SlideShare a Scribd company logo
1 of 28
KOHTI 1800
EURON ALINTA
PALKKAA
8.6.2013 Järvenpää
Jaana Ylitalo
SAK:laisen palkkapolitiikan perusajatuksena on
solidaarisuus. Samasta ja samanarvoisesta
työstä on maksettava sama palkka. Naisten
ja miesten välistä palkkaeroa on
kavennettava aiempaa ripeämmin, ja
samapalkkaisuustavoite on otettava
huomioon kaikilla sopimustasoilla.
Vuoteen 2016 mennessä kaikkiin SAK:laisiin
työehtosopimuksiin on sovittava alimmaksi
taulukkopalkaksi 1800 euroa kuukaudessa.
Tämä tavoite taataan parhaiten suosimalla
palkkaratkaisuissa euromääräisiä
palkankorotuksia prosentuaalisten
palkkaratkaisujen sijaan.
SAK:n edustajakokous 2011
Esityksen rakenne
1. Tietoa PAMista ja pamilaisten alojen
palkoista
2. 1800 euron saavuttamisen keinot
3. 1800 euron saavuttamisen haasteet
TIETOA PAMISTA JA PAMILAISTEN
ALOJEN PALKOISTA
PAM liittona
• N. 230 000 jäsentä
– naisia n. 80 %
• Pääsopimusalat
– Tukku- ja vähittäiskauppa
– Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut
– Siivous- ja kiinteistöpalvelu
– Turvallisuusala
– Apteekit (pl. farmaseuttinen henkilöstö)
– Hiusala
• Visio: PAM on Suomen uudenaikaisin
ammattiliitto
• Strateginen painopistealue: Naisten ja miesten
palkkatasa-arvon edistäminen myös eri
toimialojen välillä koko yhteiskunnassa
PAMin järjestämisaloista
• Vähittäiskauppa
– N. 150 000 työntekijää
– Naisia 70 %
– Osa-aikaisia 36,5 % (kaikki toimialat 13,8
%)
– Vuokratyöntekijöitä 2,7 % (kaikki toimialat
1,3 %)
• Majoitus- ja ravintola-ala
– N. 75 000 työntekijää
– Naisia n. 70 %
– Osa-aikaisia 29,1 %
– Vuokratyöntekijöitä 5,2 %
Ansiotietoja
3 218 euroa*
2 832 euroa
2 217 euroa
2 053 euroa
2 118 euroa
1 678 euroa
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Ansiokehitys maratyöntekijöillä, myyjillä, teollisuustyöntekijöillä sekä kaikilla
palkansaajilla 1990 - 2011
(Lähde: EK:n ansiotilastot)
kaikki palk.saajat teollisuustt
myyjät mara tt
kiint.hoito siivoojat
huom. siivous vuodesta 1996, tuntipalkat kk-palkoiksi TK:n kertoimella
*ennuste
Ansiotietoja
4,8
4,8
3,8
2,9
4,4
3,9
6,4
4,3
4,7
5,7
4,3
6,0
3,5
4,9
4,1
3,1
3,5
2,4
3,0
2,9
4,6
4,2
3,6
4,0
2,8
3,0
3,5
2,9
3,9
3,2
2,1
3,1
2,6
2,5
3,6
4,2
3,6
2,7
2,7
3,2
2,9
3,0
2,8
3,2
2,5
2,9
3,2
3,1
2,8
5,2
4,1
4,6
2,6
3,7
2,9
3,2
4,9
4,7
4,3
3,7
4,5
4,9
5,4
3,0
2,5
4,0
3,6
3,4
3,7
1,5
2,6
1,8
3,6
1,5
1,9
0,9
0,7
2,3
2,7
2,2
1,9
3,2
3,1
1,7
3,5*
2,7
1,8
1,8
2,2
1,8
3,2
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0
kaikki
palk.saajat
teollisuustt
myyjät
mara tt
varasto tt
apteekki tt
siivoojat
%
Ansiokehitysprosentti 2000 - eräissä PAMilaisissa ammateissa sekä
kaikilla palkansaajilla ja teollisuustyöntekijöillä
Lähde: EK
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
44,7
44,8
36,2
44,3
39,6
43,9
yhteensä
49,8
*= ennuste
Ansiotietoja
94
87
51
42
65
51
70
88
89
81
62
91
49
58
88
62
52
37
42
41
56
