Jarmo Lindén, ARA (ARA-päivä 19.1.2017)

1. ARA Jarmo Lindén 5.11.2010johtaja Jarmo Lindén, Asumisen
rahoitus- ja kehittämiskeskus
19.11.2009
Näkökulmia asuntokysymykseen
ja sen suomalaisten ratkaisujen
vuosisataan
19.1.2017 ARA-päivä, Marina Congress Center
Johtaja Jarmo Lindén

2. Asuntopolitiikka – mitä se on?
• Asuntokysymys Euroopassa syntyi 1800-
luvun puolivälissä kaupungistumisen ja
teollistumisen myötä
• Toiseen maailmansotaan asuntopolitiikka oli
yrityksiä ratkaista työväen asuntokysymystä
• Marxin työtoveri Friedrich Engels totesi 1872
”Die Wohnungsfrage” teoksessaan:
• ”Kuinka asuntokysymys on siis ratkaistava?
Nykyaikaisessa yhteiskunnassa se ratkaistaan
aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin
yhteiskunnalliset kysymykset: kysynnän ja
tarjonnan vähitellen tapahtuvan taloudellisen
tasoittamisen avulla, mutta tämä on ratkaisu,
joka itse herättää kysymyksen alituisesti
uudelleen, siis se ei ole mikään ratkaisu ”

3. Asuntopolitiikka on asuntomarkkinoiden
julkista ohjausta, mutta kuinka paljon?
• On jatkuva poliittinen kiistakysymys, kuinka vahvaa ja laajaa julkista ohjausta
asuntokysymyksen ratkaisuun tarvitaan:
– Onko asuntopolitiikka markkinoiden paikkaaja, täydentäjä vai peräti korvaaja?
– Sosiaalipolitiikan ydintä vaiko sen unohdettu ja hyljeksitty osa?
– Julkisen toiminnan huutolaispoika, jota vain äärimmäisessä hädässä tarvitaan?
– Myyttien ihmemaa, joka irrallaan todellisuudesta?
• Missään sivistysmaassa asuntokysymystä ei ole ratkaistu vain
asuntomarkkinoilla – ääriliberaaleista ajatuksista huolimatta…
• Asuntoasioista puhuvat julkisuudessa lähinnä ekonomistit, pankit,
rakennusliikkeet, kiiinteistövälittäjät, isännöitsijät, alan tutkijat ja virkamiehet eli
tahot joilla ”oma lehmä ojassa”
• Yleisellä poliittisella agendalla asuntoasiat pitkään sivuosassa – valitettavasti!

4. Juridinen näkökulma asuntokysymykseen:
Oikeus asuntoon – mitä se on?
• Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (1948) mukaan
oikeus asuntoon sisältyy oikeuteen riittävään elintasoon.
• Vastaava linjaus YK:n TSS-sopimuksessa (1966)
• Euroopan sosiaalinen peruskirjan mukaan sopimusvaltio edistää
kohtuutasoisen asunnon saantia sekä ehkäisee ja vähentää
asunnottomuutta pyrkien sen asteittaiseen poistamiseen. Lisäksi
asumisen kustannuksia on tehtävä kohtuullisiksi siten, että niilläkin,
joilla ei ole riittävästi varaa, on mahdollisuus asuntoon
• Euroopan unionin perusoikeuskirja (art. 34) tunnustaa
yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi oikeuden
sosiaalitukeen ja asumistukeen tai sosiaalisesti tuettuun asuntoon
ihmisarvoisen elämän varmistamiseksi jokaiselle, jolla ei ole riittäviä
varoja, yhteisön oikeuden ja kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen
mukaisesti, sekä kunnioittaa tätä oikeutta.

