Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Nina Sajaniemi - Kaikilla lapsilla on oikeus kukoistaa

152 views

Published on

Nina Sajaniemi - Kaikilla lapsilla on oikeus kukoistaa

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Nina Sajaniemi - Kaikilla lapsilla on oikeus kukoistaa

  1. 1. UEF // University of Eastern Finland Yhdessä olemisen taidot EDUCA 26.1.2019 Professori Nina Sajanieni KAIKILLA LAPSILLA ON OIKEUS KUKOISTAA
  2. 2. UEF // University of Eastern Finland Lapset eivät pyydä päästä maailmaan - he tulevat aikuisen kutsumana 30.1.2019 2
  3. 3. UEF // University of Eastern Finland •Lapsi syntyy odottaen vastavuoroisuutta ja on siihen valmis omalla tavallaan – Ei ole tuhmia tai kilttejä lapsia – on vain erilaisia lapsia – Toisia on helpompi ymmärtää kuin toisia •Jokaisella lapsella on lain takaama oikeus suojeltuun elämään ja hyväksytyksi tulemiseen omana itsenään •Kaikki lapset ovat vanhempien, yhteisön ja yhteiskunnan vastuulla Lapsilla on oikeus kasvaa hellyyden ilmapiirissä 30.1.2019 3
  4. 4. UEF // University of Eastern Finland • Lapsen kehitysprosessi on geeniohjelmoitu ihmislajille tyypillisellä tavalla – Ihmislaji erkaantui omaksi lajikseen noin 300 000 vuotta sitten – Viimeinen evoluutiohyppy noin 70 000 vuotta sitten • Geenit ja kasvavat lapset eivät ”tiedä” elävänsä toisenlaisessa ympäristössä kuin ennen – Minkälainen kasvuympäristö vapauttaa tai kahlitsee luontaisen kehitysprosessin voimavarat – Miten välttää geneettinen yhteensopimattomuus – ajankohtainen kysymys tämän päivän muuttuneessa ympäristössä Jokaisella lapsella on oikeus oppia 30.1.2019 4
  5. 5. UEF // University of Eastern Finland • Ihmiset ovat yksilöitä – Kasvatustieteen yleisten pääperiaatteiden kannalta yksilölliset erot ovat kuitenkin vähäisiä kasvuprosessin lajityypillisen kokonaiskuvan kannalta • Syntyvän lapsen geeneihin on koodattu sekä lajityypillinen että yksilöllinen ”kasvuohjelma” – Sisältää yksilön (henkisen ja fyysisen) ”maksimipotentiaalin”. Ihmisten samanlaisuus ja ainutlaatuisuus 30.1.2019 5
  6. 6. UEF // University of Eastern Finland • Ihminen on kaikista lajeista sosiaalisin ja poikkeaa kaikista muista kädellisistä mm. anteliaisuudessa – Huomion kiinnittämien siihen mitä toinen haluaa, ruoan jakaminen, vieraanvaraisuus – Jokaisessa tunnetussa kulttuurissa ihmiset ovat arvostaneet anteliaisuutta ja toiselle jakamista • Ihminen poikkeaa kaikista muista kädellisistä kyvyssä ilmaista tarpeitaan ja olla yhteydessä laumaan (ryhmään) – Paljastetut kasvot ja monimuotoiset ilmelihakset – Kielellisten taitojen räjähdysmäinen kehitys Ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä 30.1.2019 6
  7. 7. UEF // University of Eastern Finland • Yhteistyö ja sen ytimessä olevat tunteet (empatia, myötätunto ja anteliaisuus) ovat olleet olennaisia ihmislajin selviämiselle – Muiden auttaminen aktivoi aivojen mielihyväkeskuksia – Anteliaisuus korostuu ruoan jakamisessa – ei todettu millään muulla lajilla • Tarve ymmärtää mitä toinen voisi haluta – mielen jakaminen – Innostuksen, ajatusten, intentioiden, päämäärien jakaminen – yhteinen ymmärrys, jaettu tietoisuus Valmius ottaa toiset huomioon 30.1.2019 7
  8. 8. UEF // University of Eastern Finland • Ihmisluonnossa on keskenään kilpailevia, geneettisesti ohjelmoituja taipumuksia – Reiluuden ja oikeudenmukaisuuden teot ja havainnot – Taipumus kääntyä pois pahantekijöistä – Taipumus suosia samankaltaisuutta • Valinnanvaikeuden taakka – Epäreilusti käyttäytyvä samankaltainen vs. reilusti käyttäytyvä erilainen – valinta tehdään samankaltaisuuden perusteella Valmius jättää toinen ulkopuolelle 30.1.2019 8
  9. 9. UEF // University of Eastern Finland •Tarve kuulua jollakin tavalla rajattuun joukkoon, jossa yksilöillä on jotakin yhteistä •Jos on pulaa resursseista, erilainen jätetään ilman –Miten vahvistaa samankaltaisuutta –Miten suhtautua erilaisiin joukkoihin kokematta ne uhaksi •Miten vahvistaa yksilön kokemaa turvaa Kenen joukossa seisot 30.1.2019 9