95
73
53
39
50
48
37
91
70
31
50
45
38
48
101
80
43
37
57
45
34
71
71
42
48
59
50
39
136
97
84
45
69
46
46
83
115
84
45
69
46
80
141
62
78
68
69
67
22
74
79
74
29
69
17
10
69
57
47
39
69
59
36
109*
76
40
36
69
34
54
0 200 400 600 800 1000 1200 1400
kaikki palkansaajat
teollisuustt
myyjät
mara tt
varasto tt
apteekki tt
siivoojat
€/kk
Ansiokehitys euroina 2000 - 2011
Lähde: EK
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2013
591 €
823 €
577 €
760 €
1018 €
1251 €
*ennuste
huom. tuntipalkat
muutettukk-palkoiksi
TK:nkertoimella
Tietoa alimmista
taulukkopalkoista
• Kaupan ala
– Alin taulukkopalkka 1585 €/kk
• Harjoittelija vastaavassa tehtävässä 1347 €/kk
– Myyjän keskiansio 2217 €/kk
• Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut
– Alin taulukkopalkka 1529 €/kk
• Harjoittelija vastaavassa tehtävässä 1223 €/kk
– Mara-alan työntekijän keskiansio 2053 €/kk
• Kiinteistöpalveluala
– Alin taulukkopalkka 1489 €/kk
– Harjoittelija 1340 €/kk
– Kiinteistönhoitajan keskiansio 2118 €/kk
– Siivoojan keskiansio 1678 €/kk
• Vartiointiala
– Alin taulukkopalkka 1615 €/kk (harjoittelija 1541 €/kk)
• Huvi-, teema- ja elämyspuistot
– Alin taulukkopalkka 1091 €/kk
1800 EURON SAAVUTTAMISEN
TOIMENPITEET
Sisäinen valmius
• Järjestäytyminen, järjestäytyminen,
järjestäytyminen!!!
• Työpaikkojen toimintavalmiuksien
ylläpito ja jatkuva kehittäminen
Yhdessä sopiminen
• Palkankorotusvaran määrittäminen
kansantalouden tasolla
• Palkankorotusten yhteinen muoto
• Palkankorotusten kohdentaminen
matalapalkkaisille ja epätyypillisten
työsuhteiden aloille
• Toisten tukeminen tavoitteiden
saavuttamisessa
Palkankorotusten muoto ja taso
• Samansuuruiset euromääräiset
korotukset kaikille
– Suhteellisesti suuremmat korotukset
matalimpiin palkkoihin
• Lisäkorotuserä aloille, joilla paljon osa-
ja määräaikaisia työsuhteita
– Toimisi myös kannusteena teettää työtä
kokoaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa
Osa-aikaisuuden vähentäminen
• Lainsäädännön kehittäminen, mm:
- Osa-aikatyön teettämiselle perusteet
- Lisätyön tarjoamisvelvoitteen täsmentäminen
- Todellisen työn teettämistarpeen tunnistavat
työsopimukset (työajan vakiintuminen)
- Kertakaikkisen lisätyösuostumuksen kieltäminen
• Kaventaisi myös sukupuolten välistä
keskimääräistä palkkaeroa
Samapalkkaisuuden
edistäminen alojen sisällä
1. Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvitys (2011)
• PAMin teettämä selvitys naisten ja miesten
palkkakehityksestä kaupan alalla, marava-alalla ja
kiinteistöpalvelualalla
• Naiset yliedustettuina osa-aikaisissa työsuhteissa;
osa-aikaisissa työsuhteissa pienemmät keskipalkat
kuin kokoaikaisissa
• Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole
kaventuneet, paitsi lievästi kiinteistöpalvelualalla
• Palkkaerot suurempia kokoaikaisissa työsuhteissa;
naiset ja miehet sijoittuvat eri tehtäviin,