5. Julkinen valta on vastuussa asumisesta -
entä oikeus asuntoon?
Perusoikeusuudistus 1995 – ”perusoikeusfundamentalismi” vs. poliittinen realismi
Suomen Perustuslaki (19§) Oikeus sosiaaliturvaan:
”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa,
on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” (1.mom)
”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea
asumisen omatoimista järjestämistä” (4.mom)
Kuntien vastuusta
Laki asunto-olojen kehittämisestä 1985: puitelaki, jonka merkitys hiipunut
- asunto-olojen kehittämisohjelma 1987-1991 (VNp 22.9.1986)
Sosiaalihuoltolaki (uusittu 2015): kunnan (jatkossa SOTE) velvollisuus
asumispalveluiden järjestämiseen eli palvelu- ja tukiasuminen henkilöille jotka
erityisestä syystä tarvitsevat apua asumisensa järjestämisessä

6. ”Köyhäinhoidon” historiallinen
kehityskaari 1800-luvulta nykypäivään
Huutolaismarkkinat = kuka halvimmalla
suostuu ”kunnanvaivaiset” hoitamaan
Vaivaishoitoasetus 1879: Vaivaistalot
Köyhäinhoitolaki 1922: Kunnalliskodit
Laitoshoidon pitkä perinne–
edelleen Suomessa laajaa, joskin viime
vuosikymmenenä palveluasuminen tilalle
Avopalveluihin perustuva itsenäinen asuminen - nimi ovessa - Asunto ensin
ARA vahvasti mukana ohjelmissa:
PAAVO I -II/ AUNE * KEHAS * IKÄ-ASKE * MIELEN ASKE

7. Savupirttien kansa –
Kurjat asunto-olot 1900-luvun alussa
Kun Urho Kekkonen syntyi 1900
Pielavedellä savupirttiin, sisäänlämpiävät
hirsimökit olivat yleisiä maaseudun
työväestön asuntoja, varsinkin Itä-
Suomessa.
Tilattoman väestön alakomitea
(Gebhardin tutkimus): vuonna 1901
maaseudun väestöstä vain 23% asui
omassa asunnossa, 59% vuokralla ja
peräti18% oli käytännössä asunnottomia
= 400 000!
Suomessa aluksi maaseudun tilaton
väestö asuntokysymyksen ytimessä
sivistyneistön ja virkamiesten pöydillä

8. Kurjia elin- ja asuinoloja pakoon - kaukosiirtolaisuus
Suomesta 1870-1945: 385 500 henkeä
(n. 15 vuodessa 1899-1914 = 228 000 henkeä)

9. Yleishyödyllisen rakennustoiminnan
edistämisyhdistys (ARY) perustettiin 1910
22.-23.10.1917 järjestettiin Helsingissä Suomen
ensimmäinen yleinen asuntokongressi – heti
Suomen toisten kaupunkipäivien jatkona
Kongressin aiheena olivat laajakantoiset kysymykset:
– asuntopulasta ja keinoista sen vastustamiseksi
– kaupunkien asemakaavain ja rakennusjärjestysten
vaikutuksesta asuntokysymykseen
– rakennustyypeistä ja rakennustavoista
– maaseudun asunto-olojen parantamisesta
– asuntohygieniasta ja asuntojen tarkastamisesta
”alustajiksi hankitaan mahdollisimman pätevät asiantuntijat”
Kongressin yhteydessä oli näyttely työväen
asunnoista ja asemakaavojen piirustuksista

10. Senaattori
Otto Stenroth
1917 asunto-
kongressissa:
”Kysymys vähävaraisten asumusolojen parantamisesta on
kansalle elinkysymys samalla kuin se on kulttuurikysymys … on
syyllä sanottu, että kansojen sivistyshistoriaa voitaisiin kutsua
historiaksi kansojen asunnoista”

