2. SAK:laisen palkkapolitiikan perusajatuksena on
solidaarisuus. Samasta ja samanarvoisesta
työstä on maksettava sama palkka. Naisten
ja miesten välistä palkkaeroa on
kavennettava aiempaa ripeämmin, ja
samapalkkaisuustavoite on otettava
huomioon kaikilla sopimustasoilla.
Vuoteen 2016 mennessä kaikkiin SAK:laisiin
työehtosopimuksiin on sovittava alimmaksi
taulukkopalkaksi 1800 euroa kuukaudessa.
Tämä tavoite taataan parhaiten suosimalla
palkkaratkaisuissa euromääräisiä
palkankorotuksia prosentuaalisten
palkkaratkaisujen sijaan.
SAK:n edustajakokous 2011
3. Esityksen rakenne
1. Tietoa PAMista ja pamilaisten alojen
palkoista
2. 1800 euron saavuttamisen keinot
3. 1800 euron saavuttamisen haasteet
5. PAM liittona
• N. 230 000 jäsentä
– naisia n. 80 %
• Pääsopimusalat
– Tukku- ja vähittäiskauppa
– Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut
– Siivous- ja kiinteistöpalvelu
– Turvallisuusala
– Apteekit (pl. farmaseuttinen henkilöstö)
– Hiusala
• Visio: PAM on Suomen uudenaikaisin
ammattiliitto
• Strateginen painopistealue: Naisten ja miesten
palkkatasa-arvon edistäminen myös eri
toimialojen välillä koko yhteiskunnassa
6. PAMin järjestämisaloista
• Vähittäiskauppa
– N. 150 000 työntekijää
– Naisia 70 %
– Osa-aikaisia 36,5 % (kaikki toimialat 13,8
%)
– Vuokratyöntekijöitä 2,7 % (kaikki toimialat
1,3 %)
• Majoitus- ja ravintola-ala
– N. 75 000 työntekijää
– Naisia n. 70 %
– Osa-aikaisia 29,1 %
– Vuokratyöntekijöitä 5,2 %
7. Ansiotietoja
3 218 euroa*
2 832 euroa
2 217 euroa
2 053 euroa
2 118 euroa
1 678 euroa
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Ansiokehitys maratyöntekijöillä, myyjillä, teollisuustyöntekijöillä sekä kaikilla
palkansaajilla 1990 - 2011
(Lähde: EK:n ansiotilastot)
kaikki palk.saajat teollisuustt
myyjät mara tt
kiint.hoito siivoojat
huom. siivous vuodesta 1996, tuntipalkat kk-palkoiksi TK:n kertoimella
*ennuste
13. Yhdessä sopiminen
• Palkankorotusvaran määrittäminen
kansantalouden tasolla
• Palkankorotusten yhteinen muoto
• Palkankorotusten kohdentaminen
matalapalkkaisille ja epätyypillisten
työsuhteiden aloille
• Toisten tukeminen tavoitteiden
saavuttamisessa
14. Palkankorotusten muoto ja taso
• Samansuuruiset euromääräiset
korotukset kaikille
– Suhteellisesti suuremmat korotukset
matalimpiin palkkoihin
• Lisäkorotuserä aloille, joilla paljon osa-
ja määräaikaisia työsuhteita
– Toimisi myös kannusteena teettää työtä
kokoaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa
15. Osa-aikaisuuden vähentäminen
• Lainsäädännön kehittäminen, mm:
- Osa-aikatyön teettämiselle perusteet
- Lisätyön tarjoamisvelvoitteen täsmentäminen
- Todellisen työn teettämistarpeen tunnistavat
työsopimukset (työajan vakiintuminen)
- Kertakaikkisen lisätyösuostumuksen kieltäminen
• Kaventaisi myös sukupuolten välistä
keskimääräistä palkkaeroa
16. Samapalkkaisuuden
edistäminen alojen sisällä
1. Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvitys (2011)
• PAMin teettämä selvitys naisten ja miesten
palkkakehityksestä kaupan alalla, marava-alalla ja
kiinteistöpalvelualalla
• Naiset yliedustettuina osa-aikaisissa työsuhteissa;
osa-aikaisissa työsuhteissa pienemmät keskipalkat
kuin kokoaikaisissa
• Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole
kaventuneet, paitsi lievästi kiinteistöpalvelualalla
• Palkkaerot suurempia kokoaikaisissa työsuhteissa;
naiset ja miehet sijoittuvat eri tehtäviin,
palkitseminen suosii miehiä
• Palkanlisien merkitys suuri ja kasvattaa hieman
pakkaeroja erityisesti kaupan alalla
• Yhtä koulutetut ja samanikäiset naiset ja miehet:
palkkakuilu kasvaa, kipassa lähes kaksinkertaistuu
17. 2. STM:n hanke ”Tasa-arvon vahvistaminen palkka-
ja sopimuspolitiikassa”
• PAM, Kaupan liitto ja Matkailu- ja
Ravintolapalvelut MaRa
• Osallistumisesta sovittu tes-ratkaisussa
• Mahdollisuutta tarjottu myös muille ta- ja tt-