palkitseminen suosii miehiä
• Palkanlisien merkitys suuri ja kasvattaa hieman
pakkaeroja erityisesti kaupan alalla
• Yhtä koulutetut ja samanikäiset naiset ja miehet:
palkkakuilu kasvaa, kipassa lähes kaksinkertaistuu
2. STM:n hanke ”Tasa-arvon vahvistaminen palkka-
ja sopimuspolitiikassa”
• PAM, Kaupan liitto ja Matkailu- ja
Ravintolapalvelut MaRa
• Osallistumisesta sovittu tes-ratkaisussa
• Mahdollisuutta tarjottu myös muille ta- ja tt-
liitoilla
• Selvitettävät asiat:
• Käytettävät ansiokäsitteet, tuntipalkka,
tuntiansio
• Nimikekohtaiset palkkaerot
• Tasa-arvosuunnitelmien ja
palkkakartoitusten määrät (kysely)
• Segregaatio eli sukupuolten eriytyminen eri
tehtäviin ja sen vaikutus palkkaeroihin
• Selvitys valmistuu alkusyksyllä 2013
3. Työehtosopimusten kirjaukset tasa-
arvosta
• Arvioidaan vuosittain, miten tasa-arvo on
alalla edistynyt
• Arvioidaan työehtosopimusten
sukupuolivaikutukset (suvaus)
• Laaditaan yhteinen ohjeistus työpaikoille
tasa-arvosuunnitelmien ja
palkkakartoitusten tekemistä varten
Tuottavuuden kehittäminen
• Elinkeinopoliittiset toimenpiteet
- Harmaan talouden torjunta –
kilpailuneutraliteetin edistäminen
- Matkailun edistäminen
- Palvelujen hankinnassa reilu ostaminen
• Yritystason kehittämistoimenpiteet, esim:
- Työhyvinvoinnin parantaminen
- Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien
lisääminen
- Täydentävien palkkausjärjestelmien
rakentaminen
- Paikallisen sopimisen edistäminen
• Matalimpien palkkojen nostamisella kannuste työn
(ja liiketoiminnan) kehittämiseen
Muita toimenpiteitä
• Palkkarakenteiden ja -perusteiden
uudistaminen
• Ansiokehitysohjelmat  Taulukkopalkkojen
tason nostaminen
- Vrt. Kiinteistöpalveluala: 5 vuodessa
taulukkopalkkojen nostaminen 20 %:lla
suhteessa lähtötasoon
1800 EURON SAAVUTTAMISEN
HAASTEET
Mitä palkkaa oikeasti tarkastellaan?
• Kaupan alan alin taulukkopalkka 1585 €/kk
• Palkkaa korottavat automaattisesti mm.
– Työtehtävät
• Suuri työntekijämassa muussa kuin pienimmän palkan
palkkaryhmässä (esim. myyjä 1665 €/kk)
– Työskentelypaikkakunta
– Kokemusvuodet (ja koulutus)
• Täysillä kokemusvuosilla vastaava ”pienin taulukkopalkka”
1808 €/kk
– Tehtävän vaativuutta korottavat tekijät
• Esim. myyjän vastuulisä 5 %, kielilisä 5 % jne.
– Työaikalisät
• Lisien osuus ansiosta keskimäärin 30 %
• Esim. myyjän iltalisä pienimmillään 4,09 €/t,
suurimmillaan 8,18 €/t; lauantailisä 5,16 €/t
• Alin palkka on todellisuudessa suurempi kuin alin
palkkataulukossa näkyvä palkkaluku?
Palkkapolitiikan realiteetit?
• Jos kaupan alan pienin taulukkopalkka
1585 € halutaan nostaa 1800 €:oon
vuoteen 2016 mennessä, pitäisi
palkankorotuksen olla 4,33 % vuodessa
– Vrt. raamisopimuksen mukaiset korotukset:
2,4 % ja 1,9 %
– Vrt. kevään 2013 korotusratkaisut:
journalistit 0,7 % ja MTV3 0,75 %
• Jos hypoteesinä nollasummapeli, mistä
korotusvara otettaisiin?