11. Asuntopula johti vuokrakiskontaan
Nimimerkki ”Sakari” kirjoittiTyömies-lehdessä
alkusyksyllä 1916 Helsingin asunto-oloista:
”…Syyskauden lähetessä näyttää vuokrain korotukset ja keinot kiristää
vuokria yhä korkeammalle käyvän talonomistajain taholta aivan
vimmatuiksi. Kun ahneimmat ja tunnottomimmat talokeinottelijat ovat viime
syksystä lähtien ehtineet vuokria korottaa samoille vuokralaisille neljä, jopa
viisikin kertaa, niin näyttää, että he eivät nyt enää ilkeä ilmottamismuotoa
käyttää, vaan ovat keksineet toisia keinoja, joilla ovat käyneet kiristämään
vuokralaisiaan.
Sellaisia kiristyskeinoja on viime päivinä ilmennyt vuokralaisten irtisanomiset.
Kun vanhat vuokralaiset on pakotettu muuttamaan pois, vuokrataan
huoneet uusille vuokralaisille, jotka asuntojen puutteessa ollen suostuvat
maksamaan korkeampia vuokria kuin entiset asukkaat.”
”Saattavathan talonomistajat ennen pitkää asettaa markan verotuksia, ja
miksei suurempiakin, porrasvalaistuksesta, talon kunnossapidosta, vieläpä
katuosain puhtaanpidostakin.”

12. Vuokranantajapuolen purkaus
vuokrasäätelyn ja asukasvalinnan
paineissa (Kiinteistölehti 7/1922):
• ”Myöntämällä jatkuva, irtisanomaton vuokraoikeus eroituksetta
kaikille, toteutettiin samalla niiden, mitä kurjimpien yhteiskunta-
ainesten pakkomajoitus, joita sodan ja vallankumouksen
jaloissa meilläkin oli niin runsaasti kehittynyt.
• Kun talonomistajat luonnollisen valinnan pohjalla tietysti valitsevat
taloihinsa etupäässä yhteiskunnan kelvollisinta väestöainesta,
jolle huoneiston saanti siis on taattu ilman pakkokeinoja,
muodostui huoneenvuokrasäännöstely tärkeältä osaltaan
helläksi huolenpidoksi juuri yhteiskunnan huonoimmista
aineksista asianomaisten talonomistajien laskuun.
• Talonomistajat ovat näinollen suuressa määrin saaneet suorittaa
erikoista pakkoveroa punaiselle aatteelle sen räikeimmässä
muodossa”

13. Vuokrasääntely ollut asuntopolitiikan
työkalupakissa suuren osaa itsenäisyyttä
• 1) 1915-1924: Ensimmäinen maailmasota ja sen jälkimainingit
– Varsinainen säännöstely 1922 asti
– Vuokrakeinottelulaki 1922
– Huoneenvuokralaki 1925 – kova kamppailu säätämisestä
• 2) 1940-1961: Toinen maailmansota ja jälleenrakennusajan asuntopula
– Huoneenvuokralautakunnat ja ”pakkoasuttaminen”
– Vuosina 1940-1950 vuokrat nousivat vain kaksinkertaisiksi, kun muut
elinkustannukset seitsenkertaisesti! Asuminen oli ahdasta, mutta halvinta koko
vuosisadalla vuonna 1948
• 3) 1968-1994: maaltamuutto ja lähiöiden rakentamisen aika
– Vapaarahoitteisten vuokrien reaaliarvo oli vuonna 1985 vain 60% vuoden 1962
tasosta (Tilastokeskuksen selvitys)
– Kovan rahan vuokra-asuntoja poistui vuokramarkkinoilta

14. Asuntokannan kehitys Helsingissä 1950-2010
hallintamuodon mukaan ja jakauma 2015:

15. Pohjoismaiden asuntopolitiikassa aikanaan
valittu tie vaikuttaa tulevaan =
polkuriippuvuus – stigsberoende - path dependancy
 Bo Bengtsson (toim.): Varför så olika?Nordisk
bostadspolitik i jämförande historiskt ljus [Miksi niin
erilaisia? Pohjoismainen asuntopolitiikka
vertailevassa historiallisessa valossa](2013)
 Analyyttinen malli asuntopolitiikan kehityksen
jäsentämiseksi (Hannu Ruonavaara, TuY)
 Sopii kaikkien pohjoismaiden asuntopolitiikan
kehityksen kuvaamiseen

