkatyöläinen) Pirjo Pajunen
Chefredaktör (Löntagaren) Ingegerd Ekstrand
Toimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-Kaitajärvi
Järjestöpäällikkö Eija Harjula
Järjestösihteeri Anita Spring
Järjestösihteeri Esko Grekelä (määräaikainen)
Nuorisosihteeri Tatu Tuomela
45. 44 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Jäsenpalveluvastaava Anitta Leikos
Sihteeri Auli Keskinen
Sihteeri Sini Kurho
SAK:n alueelliset toimipisteet
Ahvenanmaan toimipiste
Aluetoimitsija Henrik Lagerberg
Mikkelin toimipiste
Aluetoimitsija Kari Kokkola
Toimistonhoitaja Sari Seppänen
Lahden toimipiste
Aluejohtaja Jari Rantala
Sihteeri Marjo Mäki-Paavola
Jyväskylän toimipiste
Aluejohtaja Ahti Ruoppila
Toimistonhoitaja Riikka Törmänen
Lappeenrannan toimipiste
Aluetoimitsija Sonja Laitinen
Sihteeri Marjo Mäki-Paavola
Rovaniemen toimipiste
Aluetoimitsija Riitta-Liisa Ojuva
Oulun toimipiste
Aluejohtaja Vesa Saarinen
Toimistonhoitaja Sisko Kanniainen
Tampereen toimipiste
Aluetoiminnan päällikkö, aluejohtaja Teuvo Pernu
Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki
Toimistonhoitaja Salme Hautakorpi
Siivooja Terttu Lämsä
Vaasan toimipiste
Aluejohtaja Raija Kuusisto
Toimistonhoitaja Riikka Törmänen
Joensuun toimipiste
Aluetoimitsija Pekka Viljakainen
Kuopion toimipiste
Aluejohtaja Hannu Miettinen
Siivooja Inga Pirskanen
46. SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 45
Porin toimipiste
Aluetoimitsija Raija Raittio
Helsingin toimipiste
Aluejohtaja Hannele Ugur
Sihteeri Marjo Mäki-Paavola
Turun toimipiste
Aluejohtaja Outi Rannikko