Työtuntien määrän vaikutus?
• Vähittäiskaupassa osa-aikaisia 36,5 %,
suurissa yksiköissä työntekijäasemassa
olevista tyypillisesti n. 80 %
• Naiset yliedustettuina osa-aikaisissa
työsuhteissa
• Jos työaika on 30 tuntia viikossa, on ”alin
taulukkopalkka” 1286 €/kk (1800 €:lla 1440
€)
• Jos työaika on 20 tuntia viikossa, on ”alin
taulukkopalkka” 845 €/kk (960 €)
• Taulukkopalkkojen korottaminen ei riitä?
Ansiokehitys?
• Tavoitepalkan laskentaperusteena
yleensä 60 % kaikkien kokoaikaisten
palkansaajien mediaanitulosta
• Karkaako tavoite koko ajan kauemmas?
Toimialojen realiteetit?
• Tuottavuuskehitys
– Pitkän aikavälin tuottavuuskehitys teollisuudessa
kaksinkertainen suhteessa palvelualoihin
• Palkkojen osuus liikevaihdosta
– Pamilaisilla aloilla jopa 70-80 %, teollisuudessa on n.
10 %
• Työmarkkinahistoria
– 100 vuotta vs. 5 vuotta sitten alun perin sovittu
työehtosopimus
• Onko lähtöpalkkojen taso ja palkankorotusvara
sama kaikilla?
• Miten korotukset vaikuttavat hintoihin ja/tai
työllisyyteen?
Työnantajien tahtotila?
• ”Koskaan ei ole varaa korottaa palkkoja”
• EK:n ja jäsenjärjestöjen tavoitteet
– Koordinaatio – yleinen taso – teollisuus
päänavaajana
– Palkankorotusten suuruus yritystason
edellytysten mukaan
– Palkankorotusten kohdentaminen yritystasolle
– Prosenttikorotukset – suhteellisten erojen
säilyttäminen, absoluuttisten erojen
kasvattaminen
• Riittääkö pelkkä yhden alan tai liiton tahto
ja tekeminen?
Summa summarum
• Tavoite on erittäin kannatettava
• Tavoite on myös haastava
• Tavoite vaatii laajaa yhteisymmärrystä
ja yhteistyötä
Kiitos!

More Related Content

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdfkesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
 
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaDigiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdfluottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
 
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 
Occupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshellOccupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshell
 
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdfluottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
 
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cutsA catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
 
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
 
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressaTyöterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
 
Painava syy -esite
Painava syy -esitePainava syy -esite
Painava syy -esite
 
Pienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman laskuPienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman lasku
 

Kohti 1800 euron alinta palkkaa?

  • 1. KOHTI 1800 EURON ALINTA PALKKAA 8.6.2013 Järvenpää Jaana Ylitalo
  • 2. SAK:laisen palkkapolitiikan perusajatuksena on solidaarisuus. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Naisten ja miesten välistä palkkaeroa on kavennettava aiempaa ripeämmin, ja samapalkkaisuustavoite on otettava huomioon kaikilla sopimustasoilla. Vuoteen 2016 mennessä kaikkiin SAK:laisiin työehtosopimuksiin on sovittava alimmaksi taulukkopalkaksi 1800 euroa kuukaudessa. Tämä tavoite taataan parhaiten suosimalla palkkaratkaisuissa euromääräisiä palkankorotuksia prosentuaalisten palkkaratkaisujen sijaan. SAK:n edustajakokous 2011
