3. Väite
Monet eläkejärjestelmään liitetyt uhkakuvat perustuvat joko
järjestelmän toiminnan pintapuoliseen tuntemiseen tai
vaihtoehtoisesti hyvin pessimistiseen tulevaisuuden kuvaan.
3
Käydään läpi eläkerahoituksen kestävyyttä
i) väestörakenteen muutoksen,
ii) työmarkkinoiden,
iii) eläkevarojen tuoton ja
iv) politiikan
näkökulmista.
8. i) Eläkejärjestelmän kestävyysvaje
• Eläkejärjestelmä on nykytiedon valossa suurin piirtein
taloudellisesti tasapainossa
– Eläkemaksun nousu
– Elinaikakerroin
– Eläkeiän sitominen eliniänodotteeseen
– TyEL on lievästi alijäämäinen eli siellä on maksunkorotuspainetta
– JuEL on lievästi ylijäämäinen
8
9. i) Eläkejärjestelmän kestävyysvaje
• Ilman nykyistä eläkevarallisuutta eläkemaksuja pitäisi korottaa
2021 mennessä pysyvästi noin 4 prosenttiyksiköllä
• Laskelma perustuu ETK:n laskelmalle eläkejärjestelmän tuloista ja
menoista
9
10. i) Syntyvyys ja eläkejärjestelmä
1.87 1.57
0
0.5
1
1.5
2
2.5
3
3.5
4
1917
1920
1923
1926
1929
1932
1935
1938
1941
1944
1947
1950
1953
1956
1959
1962
1965
1968
1971
1974
1977
1980
1983
1986
1989
1992
1995
1998
2001
2004
2007
2010
2013
2016
Suomi
10
1.87 1.57
0
0.5
1
1.5
2
2.5
3
3.5
4
1917
1920
1923
1926
1929
1932
1935
1938
1941
1944
1947
1950
1953
1956
1959
1962
1965
1968
1971
1974
1977
1980
1983
1986
1989
1992
1995
1998
2001
2004
2007
2010
2013
2016
Suomi Greece Spain Croatia Italy Portugal
Lyhyellä aikavälillä merkityksetön, pitemmän päälle merkittävä
• 0,12 %-yksikön muutos syntyvyydessä kasvattaa eläkemenon bkt-
suhdetta vuodesta 2040 ja aiheuttaa n. 1,5 prosenttiyksikön
eläkemaksun korotuspaineen 2085 mennessä.
12. i) maahanmuutto
• Riskejä on olemassa: minkälaiseksi (netto)maahanmuutto
tulevaisuudessa muodostuu?
– Maahanmuuton pysyvä vähentyminen 50 % eli 8 500 henkilöllä
aiheuttaisi 0,4 % kestävyysvajeen
– Aiheuttaisi noin yhden prosenttiyksikön korotuspaineen eläkemaksuun
– Maahanmuuton kasvu taas parantaisi samassa suhteessa
eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä
12
19. Lopuksi
• Eläkejärjestelmään kohdistuu sekä negatiivisia että positiivisia
riskejä
• Myös huonoina aikoina eläkejärjestelmä kestää
– Hidas talouskasvu (-0,5 %-y), matala työllisyys (-3 %-y) ja sijoitusten
matala tuotto (-1 %-y)
• Eläkemaksu ylös 3-4 %
• kokonaisveroaste ylös 1-1,5%
• kokonaisveroaste 2016 oli 44 %
– Finanssikriisin jälkeinen aika on ollut matalan kasvun aikaa
19
20. Lopuksi
• Järjestelmää seurataan jatkuvasti
– Eläketurvakeskus ”harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto- ja
tutkimustoimintaa sekä laatia arvioita ja laskelmia eläketurvan
kehityksestä ja rahoituksesta” (laki Eläketurvakeskuksesta)
– STM tekee joka viides vuosi arvion työurien kehityksestä ja
työeläkejärjestelmän taloudellisesta kestävyydestä. Kolmikantaisesti
päätetään tarvittavista toimenpiteistä, mikäli työurat eivät ole
kehittyneet toivotun mukaisesti. (Eläkeuudistuksen yhteydessä
kirjattiin lakiin)
• Järjestelmä on uudistuskykyinen
– Vuoden 2005 ja 2017 eläkeuudistukset
– Yksityiskohtia tarkistetaan lain tasolla koko ajan
20
Eläkejärjstelmään kohdistuu riskejä ja epäluuloja.
Kestävyysvaje tarkoittaa usein, että kuinka väestörakenteen muutos vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon.
2017Q2:
VER: 19,2 mrd (http://www.ver.fi/fi-FI)
Keva 49,6 (https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/tama-on-keva--tiedostot/sijoitukset-talous-ja-raportointi/2017/osavuosikatsaus-q2-2017-keva.pdf)
SP luokkaa 600 miljoonaa
KELA
KER 1,5 mrd (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=ContentAAA2C)