16. Asuntopolitiikan neljä vaihetta
(1) Perustamisvaihe (introduktionsfas), jolloin
“asuntokysymyksestä” tulee poliittinen asia;
(2) Rakentamisvaihe (uppbyggnadsfas), jolloin päähuoli rakentaa
mahdollisimman paljon asuntoja (ja myös asuntopolitiikan
välineitä)
(3) Hallinnointivaihe (förvaltningsfas), jolloin “rakennettu
tarpeeksi” ja päähuoli rakennetun asuinympäristön laatu ja
parantaminen (sekä fyysisessä että sosiaalisessa mielessä);
(4) Supistumis- tai yksityistämisvaihe (avvecklingsfas), jolloin
edellisissä vaiheissa kehiteltyjä politiikkoja ja instituutioita
kyseenalaistetaan, uudelleenmuotoillaan, puretaan ja
lakkautetaan;

17. Syrjähyppy Ruotsiin – pääerot Suomeen
• Einar Böök arvioi vuoden 1917 kongressissa, että Suomen asunto-olot olivat
30-40 vuotta jäljessä Ruotsista…
• Osuuskuntaperusta Ruotsissa – Suomessa asunto-osakeyhtiö
• Ruotsin asumisoikeus aluksi säädelty – 70-luvulla jälleenmyynti vapaaksi
• Kansakodissa vuokralaisliike valtava – nyt 530 000 jäsentä ja 800 työntekijää
• Ruotsin vuokrasäätely purettiin 70-luvulla, mutta vuokranmääritys 95%
kannassa perustuu kollektiiviseen neuvottelumenettelyyn (bruksvärde)
• Tuotantotuki loppui 1990-luvun alussa – hallintamuotoneutraliteetti kalliiksi
asuntorakentaminen pitkään dramaattisen alhaista
• 2016 tuotantotuki Ruotsissa taas käyttöön: kohtuuhintaiset vuokra-asunnot

18. Rakentamis- ja hallinnointivaiheen huippu Suomessa:
yli 1300 sivua Valtakunnallista asunto-
ohjelmaa 1976-1985 liitteineen…

19. Vahva valtion asuntopolitiikka näkyi
jopa slangisanakirjassa:
”Tartteks aravaa?”
Arava = vippi, yleensä raha, fyrkka "Onks sulla
yhtään aravaa?"
Nykysuomen sanakirja: Slangisanat
Kaarina Karttunen 1979 (WSOY 1980)

20. Historian kriittiset käännekohdat ohjanneet
Suomen asutus- ja asuntopolitiikan suuntaa
• Suomen asuntopolitiikka ollut useimmiten pakon sanelemaa, viipyilevää,
toissijaista, päämäärätöntä, jossa tavoitteet julkilausumattomina taustalla:
• Torpparien ja tilattoman väestön kasvava paine - sisällissota –
torpparivapautus: 150 000 uutta pientilaa – tukea kaupungeissa 1919-1925
• Siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen 1944 alkaen
– Asutushallitus vs. Arava
– asutus- ja aravarahoista kamppailu 60-luvulle asti
• 1960-luvun raju rakennemuutos – puoli miljoonaa asuntoa 1965-1975
• 1990-luvun syvä taantuma – vapaat pääomamarkkinat – elvytystoimet
• 2008-2009 Finanssikriisi: uusi tuntematon maailma?