  • 3. Esityksen rakenne 1. Tietoa PAMista ja pamilaisten alojen palkoista 2. 1800 euron saavuttamisen keinot 3. 1800 euron saavuttamisen haasteet
  • 4. TIETOA PAMISTA JA PAMILAISTEN ALOJEN PALKOISTA
  • 5. PAM liittona • N. 230 000 jäsentä – naisia n. 80 % • Pääsopimusalat – Tukku- ja vähittäiskauppa – Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut – Siivous- ja kiinteistöpalvelu – Turvallisuusala – Apteekit (pl. farmaseuttinen henkilöstö) – Hiusala • Visio: PAM on Suomen uudenaikaisin ammattiliitto • Strateginen painopistealue: Naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistäminen myös eri toimialojen välillä koko yhteiskunnassa
  • 6. PAMin järjestämisaloista • Vähittäiskauppa – N. 150 000 työntekijää – Naisia 70 % – Osa-aikaisia 36,5 % (kaikki toimialat 13,8 %) – Vuokratyöntekijöitä 2,7 % (kaikki toimialat 1,3 %) • Majoitus- ja ravintola-ala – N. 75 000 työntekijää – Naisia n. 70 % – Osa-aikaisia 29,1 % – Vuokratyöntekijöitä 5,2 %
  • 7. Ansiotietoja 3 218 euroa* 2 832 euroa 2 217 euroa 2 053 euroa 2 118 euroa 1 678 euroa 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Ansiokehitys maratyöntekijöillä, myyjillä, teollisuustyöntekijöillä sekä kaikilla palkansaajilla 1990 - 2011 (Lähde: EK:n ansiotilastot) kaikki palk.saajat teollisuustt myyjät mara tt kiint.hoito siivoojat huom. siivous vuodesta 1996, tuntipalkat kk-palkoiksi TK:n kertoimella *ennuste
  • 8. Ansiotietoja 4,8 4,8 3,8 2,9 4,4 3,9 6,4 4,3 4,7 5,7 4,3 6,0 3,5 4,9 4,1 3,1 3,5 2,4 3,0 2,9 4,6 4,2 3,6 4,0 2,8 3,0 3,5 2,9 3,9 3,2 2,1 3,1 2,6 2,5 3,6 4,2 3,6 2,7 2,7 3,2 2,9 3,0 2,8 3,2 2,5 2,9 3,2 3,1 2,8 5,2 4,1 4,6 2,6 3,7 2,9 3,2 4,9 4,7 4,3 3,7 4,5 4,9 5,4 3,0 2,5 4,0 3,6 3,4 3,7 1,5 2,6 1,8 3,6 1,5 1,9 0,9 0,7 2,3 2,7 2,2 1,9 3,2 3,1 1,7 3,5* 2,7 1,8 1,8 2,2 1,8 3,2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 kaikki palk.saajat teollisuustt myyjät mara tt varasto tt apteekki tt siivoojat % Ansiokehitysprosentti 2000 - eräissä PAMilaisissa ammateissa sekä kaikilla palkansaajilla ja teollisuustyöntekijöillä Lähde: EK 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 44,7 44,8 36,2 44,3 39,6 43,9 yhteensä 49,8 *= ennuste
  • 9. Ansiotietoja 94 87 51 42 65 51 70 88 89 81 62 91 49 58 88 62 52 37 42 41 56 95 73 53 39 50 48 37 91 70 31 50 45 38 48 101 80 43 37 57 45 34 71 71 42 48 59 50 39 136 97 84 45 69 46 46 83 115 84 45 69 46 80 141 62 78 68 69 67 22 74 79 74 29 69 17 10 69 57 47 39 69 59 36 109* 76 40 36 69 34 54 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 kaikki palkansaajat teollisuustt myyjät mara tt varasto tt apteekki tt siivoojat €/kk Ansiokehitys euroina 2000 - 2011 Lähde: EK 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2013 591 € 823 € 577 € 760 € 1018 € 1251 € *ennuste huom. tuntipalkat muutettukk-palkoiksi TK:nkertoimella
  • 10. Tietoa alimmista taulukkopalkoista • Kaupan ala – Alin taulukkopalkka 1585 €/kk • Harjoittelija vastaavassa tehtävässä 1347 €/kk – Myyjän keskiansio 2217 €/kk • Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut – Alin taulukkopalkka 1529 €/kk • Harjoittelija vastaavassa tehtävässä 1223 €/kk – Mara-alan työntekijän keskiansio 2053 €/kk • Kiinteistöpalveluala – Alin taulukkopalkka 1489 €/kk – Harjoittelija 1340 €/kk – Kiinteistönhoitajan keskiansio 2118 €/kk – Siivoojan keskiansio 1678 €/kk • Vartiointiala – Alin taulukkopalkka 1615 €/kk (harjoittelija 1541 €/kk) • Huvi-, teema- ja elämyspuistot – Alin taulukkopalkka 1091 €/kk