  10. 10. UEF // University of Eastern Finland MARTIN LUTHER KING: ”Meidän on opittava elämään yhdessä sisarina ja veljinä tai tulemme menehtymään yhdessä typeryksinä” AIKUISEN VASTUU • Ihmiskunnalla olisi varaa lisätä myötäsyntyistä hyväntahtoisuutta • Hyvän tekeminen palauttaa hyvän itselle – oletusarvo hyvälle (suoja, turva, ravinto) Quo vadis, ihminen? 30.1.2019 10
  11. 11. UEF // University of Eastern Finland •Sosiaalinen syrjäyttäminen on sosiaalinen prosessi – Ulkopuolelle jätetyksi tulemisen, kelpaamattomuuden ja epäonnistumisen kokemukset kasautuvat – Syrjäyttäminen alkaa, kun joku jätetään yhteydestä syrjään, hänelle ei anneta mahdollisuutta merkitä •Yhteydessä olemisen on kaiken lähtökohta – Yhteydessä oleminen on vahvasti palkitsevaa – dopamiini – ositosiini – Yhteydessä oleminen vahvistaa luottamusta, luottamus luo yhteistä hyvää ja rakentaa kestävää tulevaisuutta Ihminen voi hyvin joukossa 30.1.2019 11
  12. 12. UEF // University of Eastern Finland • Keskeistä päiväkotien varhaiskasvatusympäristössä: aikuisten vastuu – aikuisjohtoisuus ja opettajajohtoisuus – Pedagoginen ryhmäsensitiivisyys • Kestävän ja tasa-arvoisen tulevaisuuden kannalta keskeisten taitojen vahvistumisen mahdollistaminen: lasten näkökulma – lapsilähtöisyys – Keskittyminen, toiminnanohjaus, tunnetaidot ja yhdessä olemisen taidot Pienet oppivat mielet pedagogisesti sensitiivisessä ympäristössä 30.1.2019 12
  13. 13. UEF // University of Eastern Finland • Ryhmäsensitiivisen ympäristön ja keskeisten taitojen opettamisen yhtäaikaisesta toteutumisesta rakentuu keskinäisen auttamisen ja jakamisen kulttuuri – Joukkoon kuulumisen tunne vahvistuu – Ketään ei tarvitse sulkea ulkopuolelle – Ketään ei tarvitse kiusata – kenenkään ei tarvitse kiusata •Paradoksi: miten olla kiusaajalle kiva – Kiusaaja jäänyt paitsi paljosta Yhtäaikaisuus 30.1.2019 13
  14. 14. UEF // University of Eastern Finland • Tiimin jäsenten taito havaita lapsiryhmässä olevien yksittäisten lasten tunnesäätelyn tarve ja tukea lapsia kun he sitä tarvitsevat – Vaatii yhteistä ymmärrystä – kaikkien on tarpeen toimia samansuuntaisesti • Aikuisten kyky tunnistaa lasten sanallisia ja sanattomia aloitteita ja vähäisiäkin emotionaalisia viestejä sekä vastata näihin tavalla, joka auttaa lapsia pysymään osana ryhmää. • Ryhmäsensitiivisyyden vahvistumisen esteet – Yksilöllisen, kahdenkeskeisen huomioimisen ylikorostaminen – Pienryhmätoiminnan ylikorostaminen Pedagoginen ryhmäsensitiivisyys 30.1.2019 14
  15. 15. UEF // University of Eastern Finland • Lasten keskittymistä, toiminnanohjausta, tunnetaitoja ja yhdessä olemisen taitoja vahvistetaan opettamalla heitä käyttämään mielen työkaluja – miten oma koneisto toimii – Niiden käyttäminen lisää lasten kykyä tunnistaa omia tuntemuksia ja viestimään niistä tarkoituksenmukaisella tavalla. – Lapset oppivat havaitsemaan toistensa tunneviestejä ja vastaamaan niihin rakentavalla tavalla. • Lasten itsehallinnan tunne lisääntyy heidän oppiessa rauhoittumisen taitoja yhdessä toisten kanssa • Lasten keskinäistä vuorovaikutusta vahvistetaan tavalla, jossa myönteiset tunteet tarttuvat, sosiaalisen turvallisuuden tunne vahvistuu ja yhteistyö lisääntyy. POM – pienet oppivat mielet 30.1.2019 15
  16. 16. UEF // University of Eastern Finland • Lapset laajentavat kokemuksiaan siitä, ketkä kuuluvat yhteen. – Erilaisuutta ei koeta uhkana ja keskinäinen kunnioittaminen lisääntyy. – Lapset toimivat tavalla, jossa ketään ei jätetä ulkosyrjälle ja syrjään jättämisen kehä katkeaa. • Kiusaaminen loppuu, kun kokemus yhteenkuuluvaisuudesta vahvistuu – Yhteenkuuluvaisuuden vahvistuminen lisää iloa ja jakamisen kulttuuri rikastuu. Erilaisuudesta tulee tavallista 30.1.2019 16
