3. Mitä lapsen oikeudet oikeastaan ovat?
- Ihmisoikeuksia
- Aikuisten velvollisuuksia
- Oikeudellisesti velvoittavia, mutta eivät vain juridiikkaa ja juristien
asia…
- Sopimuksen toteuttajia ovat kaikki yhteiskunnan toimijat
- Lapset eivät vain sopimuksen kohteina, vaan sen käyttäjiä,
subjekteja
- Lapsen oikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta arjessa:
kotona, hoidossa, koulussa, pihalla, leikeissä, ympäristössä,
mediassa …
4. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia,
Oikeuksista ei voi toteuttaa vain osaa, sillä silloin loukkaa ihmisoikeuksien
käsitettä.
Kuuluvat jokaiselle, voimassa samanlaisina.
Käsitetään itseisarvoksi, synnynnäisiä.
Vain tärkeät oikeudet ovat ihmisoikeuksia.
yleisiä, luovuttamattomia, perustavanlaatuisia
5. Lapsen oikeuksien taival
• vanhempien omaisuutta
• lapsen hyvä elämä hyvän tahdon varassa
• I maailmansota synnytti keskustelun lasten asemasta
• Geneven julistus lapsen oikeuksista 1924
• II maailmansota, UNICEF perustetaan 1947
• YK:n lapsen oikeuksien julistus 1959
• lapsen oikeuksien sopimus 1989
6. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus 1989 (LOS)
• Maailman laajin ihmisoikeussopimus,
Suomessa voimaan 1991
• 196 maata hyväksynyt, vain ?
ulkopuolella
• Lapsen oikeuksien komitea valvoo
sopimuksen noudattamista
https://www.unicef.fi/lapsen-
oikeudet/sopimuskokonaisuudessaan
7. Lapsen oikeuksien sopimus toi tärkeän viestin
Lapsi on aktiivinen, osallistuva ja kehittyvä yksilö.
Lapsi on subjekti, tekijä.
Lapsuus on itsessään tärkeä.
8. Lapsen oikeuksien sopimus, sisältö
• Art. 1: alle 18 –vuotias on lapsi
• Art. 6: ”synnynnäinen oikeus elämään”
• sopimuksen johdanto: ” lapsi - - tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa
- - sekä ennen syntymää että sen jälkeen”.
• YK:n lapsen oikeuksien komitea on kuitenkin rajoittanut työnsä jo
syntyneeseen lapseen
Ketä sopimus koskee
9. Lapsen oikeuksien sopimus, sisältö
Art. 2 Syrjimättömyys
Art. 3 Lapsen edun ensisijaisuus
Art. 6 Oikeus jäädä eloon ja kehittyä
Art. 12 Lapsen näkemysten
kunnioittaminen
Yleisperiaatteet
10. Millaista eriarvoisuutta on lasten arjessa Suomessakin?
- 8 ei pysty keskustelemaan juuri koskaan vanhempiensa kanssa asioistaan
- 4 näkee vanhempansa humalassa viikoittain
- 3 joutuu usein vanhempien fyysisen kuritusväkivallan uhriksi
- 8 ei ole läheistä ystävää
- 7 joutuu kiusatuksi viikoittain koulussa
- 11 on tyytymätön elämäänsä
- 13 kokee keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta
- 39 ei juurikaan pidä koulusta
- 11 lukee heikosti
- 15 ei ole harrastusta (noin)
- 8 elää pienituloisessa perheessä
Lähde: Maria-Kaisa Aulan keräämät tiedot Kouluterveyskyselystä, WHO koululaiskyselystä,
Lapsiuhritutkimuksesta, OKM/ Vapaa-aikakyselystä
11. Syrjimättömyys (artikla 2)
- ilman minkäänlaista lapsen, hänen
vanhempiensa tai muun laillisen
huoltajansa rotuun, ihonväriin,
sukupuoleen, kieleen, uskontoon,
poliittisiin tai muihin mielipiteisiin,
kansallisiin, etniseen tai sosiaaliseen
alkuperään, varallisuuteen,
vammaisuuteen syntyperään tai
muuhun seikkaa perustuvaa erottelua
- yhdenvertaisuuden takaava periaate
koskee sopimuksen jokaista oikeutta
ja kaikissa tilanteissa
13. Syrjimättömyys, yhdenvertaisuus (art. 2)
Kaikille samanlainen kohtelu ei takaa
tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista.
Positiivinen erityiskohtelu (tarvitseville) ja
kohtuulliset mukautukset (vammaisille henkilöille)
14. Lapsen edun periaate (artikla 3)
- sopimuksen keskeinen periaate
- sitä sovelletaan yleisesti sekä silloin, kun sopimuksen mikään
muu artikla ei anna tarkempaa ”ohjeistusta”
- tavoitteena on oikeasti asettaa lapsi ensisijalle ja luoda
lapsiystävällinen yhteiskunta
15. Lapsen oikeus jäädä eloon ja kehittyä (art. 6)
1. Sopimusvaltiot tunnustavat, että jokaisella lapsella on
synnynnäinen oikeus elämään.
2. Sopimusvaltiot takaavat lapselle henkiinjäämisen ja
kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti.
Art. 4 mahdollisimman täysimääräisesti …
käytettävissä olevien voimavarojensa
mukaan ja tarvittaessa
kansainvälisen yhteistyön puitteissa
19. Kaduilla huutelua
Keksikää viereisen kanssa tänään kuultua hyödyntäen vastaukset
näihin kerätessä kuultuihin epäilyihin:
Miksi auttaa muita, kun Suomessakin
on köyhiä lapsia?
- 1870-luvulta alkaen valtio alkoi aiempaa johdonmukaisemmin säännellä, rajoittaa ja ohjata perheiden elämää.
- Lapsuuden pidentämistä tuettiin lapsia koskevalla lainsäädännöllä, esimerkiksi avioliittoiän nostamisella sekä alkoholin ja tupakan käyttökielloilla.
- 1900-luvulle tultaessa niin valtio, hyväntekeväisyystoiminta kuin yleinen elintason nousu lujittivat modernia käsitystä lapsuudesta.
- Uusien lasta kunnioittavien ja arvostavien käytäntöjen ja normien tukemana lapsesta tuli emotionaalisesti yhä kallisarvoisempi.
- Suomessa yleinen oppivelvollisuus säädettiin vuonna 1921, ja periaatteessa lapset siirtyivät työmaailmasta koulumaailmaan.
Joskus ajatellaan että koska lapset ovat mini-ihmisiä niin heille riittäisi minioikeudet. Asia juuri päinvastoin, lapsilla oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon..
Halla-aho: ei ole suomalaisen lapsen edun mukaista –
the best interests of the child shall be a primary consideration”
”on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu”
Lapsen etu tulee harkita ensisijaisesti