  • 12. Sisäinen valmius • Järjestäytyminen, järjestäytyminen, järjestäytyminen!!! • Työpaikkojen toimintavalmiuksien ylläpito ja jatkuva kehittäminen
  • 13. Yhdessä sopiminen • Palkankorotusvaran määrittäminen kansantalouden tasolla • Palkankorotusten yhteinen muoto • Palkankorotusten kohdentaminen matalapalkkaisille ja epätyypillisten työsuhteiden aloille • Toisten tukeminen tavoitteiden saavuttamisessa
  • 14. Palkankorotusten muoto ja taso • Samansuuruiset euromääräiset korotukset kaikille – Suhteellisesti suuremmat korotukset matalimpiin palkkoihin • Lisäkorotuserä aloille, joilla paljon osa- ja määräaikaisia työsuhteita – Toimisi myös kannusteena teettää työtä kokoaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa
  • 15. Osa-aikaisuuden vähentäminen • Lainsäädännön kehittäminen, mm: - Osa-aikatyön teettämiselle perusteet - Lisätyön tarjoamisvelvoitteen täsmentäminen - Todellisen työn teettämistarpeen tunnistavat työsopimukset (työajan vakiintuminen) - Kertakaikkisen lisätyösuostumuksen kieltäminen • Kaventaisi myös sukupuolten välistä keskimääräistä palkkaeroa
  • 16. Samapalkkaisuuden edistäminen alojen sisällä 1. Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvitys (2011) • PAMin teettämä selvitys naisten ja miesten palkkakehityksestä kaupan alalla, marava-alalla ja kiinteistöpalvelualalla • Naiset yliedustettuina osa-aikaisissa työsuhteissa; osa-aikaisissa työsuhteissa pienemmät keskipalkat kuin kokoaikaisissa • Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole kaventuneet, paitsi lievästi kiinteistöpalvelualalla • Palkkaerot suurempia kokoaikaisissa työsuhteissa; naiset ja miehet sijoittuvat eri tehtäviin, palkitseminen suosii miehiä • Palkanlisien merkitys suuri ja kasvattaa hieman pakkaeroja erityisesti kaupan alalla • Yhtä koulutetut ja samanikäiset naiset ja miehet: palkkakuilu kasvaa, kipassa lähes kaksinkertaistuu
  • 17. 2. STM:n hanke ”Tasa-arvon vahvistaminen palkka- ja sopimuspolitiikassa” • PAM, Kaupan liitto ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa • Osallistumisesta sovittu tes-ratkaisussa • Mahdollisuutta tarjottu myös muille ta- ja tt- liitoilla • Selvitettävät asiat: • Käytettävät ansiokäsitteet, tuntipalkka, tuntiansio • Nimikekohtaiset palkkaerot • Tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten määrät (kysely) • Segregaatio eli sukupuolten eriytyminen eri tehtäviin ja sen vaikutus palkkaeroihin • Selvitys valmistuu alkusyksyllä 2013
  • 18. 3. Työehtosopimusten kirjaukset tasa- arvosta • Arvioidaan vuosittain, miten tasa-arvo on alalla edistynyt • Arvioidaan työehtosopimusten sukupuolivaikutukset (suvaus) • Laaditaan yhteinen ohjeistus työpaikoille tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekemistä varten