liitoilla
• Selvitettävät asiat:
• Käytettävät ansiokäsitteet, tuntipalkka,
tuntiansio
• Nimikekohtaiset palkkaerot
• Tasa-arvosuunnitelmien ja
palkkakartoitusten määrät (kysely)
• Segregaatio eli sukupuolten eriytyminen eri
tehtäviin ja sen vaikutus palkkaeroihin
• Selvitys valmistuu alkusyksyllä 2013
18. 3. Työehtosopimusten kirjaukset tasa-
arvosta
• Arvioidaan vuosittain, miten tasa-arvo on
alalla edistynyt
• Arvioidaan työehtosopimusten
sukupuolivaikutukset (suvaus)
• Laaditaan yhteinen ohjeistus työpaikoille
tasa-arvosuunnitelmien ja
palkkakartoitusten tekemistä varten
19. Tuottavuuden kehittäminen
• Elinkeinopoliittiset toimenpiteet
- Harmaan talouden torjunta –
kilpailuneutraliteetin edistäminen
- Matkailun edistäminen
- Palvelujen hankinnassa reilu ostaminen
• Yritystason kehittämistoimenpiteet, esim:
- Työhyvinvoinnin parantaminen
- Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien
lisääminen
- Täydentävien palkkausjärjestelmien
rakentaminen
- Paikallisen sopimisen edistäminen
• Matalimpien palkkojen nostamisella kannuste työn
(ja liiketoiminnan) kehittämiseen
20. Muita toimenpiteitä
• Palkkarakenteiden ja -perusteiden
uudistaminen
• Ansiokehitysohjelmat Taulukkopalkkojen
tason nostaminen
- Vrt. Kiinteistöpalveluala: 5 vuodessa
taulukkopalkkojen nostaminen 20 %:lla
suhteessa lähtötasoon
22. Mitä palkkaa oikeasti tarkastellaan?
• Kaupan alan alin taulukkopalkka 1585 €/kk
• Palkkaa korottavat automaattisesti mm.
– Työtehtävät
• Suuri työntekijämassa muussa kuin pienimmän palkan
palkkaryhmässä (esim. myyjä 1665 €/kk)
– Työskentelypaikkakunta
– Kokemusvuodet (ja koulutus)
• Täysillä kokemusvuosilla vastaava ”pienin taulukkopalkka”
1808 €/kk
– Tehtävän vaativuutta korottavat tekijät
• Esim. myyjän vastuulisä 5 %, kielilisä 5 % jne.
– Työaikalisät
• Lisien osuus ansiosta keskimäärin 30 %
• Esim. myyjän iltalisä pienimmillään 4,09 €/t,
suurimmillaan 8,18 €/t; lauantailisä 5,16 €/t
• Alin palkka on todellisuudessa suurempi kuin alin
palkkataulukossa näkyvä palkkaluku?
23. Palkkapolitiikan realiteetit?
• Jos kaupan alan pienin taulukkopalkka
1585 € halutaan nostaa 1800 €:oon
vuoteen 2016 mennessä, pitäisi
palkankorotuksen olla 4,33 % vuodessa
– Vrt. raamisopimuksen mukaiset korotukset:
2,4 % ja 1,9 %
– Vrt. kevään 2013 korotusratkaisut:
journalistit 0,7 % ja MTV3 0,75 %
• Jos hypoteesinä nollasummapeli, mistä
korotusvara otettaisiin?
24. Työtuntien määrän vaikutus?
• Vähittäiskaupassa osa-aikaisia 36,5 %,
suurissa yksiköissä työntekijäasemassa
olevista tyypillisesti n. 80 %
• Naiset yliedustettuina osa-aikaisissa
työsuhteissa
• Jos työaika on 30 tuntia viikossa, on ”alin
taulukkopalkka” 1286 €/kk (1800 €:lla 1440
€)
• Jos työaika on 20 tuntia viikossa, on ”alin
taulukkopalkka” 845 €/kk (960 €)
• Taulukkopalkkojen korottaminen ei riitä?
26. Toimialojen realiteetit?
• Tuottavuuskehitys
– Pitkän aikavälin tuottavuuskehitys teollisuudessa
kaksinkertainen suhteessa palvelualoihin
• Palkkojen osuus liikevaihdosta
– Pamilaisilla aloilla jopa 70-80 %, teollisuudessa on n.
10 %
• Työmarkkinahistoria
– 100 vuotta vs. 5 vuotta sitten alun perin sovittu
työehtosopimus
• Onko lähtöpalkkojen taso ja palkankorotusvara
sama kaikilla?
• Miten korotukset vaikuttavat hintoihin ja/tai
työllisyyteen?
27. Työnantajien tahtotila?
• ”Koskaan ei ole varaa korottaa palkkoja”
• EK:n ja jäsenjärjestöjen tavoitteet
– Koordinaatio – yleinen taso – teollisuus
päänavaajana
– Palkankorotusten suuruus yritystason
edellytysten mukaan
– Palkankorotusten kohdentaminen yritystasolle
– Prosenttikorotukset – suhteellisten erojen
säilyttäminen, absoluuttisten erojen
kasvattaminen
• Riittääkö pelkkä yhden alan tai liiton tahto
ja tekeminen?
28. Summa summarum
• Tavoite on erittäin kannatettava
• Tavoite on myös haastava
• Tavoite vaatii laajaa yhteisymmärrystä
ja yhteistyötä
Kiitos!