21. Vasta Cajanderin punamultahallitus (1937)
käänsi katseen vakavasti kaupunkeihin:
• Hallitusohjelmassa:
• ”Valtion ja kuntain yhteistoiminnalla on tarmokkaasti edistettävä
työväen ja yleensä vähätuloisten lapsirikkaiden perheiden
asunto-olojen parantamista.
• Tämän pyrkimyksen toteuttamiseksi on toimitettava vähävaraisten
asunto-oloista asianmukaiset selvitykset ja hankittava tarvittavasta
asuntojen määrästä eri kaupungeissa ja kauppaloissa laskelmat sekä
laadittava rakennus- ja rahoitussuunnitelmat, niin että tätä
rakennustoimintaa voidaan pitää jatkuvasti käynnissä.
• Maaseudun työväestön asunto- olojen parantamiseksi on avustettava
vähävaraisia asuin- ja talousrakennusten rakentamisessa erittäinkin
myöntämällä tarkoitukseen halpakorkoisia lainoja.”

22. Villit, vapaat ja radikaalit työväen
asuntoalueet olivat syntyneet kaupunkien
ulkopuolelle
• RAUNISTULA 1880-luvulla Turun suurin
”esikaupunki” – 1916 yli 7000 asukasta
• ”vapauden valtakunta”: ei rakennus-
määräyksiä, ei vesijohtoa, ei viemäriä, ei
jätehuoltoa, ei joukkoliikennettä, mutta ei
yhteiskunnan kontrolliakaan
• Sen sijaan köyhyyttä, työttömyyttä,
viinatrokareita, prostituutiota ja - jyrkän
linjan punaisuutta, joka huipentui vuoden
1918 sisällissodassa
• Raunistula siirrettiin lopulta Maarian
kunnasta osaksi Turkua 1944
» kuvassa: Raunistulan kansakoulu

23. Metsälähiöt nousivat 60-luvulta alkaen… mm.
torjumaan maastamuuttovyöryä Ruotsiin
• Helsingin Pihlajamäki varhaisin lähiö,
jossa täyselementein toteutettu
aluerakentamista - nyt suojeltu alue
• Eppu Normaali: Puhtoinen lähiöni (1980):
– ”…mut talo, jossa on aravalaina,
ei ole avara aina”
– Väärä todistus Asuntohallituksen
suunnitteluohjeista!
• Lähiöpolitiikka ja lähiökehittäminen
suomalaisessa asuntopolitiikassa oma
juttunsa…

24. Suomi 50 - 1967: Helsingissä kuolee loka-
marraskuussa 44 asunnotonta pakkaseen
Helsingissä avattiin 5.12.1967
Liekkihotelli sittemmin Lepakko –
entisen tehtaan varastossa
Ruoholahdessa
Marraskuun liike opetti yhteiskunnan
syrjäyttämisen ja tukahduttamisen
mekanismeista – mutta myös miten
voi vaikuttaa ja saada muutosta.
Asunnottomien itsenäisyysjuhlassa 1967 (kuva) Arvo Turtiainen sanoi, että
juhla oli järjestetty, jotta ”lähivuosina, tulevina vuosikymmeninä, huolehdittaisiin siitä, että
maamme viettäessä satavuotisjuhlaansa, meillä ei olisi sitä sosiaalista kurjuutta,
niitä yhteiskunnallisia epäkohtia, mistä me tänään kärsimme” (HS 15.1.2017)

25. Suomi ollut asunnonomistusyhteiskunta
pientalonpoikaiselta pohjalta
• ”Asutustoiminnan sekä talonpoikais- ja pientilallisarvojen
hallitsevuus 1950-luvun lopulle saakka on erityisesti Suomelle
ominainen piirre” (Anneli Juntto 1990)
• Edustaja Kalle Lohi (Maalaisliitto) eduskunnassa 23.5.1924:
• ”Jo useampana vuotena on huomattava määrä valtion varoja käytetty
asuntopoliittisiin tarkoituksiin ja uusien rakennusten syntymiseen
etupäässä kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Maalaisliiton
eduskuntaryhmän taholta on aina tällaiseen valtion talouspolitiikkaan
suhtauduttu hyvin epäillen ja vastahakoisesti …
• … kaikki ne varat, mitä meillä on mahdollisuus käyttää, ne ovat
käytettävät tilattoman väestön asuttamiseen, oman kodin saamiseen
maaseudulla”

