CLEEN SGEM loppuraportti: Älykas sähköverkko korjaa itse vikansa

1. SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS
SGEM-ohjelman alussa verkkoviat johtivat Helsingissä
keskimäärin lähes tunnin sähkökatkoihin. Helen
Sähköverkko Oy:ssä arvioitiin, että sähkönjakelun
häiriöt maksoivat asiakkaille noin kaksi miljoonaa
euroa vuodessa. Verkkoyhtiössä arvioitiin myös, että
kustannukset kutistuisivat erittäin pieniksi, jos sähkö-
katkot lyhenisivät minuuttiin.
”Viiden tai kymmenen vuoden päästä voimme
parhaimmillaan puhua jo muutamista minuuteista. Jo
nyt olemme päässeet keskimäärin noin 40 minuuttiin.
Olemme ottaneet käyttöön uutta teknologiaa, pereh-
tyneet hyviin käytäntöihin ulkomailla ja laatineet
omia optimointimalleja”, kertoo yksikönpäällikkö
Osmo Siirto Helen Sähköverkosta. Hän korostaa, että
optimointimalleja voi hyödyntää myös muissa sähkö-
verkoissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Helen Sähköverkon tekniset parannukset liittyvät
pitkälti etäkäytön ja -valvonnan hyödyntämiseen
vian paikantamisessa ja vika-alueen erottamisessa.
SGEM-ohjelmassa määriteltiin vianhallinnan logiikkaa
sekä edullisia kaupunkiverkkoon soveltuvia vianilmai-
simia, joita voidaan asentaa tiheästi koko verkkoon.
”Tavoitteena on kattava ja älykäs vianhallinta.
Kaupunkialueella verkon vikojen automaattinen
paikantaminen ja erottaminen nopeuttavat oleel-
lisesti vianhallintaa. Tällöin voidaan välttää kenttä-
työhön liittyviä hankaluuksia, kuten hidasta liikku-
mista muun liikenteen joukossa sekä vaikeuksia
päästä kiinteistöihin ja muuntamoihin tekemään
Älykäs sähköverkko
korjaa itse vikansa
kytkentöjä”, Siirto toteaa. Hän luonnehtii tulevai-
suuden verkkoja itsestään korjautuviksi, ja samaa
termiä käyttää älyverkkoprojektin päällikkö Oleg
Gulich Carunasta. Käytännössä kyse ei ole korjaami-
sesta, vaan pitkälti siitä, että vian sattuessa sähkönja-
kelulle löytyy automaattisesti uusi reitti.
Caruna kehitti SGEM-ohjelmassa vianhallintaa
maaseutuympäristön keskijänniteverkoissa ja tutki
ABB:n kanssa automaatioratkaisuja Kirkkonummen
Masalassa, jossa avojohdot ovat alttiita voimakkaille
tuulille eivätkä kalliot houkuttele maakaapeleiden
asentamiseen. Tutkimusohjelmassa käynnistettiin
myös laajempi koekäyttö Pusulassa. Tiedonhallintaa
keskitettiin sähköasemille uusin välinein, ja verkkoon
lisättiin vianilmaisimia.
Avojohtoverkkoa haastavat muun muassa johtojen
päälle kaatuneet puut ja katkenneet oksat. Oksat
voivat johtaa sähköä johdosta toiseen tai maahan
ja aiheuttaa siten oikosulkuja tai maasulkuja.
Perinteisessä sähköverkossa vikapaikkaa joudutaan
etsimään jopa 50 kilometrin säteellä, kun taas
Masalassa ja Pusulassa vika löytyy 1–2 kilometrin
tarkkuudella.
”Sähkökatkot on saatu lyhenemään puoleen”, Gulich
kertoo. Hän korostaa, että älykäs verkko pystyy
parhaimmillaan jopa estämään lyhyitä sähkökatkoja,
räpsyjä, joita aiheuttavat muun muassa sähköjohtoja
ohimennen sipaisevat oksat.
Sähköverkon vikoja ei voida kokonaan estää.
Sähkökatkojen määrää ja pituutta on kuitenkin helppo
leikata niin maalla kuin kaupungissakin lisäämällä
verkkoon älyä. Uusia ratkaisuja on jo koekäytössä.
ALUE, JOLTA VIK A A
E TSIT TÄVÄ ILMAN
VIANILMAISINTA
(N. 50 KM)
ALUE, JOLTA
VIK A A E TSIT TÄVÄ
VIANILMAISIMELL A
(1-2 KM)
VIANILMAISIN
VERKKOK ATK AISIJA
OSMO SIIRTO
Yksikönpäällikkö,
Helen sähköverkko
Tavoitteena on kattava
ja älykäs vianhallinta. Kaupunki-
alueella verkon vikojen
automaattinen paikantaminen
ja erottaminen nopeuttavat
oleellisesti vianhallintaa.
!