  17. 17. UEF // University of Eastern Finland • Suomessa syntyy noin 55 000 vauvaa vuodessa • Heistä arviolta 10 prosenttia tulee syrjäytetyksi ja kaltoinkohdelluksi • Suuri inhimillinen kärsimys, kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen menetys Syrjäyttäminen koskee ja ammattitaidolla toteutettu varhaiskasvatus ehkäisee
  18. 18. UEF // University of Eastern Finland •Vaara pitää voittaa tai se pitää väistää – Koettu uhka – stressireaktiot – Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston herkkäliikkeinen toiminta •Sosiaalisen liittymisen järjestelmä jarruttaa biologisia hälytysreaktioita – ”Vagaalinen jarru” - sympaattisen hermoston toiminnan sääteleminen - mahdollisuus olla valpas ja rento samanaikaisesti – Kehittyy ainoastaan vuorovaikutuksessa Taistele, pakene, jähmety – tai pysy yhteydessä 30.1.2019 18
  19. 19. UEF // University of Eastern Finland •Lapset käyttäytyvät biologiansa ohjaamana – Aivot ovat rakenteilla - syvä haavoittuvuus ja samanaikainen valtava potentiaali hyvän rikastuttamiseen •Kehon ja aivojen yhteistoiminta näkyy ulospäin – käyttäytymisen monen muodot – Aggressiivinen, vetäytyvä tai jatkuvasti varuillaan oleva käyttäytyminen on välttämätöntä joissakin ympäristöissä Lapset ovat aikuisten armoilla 30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 19
  20. 20. UEF // University of Eastern Finland •Lasten taidot säädellä biologisia reaktioitaan ovat hyvin erilaisia – Kehityksen ohjelmoituminen: perimä x raskausaika x muu ympäristö – Aivot oppivat: usein toistuvasta toiminnan tavasta tulee tottumus •Taistelevasti, häiritsevästi, uhmakkaasti tai manipuloivasti käyttäytyvä lapsi toimii tavalla, johon juuri hänen aivonsa ovat ohjelmoituneet ja johon ympäristö juuri silloin antaa sopivan kimmokkeen Ympäristöt ovat erilaisia 30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 20
  21. 21. UEF // University of Eastern Finland •Lapsi kiusaa, koska on oppinut kiusaamaan ja koska hän saavuttaa sillä jotakin – Kiusaava lapsi on kasvanut ympäristössä, jossa häiritsevät käyttäytymismallit ovat vahvistuneet – Niiden taustalla ovat aina tavalla tai toisella säätelemättömät biologiset prosessit – vuorovaikutuksen riittämättömyys, välinpitämättömyys, kaltoinkohtelu …. •Kiusaaja on jäänyt paitsi jotakin juuri hänen tarvitsemaansa hyvää … ja sitä pitää hänelle tarjota Säröt sisältävät muutoksen mahdollisuuden 30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 21
  22. 22. UEF // University of Eastern Finland •Yhteyteen kutsumisesta alkaa vuorovaikutus •Yhteys katkeilee väistämättä – Korjaaminen on aikuisen vastuulla – Korjaus on sen vastuulla, jolla on valta – mahdollisuus hyvään tai pahaan Sosiaalinen yhteys on ihmisyyden kruunu 30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 22
  23. 23. UEF // University of Eastern Finland •Empatia on kokoelma ajatuksen taitoja, joita tarvitaan vuorovaikutuksessa – Toisten ajatusten ymmärtäminen – kognitiivinen empatia – Toisten tunteiden ymmäräminen – affektiivinen empatia – Myötätunto - hyvien asioiden tekeminen toiselle •Näiden pohjana osittain erilaiset aivomekanismit – Empatian alueet voivat olla eri tavalla edustettuina Yhdessä olemisen taidot 30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 23
  24. 24. UEF // University of Eastern Finland •Empatia on ollut ihmislajille tärkeä selviytymistaito •Miten vahvistaa yhdessä olemisen taitoja •Miten lisätä myötätuntoisia tekoja ja sitä kautta hyvinvointia, terveyttä ja tyytyväisyyttä Empatia on ymmärryksen lähde 30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 24
  25. 25. UEF // University of Eastern Finland •Ainutkertainen ihminen - tulla nähdyksi ja kuulluksi omana muuttuvana itsenään – Kasvun tukeminen on kasvun mahdollisuuksiin uskomista – Ilo ja mielihyvä yhdessä olemisesta •Arvo ei tule itsestään – se täytyy antaa – Puute altistaa syyllisyydelle ja masennukselle – Jokaisella ihmisellä on valta antaa tai evätä toiselta arvo Ihmisarvoinen elämä 30.1.2019Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 25
  26. 26. Kiitos! uef.fi

×