26. Pääministeri Sipilän asuntouran alussa
omistusarava oli vielä tärkeä tekijä
Ensiasunto opiskelijakaksio Oulun
Linnanmaalla vuonna 1981
Seuraavaksi ”nuoripari osti aravakaksion
Kiimingistä”
”Kun sain diplomityöpaikan, rakensimme Jääliin
omakotitalon, jälleen aravarahoitteisena ja itse
tehtynä. Budjettimme alittui 30 000 markalla. Se
jäi ottamastamme pankkilainasta tilillemme.
Sain siitä alkupääoman yrittäjätoimintaani
vuonna 1988”

27. Markkinoilla ei synny hinnaltaan, laadultaan
ja hallintamuodoiltaan monipuolista
asuntokantaa… siksi asuntopolitiikkaa!

28. Näköpiirissä säätelyn paluuta?
• Monissa maissa puututtu vuokra-
asumisen kallistumiseen esim. :
– Saksan vuokrajarru (Mietbremse)
– Pariisi siirtynyt vuokrasääntelyyn
• Cambridgen yliopiston
tutkimuksen mukaan sääntelyn ja
yksityisen vuokramarkkinan koon
välillä ei ole selvää yhteyttä
• Suomessa KELA esittänyt
vuokramenojen hillintää, koska
asumistukimenot räjähtäneet

29. Myös omistusasuntojen ylikuumenemiseen
jarruja – esim. Vancouver ja Lontoo:
“On 2 August, Vancouver introduced a tax
on anyone from outside Canada wanting
to buy a home in its super-heated market.
In future, if you weren’t Canadian, you
would have to pay an extra 15% on the
purchase price” Guardian 30.9.2016
“East London Community Land Trust has
succeeded in creating housing where the prices will be linked to local
income in perpetuity….One-bed flats offered by the CLT are around
£130,000, while identical private flats in the rest of the development start at
£450,000. “ Guardian 16.1.2017

30. Housing Trends –
they´re changing?
Richard Florida: ”The Great Reset” (2010)
• Liikkuvuus ja joustavuus ovat modernin talouden
• pääperiaatteet – kodinomistus rajoittaa molempia
• ”Suburban-style single-family home ownership is an
experiment that has outlived its usefulness and is well past its sell-by date.”
• ”Ironically, the once-vaunted ownership society appears to be giving way to a
new form of rentership society … growing numbers of homeowners are
shifting to rentals.”
• Tulevaisuus: helppo vuokra-asuminen = ”Plug-and-Play-Housing”

31. Omistusasumisen osuus USAssa 1965-2016
Lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis

32. USA:ssakin asuminen tosi kallista…

33. Tulevaisuuden ennakointi käynyt
aiempaa vaikeammaksi

34. Asuntokysymystä on ratkaistava aina ajan
vaatimusten pohjalta
• Asuntokysymys on yhteydessä yhteiskunnan yleiseen rakenteeseen ja
erityisesti sen elinkeinoihin ja talouden kehitykseen
• Maatalous-Suomi – teollisuus-Suomi – palvelu-Suomi – digi-Suomi
• työelämän nopea muutos, keskiluokka, miten käy ”hyvien työpaikkojen?
• kaupungistuminen: liikkuvuus ja joustavuus edellyttävät turvallista
vuokra-asumista kohtuuhintaan!
• ”Asumusolojen parantamiseen ei riitä ainoastaan asuntojen tarjonnan
lisääminen, vaan siihen tarvitaan myöskin asumusolojen ja
asuntomarkkinoiden julkista järjestelyä” Einar Böök 1922

35. Suomen asuntopolitiikan yksi ainutlaatuinen tulos:
Nuoret pääsevät varhain omaan kotiin

36. Richard Scarry: Mitä ihmiset tekevät? Tammi 1994
Kiitos!
jarmo.linden@ara.fi
www.ara.fi