  • 19. Tuottavuuden kehittäminen • Elinkeinopoliittiset toimenpiteet - Harmaan talouden torjunta – kilpailuneutraliteetin edistäminen - Matkailun edistäminen - Palvelujen hankinnassa reilu ostaminen • Yritystason kehittämistoimenpiteet, esim: - Työhyvinvoinnin parantaminen - Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen - Täydentävien palkkausjärjestelmien rakentaminen - Paikallisen sopimisen edistäminen • Matalimpien palkkojen nostamisella kannuste työn (ja liiketoiminnan) kehittämiseen
  • 20. Muita toimenpiteitä • Palkkarakenteiden ja -perusteiden uudistaminen • Ansiokehitysohjelmat  Taulukkopalkkojen tason nostaminen - Vrt. Kiinteistöpalveluala: 5 vuodessa taulukkopalkkojen nostaminen 20 %:lla suhteessa lähtötasoon
  • 22. Mitä palkkaa oikeasti tarkastellaan? • Kaupan alan alin taulukkopalkka 1585 €/kk • Palkkaa korottavat automaattisesti mm. – Työtehtävät • Suuri työntekijämassa muussa kuin pienimmän palkan palkkaryhmässä (esim. myyjä 1665 €/kk) – Työskentelypaikkakunta – Kokemusvuodet (ja koulutus) • Täysillä kokemusvuosilla vastaava ”pienin taulukkopalkka” 1808 €/kk – Tehtävän vaativuutta korottavat tekijät • Esim. myyjän vastuulisä 5 %, kielilisä 5 % jne. – Työaikalisät • Lisien osuus ansiosta keskimäärin 30 % • Esim. myyjän iltalisä pienimmillään 4,09 €/t, suurimmillaan 8,18 €/t; lauantailisä 5,16 €/t • Alin palkka on todellisuudessa suurempi kuin alin palkkataulukossa näkyvä palkkaluku?
  • 23. Palkkapolitiikan realiteetit? • Jos kaupan alan pienin taulukkopalkka 1585 € halutaan nostaa 1800 €:oon vuoteen 2016 mennessä, pitäisi palkankorotuksen olla 4,33 % vuodessa – Vrt. raamisopimuksen mukaiset korotukset: 2,4 % ja 1,9 % – Vrt. kevään 2013 korotusratkaisut: journalistit 0,7 % ja MTV3 0,75 % • Jos hypoteesinä nollasummapeli, mistä korotusvara otettaisiin?
  • 24. Työtuntien määrän vaikutus? • Vähittäiskaupassa osa-aikaisia 36,5 %, suurissa yksiköissä työntekijäasemassa olevista tyypillisesti n. 80 % • Naiset yliedustettuina osa-aikaisissa työsuhteissa • Jos työaika on 30 tuntia viikossa, on ”alin taulukkopalkka” 1286 €/kk (1800 €:lla 1440 €) • Jos työaika on 20 tuntia viikossa, on ”alin taulukkopalkka” 845 €/kk (960 €) • Taulukkopalkkojen korottaminen ei riitä?
  • 25. Ansiokehitys? • Tavoitepalkan laskentaperusteena yleensä 60 % kaikkien kokoaikaisten palkansaajien mediaanitulosta • Karkaako tavoite koko ajan kauemmas?
  • 26. Toimialojen realiteetit? • Tuottavuuskehitys – Pitkän aikavälin tuottavuuskehitys teollisuudessa kaksinkertainen suhteessa palvelualoihin • Palkkojen osuus liikevaihdosta – Pamilaisilla aloilla jopa 70-80 %, teollisuudessa on n. 10 % • Työmarkkinahistoria – 100 vuotta vs. 5 vuotta sitten alun perin sovittu työehtosopimus • Onko lähtöpalkkojen taso ja palkankorotusvara sama kaikilla? • Miten korotukset vaikuttavat hintoihin ja/tai työllisyyteen?
  • 27. Työnantajien tahtotila? • ”Koskaan ei ole varaa korottaa palkkoja” • EK:n ja jäsenjärjestöjen tavoitteet – Koordinaatio – yleinen taso – teollisuus päänavaajana – Palkankorotusten suuruus yritystason edellytysten mukaan – Palkankorotusten kohdentaminen yritystasolle – Prosenttikorotukset – suhteellisten erojen säilyttäminen, absoluuttisten erojen kasvattaminen • Riittääkö pelkkä yhden alan tai liiton tahto ja tekeminen?
  • 28. Summa summarum • Tavoite on erittäin kannatettava • Tavoite on myös haastava • Tavoite vaatii laajaa yhteisymmärrystä ja yhteistyötä Kiitos!